Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tehokas metsänhoito kasvattaa metsien hakkuumahdollisuuksia ja kasvattaa myös hiilinieluja

Perjantai 30.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tiedotteen mukaan Suomen metsien kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

 

 

Suomen metsissä kasvaa nyt 2,5 miljardia kuutiota puuta.

 

 

Kestävä hakkuumäärä voisi nyt olla 84 miljoonaa kuutiometriä eli hakkuumäärää voitaisiin kasvattaa, sillä nyt poistuma on tasolla 74 % kasvusta.

 

 

Tehokas metsänhoito kasvattaa hiilinieluja, sillä kasvava metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto oli asian tiimoilta ”hyvin kartalla”, kun se 19.11.2018 pidetyssä talousarviokokouksessaan lisäsi metsämyyntituloja 200 000 eurolla ja liitti päätökseensä seuraavan toteamuksen:

 

 

”Kaupungin metsistä tavoitellaan lisää puunmyyntituloja alueiden luonto- ja virkistysarvot sekä ilmastotavoitteet turvaten.”

 

Toki kaupunginhallituksen pohjaesityksessäkin jo oli tietty hakkuiden määrä.

 

 

Tehokkaaseen metsänhoitoon ja hiilinielujen kasvattamiseen liittyvät mm. päätehakkuut eli avohakkuut, joilla luodaan perusedellytykset kasvun turvaamiseen ja hiilinielujen jatkuvaan tehostamiseen.

 

 

Luonto kiittää, kun metsiä hoidetaan tehokkaasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, Luke, Suomen metsien vuosikasvu, kestävä hakkuumäärä, hakkuumäärää voidaan kasvattaa, päätehakkuut, avohakkuut,

Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!

Maanantai 26.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 22.11.2018 ennakkosatoarvion viime kesänä korjatusta viljasadosta ja se on karua kerrottavaa.

 

 

Viljojen kokonaissato on useina vuosina lähennellyt 4 miljardia kiloa ja viime vuonnakin se oli hieman yli 3,4 miljardia kiloa eli tarkalleen 3.418 miljoonaa kiloa.

 

 

Viime kesänä viljojen kokonaissato romahti ennakkotietojen mukaan n. 700 miljoonaa kiloa eli tasolle hieman päälle 2.700 miljoonaa kiloa.

 

 

Olen seurannut Suomen viljasatoja ja niiden kehittymistä siitä saakka, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.  Vuoteen 2010 saakka seurasin viljasatojen kehittymistä työni puolesta ja sen jälkeen harrastuksesta.

 

 

Viime kesän satoluvuista eniten huolestuttaa rukiin kokonaissato, sillä se romahti kauas omavaraisuudesta.

 

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa liikkuu vuodesta toiseen tasolla 95 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta kun viime kesän ruissato oli ainoastaan 41 miljoonaa kiloa, se merkitsee, että nyt on meidän laitettava rukiin joukkoon ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

Tilanteesta taustaa sen verran, että viime kesänä korjatun ruissadon pienuus johtuu syksyn 2017 vaikeista syyskylvöolosuhteista.

 

 

Syksyllä 2017 ruista saatiin kylvöön ainoastaan 16.500 hehtaarille ja kun keskimääräinen hehtaarisato jäi 2.490 kiloon, niin kokonaissato notkahti peräti 64 %!

 

 

Vuosina 2008 – 2017 rukiin keskisato oli 2.980 kiloa per hehtaari, joten viime kesä oli ruissadon osalta lähes katastrofi!

 

 

Edellisvuonna eli vuonna 2017 ruissato oli 113,5 miljoonaa kiloa ja saattaa olla, että silloin ruista jäi hieman varastoihin.

 

 

Tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä monet ruismyllärit joutuvat tulevana talvena uusimaan jauhopussiensa ulkoasun ja poistamaan niistä siniristilipun ja koko suomalaisuusilmeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!, Luke, Luonnonvarakeskus, rukiin omavaraisuus, puolet petäjäistä,

"Jo otti ohraleipä"!

Tiistai 4.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: ”kun käy huonosti”.

 

 

Maataloudelle päättymässä oleva kasvukausi merkitsee mm. viljasatojen osalta todellista ”Jo otti ohraleipä” –tilannetta, sillä maamme viljasato on jäämässä 2,7 miljardiin kiloon.

 

 

Miljardit kilot eivät varmaan tavalliselle henkilölle anna osviittaa tilanteesta, mutta kun totean, että maamme viljasato on viime vuosina ollut seuraavanlainen…

 

  • 2013 -> 4,0 miljardia kiloa
  • 2014 -> 4,1 miljardia kiloa
  • 2015 -> 3,7 miljardia kiloa
  • 2016 -> 3,5 miljardia kiloa
  • 2017 -> 3,4 miljardia kiloa

 

…niin kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden.

 

 

Olen työni puolesta seurannut maamme viljamarkkinoita vuodesta 1970 saakka ja erityisen tiiviisti Suomen, EU:n, Euroopan ja koko maailman viljatilanteita vuoden 1994 syksystä alkaen, jolloin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin alkoi varmistumaan.

 

Tiedostan tilanteen vakavuuden, sillä viljatilanteiden seuranta jatkuu kohdallani yhä edelleen, vaikka olenkin eläkkeellä.

 

 

Luonnonvarakeskus julkisti 30.8.2018 kesän 2018 satoennusteen, joka kuvastaa satotilannetta elokuun 27. päivänä.

 

 

”Miesmuistiin” tilanne on ainutlaatuinen, sillä ainoastaan kauran osalta sato näyttää riittävän vastaamaan kotimaista kulutusta.

 

 

Rukiin osalta tilanne on ollut tiedossa jo vuoden verran, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä 17.300 hehtaariin, kun se esimerkiksi edellissyksynä oli 28.900 hehtaaria.

 

 

Rukiin kokonaiskäyttö vuosittain on jo pitkään asettunut tasolle 95 – 105 miljoona kiloa vuodessa, mutta kun nyt kokonaissato jää Luken ennusteen mukaan 49 miljoonaan kiloon, on ensi talvena laitettava leivän joukkoon puolet ”petäjäistä” eli tuontiruista.

