On päättäjien noloutta, jos he suostuvat konsulttien leimasimiksi

Sunnuntai 24.9.2017

”Jouduin” työelämässä muutaman kerran erilaisten konsulttien käsiteltäväksi.

 

 

Pärjäsin konsulttien kanssa kohtuullisesti, kun myötäilin kasvokkain heidän näkemyksiään, mutta lopulta toimin oman järkeni mukaan.

 

 

Tämä omaksumani ikivanha oppi tuli mieleeni, kun viime tiistaina osallistuin Tampereella Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOLn -visiotyöryhmäseminaariin, jonka aiheena oli

 

Näin kaupunki liikkuu ja liikuttaa vuosisadan loppupuoliskolla.

 

 

Seminaarissa oli valitettavan vähän luottamushenkilöitä, mutta sitäkin enemmän erilaisia konsultteja.

 

 

 

 

 

Seminaariesitykset avasi Tampereen pormestari Lauri Lyly ja hänen esityksestään toivottavasti joskus myöhemmin ehdin laatimaan katsauksen.

 

 

 

 

 

Professori Jorma Mäntysen esitys oli hyvä, sillä hän puhui liikenteen ja elinkeinoelämän roolista menestystekijöinä tulevaisuuden kaupungissa.

 

 

Konsulttien ja valitettavasti myös liian monien päättäjien intohimona tuntuu olevan isojen kaupunkien väkimäärän kasvattaminen ja kaiken liikkumisen kieltäminen autoilla. Kaikkien pitäisi konsulttien mukaan liikkua pyörillä ja kävellen!

 

 

Minua ilahdutti ja rohkaisi professori Mäntysen esityksessä se, kun hän totesi maaseudun ja kaupunkien symbioosin olevan tärkeää esim. matkailun kehittämisessä.

 

 

Positiivista oli myös se, kun Mäntylä mainitsi esityksessään valmistavan teollisuuden merkityksen.

 

**************

 

Visioseminaarin kolmannen aluksen piti assistant professor Heikki Liimatainen.

 

 

Esityksessä herätti vastenmielisyyttä, kun esittäjä puhui henkilöautoiluun liittyvistä piilotuista, joita hän oli keksinyt mm. pysäköinnin ”massiiviset" piilotuet sekä työmatkojen verovähennysoikeuden!

 

 **********

 

On harmillista, että ”liikkumiskonsultit” keskittyvät ainoastaan siihen, että miten kansalaiset pääsevät liikkumaan melko lyhyitä matkoja.

 

 

Toisena harmin aiheena – joka toki liittyy edelliseen – on se, että esim. Tampereella kyseisten konsulttien puuhastelualue rajoittuu Rautatiekadun, Satakunnankadun, Hämeenpuiston ja Ratinan väliselle alueelle.

 

 

Päättäjät herätkää ja muistakaa, että Te teette päätökset, eivät konsultit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eihän vaan roolit heitä häränpyllyä?

Tiistai 5.9.2017 - -Esko Erkkilä-

On aika, jolloin viime kuntavaalien tuloksena valitut luottamushenkilöt aloittelevat toimintaansa valtuutettuina, lautakuntien ja johtokuntien sekä erilaisten neuvostojen ja toimikuntien jäseninä.

 

 

Nyt luottamushenkilöiden joukossa on paljon uusia luottamushenkilöitä ja näin pitää ollakin, sillä muuten kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto ei täyty.

 

 

Luottamushenkilöiden kouluttaminen vastuulliseen tehtäväänsä on juuri nyt ajankohtaista toimintaa kunnissa ja kaupungeissa.

 

 

Erilaisissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa sekä symposiumeissa luodaan kunnalle visioita, strategioita ja tulevaisuuden suuntaviivoja.

 

 

Hyvä näin, mutta kaikissa noissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja symposiumeissa on se valuvika, että ”opettajina” niissä ovat ne samat virkamiehet, jotka ovat jo monet vaalikaudet olleet kuntien palveluksessa ja todellisuudessa johtaneet kuntaa.

 

 

Kansalaiset ovat vaaleissa ilmaisseet haluavansa muutosta ja valinneet päättäjiksi uusia henkilöitä.

 

 

Miksi vanhojen ja kaavoihin kangistuneiden virkamiesten sallitaan kouluttaa luottamushenkilöitä?

