Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tarton Paavalin seurakunnan kirkossa on useita seurakuntalaisia palvelevia tiloja sekä toimintoja

Tiistai 11.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viimeviikkoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Tartossa Paavalin kirkkoon ja siellä tapahtuviin seurakuntalaisten palvelumuotoihin.

 

 IMG_9272.JPG

 

Asiantuntevana ja jopa innostavana oppaana meillä oli Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Tarton piispa Joel Luhamets.

 

Kirkkosalin lisäksi Paavalin kirkossa on mm. krypta, kolumbaario sekä kirjakauppa.

 

 

*****************

 

 

IMG_9274.JPG

 

Krypta, jota piispa Luhamets tässä meille esittelee, mahdollistaa monipuolisten tilaisuuksien järjestämisen – krypta sijaitsee alttarin alapuolella.

***************

 

 

IMG_9275.JPG

 

Kolumbaario on antiikin ajoista lähtien tunnettu hautauspaikka. Nimitys kolumbaario (columbarium) tarkoittaa kyyhkyslakkaa, columba on latinaksi kyyhkynen.
 
Tarton Paavalin kolumbaariossa on 250 uurnalokeroa ja jokaiseen lokeroon mahtuu 5–7 uurnaa. Yleensä ne ovat perhelokeroita. Uurnaholvi vuokrataan sopimuksen perusteella kerrallaan enintään 20 vuodeksi.

 

Uurnalokeron vuokra on ensimmäiseltä vuodelta 50 euroa ja seuraavilta 40 euroa per vuosi.

 

Tunnustan, että vasta Tarton Paavalin kirkossa tutustuin kolumbaarioon!

 

 

IMG_92762.JPG

 

Tässä seitsenlokeroisessa uurnaholvissa on vasta kahden vainajan tuhkauurnat.

 

 

***************

 

IMG_9282.JPG

 

Piispa Luhamets esitteli tutustumiskierroksemme lopuksi meille Paavalin kirkon kirjakauppaa, jossa on tarjolla kirjallisuuden lisäksi mm. erilaisia muistoesineitä.

****************

 

Kiitokset Tarton piispa ja Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets; opimme paljon ja osaamme arvostaa sitä hengellistä työtä ja myös sitä aineellista apua, jota Paavalin seurakunta Tartossa ja Virossa tekee ja tarjoaa seurakuntalaisilleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2020, Tartto, Paavalin kirkko Tartossa, Paavalin seurakunta Tartossa, Tarton piispa Joel Luhamets, Joel Luhamets, krypta, kolumbaario, tuhkauurna,

Arkkitehti Eliel Saarinen on suunnitellut Tartossa sijaitsevan Paavalin kirkon

Maanantai 10.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänvuotinen Kyröläismatkamme suuntautui Tarttoon ja sen lähiympäristöön; toki poikkesimme myös Latviassa.

 

Ensimmäinen kohteemme 3.8.2020 Tartossa oli…

 

IMG_9261.JPG

 

…Paavalin kirkko, jonka torni ei 43 metrin korkeuteen yltävänä…

 

 

IMG_9263.JPG

 

…kunnolla mahdu kuvaankaan!

****************************

 

Kirkko on ainoa jugend-tyylinen kirkko Virossa ja sen on suunnitellut Eliel Saarinen.

 

 

IMG_9283.JPG

 

Kirkon pääsisäänkäynnin vierellä on laatta, jossa kerrotaan Eliel Saarisen suunnitelleen kirkon 1915 – 1919.

 

Kirkko siis valmistui 1910-luvulla, mutta kärsi pahoja vaurioita toisessa maailmansodassa.

 

Kirkko otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2015 entisöitynä, korjattuna ja laajennettuna.

 

Korjausprojekti kesti kymmenen vuotta ja siinäkin projektissa suomalaisten rooli oli keskeinen.

 

*****************

 

 

IMG_9269.JPG

 

 

Kirkkoa meille esitteli Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets, jolla on myös Tarton piispan arvonimi.

 

Joel Luhamets puhuu hyvää suomea ja vasta vierailumme jälkeen sainkin tietää, että hänellä sekä Paavalin kirkon seurakunnalla on tiiviit suhteet Suomeen ja erityisesti Tampereelle.

 

Tampere sekä Tartto ovat ystävyyskaupunkeja ja sen vuoksi Tampereen seurakuntayhtymällä sekä Paavalin seurakunnalla on tiivis yhteistyö.

 

Kirkkoherra, piispa Joel Luhamets on saarnannut Tampereen Tuomiokirkossa ja Tampereelta on ollut vahva edustus mm. silloin, kun Paavalin kirkko vihittiin uudelleen vuonna 2015.

******************

 

 

IMG_92682.JPG

 

Paavalin kirkko on sisätiloiltaan avara ja sen…

 

 

IMG_9270.JPG

 

…alttaritaulu on…

 

 

IMG_9271.JPG

 

…puhutteleva.

 

Taidemaalari Kuutti Lavonen on maalannut alttaritaulun.

 

On erikoista, että alttaritaulu on muunneltavissa, sillä noiden kuvien taustakuvat ovat helposti käännettävissä kirkkokansan nähtäville.

 

 

Suosittelen Tartossa lämpimästi tutustumaan Paavalin kirkkoon, josta huomisessa jutussani toivottavasti hieman lisää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tartto ja Tampere, Paavalin kirkko Tartossa, Paavalin kirkko, Kuutti Lavonen, Eliel Saarinen, Joel Luhamets, Kirkkoherra Joel Luhamets, Tarton piispa Joel Luhamets, Tampereen Tuomiokirkko,

Siihen aikaan, kun kylällä oli vain yhdessä talossa puhelin!

Torstai 16.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Monet ja varsinkin nuoremmat eivät muista sitä aikaa, jolloin kylällä oli vain yhdessä talossa puhelin!

 

Nykyisin jopa alle kouluikäisillä on oma puhelin - kännykkä, mutta toisin oli vielä jopa 1970-luvulla.

 

**********************

 

Synnyinkylälläni Viljakkalassa lähin puhelin oli Rantalassa ja sieltä käytiinkin soittamassa kaikki soittamisen arvoiset puhelut – Rantala oli meille tuttu paikka muutenkin, sillä eräs tädeistäni oli siellä karjanhoitajana monet vuodet.

 

Meillä soittamisen arvoisia puheluja olivat soitto keinosiementäjälle, kun joku lehmistä oli kiimassa ja tarvittiin keinosiementäjää sekä soitto taksille, jotta pääsimme taksilla joulukirkkoon! Puhelinta tarvittiin myös silloin, jos joku lehmistä sairastui utaretulehdukseen ja tarvittiin eläinlääkäriä.

