Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Käteisellä maksavat kertalipun käyttäjät ja seniorilippuun oikeutetut joutuvat eilisestä alkaen Tampereen joukkoliikenteessä suurimpien korotusten maksajiksi

Perjantai 4.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteessä otettiin eilen käyttöön entistä korkeammat lipunhinnat.

 

 

Arvata saattaa, että tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa peräkkäiseen tappiolliseen tilinpäätökseen tähtäävä Tampere kurittaa joukkoliikenteen käyttäjiä vaikka juhlapuheissa muuta todistellaankin.

 

 

IMG_5770.JPG

 

 

Sain Tampereen Eläkeläisvaltuuston ja Vanhusneuvoston jäsenenä perehtyä 31.10.2018 niihin korotussuunnitelmiin, joita virkamiehillä jo silloin oli Joukkoliikennelautakunnan päätökseksi.

 

 

 

IMG_5778.JPG

 

 

Joukkoliikenteen lipunhintojen korotusesityksen taustalla oli jo silloin nähtävissä oleva joukkoliikenteen tappiotason kohoaminen edellisvuoden 13,2 miljoonan tasosta peräti hieman yli 15 miljoonaan euroon.  Tappiotaso merkitsee, että jokainen 232.407:sta tamperelaisesta osallistui viime vuonna maksumiehenä joukkoliikenteen maksajaksi n. 64,6 eurolla per henkilö!

 

 

Meille esitetystä taulukosta ilmenee, että tänä vuonna Tampereen kaupungin tappioennuste on 13,8 miljoonaa euroa ja kun kaupungin väkimäärä on kasvanut tasolle 240.000 asukasta, niin joukkoliikenteen tappion kattamiseen jokainen tamperelainen osallistuu n. 58 eurolla!

 

 

Totuus on hyvä tiedostaa! No, on jokaisen asia, että uskooko Tampereen kaupungin talousennusteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen taloustilanne, Tampereen talous on kuralla, Tampereen joukkoliikenne, Tampereen joukkoliikenteen tappio,

Yhdeksäs peräkkäinen tappiovuosi ja ainakin kahta tappiovuotta vielä ennakoidaan

Torstai 1.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua Tampereen Eläkeläisvaltuuston kokoukseen ja siellä saimme kuulla kahtakin perin mielenkiintoista alustusta.

 

 

 

IMG_5746.JPG

 

 

Nyt käsittelen controller Vesa-Matti Kankaan alustusta, jossa hän…

 

 

 

IMG_5745.JPG

 

 

…avasi Tampereen kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2019.

 

 

 

IMG_5757.JPG

 

 

Tampereen talousnäkymät ovat edelleen synkät, sillä talousarvioesityksen mukaan vuosi 2019 tulee olemaan yhdeksäs peräkkäinen vuosi, jolloin Tampereen kaupunki tekee alijäämäisen tuloksen – suomeksi sanottuna ensi vuodesta on tulossa jo yhdeksäs peräkkäinen tappiollinen vuosi Tampereen kaupungille!

 

 

Tuloslaskelmataulukosta nähdään, että kuluvan vuoden alkuperäinen tuloslaskelmabudjetti osoitti tappiota 15,7 miljoonaa euroa, mutta elokuun 2018 talouskatsauksessa ennakoidaan kuluvan vuoden tappioksi peräti 70 miljoonaa euroa!

 

 

Lievää realismia on se, että vuoden 2019 tappioksi ennakoidaan talousarvioehdotuksessa 30,5 miljoonaa euroa, joka vastaisi yhtä veroprosenttiyksikköä Tampereen kunnallisverossa!

 

 

Onneksi veroprosentin nostamista ei ehdoteta, sillä kokemus osoittaa, että veronprosentin korottamisennakoinnit tulevat jo lähes samana päivänä tuplaamaan menot, jotka veroprosentin korottamisella saataisiin kaupungin kassaan.

 

 

Huolestuttavaa on se, että nyt julkistetut luvut ennakoivat vuodelle 2020 tappiota 14,2 miljoonaa euroa ja vielä vuodelle 2011 tappiota 2,6 miljoonaa euroa.

 

 

Ensi vuoden talousarvio on tiukka ja ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun veikkaa vuoden 2019 tappiotasoksi 50 – 75 miljoonaa euroa.

 

 

Näiden lukujen pohjalta tuntuu peräti kummalliselta, että Tampereen kaupunki vastustaa sote- ja maakuntauudistusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen talousarvioehdotus vuohelle 2019, yhdeksäs peräkkäinen tappiovuosi, tappiovuodet jatkuvat Tampereella,

Suomen talous on saatu nousuun, mutta miksi ei Tampereella?