 

 

Vaalien jälkeen luottamustehtäviin valittujen luottamushenkilöiden pitäisi kouluttaa virkamiehiä eikä virkamiesten luottamushenkilöitä, sillä muuten asiat heittävät häränpyllyä ja entinen meno jatkuu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole oikein, että luottamustehtäviin valitut henkilöt eivät osallistu kokouksiin

Sunnuntai 28.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnissa nimetään jäseniä erilaisiin kunnallisiin luottamushenkilötehtäviin.

 

 

Olen ollut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsen vuodesta 2009 alkaen ja siten olen päässyt läheltä seuraamaan kyseisen johtokunnan jäsenten osallistumista johtokunnan kokouksiin.

 

Pormestariohjelman laatiminen on Tampereella ollut käynnissä muutamia viikkoja ja prosessin ulkopuolisena olen saanut seurata myös siihen osallistuneiden aktiivisuutta pormestariohjelman laatimiseen.

 

 

Tampereella kaikkien luottamushenkilöyksiköiden kokouspöytäkirjat ovat julkisia ja sen ansiosta kuka tahansa kaupunkilainen pystyy seuraamaan, että miten luottamushenkilöt ovat osallistuneen hänelle uskotun tehtävän hoitamiseen.

 

 

Kaikissa luottamushenkilöyksiköissä – mm. lautakunnissa ja johtokunnissa – on luotuna varahenkilösysteemi eli varsinaisen jäsenen ollessa esteellinen, hänen pitää hoitaa paikalle henkilökohtainen varahenkilönsä.

 

 

Olen kuluneen kahdeksan vuoden ja viiden kuukauden aikana muutaman kerran esim. ulkomaanmatkani vuoksi ollut esteellinen osallistumaan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksiin. Olen aina kutsunut paikalle henkilökohtaisen varahenkilöni.

 

 

Kaikki eivät näin ole menetelleet ja mielestäni silloin kyseessä on vakava laiminlyönti.

 

 

Laiminlyöntiä ei korvaa se, että kokouksesta poisjäänyt henkilö kertoo hoitaneensa tärkeänä pitämistään asioista mielipiteensä vaikkapa tekstiviestillä neuvottelutilaisuuden tai tulosyksikön puheenjohtajalle.

 

 

Luottamushenkilötoimiin riittää halukkaita ja aina myös kyvykkäitä henkilöitä. Sen vuoksi on nyt tärkeää, että puolueet kiinnittävät huomiota siihen, että miten luottamushenkilöksi kaavailtu henkilö on osallistunut kokouksiin ja kaikkeen siihen toimintaan, johon häntä nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa kaavaillaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisissa yhtiöissä päätösvalta karkaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden ulottumattomiin

Lauantai 31.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Löysin saunanpesään tulta laittaessani viime huhtikuussa ilmestyneen Tamperelainen-lehden ja lehdessä olleen kirjoituksen, jossa Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö ihmettelee näin:

 

 

”Miksei Tampere yhtiöitä enemmän?”

 

 

 

 

 

Tallensin lehden ja ehdin sen jo kadottaakin, mutta ei hätää mitään, sillä internetin syövereistä tuo juttu oli helppo kaivaa esille.

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”Tamperelainen Jukka Männikkö”.

 

***************

 

Talousjohtaja ottaa esimerkkeinä hyvin pärjäävistä Tampereen kaupungin yhtiöistä Tampereen Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön, Finnpark´n, Kotilinnasäätiön, Insinöörioppilastalon ja Särkänniemen.

 

 

Uskallan olla talousjohtajan kanssa tiukasti eri mieltä.

 

 

Helppoakos Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön ja Kotilinnasäätiön on tehdä hyvää tulosta, kun kaupunkilaiset ja vuokralaiset maksavat – vuokralaiset maksavat korkeita vuokria saamansa asumistuen avulla.

 

 

Insinöörioppilastalon toimintaa en tunne, mutta ihmettelen, että sellainen superyritys kuin Särkänniemi tekee tulosta vain vaivaisen vajaan millin vuodessa – entinen vuorineuvokseksi edennyt eräs esimieheni tapasi sanoa, että tuollaisen summan löytää kadultakin!

 

 

Talousjohtaja haluaisi ottaa Tampereen kaupungin liikelaitoksista Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen, Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen ”luonteviksi kohteiksi”, kun puhutaan liikelaitosten yhtiöittämisestä.

 

 

Talousjohtaja saattaa tuntea esim. Tampereen Infra Liikelaitoksen lukujen perusteella, mutta kun olen ollut Infran johtokunnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen, uskon tuntevani kyseisen liikelaitoksen talousjohtajaa paremmin.

