Syntyvyyden aleneminen ja ikäihmisten osuuden kasvaminen ovat vakava uhka maamme taloudelle

Torstai 16.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua kahteenkin eri tilaisuuteen, jossa käsiteltiin kattavasti otsikkoaihetta eli maamme taloudellisia näkymiä kahden seuraavan vuosikymmenen tarkastelujaksolla.

 

 

Aamupäivällä osallistuin Kirjastotalo Metsossa Eläkeliiton Pirkanmaan piirin seminaariin, jonka aiheena oli

 

”Kohti ikäystävällistä Pirkanmaata”!

 

 

 

Olimme saaneet pääesiintyjäksemme Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin, joka pitikin meille oikein valaisevan ja tietoa täynnä olevan esityksen.

 

 

Tukeudun Vikmanin alustukseen ja nostan esille muutaman seikan, jotka vaikuttavat tulevina parina vuosikymmeninä Pirkanmaan maakunnan talouteen ja sitä kautta maakunnan tulevaisuuteen:

 

 

 

 

Lasten osuus Pirkanmaalla on nyt 60 lasta sataa työssäkävijää kohti.

 

Tilanne on kuitenkin kovaa vauhtia heikkenemässä, sillä ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua on 70 lasta sataa työssäkävijää kohti – tilanne menee näin vaikka syntyvyys laskeekin, mutta työssäkävijöiden määrä alenee hurjaa vauhtia.

 

Eläköityminen vauhdittuu, hoitotarve kasvaa ja ne yhdessä merkitsevät talouden kiristymistä.

 

 

 

 

Olen pikapuoliin ”osasyyllinen”, kun 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan Pirkanmaalla nykyisestä n. 50.000 henkilöstä kymmenen vuoden kuluttua tasolle 75.000 henkilöä ja siitä sitten vielä kymmenen vuotta eteenpäin jopa 85.000 henkilöön!

Kuka meitä hoitaa ja mistä ne rahat, jotka hoitoomme tarvitaan?

 

 

 

 

Vuoden 2018 osalta meillä on pilkuntarkkaa historiatietoa, miten Pirkanmaalla sote-nettokustannukset jakautuivat palvelukokonaisuuksittain ja ylivoimaisesti suurimman osan kokonaiskustannuksista muodostivat erikoissairaanhoidon kustannukset eli n. 40 %.

 

Kunnat ja kaupungit – etunenässä Tampere – ovat tämän vuoden budjetteja laatiessaan lähteneet erikoissairaanhoitokustannusten osalta rajun alibudjetoinnin tielle ja se merkitsee, että kuluvan vuoden taloudelliset tulosennusteet ovat jo nyt pelkkää haavetta vaan.

 

Toiseksi suurin kustannuserä olivat ikääntyneiden palvelut eli n. 20 % ja vasta kolmanneksi suurimpana olivat perusterveydenhoitokustannukset n. viidellätoista prosentillaan!

 

 

Tilanne on vakava ja ensi vuoden huhtikuussa valittavilla uusilla kuntapäättäjillä tulee olemaan haasteita.

 

**********************

 

Tampere on lähtenyt vastaamaan haasteisiin keventämällä hallintoaan ja sillä tiellä ainoa esimerkki on pienen virkahenkilöjoukon päättämä toisen vanhusasiamiehen toimen lopettaminen!

 

Kerroin asiasta Tampereen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikmanille eilen ja hän ei tiennyt asiasta mitään!

 

Tietojeni mukaan Tampereen kaupunginvaltuusto on vuonna 2011 päättänyt vanhusasiamiesten palkkaamisesta – nyt kuitenkin pieni virkamiesjoukko on sisäisessä palaverissaan päättänyt kävellä kaupunginvaltuuston päättämän asian yli!

 

Mielenkiintoista nähdä, että miten asia tulee kehittymään! Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä katson velvollisuudekseni pitää asiaa esillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää unohtaa sellaiset käsitteet kuin keskuskaupunki, kehyskunnat ja Tampereen kaupunkiseutu

Lauantai 17.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain olla osanottajana perjantaina 9.9.2016, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen selvitteli maakuntauudistusta pirkanmaalaisille päättäjille Hotelli Ilveksessä Tampereella.

 

 

Samoin minulla oli kunnia olla paikalla tiistaina 13.9.2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pirkanmaalaispäättäjille sote-uudistusta Tampere-talossa.

 

 

Maakunta- ja sote-uudistus etenevät nyt hyvää vauhtia kuin juna.

 

 

Jarrumiehiä – ja varsin paljon myös jarrunaisia riittää Pirkanmaalla, valitettavaa mutta totta.

 

 

Sanon selkeästi, että nyt pitää unohtaa sellaiset käsitteet kuin;

 

• keskuskaupunki

 

ja

 

• kehyskunnat

 

 

…sillä sellaisia ei maakuntauudistuksen jälkeen enää ole!