 

Soittamistarvetta oli siis vielä 1960-luvulla suurinpiirtein kymmenkunta soittoa vuodessa.

 

Rantalan Tyyne-emäntä ei olisi ottanut puhelusta mitään maksua, mutta tapana oli, että keittiön pöydälle jätettiin 50 pennin lantti!

 

 

On ehkä joskus paikallaan muistella menneitä ja tämä puhelinmuistelu on yksi niistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lankapuhelin, keinosiementäjä, joulukirkko, eläinlääkäri,

Evankelis-luterilainen kirkko on korona-kriisin aikana osoittanut notkeutensa

Keskiviikko 13.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuskin olen ollut ainoa, joka on pitänyt evankelis-luterilaista kirkkoamme sinänsä kansalaisten sielunelämää hyvin palvelevana, mutta jäykkänä, kaavoihinsa kangistuneena – jopa byrokraattisena.

 

Olen monta kertaa omaisten surupöydässä istuneena arvostellut samassa pöydässä istuneille kirkkoherroille kirkkoamme muotoköyhyydestä ja tämä havaintoni perustuu siihen, että olen elämäni varrella saanut läheltä seurata ortodoksikirkkoa ja sen kirkollisia tapahtumia – anoppini kun oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella ja monesti sain osallistua anoppini sisarten ortodoksisiin ja muotorikkaisiin hautajaismenoihin.

 

**************************

 

Olen korkeintaan jonkinmoinen ”rivikristitty”, joka vain muutaman kerran vuodessa osallistuu jumalanpalveluksiin – todellinen ”takapenkintaavi”, vaikka kirkonmenoissa pyrinkin istumaan ristikongin etupuolelle.

 

 

**************************

 

Nyt korona-kriisin aikana olen mieluusti muuttanut käsityksiäni kirkkomme toiminnasta.

 

Syynä mielenmuutokseeni on kirkkomme nopeus ja notkeus levittää Sanaa netin välityksellä.

 

Sananlevittämisessä Tampereen hiippakunnassa eturivissä on piispamme Matti Repo, jonka jokailtaiset hartaus- ja rukoushetket ovat muodostuneet erääksi iltarituaalikseni.

 

Piispamme rukoushetket tulevat netistä joka ilta klo 21.00 ja ne löytävät facebookista osoitteesta ”Tampereen piispa Matti Repo”.

 

Piispa Revon hartaushetket tulevat iltaisin siis klo 21.00 livenä, mutta myös edellispäivien hartaushetket ovat katsottavissa samassa osoitteessa!

 

Tässä muutama läppäriltäni eilen ottamani kuva eilisestä rukoushetkestä:

 

 

IMG_7977.JPG

 

Piispa saapuu kameroiden eteen ja taustalla piispatar Päivi Repo.

 

 

IMG_7969.JPG

 

Olin rukoushetken alussa ensimmäinen ja ainoa kuulija, mutta nopeasti väkeä oli ”paikalla” viitisenkymmentä!

 

 

IMG_7972.JPG

 

Rukoushetki päättyy virteen ja sen säestää piispa kitarallaan.

 

 

IMG_7976.JPG

 

Rukoushetken lopuksi piispa ja piispatar sammuttavat kynttilöiden liekit!

 

 

Kannustan osallistumaan Tampereen piispan rukoushetkeen iltaisin klo 21.00!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: evankalis-luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, Tampereen hiippakunta, Tampereen hiippakunnan piispa, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, rivikristitty, ristikonki, takapenkin taavi, kirkko, nettikirkko, hartaushetki, Mantsinsaari, Salmi,

Korona-kriisi avaa uusia mahdollisuuksia hengelliseen toimintaan

Maanantai 13.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen huono ja matoinen matkamies hengellisellä saralla, mutta toki pyrin parempaan hartaudenharjoittamiseen.

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli 1970-luvun alkuun saakka harras ortodoksi, mutta miehensä kuoleman jälkeen hän liittyi ”ympäristönsä paineen vuoksi” evankelis-luterilaiseen kirkkoon.  Ortodoksisuus ei hänestä kuitenkaan hävinnyt, sillä kaikki ortodoksisuuteen liittyvät pääsiäisen seudun jumalanpalvelukset hän seurasi televisiosta – pääsiäinen oli hänelle paljon suurempi juhla kuin joulu!

 

*********************

 

Annan tunnustuksen evankelis-luterilaisen kirkon monille seurakunnille, jotka ovat korona-kriisin aikana ottaneet toimintaansa uusia toimintamuotoja!

 

Satuin facebookista saamani vihjeen perusteella seuraamaan 10.4.2020 eli pitkäperjantaina Ylöjärven kirkosta lähetettyä jumalanpalvelusta ja pidin näkemästäni.

 

 

IMG_7591.JPG

 

Ylöjärven seurakunnan vs. kirkkoherra Jyrki Koivisto oli ottanut ruudun haltuunsa ja hänen saarnaansa oli mukava seurata.

 

 

IMG_7594.JPG

 

Viishenkinen kvintetti…

 

 

IMG_7595.JPG

 

…esitti virren 757…

 

 

IMG_7596.JPG

 

…puhuttelevasti ja meitä kirkkokansaa ”oli paikalla” n. yhdeksänkymmentä!

 

 

IMG_7597.JPG

 

Isä meidän –rukoukseen oli helppo osallistua myös niiden, jotka eivät tuota rukousta osaa ulkoa.

 

 

IMG_7598.JPG

 

Kirkkoherra Jyrki Koiviston jakama Herran siunaus oli puhutteleva kokemus!

 

 

IMG_7600.JPG

 

Kiitokset Ylöjärven seurakunnalle ja toivon, että jatkossa nettijumalanpalvelus lähetetään myös Viljakkalan sekä Kurun kirkoista!

Olellista on se, että eri uskontokuntien nettijumalanpalveluksiin voisi osallistua myös korona-kriisin jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona-kriisi avaa uusia mahdollisuuksia hengelliseen toimintaan, Korona-kriisi, Ylöjärven seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kurun kappeliseurakunta, kirkkoherra Jyrki Koivisto, ortodoksisuus,

Aattoillan hartaushetki ja siellä seisaallaan veisattu "Enkeli taivaan" -virren kymmenes säkeistö virittivät eilen Joulutunnelmaan!

Keskiviikko 25.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Myönnän, että vasta Viljakkalan koti- ja rippikirkossani osallistumiseni aattoillan hartaushetkeen saavat minut virittäytymään Joulutunnelmaan ja eilen illalla taas näin tapahtui.