 

 

Infraa on kehitetty liikelaitoksena näiden vuosien aikana tehokkaasti ja se on tapahtunut nimenomaan liikelaitoksena, ei yhtiönä.  Toki liikelaitoksen johtokunta toimii yhtiön hallituksen tavoin eli periaatteessa johtamisessa ei pitäisi olla eroja.

 

 

Erona on kuitenkin se, että liikelaitoksen johtaminen on läpinäkyvää ja myös henkilöstön hyvinvointi ja kaupunkilaisten etu ovat keskeisiä suuntaviittoja.

 

 

Jos liikelaitos olisi yhtiö, sen toimintaa ohjaisi osakeyhtiölaki, joka selkeästi sivuuttaisi yksikön henkilöstön hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten edun.

 

 

Ymmärrän virkamiesbyrokraatin mietteet, sillä osakeyhtiön kohdalla ei tarvitsisi vähääkään välittää toiminnan avoimuudesta, ei henkilöstön hyvinvoinnista ja ei kaupunkilaisten edusta – kaiken edelle menisi yhtiön etu.

 

 

Toivon, että Tampereen kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisestä käydään avoin keskustelu ja että siihen osallistuvat kaupunkilaisten valitsemat luottamushenkilöt – palkkarenkien ajatukset me osaamme arvata.

 

 

Virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat, mutta luottamushenkilöt päättävät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Halpuutus ajaa ahdinkoon alkutuottajan, elintarviketeollisuuden ja lopulta myös kuluttajan

Sunnuntai 14.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijoilleni ei liene yllätys, että kritisoin voimakkaasti kaupan omia merkkejä ja S-ryhmän markkinoimaa ”halpuutusta”.

 

 

Kaupan omat merkit – Rainbow ja Pirkka etunenässä – ovat ajaneet ja ajamassa suomalaisen alkutuotannon sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään tilanteeseen.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen elintarviketeollisuus Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotien suulla on viimeinkin uskaltanut avata suunsa tälle polttavalle ongelmalle.

 

 

 

 

 

 

Kaisu Avotie toteaa eilen Aamulehden etusivulla: ”Halpuutus ajaa ahdinkoon”!

 

 

Kaupan omat merkit – private label-tuotteet – ja halpuuttaminen ovat jakeluteiden keinoja, joilla ne laittavat suomalaisen elintarviketeollisuuden jaloilleen ja nöyryyttävät sitä ahdinkoon saakka.

 

 

Halpuuttamisen esitaistelija on S-ryhmä ja kadun syvästi, että olen joskus ollut taustatoimijana, kun S-ryhmälle on valittu luottamushenkilöitä.

 

 

Olin yhtä ajattelematon kuin ne SOK-osuuskauppojen luottamushenkilöelimiin valitut henkilöt, jotka taannoin eivät edes osanneet hävetä, kun S-ryhmä myönsi heille jopa päivittäistavaraostoista ylimääräistä alennusta.

 

 

Vieläkö nyt S-ryhmä myöntää erikoisalennuksia luottamushenkilöilleen ja yhäkö he rohkeavat suorastaan ylpeillä saamistaan alennuksista?

 

 

On valittaen todettava, että olemme – myös minä – kasvattaneet S-ryhmästä käenpojan, joka kuppaa merkittävän siivun alkutuottajan leivästä ja saattaa suomalaisen elintarviketeollisuuden suuriin vaikeuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monta kautta vallankahvassa jököttäneet tamperelaiset luottamushenkilöt ovat nyt taloudellisten ongelmien lisääntyessä ulkoistamassa itsensä vastuusta

Lauantai 19.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Seuraan ”sopivalta” etäisyydeltä Tampereen kunnalliselämää.

 

En ole aivan etulinjassa, mutta näen sen lähes kaoottisen tilanteen, johon kaupunkimme on ajautunut ja on edelleen yhä syvemmälle ajautumassa.

 

Omaan sen verran etulinjan tuntemusta, että tiedän myös sen miten asioita kunnallismaailmassa saadaan kuntoon.

 

Tarkoitan vuodenvaihteessa päättynyttä valtuustokautta, jolloin toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja jolloin saimme vastuullamme olleen liikelaitoksen saneerauksen mallikelpoiseen kuntoon. Nyt saan jatkaa samaisen liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.