 

En varmaan ole ainoa, joka mielenkiinnolla nyt odottaa kuluvana ajankohtana tapahtuneiden rukiin kylvöalojen pinta-alatietoja, sillä niiden perusteella pystytään varsin tarkasti ennustamaan vuoden 2019 ruissadon määrä.

 

 

Heikko viljasato koko Euroopassa on nostamassa viljojen hinnat ehkä peräti ennätystasolle ja se merkitsee kuluttajalle kohoavia elintarvikkeiden hintoja ja maataloustuottajille entistä tukalampaa taloustilannetta.

 

 

Ei hyvä lainkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Jo otti ohraleipä"!, Luke, Luonnonvarakeskus, Puolet petäjäistä, viljasadot jäivät ennätysalhaisiksi, talonpojan taloudellinen tilanne kiristyy, satoennuste 2018,

Kaura on elintarvikeviljana käyttömäärissä ohittanut rukiin

Sunnuntai 15.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus on 9.3.2018 päivittänyt viljatasearvionsa kuluvan satovuoden osalta.

 

 

Satovuosi poikkeaa melkoisesti kalenterivuodesta, sillä satovuosi alkaa heinäkuun 1. päivänä ja päättyy seuraavana vuonna kesäkuun 30. päivänä.

 

 

Nyt on siis meneillään satovuosi 1.7.2017 – 30.6.2018.

 

 

Viime kesänä viljasato jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä viljoja (vehnä, ruis, ohra ja kaura) saatiin korjuuseen ainoastaan 3.390 miljoonaa kiloa eli haamurajasta neljästä miljardista kilosta jäätiin selvästi.

 

 

Muutama huomio viljojen elintarvikekäytöstä kuluvana satovuonna:

 

 

  • vehnä käyttömäärä on viljoista selvästi suurin, sillä sitä käytetään elintarviketeollisuudessa 241 miljoonaa kiloa. Satovuoden aikana tuonti on 25 miljoonaa kiloa, joten lähes koko vehnäpotti on kotimaista satoa – tuonti koostuu erikoistarkoituksiin tuodusta vehnästä.
  • rukiin elintarvikekäyttö on sen parinkymmenen vuoden ajan, jolloin olen tiiviisti seurannut viljamarkkinoita pysynyt haarukassa 90 – 105 miljoonaa kiloa. Tänä satovuonna kulutuksen ennustetaan olevan 90 miljoonaa kiloa.
  • ohra on satomäärältään suurin viljalajimme, mutta sen elintarvikekäyttö on pientä – tänä vuonna 13 miljoonaa kiloa
  • kauran elintarvikekäyttö on ilahduttavassa nousussa ja taitaa nyt olla ensimmäinen kerta, kun sen käyttömäärä elintarviketeollisuudessa ohittaa rukiin käyttömäärät. Luken ennusteen mukaan kauraa käytetään nyt 102 miljoonaa kiloa.

 

Kaurasadosta edelleen vain vajaa 10 % ohjautuu elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, joten kauran elintarvikekäytön lisäämiselle ei ole satomäärien vinkkelistä mitään estettä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, Luke, Satovuosi 2017/2018, Satovuosi, Satovuosi 1.7.2017 - 30.6.2018, kaura elintarvikeviljana, kauran elintarvikekäyttö, kesän 2017 viljasato jäi pieneksi,

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

IMG_1742.JPG

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

IMG_1744.JPG

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

IMG_1748.JPG

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

IMG_1738.JPG

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

  • Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa
  • Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa
  • Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kävellen maapallon ympäri, Pyynikin urheilukenttä, Hannes Kolehmainen, Väinö Sipilä, keihäänheittäjä Matti Järvinen, Matti Yrjölä,

Sähköpostit pitää lukea vähintään kerran päivässä

Keskiviikko 31.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin työpaikallani viimeisiä, ellen viimeinen, joka siirtyi sähköpostin käyttäjäksi.

 

 

Muistan, kun kopioin jotain laatimaani muistiota ja eräs työkaverini totesi, että kyllä sinun Esko myös nyt pitäisi alkaa käyttämään sähköpostia!

 

 

On nyt ajatellen ihmeellistä, että valtakunnallisessa yrityksessä ei runsaat viisitoista vuotta sitten annettu mitään sähköpostikäytön koulutusta ja ei puhettakaan, että sen käyttämiseen olisi velvoitettu.

 

 

Toki tiedän ja tunnen hyvin muutamia järjestötyössä ansioituneita kavereitani, jotka eivät vieläkään käytä sähköpostia.

 

 

Työelämässä opin, että sähköposti piti olla aina ”auki”. Muuten työkaverit ihmettelivät, että mitä se oikein tekee, kun ei vastaa sähköpostiin, vaikka aikaa on kulunut jo vartti!

 

 

*******************

 

 

Nyt järjestömaailmassa toimiessani sähköpostin käyttäminen on välttämättömyys.

 

 

En väitä, että vastaan sähköposteihin heti, mutta luen minulle saapuneet sähköpostit joko läppäriltä tai matkapuhelimelta parin tunnin viiveellä – vastaaminen saattaa jäädä joskus pidemmäksikin aikaa ja se harmittaa minua, mutta varmaan se harmittaa erityisesti vastauksen odottajaa!

 

 

On lähiympäristössä toimivien aliarvioimista, jos päästää sähköpostilaatikkonsa täyttymään ja/tai ei lue saapuneita sähköpostiviestejä vähintään kerran päivässä.

 

 

En voi ymmärtää niitä kuntapolitiikan ruohonjuuritasolla toimivia, jotka eivät seuraa heille tulleita sähköpostiviestejä.

 

 

Kysyn, että onko sellainen henkilö kypsä esimerkiksi kunnalliseen luottamustoimeen, joka ei vähintään kerran päivässä lue hänelle saapuneita sähköpostiviestejä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sähköposti, sähköpostiviestit, sähköpostien lukeminen, sähköpostien seuraaminen,

800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa saatavilla

Lauantai 22.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksessa alkoivat eilen ns. Supermessut.