 

 

 

IMG_6365.JPG

 

 

Kuvasin Viljakkalan kirkon uuden hautausmaan puolelta ja kuvassa näkyvät kiviportaat johtavat Karhen eteiseen eli sen kautta entisaikaan karhelaiset saapuivat kirkkoon.

 

Noilla kiviportailla otettiin myös se valokuva, joka meistä kauan sitten ripille päässeistä otettiin – kuvaa en ”tähän hätiin” löydä.

 

 

IMG_6375.JPG

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on tärkeä paikka minulle sinänsä, mutta myös meille sotahistoriasta kiinnostuneille, sillä melkein kaikkien sankarivainajien muistolaatoissa on sankarivainajan kaatumispaikkakunta - kiitokset Viljakkalan kirkkoherra A. M. F. Bergius, joka aikoinaan niin päätti!

 

 

IMG_6360.JPG

 

 

Kunniavartio on suuri luottamustehtävä.

 

 

IMG_6382.JPG

 

 

Viljakkalan kirkon alttaritaulu - mielestäni se ainoa oikea!

 

 

IMG_6368.JPG

 

 

Kynttilämerta Viljakkalan vanhalla hautausmaalla.

 

 

IMG_6358.JPG

 

 

Myös muualle haudattujen muistomerkille sytytin kaksi kynttilää.

 

 

IMG_6389.JPG

 

 

Kotimatkalla pysähdyin vielä Lehtomäen tienhaaraan ja kuvasin valossa kylpevän Viljakkalan kirkon!

 

 

********************

 

 

Täytyy vielä mainita, että eilen tuli kuluneeksi 46 vuotta siitä, kun kävimme Rouvan kanssa ostamassa kihlat Vaasasta Hovisepiltä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkeli taivaan, Kymmenes säkeistö "Enkeli taivaan" -virrestä pitää laulaa seisten, Viljakkalan kirkko, Viljakkalan sankarihautausmaa, A. M. F. Bergius, Sankarivainajien kaatumispaikkakunta pitäisi olla jokaisen sankarivainajan hautakivessä, Karhen eteinen

"Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta"

Torstai 12.12.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_6153.JPG

 

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen – tuttavallisemmin MSL-Tampere – otsikkoaiheisen luentosarjan toinen osa toteutettiin eilen Kirjastotalo Metson luentosalissa. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät ja sen vuoksi tilaisuus jouduttiinkin siirtämään alkuperäistä suurempaan luentosaliin.

 

 

 

IMG_6156.JPG

 

 

Toteutimme luennon siten, että Jouni Koskela vastasi Summan taistelun taustoista ja minä puolestani siitä, miltä Summan taistelumaastot nykyisin näyttävät.

 

 

Luvattoman usein jätän esiintymisteni valmistelun vähäiseksi tai jätän valmistelun kokonaan tekemättä, mutta nyt tein poikkeuksen ja valmistelin osuuteni.

 

 

Tässä valmisteltu esitykseni:

 

 

*****************

Olen moniaita kertoja päässyt käymään Summan taistelupaikoilla kuluneiden 15 vuoden aikana ja täytyy tunnustaa, että kokonaiskuvan saaminen vei aikaa, sillä monesti käytiin vain Poppiuksen linnakkeella ja joskus toisinaan taas Summan kenttähautausmaalla.

 

Jouni1.jpg

 

 

Poppiukselle - joka "nykyasussaan" kuvassa - joudutaan kulkemaan Perkjärven ampuma-alueen kautta ja sen vierellä sijaitsevan varuskunta-alueen vieritse.

Perkjärvi oli Suomen aikana tärkeä tykistön koulutusalue ja siitä todetaan mm. näin:

 

"Vuosina 1918–1939 Perkjärven ampumaleirillä luotiin kenttätykistön korkea ampumatekninen ja osin myös teknillinen taito. Se ei käsittänyt yksinomaan ammuntoja, vaan myös tykistön kokonaistoimintaan liittyviä tukitoimintoja. Näitä olivat mittaus- ja säätiedustelu, tiedusteluilmakuvaus, kartoitus ja asetekniset kokeet. Leirikesinä hiottiin myös yhteistoimintaa eri aselajien kesken.”

 

Poppiukselle ei aina pääse, kun alueella on ampumaharjoituksia, mutta minun kohdallani ei ole koskaan ollut esteitä. Varmimmin Poppiukselle pääsee viikonlopun aikana, sillä silloin ampuma-alueella ei useinkaan ole harjoituksia.

 

Joskus Poppiukselle mennessämme näimme venäläisten varusmiesten olevan hikilenkillä matkamme varrella – yläruumiit paljaana ja nahkasaappaat jalassa pojat painelivat kestopäällystetiellä ja hiki virtasi!

 

 

Jouni2.jpg

 

Poppiuksen ja Miljoonalinnakkeen ( kuvassa) väliä on vajaat kilometri kuivaa kangasmaastoa. Patikkareitti kulkee kivistä rakennetun hyökkäysvaunuesteen ”Suomen puolella”.

 

Hyökkäysvaunuesteessä on yhä edelleen nähtävissä ne aukot, jotka venäläiset tekivät esteeseen puskutraktorilla ja joiden kautta sitten heidän läpimurtonsa 11.2.1940 tapahtui.

 

Näin siitä huolimatta, että suomalaiset tuhosivat 72 neuvostopanssaria.

 

Miljoonalinnakkeen edessä sijaitsee Munasuo ja voi niitä kertoja meidän pirtissä, jolloin viljakkalalaiset sotajermut kävivät 1950-luvulla taisteluja Munasuolla!

 

 

Jouni3.jpg

 

Summan kenttähautausmaalle on haudattuna 204 Summan alueelta ja Länsi-Kannakselta löydettyjä ja tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa. Muistomerkin ovat veistäneet Heikki Häiväoja ja Ari Laitila 1995.

 

Summan kenttähautausmaa oli vielä 2000-luvun alkuvuosina salskean mäntymetsän keskellä, mutta sitten venäläiset parturoivat männikön niin, että nykyisin muistomerkki on metsäraivion keskellä.  Muistan oikein hyvin, kun kenttähautausmaa sijaitsi männikössä.

 

 

Fb:n ennakkomainonnassa kertomani Sillanpään marssilaulu liittyy siihen erääseen everstiluutnantti Jorma Inkisen (toimi aikoinaan Oriveden varikon päällikkönä) kertomaan ainakin hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista koostuneen retkueen marssiin Miljoonalta kenttähautausmaalle ja kun he saapuivat kenttähautausmaalle suljetussa muodossa he lauloivat kenttähautausmaalle ehtiessään:

 

Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

 

Olen aina halunnut, että olisipa joskus aikaa, jotta voisi taivaltaa Summan taistelupaikat Poppiukselta Miljoonalinnakkeen kautta Summan kenttähautausmaalle!

