Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!

Lauantai 9.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevalla tekstillä on vinha totuus ja nyt käsittelen sitä venäläisen kalankasvatuksen vinkkelistä.

 

Nelinkymmenvuotisella työnantajallani Rehuraisiolla on vankat perinteet kalanrehuseosten valmistamisessa ja niiden viennistä Venäjälle.

 

Sain kerran perehtyä oikein kunnolla Raision kalanrehujen vientitoimintaan Venäjälle – kalankasvatus Venäjällä on keskittynyt Äänisen rannoille, joten se on Suomen kannalta sijoittunut otolliselle alueelle.

 

Petroskoi, Kontupohja ja Kiviniemi ovat alueita, joilla kalankasvatus on ollut vireää sekä tehokasta.  Kaikilla noilla alueilla Rehuraision eli Raisioaqua Oy:n valmistamat kalanrehuseokset ovat olleet venäläisen kalankasvatusbisneksen kannalta avainasemassa.

 

Venäläinen kalanrehuteollisuus kulkee lapsenkengissä ja sen valmistamilla tuotteilla kalaa ei saada kasvamaan.

 

Venäjän roistovaltiorooli Ukrainassa on tietääkseni merkinnyt suomalaisen kalanrehutuotannon päättymistä Venäjän viennissä – harmi Raisioaqualle, mutta harmi erityisesti venäläiselle kalankasvatukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!

Maanantai 21.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kirjailija Väinö Linna on viime päivinä ollut ansaitusti julkisuudessa ja sen myötä myös hänen kirjallinen tuotantonsa.

 

”Tuntematon sotilas” on Linnan tunnetuin teos ja sen tiimoilta pieni muistelus tänään:

 

Rokka on Tuntemattoman sotilaan eräs keskeinen hahmo ja Rokan esikuvana on Linnan aikoinaan lähettämän kirjeen perusteella ollut sakkolalainen Viljami Pylkäs.

 

Olen Venäjälle suuntautuneilla matkoillani muutaman kerran saanut nähdä Viljami Pylkkään kotitalon Sakkolan Haparaisten kylässä.  Ikiaikainen tie Sakkolasta Taipaleenjoelle kulkee Haparaisten kylän läpi ja Viljami Pylkkään kotitalo oli aivan tämän tien varrella.

 

Nykyään joudumme tosiaan sanomaan ”oli”, sillä venäläiset polttivat runsaat kymmenkunta vuotta sitten Viljami Pylkkään kotitalon ja ehkä syynä olimme me suomalaiset, jotka pysähdyimme ohi kulkiessamme katselemaan ”Antero Rokan” eli Viljami Pylkkään kotitaloa.

 

Ennen talon polttamista talossa oli vihainen koira tai ainakin se aina haukkui vihaisesti, kun töllistelimme taloa.

 

Pylkkään talon kohdalta lähti ja lähtee varmaan edelleenkin tie kohti Suvantoa ja Suvannon rannalla sijaitsevaa Satumetsää – suomalaiset taistelijat nimesivät Suvannon rannalla sijaitsevan koivikon Satumetsäksi, sillä Suvannosta nouseva kosteus muovasi koivikon satumetsän oloiseksi.

 

 

***************************

 

Pylkkään talon kohdalta kohti Suvantoa lähtevän tien varrella on paikka, josta Kekkilän puutarha on saanut alkunsa.

 

 

 

Kekkilän multasäkeissä on kai vielä nykyäänkin läimäkki, joka kertoo Kekkilän historian alkavan vuodesta 1924 – no, nykypäivästä en ole niinkään varma, sillä myös Kekkilä on kansainvälistynyt vauhdilla.

****************

Muistan, kun joskus oppaamme pyysi sulkemaan silmämme kulkiessamme kohti Suvantoa ja Satumetsää ja kuvittelemaan oikealla puolella olevassa koivikossa näkevämme hienot ja suuret lasiset kasvihuoneet – siellä ovat Kekkilän juuret!

 

Nykyisin tuon tien varrella on venäläisten ökydatsoja, joten maisema on 80-vuodessa valitettavasti muuttunut todella paljon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa

Perjantai 2.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme kevätkesän aikaa ja erilaisten istutustöiden aika on kiivaimmillaan.

 

 

Kekkilän nimi ja yrityksen tuotteet ovat tuttuja jokaiselle viherpeukalolle, sillä Kekkilä on pohjoismaiden markkinajohtaja puutarha-alalla kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa.

 

 

 

 

 

Meilläkin Kekkilän multatuotteita kuluu keväisin useita säkillisiä ja tässä on meneillään kannan istuttaminen suurempaan ruukkuun.