 

 

Supermessut tarkoittavat, että kyseessä on Kotimaan Matkailu-, Puutarha-, Desingn- ja käsityötori-, OutdoorErä- sekä Keräilymessut.

 

 

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kutsuvieraana Kotimaan Matkailumessuille jo aamukymmeneltä alkaen ja puolenpäivän jälkeen tutustuin messuihin tavallisena messuvierailijana.

 

 

Kotimaan Matkailumessut olivat anniltaan täysosuma, mutta muiden messujen osalta taso oli suorastaan heikko.

 

 

******************

 

 

Kotimaan Matkailumessuilta saamani informaation mukaan meillä on mahdollisuus saada vuodessa 800 miljoonaa euroa lisää yhteiseen hyvään, jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaan matkan enemmän kuin nykyisin teemme!

 

 

Yksi kotimaanmatka enemmän henkilöä kohti merkitsisi työllisyysvaikutuksena, että 7 000 henkilöä työllistyisi enemmän kuin nyt.

 

*****************

 

Yllätyin kotimaan matkakohteiden tarjonnasta, sillä laadukasta tarjontaa on!

 

 

Seuraavassa muutama mielenkiintoinen matkakohde, jotka minua kiinnostivat:

 

 

 

IMG_8630.JPG

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matka Ilmajoen Musiikkijuhlille 18.6.2017 on loppuunmyyty.

 

 

 

IMG_8631.JPG

 

 

Janne Kataja oli vauhdittamassa Seinäjoen Kaupunginteatteriin syksyllä tulevaa brittikomediaa, jossa hän esiintyy pääroolissa!

 

 

 

IMG_8633.JPG

 

 

Kyrö Distillery on pystynyt hyödyntämään Isonkyrön Osuusmeijerin entiset tuotantotilat ja myy nyt niissä valmistettuja tuotteitaan kymmenissä maissa. Tunnen työelämän ajoilta Isonkyrön hyvin ja osaan arvostaa Kyrönjoen maisemia.

 

 

 

IMG_8632.JPG

 

 

Muumimuseo ja sen 17.6.2017 tapahtuva avaaminen Tampere-talossa oli hyvin esillä Kotimaan Matkailumessuilla.

 

 

 

IMG_8629.JPG

 

 

Tall Ships Races poikkeaa Turussa 20-23.7.2017. Kannattaa silloin suunnata matkansa Turkuun!

 

 

Kyllä kotimaassa riittää mielenkiintoisia matkailukohteita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mannerheim-ooppera, Janne Kataja, Seinäjoen kaupunginteatteri, Kyrö Distillery, Isonkyrön Osuusmeijeri, Oltermanni-juusto, Muumimuseo, Tampere-talo, Tall Ships Daces Turku, Turku, Supermessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!

Lauantai 14.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä eli SOK ja S-ryhmän osuuskaupat aloittivat viime vuonna monien elintarvikkeiden halveksimisen, kun se oli alentavinaan eräiden elintarvikkeiden hintoja.

 

 

S-ryhmä kutsuu elintarvikkeiden halveksimistaan halpuuttamiseksi.

 

 

Elintarvikkeiden hintojen alentaminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun tuntee liike-elämän lainalaisuudet, on selvää, että halpuuttamisessa on kyse tinkiminen ostohinnoista – kauppa ei katteistaan luovu!

 

 

S-ryhmä panostaa 9.1.2017 alkaen erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimiseen, sillä se kertoi silloin alentaneensa lähes 900 kotimaisen tuotteen hintaa ja pääpaino oli erityisesti kotimaisissa kasviksissa.

 

 

S-ryhmän liturgian mukaan halveksiminen toteutettaisiin kiertoa nopeuttamalla ja hävikkiä alentamalla.

 

 

Halveksiminen eli hintojen alentaminen toteutettaisiin muka S-ryhmän katteista tinkimisellä, mutta tämä väite osoittautui heti samana tai seuraavana päivänä outoon valoon, kun S-ryhmän sisäänostaja oli tuottajalle perustellut aiempaa halvempaa hintaa sillä, että nyt S-ryhmä alkaa halveksimaan myös kotimaisia kasviksia!

 

 

Kyse oli ilmeisesti johdetusta toiminnasta, sillä mistäpä kauppa muualta halvemmat hinnat taikoisi kuin tuottajan siivua kaventamalla.

 

 

Kotimaisten kasvisten hintojen alentamisessa eli halveksimisessa on kyse silmänkääntötempusta ja se ilmenee mm. SOK:n tiedotteessa, jossa todetaan:

 

 

*******************

 

 

Kasvisten voimakas hintavaihtelu tuo oman haasteensa niiden pitkäaikaisen alhaisemman hintatason määrittelemiseen.

 

 

”Kasvisten hinnat elävät koko ajan esimerkiksi sesongin ja satotilanteiden mukaan. Emme voi luvata sentilleen samoja hintoja kasviksille kuukaudesta toiseen mutta sen lupaamme, että kotimaisten kasvisten hinnat ovat jatkossa meillä halvempia kuin aiempina vastaavina satokausina”.

 

 

****************************

 

 

Hyvä esimerkki kotimaisten kasvisten – tässä tapauksessa perunan – kuluttajahinnan jakautumisesta on analyysi viiden vuoden ajalta eli vuosilta 2011-2015:

 

 

 

 

 

Tuottajahinta on Luonnonvarakeskuksen virallisista tilastoista, kuluttajahinta Tilastokeskuksen tilastoista ja pakkaamohinta Kasvistieto Oy:n tilastoista.

 

 

Kasvistieto Oy kerää ja välittää päivittäin avomaan ja kasvihuonevihannesten sekä hedelmien ja marjojen tuottajahintoja ja markkinatietoa tietokonepohjaisen verkon avulla.