 

Jouni4.JPG

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot …

 

…liittyvät Summan taisteluihin siten, että sinne siirrettiin Summan taisteluissa kaatuneita sankarivainajia odottamaan kotiseurakuntiin siirtämistä varten, mutta neuvostopommitus tuhosi Tuomiokirkon 18.2.1940 ja tuomiokirkkoon tuodut vainajat paloivat lähes kaikki – yli 100 sankarivainajaa - tunnistamattomiksi.

 

Jouni5.JPG

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot ja Viipurin kenttähautausmaa

 

Viime kesänä bussin ikkunasta ottamani kuva kertoo Viipurin kenttähautausmaan sijainnin Viipurin vanhan tuomiokirkon vieressä.

Jouni6.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki, jonka myös kuvasin viime kesänä liikkuvan bussimme ikkunasta!

 

Viipurin kenttähautausmaalle on haudattu vuonna 1941 kaikkiaan 26 tunnistettua ja 82 tuntematonta Kannaksen rintamilta, mutta lähinnä Summasta tuotua sankarivainajaa.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on ainoa Venäjällä sijaitsevista kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jolle on tehty ilkivaltaa.

 

********************

Esitykseni lopuksi kerroin erään lähinaapurini pojan kohtalosta Summassa:

 

Jouni7.JPG

Eero Koivuniemen hautakivi Viljakkalan sankarihautausmaalla

 

 

Eero Koivuniemi kaatui Summassa 8.2.1940 ja hänen tomumajansa odotti Viipurin vanhassa tuomiokirkossa kotiinkuljetusta Viljakkalan sankarihautaan.

 

Eero Koivuniemi oli yksi niistä kuudesta sankarivainajasta, jotka pystyttiin tunnistamaan Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioista sen jälkeen, kun kirkko 18.2.1940 tuhoutui Puna-armeijan pommituksessa ja näin hän pääsi lopultakin Viljakkalan sankarihautaan.

 

Jouni8.JPG

Hanhijärven koulupiirin alueen sankarivainajat Talvi- ja Jatkosodissa

 

Synnyinkotini naapuritaloista Talvi- ja Jatkosodissa kaatui yhteensä neljä poikaa; Koivuniemestä, Lepomäestä ja Vuorenmaasta. Kalliin hinnan kulmakuntamme sai maksaa Suomen itsenäisyydestä ja Hanhijärven koulupiiri vielä raskaamman.

 

 Jouni9.JPG

Viljakkalan sankarihautausmaa

 

On annettava suuri tunnustus Viljakkalan kirkkoherralle, rovasti A.M.F. Bergiukselle, joka Talvisodan alkaessa päätti, että jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakiveen kaiverretaan vainajan kaatumispaikkakunta.  Monet viljakkalalaiset luulevat, että sama tapa on kaikilla sankarihautausmailla, mutta niin ei valitettavasti ole!

 

***************

 

Kiitokset salintäyteiselle yleisölle kiinnostuksesta Summa-luentoihimme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta", Summa, Summan taistelut 1939 - 1940, Munasuo, Poppiuksen linnake, Miljoonalinnake, Summan kenttähautausmaa, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin vanha tuomiokirkko, Puna-armeija tuhosi Viipurin tuomiokirkon,

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

IMG_4790.JPG
 
 
Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius eli ”Paperiperkele”, joka moniin suuntiin vihamiehiäkin saatuaan loi Mänttään kukoistavan paperinvalmistustehtaan. Emil Wikströmin veistos vuodelta 1897.
G.A.Serlachius sai yritysnimensä tämän miehen nimestä!

 
 
 
IMG_4792.JPG
 
 
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen muotokuva, jonka Wäinö Aaltonen veisti vuosina 1937 – 1942.

 
 
 
IMG_4749.JPG
 
 
Kristus, Aimo Tukiainen vuodelta 1951

 
 
 
IMG_4755.JPG
 
 
Akseli suksilla, Emil Wikström 1906

 
 
 
IMG_4778.JPG
 
 
Vedennoutajatyttö, Wäinö Aaltonen 1922

 
 
 
IMG_4780.JPG
 
 
Hevosenkesyttäjä, Emil Wikström 1919

 
 
 

*******************


 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
 
IMG_4764.JPG
 
 
Hugo Simbergin maalaus "Veljekset" vuodelta
n. 1902 – 1906.

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperiperkele, Gustaf Adolf Serlachius, G.A.Serlachius, Serlachius-museot, Wäinö Aaltonen, Emil Wikström, Aimo Tukiainen, Hugo Simberg, Tampereen Tuomiokirkko, Pirkanmaan Agrologit,

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

IMG_3371.JPG

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

IMG_3368.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

IMG_3367.JPG

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

IMG_3370.JPG

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin Tuomiokirkko, Viipurin Tuomiokirkon kellotorni, Viipurin kenttähautausmaan muistokivi, Summassa kaatuneet sankarivainajat, Summan taistelut, Viljakkalan sankarihautausmaa,

Arvostan, että toimenpiteet Jaakkiman kirkon pelastamiseksi ovat käynnissä!

Torstai 8.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkaisin näillä sivuillani 29.7.2016 jutun, jonka otsikkona oli:

 

 

”Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa”.

 

 

Juttuni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko”!

 

 

Juttu sai aikoinaan kohtuullisesti huomiota ja sen näki muutama viikko sitten mm. Vesa Turunen, jonka johdolla nyt ollaan pelastamassa tuota pyhäkköä.

 

 

Poikkesimme taannoisella Kyröläismatkallamme kolmen vuoden tauon jälkeen Jaakkiman kirkkomäellä 7.7.2019 ja olipa ilahduttavaa nähdä, että Vesa Turunen sekä hänen venäläiset yhteistyökumppaninsa ovat tarttuneet toimeen.

 

 

Tuolloin kaivuutöitä oli tehty vasta kirkon ulkopuolella, mutta muutama päivä sitten sain Vesa Turuselta sähköpostiviestin, jossa oli viitisentoista kuvaa ja niistä ilmeni, että nyt myös kirkon sisäpuolella on tehty hommia.

 

 

Tässä muutama 7.7.2019 ottamani valokuva:

 

 

 

IMG_3092.JPG

 

 

 

IMG_3096.JPG

 

 

 

IMG_3103.JPG

 

 

 

IMG_3108.JPG

 

 

 

IMG_3098.JPG

 

 

Tämmöisellä länsimaisella koneella laitetaan Jaakkiman kirkkoa kuntoon!

