Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 

 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Onko Atria täysin kuuro suomalaisen kuluttajan hätähuudolle kotimaisen sianlihan riittävyydestä?

Keskiviikko 15.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen sikayrittäjät ry:n tuottajat vastaavat n. 60 prosentista Suomessa tuotetusta sianlihasta.

 

Yhdistys julkisti eilen tiedotteen, jossa se vaatii välitöntä lisähintaa sianlihalle. Rehun ja muiden kustannusten nousu on yhdistyksen mukaan aiheuttanut kestämättömän taloustilanteen sikatiloilla.

 

Olen Suomen sikayrittäjät ry:n kanssa asiasta samaa mieltä.

 

Kotimaisen sianlihantuotannon näkymät ovat synkät, sillä mm. Atria pitää Suomen sikayrittäjät ry:n näkemystä hinnankorotustarpeesta perusteettomana.

 

Atrian mielipide osoittaa yrityksen vieraantumista todellisuudesta.

 

Toisaalta ymmärrän Atrian lausunnot, sillä yritys on joutunut painostuksen alla lupaamaan keskusliikkeille halvat lihanhinnat ties kuinka pitkälle tulevaisuuteen!

 

Käsittämätöntä toimintaa Atrialta!

 

Teurastamolta on täysin hampaatonta toimintaa luvata kiinteät hinnat kuukausikaupalla tulevaisuuteen, vaikka sillä ei ole pienintäkään hajua keskusliikkeille lupaamansa tuotteen tuotantokustannuksista.

 

Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa kotimaista lihaa. Atrian ja LSO:n sianlihan hinnoittelu omille tuottajilleen on käsittämätöntä.

 

Esitän ja toivon, että Atria Oyj:n toimitusjohtaja perehtyisi sianlihantuotannon kannattavuuteen, sillä hänen oma työpaikkansa on täysin riippuvainen suomalaisen sianlihantuottajatorpparin pärjäämisestä.

 

Peräänkuulutan myös Atrian ja LSO:n – vai onko kyse jostain HK-Ruokatalosta tai peräti HK-Scan Oy:stä – hallintohenkilöiden vastuuta suomalaisen sianlihantuotannon tulevaisuudesta. Ovatko hallintohenkilöt tehtäviensä tasolla lainkaan?

 

Ainakin minä haluan ensi joulunpyhinä nauttia kotimaisesta kinkusta.

 

Jos Sinä, arvoisa lukijani haluat samaa, on Atrian ja LSO-ryhmän ryhdistäydyttävä sekä herättävä puolustamaan kotimaista kuluttajaa ja hänen tarvettaan nauttia kotimaisesta kinkusta myös tulevana jouluna!

 

-Esko Erkkilä-

Onko suomalainen elintarviketeollisuus heräämässä koomastaan?

Keskiviikko 10.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin viime viikolla, kun pirkanmaalaisessa marketissa minua lähestyttiin kuluttajatutkimuksen merkeissä.

 

Kyse oli kotimaisen tutkimuslaitoksen saamasta toimeksiannosta, jossa kuluttajalla annettiin tutkittavaksi uudentyyppinen elintarvikenäyte.

 

Tutkimus on ilmeisen hyvin suunniteltu, sillä kaikki sen elementit viittaavat siihen.

 

Sain näytteen ja valitsin vastaustavakseni netin.

 

Toimimme ohjeissa mainitulla tavalla ja yllätyimme näytteen erinomaisuudesta.

 

Kuluttajatutkimuksessa oleva elintarvikenäyte tuo elävästi mieleen keski-eurooppalaiset ruokailutottumukset. ”Impivaaralaisuus” oli kaukana tutkittavasta elintarvikenäytteestä. Hyvä niin, sillä meillä on aika päästä nauttimaan myös kotimaisten elintarvikeyritysten voimalla eurooppalaisia trendejä. Se on kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajankin kannalta välttämättömyys ja elinehto.

 

Tutkimus on luottamuksellinen, joten en voi enkä halua paljastaa asiasta enempää.

 

Pidän välttämättömänä, että valiot, raisiot, hk:t, atriat, saarioiset ja monet muut kotimaiset elintarvikeyritykset pääsevät pois kapaloistaan sekä pystyvät kehittämään sellaisia elintarviketuotteita, joihin suomalaiset ovat tutustuneet ulkomailla matkustaessaan.

 

Se on mainittujen yritysten elinehto tai muuten vasarat paukkuvat ja joudumme entistä enemmän tuontielintarvikkeiden varaan.

