Elintarvike-teollisuus -messut olivat alan laitetoimittajien esittelytilaisuus

Torstai 15.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Messu-ja Urheilukeskuksessa mittavaan messutapahtumaan.

 

 

 

Päätarkoitukseni oli osallistua Elintarvike-teollisuus –näyttelyyn, sillä neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena elintarviketeollisuuden asiat yhä kiinnostavat.

 

Oletin, että näyttelyssä olisi ollut runsaasti alan teollisuusyrityksiä, mutta petyin, sillä näyttelyssä oli vain elintarviketeollisuuden laitetoimittajien näyttelyosastoja. Eivätpä ne minua paljoakaan kiinnostaneet!

 

****************

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen kaikki näyttelyhallit olivat täynnä, sillä Elintarvike-Teollisuus –näyttelyn lisäksi halleissa olivat EuroSafety-, Työhyvinvointi- sekä Logistiikka-messut – kaikille noihin näyttelyihin pääsi samalla pääsylipulla!

 

 

Kaikki näyttelyt ovat avoinna vielä tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joko siipikarjanlihan kulutuslukemat ovat tänä vuonna suuremmat kuin sianlihan?

Perjantai 1.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Suomessa lihankulutus on puolenkymmentä vuotta ollut tasoa 80 kiloa/henkilö/vuosi.

 

Maatalouden, kotieläintalouden ja lihantuotannon piirissä toimineena olen tyytyväinen, että lihankulutus on yhä edelleen tuolla tasolla!

 

Lihankulutuksesta sianliha edustaa suurinta osaa, mutta siipikarjanlihan kulutuslukemat lähestyvät vuosi vuodelta sianlihan kulutusta.

 

Sianlihan kulutuslukemat ovat alentuneet jo 1980-luvun puolesta välin alkaen ja ne olivat vuonna 2020 tarkalleen 29,7 kiloa henkilöä kohti.

 

Sianlihan kulutus oli vuonna 1980 lähes sama eli 29,5 kg/hlö – kulutusluvut ylsivät välillä jopa 36 kiloon per henkilö, mutta nyt on palattu neljäkymmentä vuotta sitten olleelle tasolle.

 

*****************

 

Lihankulutuksessa voittaja on ollut siipikarjanliha, sillä vuonna 1980 sitä kulutettiin vaatimattomat 3,2 kg/henkilö/vuosi – vuonna 2020 siipikarjanlihan kulutuslukema oli 27,5 kg/henkilö!

 

Kulumassa oleva vuosi saattaa olla ensimmäinen, jolloin siipikarjanlihan kulutuslukemat ylittävät sianlihankulutuksen!

 

 

Aika näyttää, mutta ainakin perhekuntamme lautaset näyttävät, että siipikarjanlihan suosio on ylittänyt sianlihan käyttämisen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-ainehinnat mylly- sekä rehuteollisuudelle ovat lähes tuplaantuneet vuoden aikana

Lauantai 29.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Toimin maamme viljakauppasektorilla vastuullisissa tehtävissä Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen eli vuodesta 1995 alkaen eläkkeelle siirtymiseeni eli 31.12.2010 saakka.

 

Uskallan todeta, että olin työtehtävieni vuoksi eräs keskeinen toimija maamme viljamarkkinoilla.

 

Runsaan kymmenen vuoden jälkeenkin seuraan aktiivisesti viljamarkkinoita Suomessa, EU:ssa ja myös maailmanlaajuisesti, sillä ”eihän koira karvoistaan pääse”!

 

Suomessa viljasato on vuosittain asettunut tasolle lähemmäs 4 miljardia kiloa, mutta viime kesänä päästiin vain 2,6 miljardiin kiloon – yhtä pieni sato saatiin viimeksi vuonna 1992.

 

****

 

 

 

Vilja-alan yhteistyöryhmän laatiman hintanoteeraus-yhteenvedon mukaan lähes kaikkien viljalajien hinnat ovat tuplaantuneet kuluneen vuoden aikana.

 

 

Ovathan nuo vuoden 2022 hintanoteeraukset aivan käsittämättömän korkeita!

 

 

Olematon tarjonta nostaa hintoja!

 

 *********

 

Oletan, että viljaa on varastoissa vielä jonkin verran ja kehotankin avaamaan vilja-aittojen ovet, sillä kevät koittaa ja tarjonta tulee varmaan vilkastumaan.

 

 

Merkittävät viljanjalostajat ovat myös kertoneet suunnittelevansa viljantuontia ja se jos mikä tulee laskemaan kotimaan hintanoteerauksia!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijaesitystä supikoirien elintavoista ja esiintymisestä!

Keskiviikko 3.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Vipu Viljakkala ry järjestää sunnuntaina 7.11.2021 klo 14.00…

 

 

 

…iltapäivätilaisuuden Viljakkalan Seurojentalolla supikoirien elintavoista ja esiintymisestä!

 

Asiantuntijana toimii Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, FT Kaarina Kauhala.

 

Tarjoamme tilaisuuden aluksi pullakahvit!

 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

 

 

Tervetuloa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kerran rehu- ja viljamies - aina rehu- ja viljamies!