Kasvistieto Oy toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. Sen keräämiä hintatietoja toimitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (TIKE), joita se edelleen toimittaa EU-komissiolle sekä käyttää tilastoissaan. MMM käyttää hintoja hallinnollisten päätösten pohjana ja esim. kansallisten tukien tulonmenetyslaskelmat perustuvat Kasvistieto Oy:n hintoihin.

 

******

Manittakoon, että viime keskiviikkona eli 11.1.2017 ruokaperunan tuottajahinta Iisalmen seudulla oli 0,16 €/kg.

 

 

************************

 

 

 

S-ryhmä leikkii kotimaisten elintarvikkeiden ja nyt erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimisella vakavalla asialla.

 

 

Jos tuottajiin ja tuottajahintoihin kohdistuva elintarvikkeiden halveksiminen jatkuu, on koko kotimainen elintarviketuotanto vaarassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!, halpuuttaminen, halpuuttaminen on tuottajien halveksimista, halpuuttaminen on halveksimista, kotimaisten kasvisten halveksiminen, elintarvikkeiden halveksiminen, perunan tuottajahinta, LUKE,

Miksi se jää aina viimetinkaan?

Lauantai 3.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidän itseäni kohtuullisen kokeneena puhujana.  Olen toki pitkäsanainen, sillä yleensä minulla ei ole aikaa sanoa sanomaani lyhyesti!

 

 

Se hieman rasittaa, että tavallisesti puheeni valmistelu jää viimetinkaan.

 

 

Työelämän aikana sattui useasti, että tein iskusanaliuskan puhettani varten vasta parkkipaikalla, kun olin menossa vaikkapa onnittelukäynnille yhteistyökumppanin luo.

 

 

Iskusanaliuskan tekeminen on aina ollut minulle tuttua ja nyt kehitin iskusanaliuskasta uuden version, kun laadin tervetulopuhetta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotisjuhliin.

 

 

 

puhe1.jpg

 

 

 

puhe2.jpg

 

 

Tein tavallista enemmän töitä – toki tapani mukaan viimetingassa – sillä kirjoitin puheeni sanasta sanaan paperille, mutta lisäsin paperiversioon kynällä iskusanat jokaisen kappaleen alkuun.

 

 

Tällä menetelmällä puheestani ei tullut paperista lukemista, mutta siitä huolimatta puheen jäsentely pysyi kuosissa.

 

 

Kammoksun paperista lukien pidettyjä puheita, sillä ne mielestäni suorastaan halveksivat kuulijoita.

 

 

 

Tässä puheeni, jota terästin iskusanoilla – puhuin vapaasti, mutta sanasta sanaan kirjoitettu puhe oli takavarmistuksena.

Vinokirjaimin kirjoitetut ja alleviivatut tekstit kirjoitin kynällä puheluonnokseni joukkoon.

 

 

**************************

 

Arvoisa Eläkeliiton puheenjohtaja, arvoisa terveyttä ja toimintakykyä edistävistä palveluista sekä ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari, hyvät kutsuvieraat – arvoisat Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet!

 

Ongelmat, vaikeudet

Ikäihmisten osalta kuulemme näinä aikoina paljon ongelmista ja niistä vaikeuksista, joita ikäihmiset kohtaavat.

 

Tänään vain positiivisia

Haluan kuitenkin tänään Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotismerkkipäivänä ottaa esille ainoastaan niitä positiivisia seikkoja, joita me ikäihmiset saamme tänä päivänä kohdata ja joista voimme iloita.

 

Terveys

Seniori-iässä terveys on seikka, josta saamme joka päivä iloita, kunhan pysymme edes kohtuullisessa kunnossa.

 

Talous

 

Penniä tai nykyään senttejä pitää meidän jokaisen venyttää, mutta uskon, että meillä monilla oli lapsena ja on aikuisenakin ollut taloudellisesti tiukempaa.

 

Asuinolosuhteet

Asunto-olosuhteet olivat meillä lapsuudessamme heikommat kuin nykyään – muistan, kun meilläkin pirtin ikkunoihin kertyi talvipakkasilla huurretta, jopa jäätä; nykyään saamme kovillakin pakkasilla viihtyä kodeissamme kevyissä vaatteissa.

 

Perhe ja läheiset

 

Perhe ja läheiset – erityisesti lapset ja lastenlapset – tuovat meille iloa, toki myös murheita, mutta tänään emme murheita muistele.

 

Maailma on pienentynyt

 

Uskallan laskea myönteiseksi asiaksi myös se, että maailma on tavallaan pienentynyt; tänään olemme osa laajempaa kokonaisuutta kuin ennen.  Nyt näemme kauas, kun ennen katselimme maailmaa ”saunan räppänästä”!  Tiedän toki vallan hyvin, että maailman pienentymisestä meillä on toisenlaisiakin mielipiteitä.

 

RAUHA

 

Eräs suuri asia – asioista ehkä suurin, on se rauhantilanne, joka Suomessa vallitsee.

 

Joukossamme on aktiivisia jäseniä, jotka muistavat omakohtaisesti sota-ajat. On joskus paikallaan tiedostaa myös meidän 1940-luvun lopulla syntyneiden se, että synnyinhetkellämme Suomi oli ollut rauhantilassa vasta muutaman vuoden ja rauha oli syntymämme aikana nuori ja osin myös heiveröinen.

 

Hyvät Juhlavieraat!

 

Talous

 

Juhlassa on hieman noloa puhua taloudesta, mutta kun on kyse kiitoksista, se sallittaneen.

 

Omarahoitus

 

Kiitokset jäsenistöllemme siitä omarahoitusosuuden vaalimisesta, jota olemme pystyneet toteuttamaan.

 

Kiitokset Tampereen kaupungille

 

Haluan lausua tässä yhteydessä kiitokset Tampereen kaupungille, joka suhtautuu myötäsukaisesti ikäihmisten toimintaan. Kiitokset apulaispormestari Mikko Aaltonen siitä taloudellisesta tuesta, jota olemme kaupungilta saaneet.  Olemme päättymässä olevan vuoden aikana monipuolistaneet toimintaamme ja monipuolistamisen tarkoituksena on jäsenistömme vireyden kehittäminen sekä terveyden vaaliminen.

