"Ruista ranteissa" ja "Ruis miehen tiellä pitää" - suomalaisen rukiin päivä oli helmikuun 28. päivä

Tiistai 2.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun viimeisenä päivänä eli Kalevalanpäivänä vietimme suomalaisen ruisleivän päivää – kyseessä oli jo viides vuosipäivä tuolla teemalla.

 

Olen seurannut tiiviisti suomalaisten viljojen tasetta Euroopan Unioniin liittymisestä alkaen, sillä 1.1.1995 siirryin työnantajakonsernissani Maatalousryhmän palvelukseen.

 

********************

 

Suomessa rukiinkäyttö on kuluneina vuosina ollut varsin tasaista, sillä se on asettunut vuosittain tasolle 100 miljoonaa kiloa.

 

Määrästä saa parhaan käsityksen, kun toteaa rukiin vuosikulutuksen olevan Suomessa tasolla n. 18 kiloa henkeä kohti.

 

**********

 

Suurimmat rukiinkäyttäjät Suomessa lienevät…

 

 

…Fazer ”Oululainen” tuotemerkillään…

 

ja…

 

 

…ruotsalaisten talonpoikien omistaman Lantmännenin kautta Vaasan Oy.

 

****************

 

Rukiin omavaraisuus oli Suomessa vuonna 2019 poikkeuksellisen vahva, sillä ruissatomme oli silloin jopa 180 miljoonaa kiloa.

 

Viime kesänä satomäärä puolittui ja syksyn 2020 syyskylvöalat ennakoivat, että tulevana syksynä satomäärä jää vielä edellisvuottakin pienemmäksi.

 

Harmillista, sillä vaarana on, että ensi talvena joudumme laittamaan ruisleipäämme ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!

Maanantai 26.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 22.11.2018 ennakkosatoarvion viime kesänä korjatusta viljasadosta ja se on karua kerrottavaa.

 

 

Viljojen kokonaissato on useina vuosina lähennellyt 4 miljardia kiloa ja viime vuonnakin se oli hieman yli 3,4 miljardia kiloa eli tarkalleen 3.418 miljoonaa kiloa.

 

 

Viime kesänä viljojen kokonaissato romahti ennakkotietojen mukaan n. 700 miljoonaa kiloa eli tasolle hieman päälle 2.700 miljoonaa kiloa.

 

 

Olen seurannut Suomen viljasatoja ja niiden kehittymistä siitä saakka, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.  Vuoteen 2010 saakka seurasin viljasatojen kehittymistä työni puolesta ja sen jälkeen harrastuksesta.

 

 

Viime kesän satoluvuista eniten huolestuttaa rukiin kokonaissato, sillä se romahti kauas omavaraisuudesta.

 

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa liikkuu vuodesta toiseen tasolla 95 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta kun viime kesän ruissato oli ainoastaan 41 miljoonaa kiloa, se merkitsee, että nyt on meidän laitettava rukiin joukkoon ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

Tilanteesta taustaa sen verran, että viime kesänä korjatun ruissadon pienuus johtuu syksyn 2017 vaikeista syyskylvöolosuhteista.

 

 

Syksyllä 2017 ruista saatiin kylvöön ainoastaan 16.500 hehtaarille ja kun keskimääräinen hehtaarisato jäi 2.490 kiloon, niin kokonaissato notkahti peräti 64 %!

 

 

Vuosina 2008 – 2017 rukiin keskisato oli 2.980 kiloa per hehtaari, joten viime kesä oli ruissadon osalta lähes katastrofi!

 

 

Edellisvuonna eli vuonna 2017 ruissato oli 113,5 miljoonaa kiloa ja saattaa olla, että silloin ruista jäi hieman varastoihin.

 

 

Tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä monet ruismyllärit joutuvat tulevana talvena uusimaan jauhopussiensa ulkoasun ja poistamaan niistä siniristilipun ja koko suomalaisuusilmeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jo otti ohraleipä"!

Tiistai 4.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: ”kun käy huonosti”.

 

 

Maataloudelle päättymässä oleva kasvukausi merkitsee mm. viljasatojen osalta todellista ”Jo otti ohraleipä” –tilannetta, sillä maamme viljasato on jäämässä 2,7 miljardiin kiloon.

 

 

Miljardit kilot eivät varmaan tavalliselle henkilölle anna osviittaa tilanteesta, mutta kun totean, että maamme viljasato on viime vuosina ollut seuraavanlainen…

 

• 2013 -> 4,0 miljardia kiloa
• 2014 -> 4,1 miljardia kiloa
• 2015 -> 3,7 miljardia kiloa
• 2016 -> 3,5 miljardia kiloa
• 2017 -> 3,4 miljardia kiloa

 

…niin kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden.

 

 

Olen työni puolesta seurannut maamme viljamarkkinoita vuodesta 1970 saakka ja erityisen tiiviisti Suomen, EU:n, Euroopan ja koko maailman viljatilanteita vuoden 1994 syksystä alkaen, jolloin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin alkoi varmistumaan.

 

Tiedostan tilanteen vakavuuden, sillä viljatilanteiden seuranta jatkuu kohdallani yhä edelleen, vaikka olenkin eläkkeellä.

 

 

Luonnonvarakeskus julkisti 30.8.2018 kesän 2018 satoennusteen, joka kuvastaa satotilannetta elokuun 27. päivänä.

 

 

”Miesmuistiin” tilanne on ainutlaatuinen, sillä ainoastaan kauran osalta sato näyttää riittävän vastaamaan kotimaista kulutusta.

 

 

Rukiin osalta tilanne on ollut tiedossa jo vuoden verran, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä 17.300 hehtaariin, kun se esimerkiksi edellissyksynä oli 28.900 hehtaaria.

 

 

Rukiin kokonaiskäyttö vuosittain on jo pitkään asettunut tasolle 95 – 105 miljoona kiloa vuodessa, mutta kun nyt kokonaissato jää Luken ennusteen mukaan 49 miljoonaan kiloon, on ensi talvena laitettava leivän joukkoon puolet ”petäjäistä” eli tuontiruista.

 

En varmaan ole ainoa, joka mielenkiinnolla nyt odottaa kuluvana ajankohtana tapahtuneiden rukiin kylvöalojen pinta-alatietoja, sillä niiden perusteella pystytään varsin tarkasti ennustamaan vuoden 2019 ruissadon määrä.

 

 

Heikko viljasato koko Euroopassa on nostamassa viljojen hinnat ehkä peräti ennätystasolle ja se merkitsee kuluttajalle kohoavia elintarvikkeiden hintoja ja maataloustuottajille entistä tukalampaa taloustilannetta.

 

 

Ei hyvä lainkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

• siemeneksi 6 milj. kg
• rehuksi 1 milj. kg
• teolliseen käyttöön 3 milj. kg
• ruuaksi 92 milj. kg
• vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

 

 

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

• vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
• vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
• vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
• vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-