 

 

Annoin eilen Jaakkiman kirkon kunnostustöistä juttuvinkin Karjala-lehdelle ja nyt odotan mielenkiinnolla, että tekeekö Karjala-lehti aiheesta oikein kunnollisen jutun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Jaakkima, Lahdenpohja, Jaakkiman kirkko, Jaakkiman kirkon kunnostustyöt etenevät,

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

IMG_3041.JPG

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

IMG_3046.JPG

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

IMG_3048.JPG

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Salmi, Tulemajoki, Mantsinsaari, Mantsi, Lunkulansaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäinen, Juhani Ahven, Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko, Yle Uutiset,

Kierros Kizhin saarella on kokemisen arvoinen!

Keskiviikko 31.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme taannoisella Kyröläismatkallamme Kizhin saarelle aamun varhaisimmalla kantosiipialuksella 6.7.2019 ja aloimme tutustumaan tuohon jopa tarunhohtoiseen saareen.

 

 

 

IMG_2808.JPG

 

 

Saari on pituudeltaan viitisen kilometriä ja leveydeltään leveimmältä kohdaltaan n. 800 metriä. Saari on Unescon maailmanperintökohde.

 

 

 

IMG_2836.JPG

 

 

Oppaanamme oli Tatyana, joka paria kielioppivirhettä lukuunottamatta osasi hyvin suomenkielen.

 

 

 

IMG_2810.JPG

 

 

Tässä Tayana yhdessä hymyilevän matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa toivottaa meidät tervetulleiksi Kizhin saarelle.

 

 

 

IMG_2816.JPG

 

 

Oikealla näkyvä Preobrazhenskaja (Kristuksen kirkastuksen) 22-kupolinen kesäkirkko (v. 1714) on saaren arvokkain puurakennustaiteen luomus ja sen vieressä vasemmalla oleva Pokrovskaja (Pyhän Neitsyen esirukouksen) talvikirkko (v. 1764) on toiseksi merkittävin Kizhin pogostin kirkkoryhmässä.

 

 

Kesäkirkko on ollut remontissa jo vuosikymmenet ja sinne ei turisteilla ole pääsyä, mutta talvikirkko on avoinna saarella vieraileville.

 

 

 

IMG_2827.JPG

 

 

Talvikirkon ikonostaasi.

 

 

 

IMG_2830.JPG

 

 

 

IMG_2834.JPG

 

 

 

Kolme munkkikaapuihin pukeutunutta miestä esittivät meille mieleenpainuvasti ortodoksisen laulun!

 

 

 

IMG_2835.JPG

 

 

Jatkoimme Tatyanan johdolla…

 

 

 

 

IMG_2837.JPG

 

 

…seuraavaan kohteeseen, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2838.JPG

 

 

Matkalla sinne kuvasin vielä kerran sekä kesäkirkon, että talvikirkon.

 

 

 

IMG_2839.JPG

 

 

Seuraava kohde oli siis tämä iso talo, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2841.JPG

 

 

 

IMG_2843.JPG

 

 

 

IMG_2845.JPG

 

 

 

IMG_2846.JPG

 

 

 

IMG_2847.JPG

 

 

 

IMG_2849.JPG

 

 

 

IMG_2855.JPG

 

 

 

IMG_2857.JPG

 

 

 

*******************

 

 

 

IMG_2853.JPG

 

 

 

IMG_2854.JPG

 

 

 

Rakennuksen ”pirtissä” paulotti helmiä täydellistä suomea puhuva nainen, joka olisi mielellään myynyt paulottamiaan helminauhoja.

 

 

 

**********

 

 

IMG_2866.JPG

 

 

Poistuimme rakennuksesta sen jälkeen, kun vielä olimme tutustuneet saarella käytettyihin veneisiin ja kalanpyydyksiin.

 

 

 

IMG_2870.JPG

 

 

 

IMG_2874.JPG

 

 

Kiertomatkamme loppupuolella pysähdyimme ja meitä tuli tervehtimään kaksikin sorsapoikuetta, jotka olivat tottuneet turistien antamiin makupaloihin.

 

 

 

IMG_2882.JPG

 

 

Matkailu Venäjällä ei ole mitään, jos ei pääse tutustumaan venäläiseen vessaan, jossa tarpeet tehdään nousemalla pytyn reunoille seisomaan!

 

 

 

IMG_2890.JPG

 

 

Loppumatkalla satamaan saimme katsella edellämme lähteneen kantosiipialuksen riehakasta menoa kohti Petroskoita!

 

 

 

IMG_2900.JPG

 

 

Sitten oli meidänkin vuoro luovuttaa Kizhin vierailulle oikeuttavat kaulanauhat laivapojille ja nousta paluumatkaa varten Meteor-luokan kantosiipialukseen!

 

 

 

Kizhi tuli nähtyä ja koettua – suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kizhi, Preobrazhenskaja, Kesäkirkko Kizhin saarella, Kristuksen kirkastuksen kirkko, Pokrovskaja, Pyhän Neitsyen esirukouksen kirkko, Talvikirkko, Talvikirkko Kizhin saarella,

Peräkonttimuseo on hieno keksintö ikäihmisten uudeksi, mutta niin vanhaksi kokemukseksi!

Tiistai 11.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Elonpolkuja-verkosto olivat päätoimijoita, kun Tampereella Laikunlavalla, vanhan kirjastotalon puistossa ja Vanhassa kirkossa järjestettiin 5.6.2019 perinteinen Astu Suveen –tapahtuma.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on Elonpolkuja –verkoston jäsen ja myös meillä oli oma osastomme Astu Suveen –tapahtumassa.

 

 

********************

 

 

Tässä jutussani kerron peräkonttimuseosta, joka oli museolehtori Lila Heinolan autolla mukana Astu Suveen –tapahtumassa.

 

Tavallisesti peräkonttimuseo on liikkeellä Tampereen kaupungin autolla, mutta nyt oli poikkeus ja museotavarat olivat esillä museolehtorin oman auton takakontissa.

 

 

 

IMG_1757.JPG

 

 

Peräkonttimuseo on tänä vuonna liikkeellä jo kuudentena vuonna ja toiminta kuuluu Tampereen kaupungin ”Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja” –yksikön toimintaan.

 

 

 

IMG_1758.JPG

 

 

Museolehtori Lila Heinola esitteli peräkonttimuseota ja hänen esittelynsä teki mm. minuun syvän vaikutuksen.

 

 

Peräkonttimuseon tilat jo asettavat esillä oleville esineille tiukat rajat ja sen vuoksi esillä on vain harvoja ja valittuja museoesineitä.

 

 

Peräkonttimuseo liikkuu ikäihmisiä tavoitellen eri puolilla kaupunkia ja se piipahtaa mm. erilaisissa kesätapahtumissa sekä paikoissa, joissa asuu ja vaikuttaa paljon ikäihmisiä.