 

Uudet toimintamuodot

 

 

Hyvät Ystävät!

 

 

Tervetuloa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan, tehdään tästä juhlasta eteenpäinkatsova tuokio – viihtykää!

 

Tervetuloa

 

Eteenpäinkatsova tuokio

 

Viihtykää !

 

 

 

*************************

 

 

 

Jopa Rouva kommentoi, että puheeni oli onnistunut – jatkan siis samalla tekniikalla!

Huomaan muuten sen, että juttuuni ei sisälly edes yritystä vastata otsikon kysymykseen - no joskus toiste sitten ehkä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheluonnos, iskusanaliuska, iskusanat, paperista lukeminen aliarvioi kuulijat, puheen valmistelu, onnistunut puhe,

Vain Tampere puuttui!

Torstai 29.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoivat toissapäivänä Alihankinta 2016 – messut, jotka kolmipäiväisenä tapahtumana jatkuvat vielä tänään.

 

 

 messu1.jpg

 

 

Messukeskuksen näyttelytilat on loppuunmyyty viimeistä sijaa myöten, sillä halliin on kertynyt se kärkijoukko, joka pitää Suomen talouden käynnissä.

 

 

Kaikki lähialueen parkkipaikat pullistelevat messukävijöitä ja vierailijoita kuljetetaan ”Pirkka-halliin” monilta lähiseutujen kauppakeskusten paikoituspaikoilta järjestäjien toimesta ilmaiseksi.

 

 

Tampereen kaupungin asennetta yritysten sijoittumiselle Tampereelle ei ole yllätys, että Tampereen kaupunki ei korviaan lotkauta - kaupunki ei ole aktiivisesti hankkimassa yrityksiä kaupunkiin.

Ratikalle kyllä hamutaan käyttäjiä, mutta "maksajista ei ole niin väliä juu!"

 

 

Tredean pieni osasto hälyisässä eteisaulassa ei ole sitä, jota yrityselämä Tampereelta kaipaisi.

 

 

Piipahdin messuvieraana paikalla ja tässä muutamia kuvia niistä osastoista, joilla eri puolille Suomea houkuteltiin yrityksiä:

 

 

 

messu2.jpg

 

 

 

messu3.jpg

 

 

 

messu4.jpg

 

 

 

messu5.jpg

 

 

 

messu6.jpg

 

 

 

messu7.jpg

 

 

 

messu8.jpg

 

 

 

messu9.jpg

 

 

 

messu10.jpg

 

 

 

messu11.jpg

 

 

 

messu12.jpg

 

 

 

messu13.jpg

 

 

 

messu14.jpg

 

 

 

 

Ilmainen neuvoni Tampereen kaupungille seuraavia Alihankinta-messuja ajatellen:

 

 

Järjestäkää seuraavilla Alihankinta-messuilla jokaisena päivänä iso seminaari yrittäjille ja kertokaa Tampereesta yritysten sijoituspaikkana.

 

 

Toivon, että pääkonsuli Kalervo Kummola ottaa ehdotuksestani kopin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alihankinta 2016, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Tredea,

Varkaudessa kasvatetaan kaviaaria suomalaisella rehulla!

Sunnuntai 17.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Poikkesin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime perjantaina, kun siellä alkoivat Supermessut – Supermessut jatkuvat tuttavallisemmin mainitussa Pirkkahallissa vielä tänäänkin, joten juttuni ”aamulukijat” ehtivät vielä sinne.

 

 

Supermessuilla on neljät messut eli Puutarhamessut, Kotimaan Matkailumessut, oluiden ja viinien maistajille tarkoitetut April Fest-messut sekä Keräilymessut.

 

 

Perehdyin ainoastaan Puutarha- ja Kotimaan Matkailumessujen antiin ja voin vakuuttaa, että molemmat messut ovat mielenkiintoiset.

 

 

 

 

varkaus.jpg

 

 

Kotimaan Matkailumessuilla tutustuin hieman tarkemmin Varkauden kaupungin osastoon ja syynä oli se, että Varkaus mainosti itseään ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teemalla.

 

 

Asia kiinnosti minua ja pyysin esittelijöiltä tarkempia tietoja.

 

 

Varkaudessa kasvatetaan tosiaan sampia ja niistähän tunnetusti saadaan kaviaaria.

 

 

Myös sen vuoksi ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teema minua kiinnosti, sillä aloitimme työurani aikana sammenrehujen valmistuksen.

 

 

Kysyinkin esittelijöiltä, että käytetäänkö Carelian Caviar Oy:n tuotannossa kotimaista rehua vai tuotetaanko suomalainen kaviaari tuontirehuilla.

 

 

Esittelijä otti kysymykseni todesta sekä soitti yrityksen vastuuhenkilölle ja sai vastauksen, että osa rehustuksesta hoidetaan entisen työnantajani rehuilla!  Lisäksi vastuuhenkilö kertoi, että koko ajan kotimaisen rehun osuutta ollaan kasvattamassa.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen lähikaviaari kasvatetaan jo nyt osittain suomalaisella lähirehulla ja lähirehun osuutta ollaan kasvattamassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varkaus, Kaviaarikaupunki Varkaus, Kotimaan Matkailumessut 2016, Pirkkahalli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Carelian Caviar Oy,

Tampereelle mahdollisesti rakennettava ratikka saisi monille joukkoliikenteen asiakkaille aikaan melkoisen vaihtoruletin

Tiistai 12.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa ratikkaa, joka kulkisi käytännössä edestakaisin 23 kilometrin pituista reittiä.

 

 

Käytännössä yksi raidelinja saattaa palvella sen varrella asuvia, mutta vähänkään linjasta sivussa asuvat joutuisivat läpikäymään melkoisen vaihtoruletin. Ongelma tuplaantuisi, jos tämmöisen henkilön työpaikka olisi myös etäällä ratikkareitistä

 

 

Otan esimerkiksi oman perhekuntani, jonka ainoa työssäkäyvä eli nuorimies tulisi kokemaan ratikan aiheuttaman vaihtoruletin koko kaameudessaan.