 

Monien viime päivien palavereissa olen suurella ihmetyksellä pannut merkille, että ne luottamushenkilöt, jotka ovat antaneet Tampereen ajautua syviin ongelmiin, ovat nyt ulkoistamassa itsensä niistä toimenpiteistä, joihin he ovat menneinä valtuustokausina syypäitä. Oikeastaan ei ole kyse luottamushenkilöiden tekemistä toimenpiteistä vaan siitä, että pienintäkään toimenpidettä ei ole tehty!

 

Kummallista, että valtahierarkian keskeisillä paikoilla useita valtuustokausia toimineet luottamushenkilöt ovat nyt innolla arvostelemassa Tampereen kaupungin heikkoa tuloskuntoa.

 

 

********

 

 

Myös eräs toinen seikka Tampereen kunnalliselämässä ihmetyttää ja se koskee virkahenkilöiden käyttäytymistä.

 

Virkahenkilöt ovat Tampereella nyt niin tunneliin sidottuja, että he julkisesti hehkuttavat tunnelin rakentamispäätöksen olleen se ”sesam aukene”, jolla Tampereen taloudellinen tulos nyt kääntyy voitolliseksi.

 

Omaan vanhakantaisen näkemyksen, joka perustuu sille, että;...

...virkahenkilöt valmistelevat,…

 

…luottamushenkilöt päättävät…

 

…ja virkahenkilöt toteuttavat!

 

 

Virkahenkilöiden ei kuulu arvostella – ei hyviksi eikä myöskään huonoiksi – luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä.

 

Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen kommentointiin sortui taannoin myös kaupunginvaltuuston edellinen puheenjohtaja, joka alkoi kiitellä nuijankopautuksensa jälkeen erästä tunnelipäätöstä!

Täysin sopimatonta menettelyä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole hyväksi, että polttoainekauppa keskittyy nykyistä vauhtia SOK:n omistamalle ABC-ketjulle

Keskiviikko 28.11.2012 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän omistama ABC-ketju on vallannut vauhdilla markkinaosuutta tavallisille autoilijoille suunnatussa polttoainekaupassa.

 

Öljyalan Keskusliiton virallisten markkinaosuustilastojen mukaan ABC-ketjun osuus bensiinikaupasta oli viime vuonna 29 %. Toisena bensiinikaupassa oli Neste Oil 27 %:n osuudella.

 

ST1 ja ST1 Energy (Shell) hallitsivat bensiinikaupasta yhteensä 23 %:n markkinaosuutta ja Teboil puolestaan 18 %. SEO oli jakeluketjuista pienin, sillä sen osuus oli 3 %.

 

Dieselöljyssä markkinaosuustilanne oli toinen, sillä suuruusjärjestys ja markkinaosuudet olivat seuraavat:

 

• Neste Oil 39,1 %
• Teboil 27,2 %
• ST1 ja ST1 Energy yhteensä 19,7 %
• ABC 12,1 %
• SEO 1,8 %

 

Vaikka olosuhteiden pakosta olenkin S-ryhmän asiakas myös polttoainekaupassa, näen ABC-ketjun yhä voimistuvan aseman uhkaavan polttoainemarkkinoiden toimivuutta.

 

ABC-ketju on S-ryhmän omistajuuteensa ja sitä kautta laajan hallintohenkilökenttänsä avulla pystynyt nopeassa tahdissa haalimaan maan parhaat kauppapaikat jakeluasemilleen.

 

Kun maan parhaisiin kauppapaikkoihin yhdistetään se hyvä tuloskehitys, joka S-ryhmällä on ollut päivittäistavarakaupan monopolistisen asemansa avulla, on taloudellisia voimavaroja ollut mahdollista kohdistaa polttoainekaupan kehittämiseen.

 

Tampereella ABC-ketjun uusin markkinavaltaus on tulossa, sillä Koivistonkylän Prisman nykyiselle paikoitusalueelle ollaan suunnittelemassa polttoaineiden jakelupistettä.

Kyseessä on ns. Taatalan polttonesteen jakeluasemaa koskeva asemakaavamuutos ja siihen liittyvä rakennushanke, jolla saamme uuden polttonesteiden jakeluaseman Lempääläntien ja Ekankulman risteykseen.

Kuvassa suunniteltu jakeluaseman paikka. Jakeluasemaa suunnitellaan hieman Prisman valomainospylväästä vasemmalle.