 

 

Peräkonttimuseon esineet ovat katsojien vapaasti kosketeltavissa ja siten vieraiden on helppo palauttaa mieliin muistoja, jotka liittyvät esineisiin.

 

 

Esillä oli mm. Klubi-tupakka-aski, joka toi mieleeni 1950-luvulta sen tammikuisen päivän, jolloin naapureita oli ahtautunut pirttiimme toistakymmentä ja kaikki odottivat pääsyä isäni puheille, joka kynä savuten täytti veroplanketteja.

 

Isäni kynä savusi, mutta odottavien isäntien ja kylänmiesten tupakit savusivat vielä enemmän, jotta pirtissä ei nähnyt vastapäistä seinää.

 

 

Se on toki todettava, että miehet eivät polttaneet Klubia, vaan oikein Työmies- tai Saimaa –tupakkeja – silloin ei vielä ollut markkinoilla Nortteja tai ainakaan Viljakkalan Hanhijärvenkulman miehet eivät niitä polttaneet!

 

 

 

IMG_1759.JPG

 

 

Kiitokset museolehtori Lila Heinolalle, joka tässä availee 4711 –parfyymipulloa, joka myös liittyi viitisenkymmentä vuotta sitten elettyyn elämään.

 

 

On suuri asia, että ikäihmiset saavat peräkonttimuseon avulla muistella nuoruutensa tapahtumia ja sitä kautta saada taas uutta otetta elämäänsä!

 

 

Tulipahan mieleeni, että Tampereen museotoiminnan virittämä ikäihmisille suuntaama peräkonttimuseo pitäisi saada kaikkien pirkanmaalaiskuntien ikäihmisten saataville – ehkä uuden hallituksemme linjaama maakuntauudistus avittaisi tätä haavettani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen peräkonttimuseo, Tampereen ikäihmiset, peräkonttimuseo, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Elonpolkuja-verkosto, Astu Suveen 2019, Laikun lava, Tampereen Vanha Kirkko, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja,

Arvostan, että kirkko haluaa kuulla eri tahoja Euroopan tulevaisuudesta

Maanantai 3.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamenttivaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi lähestyvät.

 

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa toukokuun 26. päivänä 2019 ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7.2019.

 

Tervehdin tyydytyksellä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on panostamassa omalta osaltaan Euroopan tulevaisuutta koskevien seikkojen käsittelyyn jo nyt.

 

Kirkkohallituksen EU-toiminta on yhdessä Suomen evankelis-luterilaisten hiippakuntien kanssa käynnistänyt valtakunnallisen keskustelusarjan, jossa tarkastellaan Euroopan tulevaisuutta.

 

Keskustelussa esitettyjä näkökohtia tullaan hyödyntämään kun asetetaan kirkon EU-toiminnan tavoitteita.

 

 

 

IMG_6400.JPG

 

 

Tampereen hiippakunnan…

 

 

 

IMG_6397.JPG

 

 

…piispa Matti Repo kutsui politiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä tieteentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä käymään mahdollisimman laajaa vuoropuhelua Euroopan tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä.



Tilaisuus järjestettiin 30.11.2018 Tampereen Yliopiston Pinni B-rakennuksen Taivaankansi-neuvotteluhuoneessa ja sain yhtenä kutsuvieraana osallistua tilaisuuteen.

 

 

Sitä en tiedä, että missä roolissani piispa minut kutsui tilaisuuteen.

 

 

Piispa Matti Repo totesi tilaisuutta avatessaan, että EU:n suurten haasteiden edessä tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan - myös kirkon - sekä kaikkien kansalaisten panosta.

 

 

 

IMG_6381.JPG

 

 

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen oli eräs tilaisuuden alustajista.

 

 

 

IMG_6384.JPG

 

 

Tampereen pormestari Lauri Lyly oli tilaisuuden toinen alustaja.

 

 

 

IMG_6386.JPG

 

 

Tilaisuutemme kolmas alustaja oli Tampereen Yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen.

 

 

 

IMG_6399.JPG

 

 

Kaksituntisen tilaisuutemme aikana teimme useita ryhmätöitä ja vaihtelimme ryhmien kokoonpanoja. Ryhmäkoot olivat pieniä ja siten niiden työskentely oli tehokasta - alussa sain olla yksi neljästä siinä pienryhmässä, jonka työskentelyyn mm. piispa osallistui.

 

 

 IMG_6390.JPG

 

 

Eräs ryhmätyömme aihe oli, että millaista on EU-Suomessa vuonna 2030.



Tässä erään ryhmämme näkemys asiasta!

 

 

 

IMG_6394.JPG

 

 

Kiitokset Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

Toivottavasti tilaisuuden anti osaltaan antaa kirkolle suuntaviivoja Eurooppa-toiminnalleen!

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen tilaisuus avasi valtakunnallisen Euroopan tilannetta tarkastelevan keskustelusarjan, jonka toteuttaa Kirkkohallituksen EU-toiminta yhdessä hiippakuntien kanssa – hiippakunnista me hitaat pirkanmaalaiset ehdimme ensimmäisiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen hiippakunta, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, EU-parlamenttivaalit 26.5.2019, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7.2019, Suomi EU:n puheenjohtajana 2019, kirkkohallituksen EU-toiminta,

Tilattava printtimedia on vaikeuksissa, mutta paljolti omasta syystään

Lauantai 1.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Mediamaailman dinosaurukset ovat vaikeuksissa, kun maailma kehittyy.

 

 

Erityisen suurissa vaikeuksissa on tilauspohjaiset printtisanomalehdet, joiden ohi ympäröivä yhteiskunta ajaa kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

Viimeisimpänä esimerkkinä on Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka painoskoko kuihtuu kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä.

 

 

Onnekseen Aamulehti muutti taannoin painoasunsa moderniksi taskukokoiseksi, sillä kunnollisen kokoiselle ilmestymiskoolle alkaisi olla vaikeuksia löytää tekstiä sekä mainoksia edes kymmenelle sivulle!

 

 

Nyt Aamulehti kertoo, että päättyneiden yt-neuvottelujen lopputulemana 11 työntekijää menettää työnsä.

 

 

Aamulehti on aktiivisesti vauhdittanut kuihtumistaan omituisilla linjauksillaan, joista tunnetuin ja eniten ihmetystä aiheuttanut on eri sukupuolten kieltäminen uutisoinnissa.

 

 

Muutamia ihmeellisimpiä esimerkkejä Aamulehden käytännöistä:

 

Yksi

Aamulehden mielestä esimerkiksi Eduskunnan puhemies on eduskunnan puheenjohtaja!