Torstai 16.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Saan aitiopaikalta päivittäin seurata, että miten Suomen talous on Sipilän hallituksen toimin saatu nousuun, sillä mökkitonttini on rajanaapurina Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalle ja kun kohdallani on Majajärven liikennepaikka, on jokapäiväistä iloani seurata, kun metalli- ja puunjalostusteollisuus porskuttavat eteenpäin ihailtavalla vauhdilla.

 

 

 

IMG_3422.JPG

 

 

Kulumassa olevalla viikolla maanantaina, tiistaina ja eilen keskiviikkona jokaisena päivänä vartin yli puolenpäivän Majajärven liikennepaikan on ohittanut Rautaruukin Raahen tehtailta Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaille kuljettava junavaunukolonna. Kyydissä on teräsrullia.

 

 

Jonain päivänä junaa vetää peräti kaksi veturia, mutta yhdenkin veturin vetämä juna on pitkä.

 

 

 

IMG_3452.JPG

 

 

Lähes jokaisena päivänä teräsrullajunan jälkeen Majajärven liikennepaikalle Viljakkalassa ja mökkitonttini naapuriin pohjoisesta saapuu puutavaraa kuljettava pitkä juna - tämä kuva on eilisestä eli keskiviikon junasta.

 

 

En tiedä junan lähtöasemaa, mutta asiantuntijoilta sain tiedon, että puutavara ehkä päätyy Sunila Oy:n Kotkan tehtaiden raaka-aineeksi.

 

 

Miten teräsrulla- ja puutavarajunat liittyvät Tampereen kunnallispolitiikkaan?

 

 

Junat kertovat meille jokaiselle sen, että Suomen talous on saatu kuntoon, mutta Tampereen kaupungin talous on syvässä alhossa.

 

 

Syy Tampereen talouden kriisitilanteeseen juontaa kuluneiden kymmenen – viidentoista vuoden kehitykseen, jonka aikana Tampere on tyystin laiminlyönyt elinkeinoelämänsä kehittämisen.

 

 

Tampereella luotettiin valtio-osuuksien taivaalliseen voimaan ja siihen, että sittemmin käytännössä selvitystilaan joutuneen Nokian yhteisöverot ovat ikuinen tulonlähde Tampereelle.

 

 

Uskon totena sen, että Tampereen kaupungin virkamiehet kerskuivat vielä vajaat kymmenen vuotta sitten toisilleen Valkoisen talon ruokalassa, että sainpa taas heitettyä ulos kaksi karvalakkiäijää, jotka olivat aikeissa perustaa Tampereelle konepajan!

 

 

Jos nyt vihdoin Tampereella osataan paneutua elinkeinoelämän kehittämiseen, on edessä pitkä ja kivinen tie – siinä työssä kymmenen vuotta on lyhyt aika!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen talous on saatu kuntoon, Tampereen kaupungin tuloskunto on nollassa, Tampereen talous, Metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, Puunjalostusteollisuudella pyyhkii hyvin, Metalliteollisuus, Puunjalostusteollisuus, Rautaruukki Raahe, Rautaruukki Hml,

Ratikkaan tarvitaan rahaa - lasten leikkipuistoista viis!

Maanantai 25.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki rypee taloudellisessa mielessä syvällä suossa, sillä tänä vuonna kaupungin talous tulee olemaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin tappiollinen.

 

 

Kulumassa olevan vuoden tappioennuste on tällä hetkellä suuruusluokkaa 60 milj. euroa ja kaupunkikonsernin lainat ylittävät 6.000 euron määrän asukasta kohti laskettuna!

 

 

Virkahenkilöt ovat vihdoin heräämässä ja keksivät keinoja, joilla ”ratikalla rotkoon” –tilanne pystyttäisiin edes osaksi oikaisemaan.

 

 

Ei varmasti ole kenellekään yllätys, että keinoista on virkahenkilöiden mieleen ensimmäisenä pulpahtanut mieleen, että lopetetaanpa muutama lasten leikkipuisto.

 

 

Yhdyskuntalautakunta on saamassa päätösehdotuksen, että lopetetaanpa nyt alkajaisiksi seitsemän leikkipuistoa.  Eikä tässä vielä kaikki, sillä vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus lopettaa yhteensä 20 leikkipuistoa.

 

 

On selvää, että seitsemän leikkipuiston lopettamisella ei ole 60 miljoonan euron tappioon mitään merkitystä. 