Lauantai 16.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämän palveluksessa neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä vuosista rehu- sekä viljabisneksessä tasan neljäkymmentä vuotta.

 

Tuon neljänkymmenen vuoden rupeaman olin saman työnantajan palveluksessa vaikka tilinauhassani olikin eri aikoina erinimisiä työnantajia.

 

 

Seepra ei pääse edes eläkevaarina raidoistaan ja poikkesinkin viime torstaina eli 14.10.2021 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa KoneAgri 2021 –näyttelyssä näyttelyvieraana.

 

Näyttely oli nimensä mukaisesti pääasiassa konenäyttely, mutta kun minä en osaa arvostaa koneita, niin keskityin tutustumaan rehu- sekä viljakauppayrityksiin.

 

 

 

Rehualan yrityksistä viihdyin pidemmänkin aikaa Lantmännen Agron osastolla, sillä onhan se ostanut entisen työnantajani ja heidän osastollaan tapasinkin useita entisiä työkavereitani.

 

 

 

Myös saman yrityksen viljakauppaosasto oli kiinnostava, sillä sainhan olla rehuviljakaupan vastuuhenkilö maamme silloisessa johtavassa alan yrityksessä, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

 

En siis tunne lainkaan pysähtyneisyyden ajan viljakauppaa Suomessa, sillä kokemukseni viljakaupasta ovat ainoastaan markkinalähtöisestä viljakaupasta!

 

 

****************

 

 

 

Eräs seikka oli ns. silmiinpistävää KoneAgri 2021 – näyttelyssä ja se oli se, kun ruotsalaisyritys Lantmännen Agro julisti erään näyttelyhallin hallitsevissa julisteissa näin eli

 

Lantmännen Agro

Parasta suomalaiselle maataloudelle

 

 Vajaat kymmenen vuotta sitten tuo lausahdus olisi ollut suorastaan pyhäinhäväistys, mutta nyt se on valitettavasti totta!

***********************

Jo on aikoihin eletty, kun mm. suomalaista rehukauppaa hallitsevat ruotsalainen Lantmännen Agro ja tanskalainen Hankkija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Jari Leppä oli eilen monessa mukana!

Perjantai 15.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on osoittamassa osaavuuteensa jo toisessa hallituksessa ja eilen sain seurata livenä hänen pärjäämistään aamupäivällä Tampereella ja iltapäivällä television kautta eduskunnan kyselytunnilla sekä illalla vielä A-studion A-Talk –ohjelmassa.

 

 

 

Ministeri Leppä avasi eilen aamukymmeneltä KoneAgria 2021 – maa- ja metsätalousalan suurtapahtuman Tampereella Messu- ja Urheilukeskuksessa.

 

Leppä totesi puheenvuorossaan mm. näin:

 

”Te hyvä yleisö olette niitä henkilöitä, joiden ammattitaidolla jokainen suomalainen saa syödä omassa maassa kasvatettua, puhdasta ja turvallista ruokaa joka päivä. Ilman teidän ammattitaitoa, sitoutumista ja jatkuvaa osaamisenne kehittämistä emme olisi näin etuoikeutettuja nauttimaan maailman parhaita elintarvikkeita. Ilman teitä tulisi nälkä. Nyt olemme kuitenkin kannattavuuden osalta erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennuste siitä, että maatalouden yrittäjätulo putoaisi tänä vuonna jopa viidenneksen heikon sadon ja kustannusten nousun takia on merkki kustannuskriisistä. Erityisesti lannoitteiden, rehun ja rakentamisen hinnat ovat nousseet merkittävästi. Yhtälö, jossa kustannukset kasvavat, mutta tuottajien saama korvaus ei muutu, on kestämätön.”

 

 

 

Eduskunnan kyselytunnilla ministeri Leppä pääsi vastaamaan ainakin kahdesti ja hyvin pärjäsi!

 

 

 

Illan A-Talkissa ministeri Lepällä oli ns. helppo vastustaja, sillä niin kaukana ympäristöministeri Krista Mikkosen ajatukset ovat maatalouskysymysten ytimestä!

 

****************

 

 

 

Tämän juttuni lopuksi kaivelin tietokoneeltani kuvan, jossa yhdessä hämeenkyröläisen Klaus Pentin kanssa esiinnymme ministeri Jari Lepän kanssa tuiskusäässä Tammelantorilla vuonna 2018 – juonsin tuon tilaisuuden!

 

 

-Esko Erkkilä-

On selvää, että 2,8 miljardin kilon viljasato aiheuttaa suuria vaikeuksia viljasadon riittävyydelle ja nostaa elintarvikkeiden hintoja

Torstai 30.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen satoennuste viljansatorviotilanteesta on karua kerrottavaa, sillä satoarvioennuste päätyy vain 2,8 miljardiin kiloon.

 

Miljardit kilot ovat tavalliselle kansalaiselle varmaan hämäriä, mutta kun kerron tavanomaisen viljasadon viime vuosina olleen lähemmäs 4 miljardia kiloa, niin tilanne alkaa selvitä kaikille.

 

Viime vuonna eli 2020 saatu sato oli 3,3 miljardia kiloa ja jo se oli 2000-luvun osalta kolmanneksi heikoin.