 

 

Nuorimiehemme asuu kotonaan Palokalliolla ja käy töissä Tesomalla. Nyt hän pääsee kotoa työpaikalleen yhdellä ja samalla bussilla, mutta ratikka toisi työmatkaan paljon mutkia.

 

 

”Ratikkatilanteessa” miehen matka sujuisi aluksi bussilla Tampereen keskustaan jollekin ratikan ”lajittelukeskukselle”.

 

 

Ratikan lajittelukeskukselta matka jatkuisi jonnekin Pispalan seutuville ratikalla ja siellä pitäisi jäädä pois ratikasta ja taas olisi vuorossa ratikan toinen lajittelukeskus.

 

 

Pispalan seutuvilla sijaitsevalta ratikan lajittelukeskukselta miehemme matka jatkuisi taas bussilla ja nyt päätepiste olisi Tesoma.

 

 

Työpäivän jälkeen ”bussi – lajittelukeskus – ratikka – lajittelukeskus – bussi” -ruljanssi pitäisi läpikäydä toisinpäin!

 

 

Aikaa kuluisi ja vaikeuksia kertyisi oikein kunnolla!

 

 

Ratikka merkitsisi suunnatonta kulkuyhteyksien heikentymistä siis niille henkilöille, jotka asuvat etäällä ratikkareitistä ja erityistä olosuhteiden heikentymistä se merkitsisi niille, joilla myös työpaikka sijaitsee etäällä ratikkareitistä!

 

 

Olen entistä vakuuttuneempi, että ilman ratikkaa olisi viisaampaa ja saisimme…

 

 

…ratikkarahoilla ilmaisen joukkoliikenteen Tampereelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikan lajittelukeskukset, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle,

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

sor1.jpg

 

 

 

 

sor2.jpg

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

sor31.jpg

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

sor4.jpg

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

sor5.jpg

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

sor6.jpg

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

sor7.jpg

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

sor8.jpg

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

sor9.jpg

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

sor10.jpg

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

sor11.jpg

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

sor12.jpg

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

sor13.jpg

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

sor14.jpg

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

sor15.jpg

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

sor16.jpg

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarte Silurimaa, Kuressaaren matkailutoimisto, Sörvenniemi, Sörve Kylästyskeskus, Sörve Visitor Centre, Sörven vierailukeskus, Saarenmaan rautatie, Ohessaare Pank, Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, muuttolinnut Saarenmaa, Sörven majakka, saarenmaa2015,

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

  • vehnää 258 miljoonaa kiloa

  • ruista 91 miljoonaa kiloa

  • ohraa 16 miljoonaa kiloa

  • kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

  • vehnä 70 miljoonaa kiloa

  • ruis 5 miljoonaa kiloa

  • ohra 5 miljoonaa kiloa

  • kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varmuusvarastojen pienentäminen, polttoöljyn varmuusvarastojen pienentäminen, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen, Huoltovarmuuskeskus, HVK, MMM:n TIKE, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Pappilanpuiston Kädentaitajien muotinäytös ihastutti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen maanantaikokoontumiseen saapuneet seniorit

Sunnuntai 31.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä on n. 270 jäsentä ja jäsenet kokoontuvat jäsentapaamisiin Hämeenpuistossa sijaitsevaan Marttalaan joka toinen maanantai klo 11.00.

 

Maanantaina elokuun 25. päivänä 2014 Marttalassa oli poikkeuksellisen paljon eläkeliittolaisia ja heitä onnistikin, sillä päivähetken aiheena oli Pappilanpuiston palvelukeskuksessa kokoontuvin Pappilanpuiston Kädentaitajien muotinäytös.

 

Muotinäytös oli hieno tilaisuus ja siitä nyt pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

pap1

 

 

Eläkeliiton puolelta muotinäytöksen puuhanaisena toimi Irja Lehmus, joka itsekin osallistuu tekijänä Pappilanpuiston Kädentaitajien toimintaan.

 

Irja ja esiintyvät ”mannekiinit” olivat sopineet, että kukin esiintyjä kertoo esiintymisasustaan pienellä paperilapulla, jotta näytöksen juontajana toiminut Irja Lehmus osasi esitellä asut esiintyjän haluamalla tavalla.

 

Tämän jutun asuselvityksessä on hyödynnetty näiden paperilappujen tietoja.

 

 

 

 

 

pap2

 

 

Ensimmäisenä oli vuorossa Milli ja hänen asunsa oli merihenkinen tunika, joka oli värjätty kirjavaksi levittämällä ja ruiskuttamalla karkeaa suolaa kankaalle. Näin on saatu aikaan värien liukuva efekti.

 

Millin kori on itsemaalattu.

 

Kesken esittelyn soi Millin kännykkä ja hän teki kaikkien kuullen treffit kipparin kanssa!

 

 

 

 

pap3

 

 

Jatan asun materiaalina on ollut vanha lakana ja purjevene on inspiroinut Jatan tämän asusteen luomisessa.

 

Jatan päähine on valmistettu leppäpuusta ja sen on tehnyt hänelle Pappilanpuiston puutöiden ohjaaja Aarne Lauhala jo 15 vuotta sitten.

 

 

 

 

pap4

 

 

Mailis oli aikoinaan pohtinut, että mitä tekisi pellavaloimelle. Pyyhe tai pellavaliina pyörivät Mailiksen mielessä, mutta sitten hän päätyi kutomaan pellavalointa kankaaksi lisää ja valmisti kankaasta tämän kesäasusteen, joka on jo nyt kiertänyt monet kesätapahtumat.

 

 

 

 

pap5

 

 

Ainon japanilaisella saoritekniikalla kudottu takki on kudottu langanlopuista. Pappilanpuistolaiset kutsuvat saoritekniikkaa ”saulitekniikaksi”!

 

Ainon takin kangas on hänen itsensä kutoma ja myös leikkaaminen sekä ompeleminen ovat omaa työtä.