 

Peräänkuulutan toimenpiteitä, joilla ehkäistäisiin jonkin jakelutien pääseminen määräävään markkina-asemaan. Nyt olemme kulkemassa polttoainekaupassa kohti S-ryhmän hallitsemaa määräävää markkina-asemaa. Toivon, että S-ryhmän hallintoon valitut luottamushenkilöt tuntevat vastuunsa ja ohjaavat toimivan johdon toimenpiteitä.

Kokoomuslaiset, demarit, vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina, jotta S-ryhmää ei päästetä monopolistiseen asemaan polttoainemarkkinoilla.

 

Odotan mielenkiinnolla Öljyalan Keskusliiton markkinaosuustilastoja päättyvältä vuodelta, mutta pelkään viime vuosien markkinaosuuskehityksen jatkuneen myös vuonna 2012.

 

-Esko Erkkilä-

Bonusjärjestelmät nostavat päivittäistavarakauppatuotteiden ja polttoaineiden hintoja ehkä jopa 4 %!

Sunnuntai 27.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Joudun soveltamaan vanhaa viisautta – ”ilmaisia lounaita ei ole” - , kun käsittelen eri kaupparyhmien myöntämiä bonusalennuksia.

Sovellutukseni kuuluu: ”Ilmaisia bonuksia ei ole!”

Jokainen tuotehinnoittelun alkeisiin perehtynyt tietää, että myyntihinnan asettamisessa pitää huomioida kaikki listahinnasta myönnettävät alennukset.

Määräalennukset, kausialennukset, tavoitealennukset, suurasiakasalennukset, veloituksetta annetut tuotteet, yksinmyyntialennukset ja mitkä tahansa alennukset on huomioitava, kun myyjä määrittelee tuotekohtaiset myyntihintansa.

Kaikki kaupparyhmät ovat luoneet bonusjärjestelmät, joilla ne (muka) palkitsevat asiakkaat, jotka keskittävät ostoksensa juuri heille.

Bonusjärjestelmät ovat lopulta suurta bluffia, sillä niihin sisältyvät alennukset ulosmitataan myyntihinnan määrittelyssä. Tyhmä on se myyjä, joka ei huomioi ennakoitavissa olevia alennuksia tietyllä varmuuskertoimella – käytännössä toimiva varmuuskerroin lienee 1,5 - 2,0 eli bonuksina maksettavat ”alennukset” sisällytetään tuotehinnoitteluun 1,5 – 2 -kertaisina!

Jokaisella kaupparyhmällä on leegio kauppatieteiden maistereita ja ekonomeja, jotka varmasti osaavat laskea myyntihinnat sellaisiksi, että bonusjärjestelmän kautta asiakkaille maksettavat summat saadaan etupainoisesti omaan kassaan.

Lompakossani ja perheenjäsenteni lompakoissa on kaikkien kaupparyhmien bonuskortit. Tiedän bonusjärjestelmien järjettömyyden, mutta saadakseen edes jotain etua, on bonuskortteja käytettävä.

On irvokasta, että esimerkiksi S-ryhmään kuuluva Pirkanmaan Osuuskauppa ilmoittaa suurilla julisteillaan myymälöissään vaikkapa näin: ”Tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaat saivat viime vuonna bonushyvityksinä xxx.yyy euroa!”

Mielestäni oikeampi ja totuudenmukaisempi julisteen teksti olisi, jossa kerrottaisiin, että tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaamme maksoivat viime vuonna Pirkanmaan Osuuskaupalle täysin ylimääräistä yyy.xxx euroa!

Nyt julisteissa mainittu summa pitäisi kertoa kahdella, jotta ylihinnan osalta puhuttaisiin oikeista summista.

Perheemme pääsee S-kortilla kohtuulliseen bonushyvitykseen, sillä esimerkiksi tammikuulla 2011 se oli 4,0 %. Kuukausiostoksemme olivat 870 euroa, kun maksimibonukseen eli viiteen prosenttiin olisi vaadittu 1.200 euron kuukausiostokset.

Oletan, että S-ryhmä laskee joutuvansa maksamaan kaikista sieltä tehdyistä ostoksista S-bonusta 4…5 % ja tämä kaikki laitetaan tuotehinnoittelussa sen hinnan päälle, joka jo toisi S-ryhmälle kunnollisen tuloksen. Aivan liian monta prosenttia S-ryhmän kaupallisesta tuloksesta on siis bonuksiin uskovien asiakkaiden maksamaa!