 

Nyt ennakoitu sato on merkinnyt suurta hintahyppäystä ylöspäin esimerkiksi rehuohran osalta ja se on ajamassa sianlihantuotannon suuriin vaikeuksiin.

 

Rehuohrasato alenee ennusteiden mukaan peräti 22 %; rehuohran hinnat olivat viime vuonna tasoa 130 €/tonnia ja nyt noteeraukset liikkuvat tasolla 210 €/tonni! Lihasian kasvattaminen on jo nyt ollut tappiollista ja rehuohran hinnankorotus merkitsee 16,00 €/lihasika, niin vitsit on vähissä!

 

**************

 

Kotieläintuotannon vaikeuksia lisäävät lannoitteiden sekä muiden maatalouden ja erityisesti kotieläintalouden tarvitsemien hyödykkeiden rajut hinnankorotukset – olemme suurten vaikeuksien äärellä!

 

Lihanjalostusteollisuus käy parhaillaan päivittäistavarakaupan kanssa hintaneuvotteluja vuoden 2022 ensimmäisen jakson hinnoista ja on selvää, että elintarvikkeiden hinnat tulevat selvästi kohoamaan.

 

Tuhoavatko kohoavat hinnat kotimaisen elintarviketuotannon on nyt ”tuhannen taalan kysymys”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitler vieraili Immolassa 4.6.1942

Torstai 15.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Immolan lentokenttä Imatralla oli taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen merkittävä historiakohde ja se yltääkin suomalaisessa historiankirjoituksessa korkealle, sillä Saksan valtakunnankansleri Adof Hitler laskeutui Immolaan tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkka Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä 4.6.1942.

 

 

 

 

Immolan lentokenttä on yhä edelleen aktiivisessa lentokäytössä, sillä…

 

 

 

…se on Imatran Ilmailukerhon sekä Skydive Karjala ry –laskuvarjokerhon kotikenttä; lisäksi Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat lentokentältä käsin.

 

 *******************

 

Hitlerin saapumiseen liittyy useitakin mielenkiintoisia seikkoja ja yksi niistä on se, että häntä tuovan lentokoneen sanotaan laskeutuessaan lentäneen lähellä sijaitsevia…

 

 

 

…Kaukopään tehtaan savupiippuja (kuvassa bussimme ikkunan läpi ottamani kuva Kaukopään tehtaiden savua tupruttavasta piipusta).

 

Toinen ongelma oli se, että Hitlerin koneen vasemman laskutelineen jarru hirtti kiinni ja jarrurummun rasvat paloivat kirkkaalla liekillä.

 

Laskeutumisen jälkeen suomalainen kenttähenkilökunta sammutti liekit ja koneen vioittunut laskuteline korjattiin.

 

********

 

Kaukopään tehtaiden savupiippuun törmäämisvaarasta ei olla varmoja, mutta koneen laskutelineen liekehtimisestä on varma tieto – miten maailmanhistoria olisikaan muuttunut, jos Hitlerille oli sattunut jotain vakavampaa Suomen vierailullaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kasvomaskit hankaloittavat heikkokuuloisten "kuulemista"!

Maanantai 15.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Kasvomaskien käyttäminen on ilahduttavasti yleistynyt ja ilman niitä kulkeminen tuntuu melkein rikolliselta.

 

Uskon, että kasvimaskien käyttäminen hillitsee koronan leviämistä.

 

Olen sen verran huonokuuloinen, että kasvomaskien käyttäminen heikentää minullakin erityisesti televisiossa esiintyvien kuulemista.

 

Huonokuuloisilla on tavallisuudesta poikkeava kyky huulilta lukemiseen ja on luonnollista, että kasvomaskit estävät tämän.

 

Ymmärrän, että kasvomaskien käyttäminen julkisuudessa on myös tietynlaista esimerkin antamista ja niiden käyttöön kannustamista, mutta joskus tuntuu, että kyse on lähes pelleilystä.

 

Tunnen pienoista myötätuntoa perussuomalaista erotettua kansanedustaja Ano Turtiaista kohtaan, joka ei istuntosalissa suostu käyttämään kasvomaskeja.

 

Ano Turtiaisen kohdalla menettely on kieltämättä hieman erikoista, sillä hänen omistamansa yritys valmistaa kasvomaskeja ja on saanut jopa 71 000 euron suuruisen tuen lomautusten välttämiseksi ja hengityssuojainten valmistamisen aloittamiseksi.

 

Kukin taaplaa tyylillään!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vain yksi on joukosta poissa"..., "...sillä Tamperetta siellä ei näy!"

Keskiviikko 25.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma ”Alihankinta 2019” Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoi eilen ja jatkuu tänään sekä myös huomenna eli torstaina 26.9.2019.
 
 
Messuilla tulee käymään yli 20.000 messuvierasta ja he sekä näytteilleasettajat edustavat kattavasti niitä yrityksiä ja tahoja, jotka tuottavat Suomelle hyvinvointia.
 
 
Vierailin messuilla eilen.
 