 

 

 

pap6

 

 

Myös Ainon hattu on valmistettu samasta materiaalista ja sen koristuksena on tammenlehvistä muotoiltu koriste.

 

 

 

 

pap7

 

 

Mantan asun materiaalina on ollut uudestaan värjätty pöytäliina ja myös kassi on samaa materiaalia.

 

 

 

 

pap8

 

 

Marjatan leningin ja hatun materiaalina on käytetty vanhoja verhoja.

 

Neulejakku on virkattu Strömsön tv-ohjelmassa esitetyn ohjeen mukaan ja laukku on kudottu videonauhoista – kaulakorun vitjat on valmistettu paperinarusta.

 

 

 

 

pap9

 

 

Milli avasi toisen esittelykierroksen ja nyt hänen yllään oli häihin, syntymäpäiville ja vaikkapa tanssiaisiin soveltuva pitsiunelma.

 

Ranteissa Millillä oli juomatölkkien avaajista valmistetut rannekorut ja mukana tietysti pussit tanssikenkien kuljettamista varten.

 

 

 

 

pap10

 

 

Jatan kesäasun materiaalina on ollut vanha lakana, johon on painettu unikko-kuvia. Samat kuviot toistuvat Jatan laukussa, hatussa sekä hartioilla olevassa huivissa.

 

Kaulakoru sekä rannerengas on valmistettu puuvillalangasta neulerenkaalla kutomalla.

 

 

 

 

pap11

 

 

Mailiksella oli hartioillaan pehmeä ja lämmin hartiahuivi.

 

Olkalaukku on kudottu poppanakuteesta ja sen sulkijaläpässä on vinokanttipujotusta.

Sivuhuomautuksena kun kuvaa katselen, niin ehkä eräs automerkki - Mitsubishi - pitäisi Mailiksen vinokanttipunoksesta!

 

 

 

 

pap12

 

 

Ainolla on päällään kesätakki, joka on tehty vanhasta lakanasta. Sen kuviot on saatu aikaan silkkivärillä suihkuttamalla.

 

Kaulakoru on tietysti itsetehty ja käsilaukussa on todellinen pitsiunelma.

 

 

 

 

pap13

 

 

Mantalla on tässä poronnahkaliivi.

 

Käsilaukku on tehty videonauhoista.

pap131

 

 

Mantan poronnahkaliivin selkämyksessä oli koirankuva!

 

 

pap14

 

 

Marjatan vihreä jakku on valmistettu vanhasta valkoisesta lakanasta.

 

Jakun selässä on säilytetty lakanaan nimikoidut omistajan nimikirjaimet.

 

 

 

 

pap15

 

 

Milli saapui taas estradille ja nyt hänen yllään oli poronvasan vuodasta tehty viitta, johon hän oli maalannut vanamoja sekä orvokkeja.

 

 

 

 

pap16

 

 

Milli pyysi johtokuntamme jäsentä Matti Kaperia riisumaan viittansa ja…

 

 

 

 

pap17

 

 

…sen alta paljastui pellavakankaalle ruiskumaalilla sekä merisuolalla värjätty tunika. Tunikan kukat ovat käsinmaalattuja.

 

Kaulassa Millillä oli itsetehty kaulakoru.

 

 

 

 

pap18

 

 

Jatalla oli tällä kierroksella yllään vanhasta lakanasta tehty kissakuvioinen vaatekappale.

 

 

 

 

pap19

 

 

Selkäpuolella olevat kissat oli kuvattu takaapäin.

 

Päässään Jatalla oli musta trikoomyssy, joka on viimeistelty musta-valkoraita rusetilla.

 

 

 

 

pap20

 

 

Jatan käsilaukku herätti suurta mielenkiintoa, sillä se oli valmistettu kirjankansista!

 

 

 

 

 

pap21

 

 

Aino oli ottanut kaapissa 50 vuotta olleet ikkunaverhot uusiokäyttöön ja tehnyt niistä itselleen kesäleningin sekä lierihatun!

 

Kaulassa itsetehty paperinarukoru.

 

 

 

 

pap22

 

 

Mantan jakkukangas on kudottu ”sauli-menetelmällä”.

 

Kassin materiaalina on ollut vanha nahkatakki.

 

 

 

 

pap23

 

 

Jatan syksyisiin väreihin kudottu liivi ja liivin kiinnityksenä lepästä tehty rintaneula saivat aikaan ihastusta.

 

 

 

 

pap24

 

Liivi oli upea selkäpuolelta!

 

 

 

 

pap25

 

Jatalla oli mukanaan itsetekemänsä kahdeksankulmainen pöytä, johon oli maalattu niittykukkia.

 

 

 

 

pap26

 

 

Näytöksen päätti Aini ja hän esitti englantilaista säätyläisnaista vuodelta 1845; olkibonetti, napeilla ja nyöreillä kiinnitetty vartalonmyötäinen samettijakku, olkasiivekkeet, pitsikaulus ja raidallinen silkkihame.

 

 

************

 

 

pap27

 

Hieno muotinäytös oli päättynyt ja saimme kaikki ladyt vielä yhteiskuvaan!

 

 

 

 

pap28

 

Salintäyteinen yleisö aplodeerasi, kun mainiot esiintyjämme saivat muistoksi ruusut!

 

 

 

*************

 

 

pap29

 

Kiitoksia juontajallemme Irja Lehmukselle ja kiitoksia ennen kaikkea mainioille esiintyjillemme – näitte paljon vaivaa muotinäytöksen onnistumiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pappilanpuiston Kädentaitajat, Pappilanpuiston palvelukeskus, Irja Lehmus, Matti Kaperi,

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC,

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

viljasadot

 

 

Suomessa viljantuotannon volyymin osalta merkittävä paalu on 4 miljardin kilon kokonaisvolyymi.
 
Tietokoneen ruudulta kuvaamani taulukko kertoo, että 4 miljardiin kiloon on päästy vuosina 2000, 2005, 2007, 2008, 2009 sekä myös viime vuonna.