K-kortilla ja Ykkösbonus-kortilla meille hankitut ostokset menevät bonusvarauksen osalta täysin K-ryhmän ja Tradekan extra-bisnekseksi, sillä ostoksemme jäävät molemmista kaupparyhmistä niin pieniksi, että bonusta ei juurikaan kerry.

S-ryhmän hallintoelimet on valittu kaupparyhmän ”asiakasomistajien” toimesta ja niiden joukosta. Löytyykö sieltä porukasta ryhtiä laittaa bonusjärjestelmät uuteen uskoon?

Uskooko S-ryhmä pystyvänsä tekemään kunnollista tulosta todellisella kaupantekotaidolla?

Pahasti pelkään, että näin ei tule kummankaan kysymykseni kohdalla käymään!

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmässä toimihenkilöiden valta on kasvanut liikaa luottamushenkilöiden kustannuksella

Maanantai 4.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Ministeri Heikki Haavisto on puuttunut Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa siihen, että S-kaupparyhmässä toimihenkilöiden valta on kasvanut luottamushenkilöiden kustannuksella.

 

Haavisto ihmettelee, että alueosuuskauppojen hallitusten puheenjohtajana toimii kyseisen alueosuuskaupan toimitusjohtaja! Ei missään muussa organisaatiossa toimita niin!

 

Arvostettu ministeri kummastelee myös sitä, että SOK:n hallitus koostuu SOK:n toimihenkilöiden ohella yksinomaan alueosuuskauppojen toimitusjohtajista.

 

Lähemmäs käytäntöä ja tavallisen kuluttajan arkea ministeri Haavisto tulee siinä, kun hän peräänkuuluttaa hyvin kannattavan S-ryhmän voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona Haavisto esittää hintojen alentamista.

 

Haavisto ihmettelee, että S-ryhmä panostaa Suomesta keräämiään voittoja toiminnan laajentamiseen ulkomaille tai panostamista kokonaan uusille toimialoille.

 

Pitääkö Prismoja rakentaa kasapäin Tallinnaan ja ympäri Viroa?

 

Onko oikein, että kotieläintuotteiden tuotantoketju on teurastamoja ja meijereitä lukuun ottamatta pian S-ryhmän hallussa?

 

Autoilija tuntee olevansa monopolin kynittävänä, kun jokaisen mutkan takana alkaa olla taivaisiin kurottava ABC-huoltamon mainospylväs tismalleen samoin polttoainehinnoin koko maassa.

 

Ministeri Heikki Haaviston ajatuksiin on siis helppo yhtyä.

 

On hyvä, että S-ryhmän mammuttitaudin ottaa esille arvostettu henkilö, joka tunteen perinjuurin suomalaisen osuustoiminnan.

 

S-ryhmän virkamiehistyminen on kuluttajan kannalta suuri vaara. Toimihenkilöillä on tiukat tuloksentekotavoitteet ja niihin pääsemiseksi helposti unohtuu osuustoiminnan perusajatus. Kääntyykö osuustoiminnan luoja Hannes Gebhard haudassaan?

 

Taannoinen Hankkija toteutti asiakkaidensa mielihaluja niin innokkaasti, että toiminta päätyi surkeaan konkurssiin. Näinkään ei saa tapahtua, mutta nykyinen S-ryhmä alkaa olla toiminnassaan varsin lähellä tuloksenteon toista laitaa - tulosta tehdään niin, että ranteita pakottaa ylettömästä rahantulosta.

 

S-ryhmän luottamushenkilöistä merkittävä osa on Suomen Keskustaa kannattavia. Keskustalaisilla luottamushenkilöillä on suuri vastuu S-ryhmän vastuullisesta kehittämisestä.

 

Ensimmäinen vaihe on luottamushenkilöiden roolin palauttaminen sille tasolle, että he voivat ohjata kaupparyhmän toimintaa. Valtaa ei koskaan anneta, vaan se otetaan - S-ryhmässä toimihenkilöt ovat ottaneet vallan luottamushenkilöiltä.

 

Toimihenkilöiden vallankaappaus S-ryhmässä vastaa virkamiesten ylivaltapyrkimyksiä kunnalliselämässä. Ilmiö on siis tuttu, sillä vallalla on taipumus siirtyä virkamiesten ja toimihenkilöiden hallintaan.

 

Toivon, että kunnissa ja osuustoiminnassa toimivat luottamushenkilöt muistavat vastuunsa ja säilyttävät heille annetun vallan itsellään. Se on kuntalaisten sekä kuluttajien etu ja sitä näkökulma ei saa sumentaa.

 

-Esko Erkkilä-