 
En ole asiantuntija näytteilleasettajien tuotteita, palveluksia tai osaamista arvioimaan, mutta kiinnitin huomiota eri kuntien, kaupunkien ja maakuntien esilläoloon näillä suomalaisten kannalta ehkä tärkeimmillä messuilla.
 
 
Tässä melkoinen kuvakavalkadi niiden kuntien, kaupunkien ja maakuntien osastoilta, jotka kantavat huolta suomalaisten hyvinvoinnista, kun suhtautuvat myönteisesti kotimaisten yritysten pärjäämiseen:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   

 

 

 

Vastuullisia kuntia, kaupunkeja ja maakuntia kaikki!

 

 

 

Yksi joukosta kuitenkin puuttuu ja se on Tampere eli otsikon tekstiä voidaan perustellusti jatkaa…

 

 

…”sillä Tamperetta siellä ei näy!”

 

No, Tampereellahan ei ole mitään hätää, sillä nyt on menossa vasta jo kymmenes tappiollinen vuosi peräkkäin ja tappioennuste on tänä vuonna 40 miljoonaa euroa!

Vai olisko sittenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehokas metsänhoito kasvattaa metsien hakkuumahdollisuuksia ja kasvattaa myös hiilinieluja

Perjantai 30.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tiedotteen mukaan Suomen metsien kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

 

 

Suomen metsissä kasvaa nyt 2,5 miljardia kuutiota puuta.

 

 

Kestävä hakkuumäärä voisi nyt olla 84 miljoonaa kuutiometriä eli hakkuumäärää voitaisiin kasvattaa, sillä nyt poistuma on tasolla 74 % kasvusta.

 

 

Tehokas metsänhoito kasvattaa hiilinieluja, sillä kasvava metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto oli asian tiimoilta ”hyvin kartalla”, kun se 19.11.2018 pidetyssä talousarviokokouksessaan lisäsi metsämyyntituloja 200 000 eurolla ja liitti päätökseensä seuraavan toteamuksen:

 

 

”Kaupungin metsistä tavoitellaan lisää puunmyyntituloja alueiden luonto- ja virkistysarvot sekä ilmastotavoitteet turvaten.”

 

Toki kaupunginhallituksen pohjaesityksessäkin jo oli tietty hakkuiden määrä.

 

 

Tehokkaaseen metsänhoitoon ja hiilinielujen kasvattamiseen liittyvät mm. päätehakkuut eli avohakkuut, joilla luodaan perusedellytykset kasvun turvaamiseen ja hiilinielujen jatkuvaan tehostamiseen.

 

 

Luonto kiittää, kun metsiä hoidetaan tehokkaasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!

Maanantai 26.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 22.11.2018 ennakkosatoarvion viime kesänä korjatusta viljasadosta ja se on karua kerrottavaa.

 

 

Viljojen kokonaissato on useina vuosina lähennellyt 4 miljardia kiloa ja viime vuonnakin se oli hieman yli 3,4 miljardia kiloa eli tarkalleen 3.418 miljoonaa kiloa.

 

 

Viime kesänä viljojen kokonaissato romahti ennakkotietojen mukaan n. 700 miljoonaa kiloa eli tasolle hieman päälle 2.700 miljoonaa kiloa.

 

 

Olen seurannut Suomen viljasatoja ja niiden kehittymistä siitä saakka, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.  Vuoteen 2010 saakka seurasin viljasatojen kehittymistä työni puolesta ja sen jälkeen harrastuksesta.

 

 

Viime kesän satoluvuista eniten huolestuttaa rukiin kokonaissato, sillä se romahti kauas omavaraisuudesta.

 

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa liikkuu vuodesta toiseen tasolla 95 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta kun viime kesän ruissato oli ainoastaan 41 miljoonaa kiloa, se merkitsee, että nyt on meidän laitettava rukiin joukkoon ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

Tilanteesta taustaa sen verran, että viime kesänä korjatun ruissadon pienuus johtuu syksyn 2017 vaikeista syyskylvöolosuhteista.

 

 

Syksyllä 2017 ruista saatiin kylvöön ainoastaan 16.500 hehtaarille ja kun keskimääräinen hehtaarisato jäi 2.490 kiloon, niin kokonaissato notkahti peräti 64 %!

 

 

Vuosina 2008 – 2017 rukiin keskisato oli 2.980 kiloa per hehtaari, joten viime kesä oli ruissadon osalta lähes katastrofi!

 

 

Edellisvuonna eli vuonna 2017 ruissato oli 113,5 miljoonaa kiloa ja saattaa olla, että silloin ruista jäi hieman varastoihin.

 

 

Tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä monet ruismyllärit joutuvat tulevana talvena uusimaan jauhopussiensa ulkoasun ja poistamaan niistä siniristilipun ja koko suomalaisuusilmeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jo otti ohraleipä"!

Tiistai 4.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: ”kun käy huonosti”.

 

 

Maataloudelle päättymässä oleva kasvukausi merkitsee mm. viljasatojen osalta todellista ”Jo otti ohraleipä” –tilannetta, sillä maamme viljasato on jäämässä 2,7 miljardiin kiloon.

