Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!Maanantai 21.12.2020 - -Esko Erkkilä- Kirjailija Väinö Linna on viime päivinä ollut ansaitusti julkisuudessa ja sen myötä myös hänen kirjallinen tuotantonsa.”Tuntematon sotilas” on Linnan tunnetuin teos ja sen tiimoilta pieni muistelus tänään:Rokka on Tuntemattoman sotilaan eräs keskeinen hahmo ja Rokan esikuvana on Linnan aikoinaan lähettämän kirjeen perusteella ollut sakkolalainen Viljami Pylkäs.Olen Venäjälle suuntautuneilla matkoillani muutaman kerran saanut nähdä Viljami Pylkkään kotitalon Sakkolan Haparaisten kylässä. Ikiaikainen tie Sakkolasta Taipaleenjoelle kulkee Haparaisten kylän läpi ja Viljami Pylkkään kotitalo oli aivan tämän tien varrella.Nykyään joudumme tosiaan sanomaan ”oli”, sillä venäläiset polttivat runsaat kymmenkunta vuotta sitten Viljami Pylkkään kotitalon ja ehkä syynä olimme me suomalaiset, jotka pysähdyimme ohi kulkiessamme katselemaan ”Antero Rokan” eli Viljami Pylkkään kotitaloa.Ennen talon polttamista talossa oli vihainen koira tai ainakin se aina haukkui vihaisesti, kun töllistelimme taloa.***********************
Pylkkään talon kohdalta lähti ja lähtee varmaan edelleenkin tie kohti Suvantoa ja Suvannon rannalla sijaitsevaa Satumetsää – suomalaiset taistelijat nimesivät Suvannon rannalla sijaitsevan koivikon Satumetsäksi, sillä Suvannosta nouseva kosteus muovasi koivikon satumetsän oloiseksi.***************************Pylkkään talon kohdalta kohti Suvantoa lähtevän tien varrella on paikka, josta Kekkilän puutarha on saanut alkunsa.Kekkilän multasäkeissä on kai vielä nykyäänkin läimäkki, joka kertoo Kekkilän historian alkavan vuodesta 1924 – no, nykypäivästä en ole niinkään varma, sillä myös Kekkilä on kansainvälistynyt vauhdilla.****************
Muistan, kun joskus oppaamme pyysi sulkemaan silmämme kulkiessamme kohti Suvantoa ja Satumetsää ja kuvittelemaan oikealla puolella olevassa koivikossa näkevämme hienot ja suuret lasiset kasvihuoneet – siellä ovat Kekkilän juuret!Nykyisin tuon tien varrella on venäläisten ökydatsoja, joten maisema on 80-vuodessa valitettavasti muuttunut todella paljon!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!, Kekkilä, Viljami Pylkäs, Tuntematon sotilas, Tuntemattoman sotilaan Rokka, Antero Rokka, Väinö Linna, akateemikko Väinö Linna, Sakkola, Satumetsä, Suvanto, Haparaisten kylä, Taipaleenjoki, Sakkolan kirkonkylä, Kekkilä BVB |
Kekkilän juuret ovat SakkolassaPerjantai 2.6.2017 - -Esko Erkkilä- Elämme kevätkesän aikaa ja erilaisten istutustöiden aika on kiivaimmillaan.
Kekkilän nimi ja yrityksen tuotteet ovat tuttuja jokaiselle viherpeukalolle, sillä Kekkilä on pohjoismaiden markkinajohtaja puutarha-alalla kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa.
Meilläkin Kekkilän multatuotteita kuluu keväisin useita säkillisiä ja tässä on meneillään kannan istuttaminen suurempaan ruukkuun.
Kekkilän multasäkeissä on ”läimäkki”, jossa kerrotaan Kekkilän aloittaneen toimintansa vuonna 1924.
**********************
Olen saanut Karjalan-matkoillani käydä Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä Kekkilän kartanon mailla, joilla yrityksen historia on alkanut vuonna 1924.
Kekkilän kartanon maat sijaitsevat Kiviniemi – Käkisalmi tieltä erkanevan Sakkolan asemalta Taipaleeseen eli kuuluisalle ja kunniakkaalle Taipaleenjoen taistelupaikalle johtavan tien varrella.
Kartanon maille kuljetaan Haparaisista Suvantoon menevän tien varrella.
Muistan, kun eräällä sotahistoriamatkallamme lähdimme jalkaisin Haparaisista kohti Suvannon rantaa ja oppaamme pysähtyi, näytti tien oikealla puolella olevaa lepikkoa, toivoi sulkemaan silmät ja pyysi kuvittelemaan nykyisen lepikon kohdalle kukoistavan puutarhan lasisine kasvihuoneineen ja kertoi, että siinä näette Kekkilän kartanon kasvihuoneet!
Jatkoimme matkaamme kohti Suvantoa ja saavuimme sotakirjallisuudesta tuttuun Satumetsikköön. Satumetsä oli todellisuudessa kaukana satumetsästä, mutta Suvannosta nousseen sumun vuoksi Satumetsän puut saivat Talvisodassa oksilleen paksun huurteen ja näyttivät suomalaisten asemista katsellen satumetsän puilta.
Nousimme Satumetsän maisemista Keljan taistelujen muistomerkille, josta toki silloin oli paikallaan vasta jalusta.
Keljan muistomerkki on paljastettu 22.8.2009 ja sen tiedon perusteella pystynkin nyt paikallistamaan matkamme ajankohdaksi kevään vuonna 2009.
Kekkilän kartanon vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan, kun googlaa ”Sakkola Haparaisten kylä”.
Nykyisin Kekkilän omistaa Vapo Oy eli me kaikki, sillä onhan Vapo valtionyhtiö.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilä, Kekkilä Oy, Kekkilä Group, Vapo Oy, Sakkola, Kekkilän kartano, Haparainen, Suvanto, Satumetsikkö, Kelja, Keljan muistomerkki, Sakkolan asema. Taipale, |
Viihdyttävää koskenlaskua keskellä TamperettaLauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä- Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.
Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.
Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.
Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.
Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.
Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.
Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.
Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen. Tässä he ovat - ja vielä kuivina!
Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.
Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.
Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…
…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.
Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…
…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.
Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.
Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.
Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…
…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!
Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…
…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.
Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!
Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.
Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.
Mikkoselta taas tutut punnerrukset…
…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…
…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!
Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…
…ja he eivät siitä hätkähdä!
Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammerkoski, koskenlaskua Tammerkoskessa, Tapani Hiltula, Jori Mikkonen, Leo Kinnunen, Jyri Makkonen, Koskenlaskija, Valion Koskenlaskija, Metsänvihreä Jalanjälki, Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry, Metsänhoitajaliitto, akanvirta, Ratinansuvanto, |
Taipaleenjoki - TuonelanjokiKeskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä- Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.
Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.
Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.
Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.
Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle. Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka. Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat. Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.
Katse kohti ylävirtaa. Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.
Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä. Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä. Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.
Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä. Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!
Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle! *******
Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818. Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki. Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan. ******* Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä. Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.
On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Taipale, Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Neosaari, Kansakoulun metsikkö, Pärssisen metsikkö, Taipaleen muinaislinna, Laatokka, Terenttilä, Terenttilän tukikohdat, Metsäpirtti, Taipaleenjoen lossi, Taipaleenjoki - Tuonelanjoki, Yrjö Jylhä, Suvanto, |