 

 

 

 

 

Kekkilän multasäkeissä on ”läimäkki”, jossa kerrotaan Kekkilän aloittaneen toimintansa vuonna 1924.

 

 

 

**********************

 

Olen saanut Karjalan-matkoillani käydä Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä Kekkilän kartanon mailla, joilla yrityksen historia on alkanut vuonna 1924.

 

 

Kekkilän kartanon maat sijaitsevat Kiviniemi – Käkisalmi tieltä erkanevan Sakkolan asemalta Taipaleeseen eli kuuluisalle ja kunniakkaalle Taipaleenjoen taistelupaikalle johtavan tien varrella.

 

 

Kartanon maille kuljetaan Haparaisista Suvantoon menevän tien varrella.

 

 

Muistan, kun eräällä sotahistoriamatkallamme  lähdimme jalkaisin Haparaisista kohti Suvannon rantaa ja oppaamme pysähtyi, näytti tien oikealla puolella olevaa lepikkoa, toivoi sulkemaan silmät ja pyysi kuvittelemaan nykyisen lepikon kohdalle kukoistavan puutarhan lasisine kasvihuoneineen ja kertoi, että siinä näette Kekkilän kartanon kasvihuoneet!

 

 

Jatkoimme matkaamme kohti Suvantoa ja saavuimme sotakirjallisuudesta tuttuun Satumetsikköön. Satumetsä oli todellisuudessa kaukana satumetsästä, mutta Suvannosta nousseen sumun vuoksi Satumetsän puut saivat Talvisodassa oksilleen paksun huurteen ja näyttivät suomalaisten asemista katsellen satumetsän puilta.

 

 

Nousimme Satumetsän maisemista Keljan taistelujen muistomerkille, josta toki silloin oli paikallaan vasta jalusta.

 

 

Keljan muistomerkki on paljastettu 22.8.2009 ja sen tiedon perusteella pystynkin nyt paikallistamaan matkamme ajankohdaksi kevään vuonna 2009.

 

 

Kekkilän kartanon vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan, kun googlaa ”Sakkola Haparaisten kylä”.

 

 

Nykyisin Kekkilän omistaa Vapo Oy eli me kaikki, sillä onhan Vapo valtionyhtiö.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sakkolan Kiviniemeen tutustumiseen kannattaisi varata aikaa tunnin verran!

Perjantai 9.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteutetulla Venäjän matkallamme pysähdyimme nopeasti myös Sakkolan Kiviniemessä.

 

Kiviniemi on sotahistoriallisesti merkittävä paikka, mutta se on merkittävä paikka myös matkailullisesti.

 

Olen saanut poiketa Kiviniemessä usein, mutta viimeisimmästä poikkeamisesta on ehtinyt kulua jo nelisen vuotta. Kerroin siitä aikoinaan näillä sivuilla ja silloinen juttuni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Losevo”.

 

Kiviniemessä eli venäläisittäin Losevossa, järjestettiin Moskovan olympialaisten koskimelonnat – koskimelonta oli silloin näytöslajina olympialaisissa.

 

 

 

Kiviniemi on vilkas paikka ja ”kylänraitille” merkityt suojatiet eivät tuo jalankulkijoille mitään suojaa.

 

 

 

 

Vuoksen partaalla sijaitseva market tarjoaa monenlaisia tuotteita ostettavaksi.

Kannattaa kuitenkin poiketa hieman marketista etäämmällä sijaitsevissa kaupoissa, sillä asiointi niissä on aina pienoinen elämys.

 

 

 

 

Marketista satakunta metriä Käkisalmen suuntaan sijaitsee kalankasvattaja ”Igor`n” kalanmyyntipiste, jonka pihalla olevassa altaassa ui eläviä kaloja.

Ainakin neljä vuotta sitten ne oli ruokittu Rehuraisio Oy:n valmistamilla kalanrehuilla.

 

 

 

 

Kalanmyyntipisteessä on kattava tarjonta savustettuja kaloja.

 

 

 

 

Kelpaa näistä valita!

 

 

 

 

 

Suoritin tältä nuorekkaalta mummulta ostoksina valkosipuleita, jotka – yllätys, yllätys – pääsevät syksyn aikana kasvamaan ensi vuoden valkosipuleita mökkitontillamme.

 

Valkosipuleiden lisäksi ostin mummulta myös pari aitoa venäläistä hapankurkkua. Maittavia olivat, sillä niiden valmistusliemessä ei oltu säästelty valkosipuleita!

 

Nämä kauppa- ja makuhetket ovat Venäjällä matkustamisen helmiä!

 

 

 

 

Vartin pysähdyksen jälkeen matkamme jatkui Vuoksen yli kohti uusia seikkailuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!

Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-