 

 

Miljardit kilot eivät varmaan tavalliselle henkilölle anna osviittaa tilanteesta, mutta kun totean, että maamme viljasato on viime vuosina ollut seuraavanlainen…

 

• 2013 -> 4,0 miljardia kiloa
• 2014 -> 4,1 miljardia kiloa
• 2015 -> 3,7 miljardia kiloa
• 2016 -> 3,5 miljardia kiloa
• 2017 -> 3,4 miljardia kiloa

 

…niin kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden.

 

 

Olen työni puolesta seurannut maamme viljamarkkinoita vuodesta 1970 saakka ja erityisen tiiviisti Suomen, EU:n, Euroopan ja koko maailman viljatilanteita vuoden 1994 syksystä alkaen, jolloin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin alkoi varmistumaan.

 

Tiedostan tilanteen vakavuuden, sillä viljatilanteiden seuranta jatkuu kohdallani yhä edelleen, vaikka olenkin eläkkeellä.

 

 

Luonnonvarakeskus julkisti 30.8.2018 kesän 2018 satoennusteen, joka kuvastaa satotilannetta elokuun 27. päivänä.

 

 

”Miesmuistiin” tilanne on ainutlaatuinen, sillä ainoastaan kauran osalta sato näyttää riittävän vastaamaan kotimaista kulutusta.

 

 

Rukiin osalta tilanne on ollut tiedossa jo vuoden verran, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä 17.300 hehtaariin, kun se esimerkiksi edellissyksynä oli 28.900 hehtaaria.

 

 

Rukiin kokonaiskäyttö vuosittain on jo pitkään asettunut tasolle 95 – 105 miljoona kiloa vuodessa, mutta kun nyt kokonaissato jää Luken ennusteen mukaan 49 miljoonaan kiloon, on ensi talvena laitettava leivän joukkoon puolet ”petäjäistä” eli tuontiruista.

 

En varmaan ole ainoa, joka mielenkiinnolla nyt odottaa kuluvana ajankohtana tapahtuneiden rukiin kylvöalojen pinta-alatietoja, sillä niiden perusteella pystytään varsin tarkasti ennustamaan vuoden 2019 ruissadon määrä.

 

 

Heikko viljasato koko Euroopassa on nostamassa viljojen hinnat ehkä peräti ennätystasolle ja se merkitsee kuluttajalle kohoavia elintarvikkeiden hintoja ja maataloustuottajille entistä tukalampaa taloustilannetta.

 

 

Ei hyvä lainkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaura on elintarvikeviljana käyttömäärissä ohittanut rukiin

Sunnuntai 15.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus on 9.3.2018 päivittänyt viljatasearvionsa kuluvan satovuoden osalta.

 

 

Satovuosi poikkeaa melkoisesti kalenterivuodesta, sillä satovuosi alkaa heinäkuun 1. päivänä ja päättyy seuraavana vuonna kesäkuun 30. päivänä.

 

 

Nyt on siis meneillään satovuosi 1.7.2017 – 30.6.2018.

 

 

Viime kesänä viljasato jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä viljoja (vehnä, ruis, ohra ja kaura) saatiin korjuuseen ainoastaan 3.390 miljoonaa kiloa eli haamurajasta neljästä miljardista kilosta jäätiin selvästi.

 

 

Muutama huomio viljojen elintarvikekäytöstä kuluvana satovuonna:

 

 

• vehnä käyttömäärä on viljoista selvästi suurin, sillä sitä käytetään elintarviketeollisuudessa 241 miljoonaa kiloa. Satovuoden aikana tuonti on 25 miljoonaa kiloa, joten lähes koko vehnäpotti on kotimaista satoa – tuonti koostuu erikoistarkoituksiin tuodusta vehnästä.

• rukiin elintarvikekäyttö on sen parinkymmenen vuoden ajan, jolloin olen tiiviisti seurannut viljamarkkinoita pysynyt haarukassa 90 – 105 miljoonaa kiloa. Tänä satovuonna kulutuksen ennustetaan olevan 90 miljoonaa kiloa.

• ohra on satomäärältään suurin viljalajimme, mutta sen elintarvikekäyttö on pientä – tänä vuonna 13 miljoonaa kiloa

• kauran elintarvikekäyttö on ilahduttavassa nousussa ja taitaa nyt olla ensimmäinen kerta, kun sen käyttömäärä elintarviketeollisuudessa ohittaa rukiin käyttömäärät. Luken ennusteen mukaan kauraa käytetään nyt 102 miljoonaa kiloa.

 

Kaurasadosta edelleen vain vajaa 10 % ohjautuu elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, joten kauran elintarvikekäytön lisäämiselle ei ole satomäärien vinkkelistä mitään estettä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähköpostit pitää lukea vähintään kerran päivässä

Keskiviikko 31.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin työpaikallani viimeisiä, ellen viimeinen, joka siirtyi sähköpostin käyttäjäksi.

 

 

Muistan, kun kopioin jotain laatimaani muistiota ja eräs työkaverini totesi, että kyllä sinun Esko myös nyt pitäisi alkaa käyttämään sähköpostia!