 

 

Maakuntauudistus merkitsee, että Tampereen kaupunkiseutu-niminen kummajainen siirtyy historian pölyttyville lehdille.

 

 

Tampereen kaupunkiseutu-kummajainen on virkahenkilöiden pystyttämä ihmeellinen hallintohimmeli, jossa ovat mukana Tampere, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Orivesi, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

 

Maakuntauudistus tekee Tampereen kaupunkiseutu –kummajaisen tarpeettomaksi, sillä jatkossa toimijoita ovat vain kunnat, maakunnat ja valtio.

 

 

On selvää, että Tampereen kaupunkiseutu-nimisen kummajaisen lopettaminen on tuskallista sitä vaaliville, mutta myös sen perustaneiden pitää nyt hypätä Pirkanmaan maakunnan kehittäjien ruotuun ja lakata olemasta eriseuraisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Pirkanmaan maakuntakaavaan

Lauantai 2.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla.

Kaavatyö tapahtuu Pirkanmaan Liiton toimesta.

Kunnat ja eräät muutkin yhteisöt saavat jättää mielipiteitään maakuntakaavasta 5.5.2015 saakka, mutta yksityishenkilöide, yhdistysten tms. mielipiteiden jättämisaika päättyi jo 10.4.2015.

Jätin kaavaluonnoksesta mielipiteeni ja toivon, että Pirkanmaan Liiton kaavavalmistelijat huomioivat mielipiteeni.

Huhtikuun 10. päivänä jättämäni mielipiteeni kuului näin:

******************

MIELIPIDE PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAAN 2040

 

 

Tekopohjavesihanke Tavase sekä sen epäonnistuessa Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke

 

Esitän, että molemmat hankkeet poistetaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta.

 

Tampereen ja sen lähiseutujen vesihuolto pystytään nyt ja myös tulevaisuudessa hoitamaan alueen luontaisilla pohjavesivaroilla sekä tukeutuen Tampereen seudun eri järvien vedentuottokykyyn.

 

Luonnottomat tekopohjavesihankkeet eivät kuulu Pirkanmaalle ja toteutuessaan ne pilaisivat laajat sadetusalueet sekä sen lisäksi loisivat Pirkanmaan maakunnan ylle vakavan imagohaitan.

 

Virttaankankaan surkea tekopohjavesihanke on ollut ja on yhä edelleen vakava varoitus luonnottoman hankkeen vaikutuksista – ei vähiten kustannusvaikutuksista.

 

 

Viljakkalan Karhelle suunniteltu ainespuutavaran kuormausalue…

 

 

…on sinällään kannatettava hanke, mutta jo kaavavaiheessa on huolehdittava, että hankkeen selitysosaan pitää sisällyttää mainita ettei kuormausalueella tapahtuva työskentely saa haitata lähialueen asukkaiden elämää esim. melu-, pöly- yms. haittojen muodossa.

 

Hanke on eräs osanen maamme biotaloushankkeista ja sen toteuttaminen pitää hyödyntää ainakin sillä tavalla, että Karhelle suunniteltua paikkavarausta käytetään pontimena Viljakkalan alueen tieverkoston kehittämisessä ja alemman asteen tieverkoston korjaamishankkeissa.

 

 

Ylöjärven Tappikankaalle soramonttuun syntynyt ampumarata pitää poistaa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta

 

Tappikankaan ampumarata on syntynyt laittoman ammuskelun tuloksena taannoin ja sen syntyhistoriaan nojautuen sekä sen aiheuttaminen vaaratilanteiden ja häiritsevän ampumamelun vuoksi toiminta pitää pystyä lopettamaan pikaisesti ja sitä ei missään tapauksessa saa sisällyttää Pirkanmaan maakuntakaavaan.

 

Taannoisessa lupaprosessissa mm. silloisen Viljakkalan kunnan päättäjät eivät ole perehtyneet Tappikankaalla tapahtuvan ammuskelun vaaratilanteisiin ja ampumameluun, kun ovat lausunnossaan todenneet ammuskelun olevan vaaratonta.

 

Tappikankaan ampurata ja siellä harjoitettu ampumatoiminta rajaa merkittävästi ampumasektorin takamaaston virkistyskäyttöä ja ammuskelu vaarantaa siellä liikkuvien kansalaisten turvallisuuden.

 

Ampumaradan vastuuhenkilöiden vaaratilanteista piittaamaton toiminta on osoitus, että Tappikankaan ampumaradan merkintä maakuntakaavaan olisi raskas virhe kansalaisia kohtaan.

 

 

Tampereen Lahdesjärven työpaikka-alueen rakennussuunnitelmat ovat ilmeisesti vastoin voimassaolevaa maakuntakaavaa ja …

 

…kun näin on, niin sitä ei pidä sisällyttää myöskään Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040.

 

Esitän, että mainitun alueen kaavasuunnitelmista luovutaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

********************

-Esko Erkkilä-

 

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!

• järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

• Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

• Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

•  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

• Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

•  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

•  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

•  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

•  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-