Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa

Perjantai 2.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme kevätkesän aikaa ja erilaisten istutustöiden aika on kiivaimmillaan.

 

 

Kekkilän nimi ja yrityksen tuotteet ovat tuttuja jokaiselle viherpeukalolle, sillä Kekkilä on pohjoismaiden markkinajohtaja puutarha-alalla kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa.

 

 

 

IMG_9869.JPG

 

 

Meilläkin Kekkilän multatuotteita kuluu keväisin useita säkillisiä ja tässä on meneillään kannan istuttaminen suurempaan ruukkuun.

 

 

 

IMG_9866.JPG

 

 

Kekkilän multasäkeissä on ”läimäkki”, jossa kerrotaan Kekkilän aloittaneen toimintansa vuonna 1924.

 

 

 

**********************

 

Olen saanut Karjalan-matkoillani käydä Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä Kekkilän kartanon mailla, joilla yrityksen historia on alkanut vuonna 1924.

 

 

Kekkilän kartanon maat sijaitsevat Kiviniemi – Käkisalmi tieltä erkanevan Sakkolan asemalta Taipaleeseen eli kuuluisalle ja kunniakkaalle Taipaleenjoen taistelupaikalle johtavan tien varrella.

 

 

Kartanon maille kuljetaan Haparaisista Suvantoon menevän tien varrella.

 

 

Muistan, kun eräällä sotahistoriamatkallamme  lähdimme jalkaisin Haparaisista kohti Suvannon rantaa ja oppaamme pysähtyi, näytti tien oikealla puolella olevaa lepikkoa, toivoi sulkemaan silmät ja pyysi kuvittelemaan nykyisen lepikon kohdalle kukoistavan puutarhan lasisine kasvihuoneineen ja kertoi, että siinä näette Kekkilän kartanon kasvihuoneet!

 

 

Jatkoimme matkaamme kohti Suvantoa ja saavuimme sotakirjallisuudesta tuttuun Satumetsikköön. Satumetsä oli todellisuudessa kaukana satumetsästä, mutta Suvannosta nousseen sumun vuoksi Satumetsän puut saivat Talvisodassa oksilleen paksun huurteen ja näyttivät suomalaisten asemista katsellen satumetsän puilta.

 

 

Nousimme Satumetsän maisemista Keljan taistelujen muistomerkille, josta toki silloin oli paikallaan vasta jalusta.

 

 

Keljan muistomerkki on paljastettu 22.8.2009 ja sen tiedon perusteella pystynkin nyt paikallistamaan matkamme ajankohdaksi kevään vuonna 2009.

 

 

Kekkilän kartanon vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan, kun googlaa ”Sakkola Haparaisten kylä”.

 

 

Nykyisin Kekkilän omistaa Vapo Oy eli me kaikki, sillä onhan Vapo valtionyhtiö.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilä, Kekkilä Oy, Kekkilä Group, Vapo Oy, Sakkola, Kekkilän kartano, Haparainen, Suvanto, Satumetsikkö, Kelja, Keljan muistomerkki, Sakkolan asema. Taipale,

Viihdyttävää koskenlaskua keskellä Tamperetta

Lauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.

 

 

kos1

 

 

Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. 

Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.

 

 

 

kos2

 

 

Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.

 

 

 

kos3

 

 

Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.

 

Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.

 

 

 

kos4

 

 

Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.

 

 

 

kos5

 

 

Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.

 

 

kos6

 

 

Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen.

Tässä he ovat - ja vielä kuivina!

 

 

kos7

 

 

Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.

 

 

kos8

 

 

Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.

 

 

 

kos9

 

 

Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…

 

 

kos10

 

 

…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.

 

 

kos11

 

 

Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…

 

 

kos12

 

 

…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.

 

 

 

kos13

 

 

Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.

 

 

kos14

 

 

Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.

 

 

kos15

 

 

Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…

 

 

 

kos16

 

 

…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!

 

 

 

kos17

 

 

Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…

 

 

 

kos18

 

 

…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.

 

 

 

kos19

 

 

Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!

 

 

 

kos20

 

 

Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.

 

 

kos21

 

 

Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.

 

 

 

kos22

 

 

Mikkoselta taas tutut punnerrukset…

 

 

 

kos23

 

 

…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…

 

 

kos24

 

 

…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!

 

 

kos25

 

 

Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…

 

 

 

kos26

 

 

…ja he eivät siitä hätkähdä!

 

 

 

kos27

 

 

Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammerkoski, koskenlaskua Tammerkoskessa, Tapani Hiltula, Jori Mikkonen, Leo Kinnunen, Jyri Makkonen, Koskenlaskija, Valion Koskenlaskija, Metsänvihreä Jalanjälki, Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry, Metsänhoitajaliitto, akanvirta, Ratinansuvanto,

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 taipale1

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

taipale2

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

taipale3

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

taipale4

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

taipale5

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!


*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.


*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.


Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Taipale, Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Neosaari, Kansakoulun metsikkö, Pärssisen metsikkö, Taipaleen muinaislinna, Laatokka, Terenttilä, Terenttilän tukikohdat, Metsäpirtti, Taipaleenjoen lossi, Taipaleenjoki - Tuonelanjoki, Yrjö Jylhä, Suvanto,