 

 

On nyt ajatellen ihmeellistä, että valtakunnallisessa yrityksessä ei runsaat viisitoista vuotta sitten annettu mitään sähköpostikäytön koulutusta ja ei puhettakaan, että sen käyttämiseen olisi velvoitettu.

 

 

Toki tiedän ja tunnen hyvin muutamia järjestötyössä ansioituneita kavereitani, jotka eivät vieläkään käytä sähköpostia.

 

 

Työelämässä opin, että sähköposti piti olla aina ”auki”. Muuten työkaverit ihmettelivät, että mitä se oikein tekee, kun ei vastaa sähköpostiin, vaikka aikaa on kulunut jo vartti!

 

 

*******************

 

 

Nyt järjestömaailmassa toimiessani sähköpostin käyttäminen on välttämättömyys.

 

 

En väitä, että vastaan sähköposteihin heti, mutta luen minulle saapuneet sähköpostit joko läppäriltä tai matkapuhelimelta parin tunnin viiveellä – vastaaminen saattaa jäädä joskus pidemmäksikin aikaa ja se harmittaa minua, mutta varmaan se harmittaa erityisesti vastauksen odottajaa!

 

 

On lähiympäristössä toimivien aliarvioimista, jos päästää sähköpostilaatikkonsa täyttymään ja/tai ei lue saapuneita sähköpostiviestejä vähintään kerran päivässä.

 

 

En voi ymmärtää niitä kuntapolitiikan ruohonjuuritasolla toimivia, jotka eivät seuraa heille tulleita sähköpostiviestejä.

 

 

Kysyn, että onko sellainen henkilö kypsä esimerkiksi kunnalliseen luottamustoimeen, joka ei vähintään kerran päivässä lue hänelle saapuneita sähköpostiviestejä!

 

 

-Esko Erkkilä-

800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa saatavilla

Lauantai 22.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksessa alkoivat eilen ns. Supermessut.

 

 

Supermessut tarkoittavat, että kyseessä on Kotimaan Matkailu-, Puutarha-, Desingn- ja käsityötori-, OutdoorErä- sekä Keräilymessut.

 

 

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kutsuvieraana Kotimaan Matkailumessuille jo aamukymmeneltä alkaen ja puolenpäivän jälkeen tutustuin messuihin tavallisena messuvierailijana.

 

 

Kotimaan Matkailumessut olivat anniltaan täysosuma, mutta muiden messujen osalta taso oli suorastaan heikko.

 

 

******************

 

 

Kotimaan Matkailumessuilta saamani informaation mukaan meillä on mahdollisuus saada vuodessa 800 miljoonaa euroa lisää yhteiseen hyvään, jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaan matkan enemmän kuin nykyisin teemme!

 

 

Yksi kotimaanmatka enemmän henkilöä kohti merkitsisi työllisyysvaikutuksena, että 7 000 henkilöä työllistyisi enemmän kuin nyt.

 

*****************

 

Yllätyin kotimaan matkakohteiden tarjonnasta, sillä laadukasta tarjontaa on!

 

 

Seuraavassa muutama mielenkiintoinen matkakohde, jotka minua kiinnostivat:

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matka Ilmajoen Musiikkijuhlille 18.6.2017 on loppuunmyyty.

 

 

 

 

 

Janne Kataja oli vauhdittamassa Seinäjoen Kaupunginteatteriin syksyllä tulevaa brittikomediaa, jossa hän esiintyy pääroolissa!

 

 

 

 

 

Kyrö Distillery on pystynyt hyödyntämään Isonkyrön Osuusmeijerin entiset tuotantotilat ja myy nyt niissä valmistettuja tuotteitaan kymmenissä maissa. Tunnen työelämän ajoilta Isonkyrön hyvin ja osaan arvostaa Kyrönjoen maisemia.

 

 

 

 

 

Muumimuseo ja sen 17.6.2017 tapahtuva avaaminen Tampere-talossa oli hyvin esillä Kotimaan Matkailumessuilla.

 

 

 

 

 

Tall Ships Races poikkeaa Turussa 20-23.7.2017. Kannattaa silloin suunnata matkansa Turkuun!

 

 

Kyllä kotimaassa riittää mielenkiintoisia matkailukohteita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!

Lauantai 14.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä eli SOK ja S-ryhmän osuuskaupat aloittivat viime vuonna monien elintarvikkeiden halveksimisen, kun se oli alentavinaan eräiden elintarvikkeiden hintoja.

 

 

S-ryhmä kutsuu elintarvikkeiden halveksimistaan halpuuttamiseksi.

 

 

Elintarvikkeiden hintojen alentaminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun tuntee liike-elämän lainalaisuudet, on selvää, että halpuuttamisessa on kyse tinkiminen ostohinnoista – kauppa ei katteistaan luovu!

 

 

S-ryhmä panostaa 9.1.2017 alkaen erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimiseen, sillä se kertoi silloin alentaneensa lähes 900 kotimaisen tuotteen hintaa ja pääpaino oli erityisesti kotimaisissa kasviksissa.

 

 

S-ryhmän liturgian mukaan halveksiminen toteutettaisiin kiertoa nopeuttamalla ja hävikkiä alentamalla.