Kaksi

Harvoin käyn kirkkoherran luona, mutta se on varmaa, että en tule milloinkaan menemään johtajapapin puheille. Kirkkoherran ja ”johtajapappi” –nimen tiimoilta Aamulehtikin tuntuu käyvän omaa Jaakobinpainiaan, sillä Harjun seurakunnan taannoisesta kirkkoherravaalin tuloksesta kertoessaan Aamulehti käyttää molempia termejä.

Kolme

Arvostan MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anne-Mari Syväniemeä ja en voi käsittää, että Anne-Mari olisi MTK:n ruokavalvoja tai MTK:n ruokakulttuurivalvoja.

 

 

 

Sitä saa siis tässäkin tilanteessa, että mitä tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehti, Aamulehden yt-neuvottelut, printtimedian ongelmat, eduskunnalla ei ole puheenjohtajaa; on puhemies, kirkkoherra ei ole johtava pappi, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, MTK:lla ei ole ruokakulttuurivalvojaa, MTK:lla ei ole ruoka-asiavalvojaa,

Chiesa di San Zeno

Keskiviikko 10.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Italian-matkallamme ”tukikohtamme” San Zeno di Montagnan vuoristokylässä, vastapäätä hotelliamme, sijaitsi kylän kirkko…

 

 

 

IMG_4415.JPG

 

 

…eli Ciesa di San Zeno.

 

 

 

IMG_4453.JPG

 

 

Hotellihuoneemme ikkunasta katsellen kirkko oli iltavalaistuksessa todella vaikuttavan näköinen.

 

 

Aamukuudesta myöhäiseen iltaan saakka lähikirkkomme kirkonkellot kertoivat lyönneillään ajan kulumisen puolen tunnin välein – ei häirinnyt!

 

 

 

******************

 

 

 

Katolisissa kirkoissa on paljon nähtävää ja tässä muutama kuva ”lähikirkkomme” kirkkosalista!

 

 

IMG_4394.JPG

 

 

Näkymä alttarille.

 

 

 

IMG_4399.JPG

 

 

Näkymä urkuparven suuntaan.

 

 

 

IMG_4393.JPG

 

 

 

IMG_4395.JPG

 

 

 

IMG_4396.JPG

 

 

 

IMG_4397.JPG

 

 

 

IMG_4398.JPG

 

 

 

IMG_4403.JPG

En ole kirkkohistorioitsija, joten en pysty kommentoimaan yllä olevia kuvia, mutta mieluusti ja arvostaen niitä kirkossa katselin.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen monesti arvostellut evankelis-luterilaisen kirkkomme muotoköyhyyttä ja verrannut sitä ortodoksikirkon muotorunsauteen.

 

Samaa joudun toteamaan myös kirkkojen sisustuksen osalta, kun vertaan evankelis-luterilaisten kirkkojen karua yleisilmettä ja vertaan sitä katolilaisten kirkkojen kirkkosalien moninaisuuteen ja puhuttelevaisuuteen!

 

 

 

*******************

 

 

 

”Lähikirkkomme” seurakunta oli ilmeisen arvostettu, sillä se sai vierailumme aikana isännöidä jotain merkittävää katolisen kirkon alueellista tapahtumaa.

 

 

Tapahtuma pidettiin jossain muualla kuin kirkossa, sillä näimme ”kylänraitilla” liperikaulaisia kirkonmiehiä ja harrasta muutakin kirkkoväkeä, mutta kirkossa he eivät kokoontuneet!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Chiesa di San Zeno, San Zenon kirkko, katolinen kirkko, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, katolisen kirkkosalin moninaisuus, ortodoksikirkon muotorunsaus, evankelis-luterilaisen kirkon muotoköyhyys, San Zeno di Montagna, Italia2018,

Ylöjärven kirkkopuistossa huomaa, että Ylöjärvelle muutti paljon karjalalaisia

Lauantai 6.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Liekö liian lähellä, mutta en ole koskaan käynyt Ylöjärven kirkossa vaikka se naapurikaupungin kirkko onkin.

 

 

Haaveeksi käynti jäi myös 21.9.2018, kun tarkoitukseni oli poiketa kirkossa.

 

 

No, käyntini ei kuitenkaan ollut turha, sillä pääsin tutustumaan kirkkoa ympäröivään puistoon.

 

 

******************

 

 

 

Ylöjärven kirkko valmistui vuonna 1850 ja sinne mahtuu 550 sanankuulijaa. Kirkko rakennettiin vuonna 1842 palaneen kirkon pikalle.

 

 

 

IMG_4144.JPG

 

 

 

IMG_4146.JPG

 

 

 

IMG_4148.JPG

 

 

 

IMG_4149.JPG

 

 

 

IMG_4150.JPG

 

 

********************

 

 

Ylöjärven kirkkopuistossa on useita muistomerkkejä ja sain niistä kamerani linssiin nämä:

 

 

 

IMG_4131.JPG

 

 

Sankarihautausmaalla on yksinkertainen muistomerkki sodissa 1939 – 1944 kaatuneiden muistolle.

 

Valitettavasti Ylöjärvenkään sankarihautausmaalla ei ole vainajien muistokivissä mainintaa kaatumispaikkakunnasta!

 

 

*************

 

 

IMG_4136.JPG

 

 

Vapaussodan muistomerkki on paljon näyttävämpi ja enemmän kertova kuin Talvi- sekä Jatkosodan sankarivainajille omistettu muistomerkki.

 

 

Jalustassa on teksti

 

Kallis oli isänmaan Vapauttamisen hinta

 

 

Muistomerkin etupuolella on niiden nimet, jotka kaatuivat Pälkäneellä 25.4.1918.

 

 

Muistomerkin kolmella muulla sivulla, on…

 

 

 

IMG_4137.JPG

 

 

 

IMG_4138.JPG

 

 

 

IMG_4139.JPG

 

 

…niiden nimet, jotka kaatuivat Tampereen valloituksessa 25.3 – 5.4.1918.

 

***************

 

 

IMG_4140.JPG

 

 

Karjalaan jääneiden muistomerkki on kunniapaikalla kirkkopuistossa ja siinä on teksti

 

 

Kadotetun Karjalan

pyhiin Jumalan

puistoihin kätkettyjen

vainajien muistolle

 

                                           Ylöjärven Karjalaiset

 

 

 

IMG_4129.JPG

 

 

Kirkkopuistossa on Ylöjärven Karjalaisten 24.8.1986 pystyttämä muistokivi, jossa todetaan näin:

 

 

Karjalaisten vainajien ja

rakentajien 40-vuotisen työn

muistoksi.