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

  • vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
  • vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
  • vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
  • vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljatase 2013 - 2014, viljasadot 2013, viljasato 2013, rukiin omavaraisuus 2014, rukiin omavaraisuus, Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus, TIKE, TIKE:n satoarviotilasto, satoarviotilastot, pane leipään puolet petäjäistä,

Yksi oli joukosta poissa

Sunnuntai 6.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden ykkösmessukohde Alihankinta 2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oli menestys, sillä täyteen myydyissä messuhalleissa vieraili lähes 17.000 teollisuuden keskeistä päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Vain yksi oli joukosta poissa, sillä Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan!

 

Tampereen kaupungilla ei vieläkään mene riittävän huonosti, kun yritysten hankintaan voi edelleenkin suhtautua ylimielisesti.

 

Oli ilo seurata, kun esimerkiksi Ylöjärven kaupunki oli vahvasti messuilla Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n kautta.

 

Tampereen poissaolon syyksi ei kelpaa se, että Tredea Oy oli osastollaan paikalla. Tredean sijoituspaikkakin oli varattu äärettömän heikosti, sillä eiväthän yritysten sijoituspaikkaa etsiskelevät ala keskustelemaan asiasta täynnä hälyä olevassa aulatilassa.

 

Tredean rooliin ei myöskään kuulu toimia yhden kunnan puolestapuhujana, vaan se on selkeästi jokaisen kunnan oma asia.

 

Tampereen keskeiset virkahenkilöt ja monet päättäjätkin yrittävät ajaa Tampereen seudulle suurta kuntaliitosta ja perustelevat aikomuksiaan mm. sillä, että silloin eri kunnissa olevat hyvät käytännöt voidaan ottaa koko alueella käytäntöön!

 

Varjeltakoon meitä siitä tilanteesta, että Tampereen käytännöt yrityshankinnassa sekä kaavoituksessa laajenisivat Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Lempäälään, Nokialle, Kangasalle ja muihin Tampereen seudun kuntiin!

 

Harras toive on, että ensi syksynä Tampereella järjestettävien seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella olisi ammattitaitoinen kovan luokan bisnestaitaja yritysasiamiehenä.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Alihankinta 2013, Alihankinta-messut, Pirkka-halli, Tampereen Messut, Tampereen elinkeinoasiamies, Tampereen yritysasiamies, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

Alihankintamessut olivat suurmenestys, mutta yksi näytteilleasettaja puuttui - Tampereen kaupunki

Perjantai 27.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Taivalsin eilen kolmisen kilometriä kotoa Pirkka-hallille eli hienommin sanottuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen sekä tutustuin Alihankinta 2013 –tapahtumaan.

 

 

ah1

 

Messutapahtuma oli menestys, sillä niihin tutustui 16.669 päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Kaikki näyttelyhallit ja laajat paikoitusalueet olivat täynnä.

 

 

Katselin messuantia sillä silmällä, että mitkä kunnat, kaupungit ja Suomen eri alueet sekä maakunnat panostavat yrityshankintaan ja ovat läsnä.

 

Tiedän Tampereen kaupungin ylimielisen suhtautumisen yrityshankintaan ja minulle ei ollutkaan suuri yllätys, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan.

 

Tiedän, että Tampereen päättäjät perustelevat poissaoloaan Tredea Oy osallistumisella, mutta se on heikko selitys. 

Keskustelin hetken Tredean edustajien kanssa ja kiitin heitä aktiivisuudesta, mutta totesin, että eipä heidän eväänsä riitä yritysten hankkimiseksi Tampereelle. Tarjosivat jotain englanninkielistä broshyyriä, jolla ei ole mitään tekemistä yrityshankinnan kanssa!

Kaiken lisäksi Tredea oli hankkinut näyttelyosastonsa paikaksi meluisan eteishallin, jossa oli mahdoton keskittyä asiakkaiden kanssa keskusteluun.


 

Luokatonta menettelyä Tampereen kaupungilta!

 

 

************

 

ah3

 

 

Tunsin jopa pienoista ylpeyttä, että mökkikuntani Ylöjärven kaupunki oli messuilla vahvasti mukana Ylöjärven Yrityspalvelut Oy:n kautta.

Ylöjärvi on samalla tavalla Tredea Oy:n omistajataho kuin Tamperekin, mutta siitä huolimatta Ylöjärvi oli vahvasti mukana messuilla omalla yrityshankintaorganisaatiollaan.

 

Se niistä hyvistä Tampereen menettelytavoista, joita Tampereen johtavat virkahenkilöt ja myös päättäjät käyttävät, kun perustelevat kehyskuntien liittymistä Tampereeseen!

 

Katin kontit!

 

 

Tässä kuvia muutamista kuntien, kaupunkien ja seutukuntien osastoista, jotka olivat innokkaasti mukana Alihankinta 2013 –tapahtumassa ja pyrkivät löytämään yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta asettua juuri heidän edustamalleen alueelle:

 

 

ah4

 

 


ah5

 

 


ah6

 

 


ah7

 

 


ah8

 

 


ah10

 

 


ah11

 


 

ah9

 

 


ah12

 


 

ah13

 

 


ah14

 

 


ah15

 


 Toivon, että nähty kuvakavalkaadi herättää Tampereen päättäjät!



*********

 

Saa nähdä, että olenko pahasti pielessä, kun ennustan, että seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella vihdoin on elinkeinoasiamies.

 

Aikaa on vähän, sillä seuraavat Alihankinta-messut ovat jo 16. – 18.9.2014!


Toivon todella, että järki voittaa Tampereellakin ja kaupunkiin valitaan työnsä osaava elinkeinoasiamies!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Alihankinta 2013, Alihankinta-messut, Pirkka-halli, Tampereen Messut, Tampereen elinkeinoasiamies, Tampereen yritysasiamies, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, rukiinviljely, rukiinviljelyn supistuminen, MMM, MMM:n Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike, Fazer, Fazer Mylly, Oululainen, ProRuis ry,

Vanhemmat kirjoitukset »