 

 

Halveksiminen eli hintojen alentaminen toteutettaisiin muka S-ryhmän katteista tinkimisellä, mutta tämä väite osoittautui heti samana tai seuraavana päivänä outoon valoon, kun S-ryhmän sisäänostaja oli tuottajalle perustellut aiempaa halvempaa hintaa sillä, että nyt S-ryhmä alkaa halveksimaan myös kotimaisia kasviksia!

 

 

Kyse oli ilmeisesti johdetusta toiminnasta, sillä mistäpä kauppa muualta halvemmat hinnat taikoisi kuin tuottajan siivua kaventamalla.

 

 

Kotimaisten kasvisten hintojen alentamisessa eli halveksimisessa on kyse silmänkääntötempusta ja se ilmenee mm. SOK:n tiedotteessa, jossa todetaan:

 

 

*******************

 

 

Kasvisten voimakas hintavaihtelu tuo oman haasteensa niiden pitkäaikaisen alhaisemman hintatason määrittelemiseen.

 

 

”Kasvisten hinnat elävät koko ajan esimerkiksi sesongin ja satotilanteiden mukaan. Emme voi luvata sentilleen samoja hintoja kasviksille kuukaudesta toiseen mutta sen lupaamme, että kotimaisten kasvisten hinnat ovat jatkossa meillä halvempia kuin aiempina vastaavina satokausina”.

 

 

****************************

 

 

Hyvä esimerkki kotimaisten kasvisten – tässä tapauksessa perunan – kuluttajahinnan jakautumisesta on analyysi viiden vuoden ajalta eli vuosilta 2011-2015:

 

 

 

 

 

Tuottajahinta on Luonnonvarakeskuksen virallisista tilastoista, kuluttajahinta Tilastokeskuksen tilastoista ja pakkaamohinta Kasvistieto Oy:n tilastoista.

 

 

Kasvistieto Oy kerää ja välittää päivittäin avomaan ja kasvihuonevihannesten sekä hedelmien ja marjojen tuottajahintoja ja markkinatietoa tietokonepohjaisen verkon avulla.

Kasvistieto Oy toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. Sen keräämiä hintatietoja toimitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (TIKE), joita se edelleen toimittaa EU-komissiolle sekä käyttää tilastoissaan. MMM käyttää hintoja hallinnollisten päätösten pohjana ja esim. kansallisten tukien tulonmenetyslaskelmat perustuvat Kasvistieto Oy:n hintoihin.

 

******

Manittakoon, että viime keskiviikkona eli 11.1.2017 ruokaperunan tuottajahinta Iisalmen seudulla oli 0,16 €/kg.

 

 

************************

 

 

 

S-ryhmä leikkii kotimaisten elintarvikkeiden ja nyt erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimisella vakavalla asialla.

 

 

Jos tuottajiin ja tuottajahintoihin kohdistuva elintarvikkeiden halveksiminen jatkuu, on koko kotimainen elintarviketuotanto vaarassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi se jää aina viimetinkaan?

Lauantai 3.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidän itseäni kohtuullisen kokeneena puhujana.  Olen toki pitkäsanainen, sillä yleensä minulla ei ole aikaa sanoa sanomaani lyhyesti!

 

 

Se hieman rasittaa, että tavallisesti puheeni valmistelu jää viimetinkaan.

 

 

Työelämän aikana sattui useasti, että tein iskusanaliuskan puhettani varten vasta parkkipaikalla, kun olin menossa vaikkapa onnittelukäynnille yhteistyökumppanin luo.

 

 

Iskusanaliuskan tekeminen on aina ollut minulle tuttua ja nyt kehitin iskusanaliuskasta uuden version, kun laadin tervetulopuhetta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotisjuhliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tein tavallista enemmän töitä – toki tapani mukaan viimetingassa – sillä kirjoitin puheeni sanasta sanaan paperille, mutta lisäsin paperiversioon kynällä iskusanat jokaisen kappaleen alkuun.

 

 

Tällä menetelmällä puheestani ei tullut paperista lukemista, mutta siitä huolimatta puheen jäsentely pysyi kuosissa.

 

 

Kammoksun paperista lukien pidettyjä puheita, sillä ne mielestäni suorastaan halveksivat kuulijoita.

 

 

 

Tässä puheeni, jota terästin iskusanoilla – puhuin vapaasti, mutta sanasta sanaan kirjoitettu puhe oli takavarmistuksena.

Vinokirjaimin kirjoitetut ja alleviivatut tekstit kirjoitin kynällä puheluonnokseni joukkoon.

 

 

**************************

 

Arvoisa Eläkeliiton puheenjohtaja, arvoisa terveyttä ja toimintakykyä edistävistä palveluista sekä ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari, hyvät kutsuvieraat – arvoisat Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet!

 

Ongelmat, vaikeudet

Ikäihmisten osalta kuulemme näinä aikoina paljon ongelmista ja niistä vaikeuksista, joita ikäihmiset kohtaavat.

 

Tänään vain positiivisia

Haluan kuitenkin tänään Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotismerkkipäivänä ottaa esille ainoastaan niitä positiivisia seikkoja, joita me ikäihmiset saamme tänä päivänä kohdata ja joista voimme iloita.