 

 

******************

 

 

IMG_4147.JPG

 

 

Kirkkopuiston äärellä on Ylöjärven Lionsklubien vuonna 1989 pystyttämä muistomerkki, jossa todetaan näin

 

 

Nykypolven kiitos

sotavuosien 1939 – 1945

suomalaisille

 

 

********************

 

 

IMG_4132.JPG

 

 

 

IMG_4135.JPG

 

 

 

Minulla oli Ylöjärven kirkkopuistoon tutustuessani seuranani eräs vilkasliikkeinen kaverikin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärven kirkko, Ylöjärven kirkkopuisto, Vapaussodassa kaatuneet Ylöjärvi, Ylöjärven sankarihautausmaa, Ylöjärven Karjalaiset,

"Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, iankaikkisesti"

Maanantai 1.10.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_3726.JPG

 

Otsikossa olevat psalmi 93:n sanat ovat Tampereella Finlaysonin kirkon etuosan kuorikaaressa ja sieltä ne tervehtivät kirkkoon tulijaa.

 

Psalmi 93:5 kuuluu nyky-Raamatussa näin:

 

”Sinun todistuksesi ovat aivan vahvat, pyhyys on sinun huoneellesi arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.”

 

***************

 

Osallistuin Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä meille järjestettyyn ns. kaavakävelyyn Tampereen ydinkeskustassa 28.8.2018 ja kävelymme lopuksi poikkesimme Finlaysonin kirkkoon.

 

 

Tuolloinen käyntini oli ensimmäinen tuossa kauniissa ja idyllisessä kirkossa.

 

 

 

IMG_3743.JPG

 

 

IMG_3724.JPG

 

 

 

IMG_3742.JPG

 

 

Punatiilinen rakennus valmistui rukoushuoneeksi tehtaanportin tuntumaan jo vuonna 1879, mutta se vihittiin viralliseksi kirkoksi vasta vuonna 2009, kun Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki sen virallisesti kirkoksi.

 

 

 

IMG_3727.JPG

 

 

Alttarin takaseinää hallitsevat von Nottbeckin Pietarista hankkimat ja Lontoossa 1850-luvulla Hill&Son – tehtaan valmistamat urut.

 

 *********************

 

 

Finlaysonin kirkko on Finlaysonin tehtaanjohtaja Wilhelm von Nottbeckin rakentama joka halusi huolehtia tehtaidensa työntekijöiden hengellisestä elämästä.

 

 

Kirkon piirustukset laati Frans Ludvig Calonius, joka toimi Tampereen kaupunginarkkitehtinä.

 

 

 

Kirkkosalin seinällä on kaksi tehtaan työntekijöiden silkistä valmistamaa seppelettä, joista tämä…

 

 

IMG_3740.JPG

 

…on Wilhelm von Nottbeckille (1818 – 1890) ja…

 

 

IMG_3735.JPG

 

…tämä hänen pojalleen Ernst Freidrick Rembert von Nottbeckille (1864 – 1885).

 

 

******************

 

 

IMG_3731.JPG

 

 

Finlaysonin kirkko toimii myös lasten katedraalina eli lasten omana kirkkona.

 

 

Kirkossa on kerronta-alttareilla kuvaelmia Raamatun eri tapahtumista.

 

 

****************

 

 

IMG_3725.JPG

 

 

Arvostan, että kirkon sisäänkäynnin vieressä on kolme muistotaulua niille Finlaysonin työntekijöille, jotka kaatuivat Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

Kannustan poikkeamaan Finlaysonin kirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhyys on sinun huonees kaunistus Herra iankaikkisesti, Finlaysonin kirkko, Wilhelm von Nottbeck, Finlayson, psalmi 93, Frans Ludvig Calonius,

Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaista

Tiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.

 

 

Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.

 

 

Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.

 

 

Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

 

IMG_3947.JPG

 

 

 

IMG_3948.JPG

 

 

 

IMG_3949.JPG

 

 

 

IMG_3950.JPG

 

 

 

Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä!

***********************

 

 

 

IMG_3946.JPG

 

Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.

 

 

Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!

 

 

IMG_4042.JPG

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:

 

Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Summajoki, Viljakkala, Viljakkalan hautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, rovasti A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra A. F. M. Bergius,

Kernave oli Liettuan suurherttuakunnan keskiaikainen pääkaupunki

Torstai 9.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli…

 

 

 

IMG_2313.JPG

 

 

…Kernave, joka oli Liettuan suuriruhtinaskunnan keskiaikainen pääkaupunki ja sen sanotaankin olevan Liettuan ensimmäinen pääkaupunki ennen Trakaita ja nykyistä pääkaupunkia Vilnaa.

 

 

Kernave sijaitsee n. 35 kilometriä luoteeseen Vilnasta itäisessä Liettuassa.

 

 

 

IMG_2301.JPG

 

 

Tässä näkymä Kernave´n näköalapaikalta Neris-joelle ja tämän näköalan sanotaan olevan yksi kauneimmista näköaloista Liettuassa.

 

 

 

IMG_2305.JPG

 

 
Kernave´n kulttuuriympäristö pääsi Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2004.

 

 

 

IMG_2299.JPG

 

 

Kernave´n kirkko on rakennettu vuonna 1920 ja…

 

 

 

IMG_2298.JPG

 

 

…sen vieressä olevan kirkon perustukset muistuttavat kirkosta, joka rakennettiin tälle paikalle vuonna 1739.

 

 

Valitettavasti emme vierailleet kirkossa.

 

 

 

IMG_2291.JPG

 

 

Oppaamme kertoi, että on herättänyt melkoista ihmetystä, että taannoin seurakunnan kirkkoherra sai rakentaa komean talonsa aivan kirkon läheisyyteen.

 

 

 

IMG_2296.JPG

 

 

Vytautas Suuri (1350 – 1430) oli Liettuan kansallinen johtaja ja hänen patsaitaan on useita Liettuassa – tämä patsas sijaitsee Kernaven kirkon äärellä.

 

 

 

IMG_2310.JPG

 

 

Kernave´ssa on komeannäköinen arkeologinen museo.

 

 

Ovet olivat avoinna ja pääsimme eteisaulaan sekä vessoihin, mutta kun paikalla ei ollut ristin sielua, niin emme menneet ominpäin tutustumaan museoon.

 

 

Kernave´ssa on nykyisin vain hieman alle 300 asukasta, joten siellä varmaan luullaan, että heidän museonsa ei kiinnosta ketään!

 

 

Väärin luulevat, sillä Kyröläismatkaajia museo olisi kiinnostanut!

 

 

 

IMG_2311.JPG

 

 

No, me jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kernave, Kernaven kirkko, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Kernave archaelogical site, World Heritage list 2004, Vytautas Suuri, Vytautas, Kernave Muziejus, Kernave Museo,

Vanhemmat kirjoitukset »