 

Hyvä tässä tapauksessa, että kotimainen marketketju oli suonut mahdollisuuden tutkimuslaitokselle tilaisuuden tavoittaa liiketiloissaan juuri ne kuluttajat, jotka toimivat uusien ideoiden sanansaattajina ja potentiaalisina kuluttajina!

 

-Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Prisma menetti 79,52 euron arvosta elintarvikemyyntiä!

Keskiviikko 13.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme kotiutui kuuden päivän mittaiselta lomamatkalta ja totesimme, että jääkaappimme oli tyhjä.

Vaimoni laati kauppalistan ja lähetti minut ostoksille. 

Lähikauppamme Tampereella on Koivistonkylän Prisma, mutta kun ostoslistaan sisältyi viisi ”HK balkan 300 g kevyt/viipale” –tuotetta, Prisma ei tullut ostospaikkana kyseeseen.

SOK on Rainbow-innostuksessaan karsinut HK:n valmistaman merkkituotteen valikoimistaan. Sitä ei siis löydy Prismojen kylmäaltaista.

Ihmettelen, että SOK:n sisäänostajat ovat pystyneet höynäyttämään HK:n ylimmän johdon Rainbow-tuotteen valmistajaksi myös ”kevytbalkan” -sarjassa. S-ryhmän kylmäaltaista siis löytyy Rainbow-kevytbalkan ja valmistajana on HK!

 

 

Onneksi HK on säilyttänyt kyseisen merkkituotteen valmistusohjelmassaan ja sitä on saatavissa mm. K-Citymarketeista.

 

Lomamatkamme jälkeinen jääkaapin täyttäminen maksoi 79,52 euroa ja HK:n kevytbalkanin vuoksi koko potti meni ohi Prisman ja päätyi Pirkkalan K-Citymarketin kassalle.

Rainbow-tuotteet ovat tärkeä osa SOK:n harjoittamalla talonpojan tappolinjalla ja samalla he yrittävät lopettaa suomalaisen elintarviketeollisuuden sekä sitoa kuluttajaparan entistä tiukemmin otteeseensa.

 HK:n kevytbalkan on kehityksestä hyvä esimerkki:

 

• aluksi on varmaan todettu, että SOK siirtyy kevytbalkaneissaan Rainbow-linjalle
• HK on mennyt ansaan ja tehnyt edullisen tarjouksen muka vastaavan tuotteen valmistamisesta. Asiantuntijamme kertoo, että SOK:n Rainbow-kevytbalkan ei laadultaan vastaa HK:n kevytbalkania, vaikka valmistaja molemmissa tuotteissa onkin HK.
• ei tarvitse omata kummoisiakaan ennustajanlahjoja, kun ennustaa, että lyhyen siirtymäkauden jälkeen SOK:lle Prismoihin, S-marketteihin, Alepoihin, Sale-myymälöihin sekä ABC-liikenneasemille kevytbalkanin toimittaa ulkomainen lihanjalostaja. Myös laadustaan tunnetut SOKOS-tavaratalojen elintarvikeosastot ovat ilmeisessä Rainbow-vaarassa!

 

Näin menetellen SOK on taas saanut kangettua muutaman sikatilallisen konkurssin partaalle, moni suomalainen elintarviketyöläinen on YT-neuvottelujen tuloksena paiskattu työttömyyskortistoon ja S-ryhmän kauppoihin on saatu hygienialtaan ja turvallisuudeltaan arveluttavaa ”merkitöntä” tuotetta.

Jatkamme HK:n kevytbalkan –asiakkaina ja se merkitsee, että muutaman kerran kuukaudessa suuntaamme elintarvikeostoksemme muualle kuin lähikauppaamme Koivistonkylän Prismaan.

Peräänkuulutan kuluttajilta elintarvikkeiden alkuperävalvontaa, sillä vain siten kauppaketjujen yhä lisääntyvä ulkomaisen ruuan tarjonta pystytään pitämään kohtuudessa.

On tiedostettava, että kaupan private label-tuotteet ovat pitkä askel kotimaisten elintarvikkeiden syrjimisessä – näin siitä huolimatta, että ne jollakin päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla saattavat olla kotimaisen teollisuuden valmistamia. Sen vuoksi ne eivät mielestäni täytä lähiruuan käsitettä – eivät silloinkaan, kun ne sattumalta ovat kotimaista valmistetta.

 

-Esko Erkkilä-