 

Terveys

Seniori-iässä terveys on seikka, josta saamme joka päivä iloita, kunhan pysymme edes kohtuullisessa kunnossa.

 

Talous

 

Penniä tai nykyään senttejä pitää meidän jokaisen venyttää, mutta uskon, että meillä monilla oli lapsena ja on aikuisenakin ollut taloudellisesti tiukempaa.

 

Asuinolosuhteet

Asunto-olosuhteet olivat meillä lapsuudessamme heikommat kuin nykyään – muistan, kun meilläkin pirtin ikkunoihin kertyi talvipakkasilla huurretta, jopa jäätä; nykyään saamme kovillakin pakkasilla viihtyä kodeissamme kevyissä vaatteissa.

 

Perhe ja läheiset

 

Perhe ja läheiset – erityisesti lapset ja lastenlapset – tuovat meille iloa, toki myös murheita, mutta tänään emme murheita muistele.

 

Maailma on pienentynyt

 

Uskallan laskea myönteiseksi asiaksi myös se, että maailma on tavallaan pienentynyt; tänään olemme osa laajempaa kokonaisuutta kuin ennen.  Nyt näemme kauas, kun ennen katselimme maailmaa ”saunan räppänästä”!  Tiedän toki vallan hyvin, että maailman pienentymisestä meillä on toisenlaisiakin mielipiteitä.

 

RAUHA

 

Eräs suuri asia – asioista ehkä suurin, on se rauhantilanne, joka Suomessa vallitsee.

 

Joukossamme on aktiivisia jäseniä, jotka muistavat omakohtaisesti sota-ajat. On joskus paikallaan tiedostaa myös meidän 1940-luvun lopulla syntyneiden se, että synnyinhetkellämme Suomi oli ollut rauhantilassa vasta muutaman vuoden ja rauha oli syntymämme aikana nuori ja osin myös heiveröinen.

 

Hyvät Juhlavieraat!

 

Talous

 

Juhlassa on hieman noloa puhua taloudesta, mutta kun on kyse kiitoksista, se sallittaneen.

 

Omarahoitus

 

Kiitokset jäsenistöllemme siitä omarahoitusosuuden vaalimisesta, jota olemme pystyneet toteuttamaan.

 

Kiitokset Tampereen kaupungille

 

Haluan lausua tässä yhteydessä kiitokset Tampereen kaupungille, joka suhtautuu myötäsukaisesti ikäihmisten toimintaan. Kiitokset apulaispormestari Mikko Aaltonen siitä taloudellisesta tuesta, jota olemme kaupungilta saaneet.  Olemme päättymässä olevan vuoden aikana monipuolistaneet toimintaamme ja monipuolistamisen tarkoituksena on jäsenistömme vireyden kehittäminen sekä terveyden vaaliminen.

 

Uudet toimintamuodot

 

 

Hyvät Ystävät!

 

 

Tervetuloa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan, tehdään tästä juhlasta eteenpäinkatsova tuokio – viihtykää!

 

Tervetuloa

 

Eteenpäinkatsova tuokio

 

Viihtykää !

 

 

 

*************************

 

 

 

Jopa Rouva kommentoi, että puheeni oli onnistunut – jatkan siis samalla tekniikalla!

Huomaan muuten sen, että juttuuni ei sisälly edes yritystä vastata otsikon kysymykseen - no joskus toiste sitten ehkä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain Tampere puuttui!

Torstai 29.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoivat toissapäivänä Alihankinta 2016 – messut, jotka kolmipäiväisenä tapahtumana jatkuvat vielä tänään.

 

 

 

 

 

Messukeskuksen näyttelytilat on loppuunmyyty viimeistä sijaa myöten, sillä halliin on kertynyt se kärkijoukko, joka pitää Suomen talouden käynnissä.

 

 

Kaikki lähialueen parkkipaikat pullistelevat messukävijöitä ja vierailijoita kuljetetaan ”Pirkka-halliin” monilta lähiseutujen kauppakeskusten paikoituspaikoilta järjestäjien toimesta ilmaiseksi.

 

 

Tampereen kaupungin asennetta yritysten sijoittumiselle Tampereelle ei ole yllätys, että Tampereen kaupunki ei korviaan lotkauta - kaupunki ei ole aktiivisesti hankkimassa yrityksiä kaupunkiin.

Ratikalle kyllä hamutaan käyttäjiä, mutta "maksajista ei ole niin väliä juu!"

 

 

Tredean pieni osasto hälyisässä eteisaulassa ei ole sitä, jota yrityselämä Tampereelta kaipaisi.

 

 

Piipahdin messuvieraana paikalla ja tässä muutamia kuvia niistä osastoista, joilla eri puolille Suomea houkuteltiin yrityksiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmainen neuvoni Tampereen kaupungille seuraavia Alihankinta-messuja ajatellen:

 

 

Järjestäkää seuraavilla Alihankinta-messuilla jokaisena päivänä iso seminaari yrittäjille ja kertokaa Tampereesta yritysten sijoituspaikkana.

 

 

Toivon, että pääkonsuli Kalervo Kummola ottaa ehdotuksestani kopin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-