 

 

Suunnitelma kertookin lähinnä siitä saamattomuudesta, joka virkamiesten ja osin myös päättäjien keskuudessa vallitsee – näperrellään melkeinpä kiusantekomielessä pikkuasioiden parissa ja ei uskalleta puuttua rakenteisiin.

 

 

Tampereella joukkoliikenteen vuositappio tulee tänä vuonna olemaan 14,8 milj. euroa ja se tulee ratikan myötä tuplaantumaan – sitä rotkoa ei täytetä muutaman leikkipaikan lopettamisella!

 

 

 

Valoa ei ole nähtävissä tunnelin päässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ratikka, ratikalla rotkoon, Tampere lopettaa seitsemän leikkipuistoa, Tampereen talousahdinko,

Liian paljon liian nopesti!

Tiistai 19.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana eilen valtuustoryhmämme kokoukseen, jossa käsittelimme klo 16.30 alkaneessa kokouksessa esilletulevia asioita.

En jäänyt paikanpäälle seuraamaan kaupunginvaltuuston kokousta, vaan kiirehdin mökille Viljakkalan Majajärvelle ja nyt "toisella silmällä" seuraan kaupunginvaltuuston verkkolähetystä.

Keskeistä kokouksessa on se, että kaikilla on huoli Tampereen kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta. Teot ja päätökset kuitenkin puuttuvat, sillä vain puhetta piisaa.

Puheen pärinää kuunnellessa tulee etsimättä mieleen, että mistä löytäisimme sen "Sipilän", joka laittaisi Tampereen talouden kuntoon kolmessa vuodessa eli tekisi saman tempun, jonka Keskusta-johtoinen hallitus sai aikaan maassamme.

Otsikossa mainittu totuus on rahoitusjohtaja Jukka Männikön toteamus, jossa taitaa olla koko Tampereen talouskatastrofin ydin.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen taloustilanne, Tampereen kaupunginvaltuusto 18.6.2018,

Ei ole toivoakaan Tampereen talouden kuntoonsaamisesta!

Perjantai 3.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin eilen osanottajana tilaisuudessa, jonka järjesti…

 

 

 

IMG_7008.JPG

 

 

…MSL-Tampere.

 

 

 

Tilaisuuden teemana oli…

 

 

IMG_7010.JPG

 

 

…”Tampereen keskustan liikennejärjestelmä muutoksessa”

 

 

 

IMG_7011.JPG

 

 

 

Tilaisuuden avasi Keskustan kunniajäsen, kaupunginvaltuutettu ja MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

IMG_7013.JPG

 

 

Tilaisuuden alustajana oli liikennepäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta.

 

 

 

Tilaisuuden anti oli tamperelaisittain masentavaa, sillä Tampereen kaupungin keskikaupunkia koskevat suunnitelmat merkitsevät toteutuessaan, että Tampereen kaupungin surkea taloudellinen tilanne tulee jatkumaan ja lähivuosien aikana edelleen vaikeutumaan.

 

 

Yritysmaailmaan ei tulla satsaamaan, mutta ihmisten kuljettamiseen polkupyörillä, ratikalla ja kävellen panostetaan.

 

 

Tilaisuuden annista olisi paljonkin kerrottavaa, mutta se on jo nyt todettava, että surkealta näyttää.

 

 

Se on todettava, että Lempäälän Ideapark, Ylöjärven Elo-kauppakeskus, Koivistonkylän ja Kalevan Prismat sekä Pirkkalan Partolassa sijaitsevat liikkeet tulevat hykertelemään käsiään, kun Tampereen keskustan liike-elämää tullaan vauhdilla ajamaan alas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, Tampereen keskustan liikennejärjestelmä muutoksessa, Ideapark Lempäälä, Kauppakeskus Elo Ylöjärvellä, Koivistonkylän Prisma, Kalevan Prisma, Partolan liikkeet, Pirkkalan Partola, kuihtuva Tampereen keskusta, Tampereen talousongelmat,

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka, Tampereen ratikka, Ratikka on miljardihanke, Tampereen taloustilanne, Kriisikunta Tampere, Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle, Tampereen kehyskunnat, kehyskunnat, Tampereen seutukunta,

Ovatko Tampereen ratikkasuunnitelmiin järkevästi suhtautuvat taantumuksellisia?

Lauantai 15.10.2016 - -

Sain toissapäivänä eli torstaina 13.10.2016 osallistua kutsuttuna vieraana mielenkiintoiseen tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Tampereelle suunniteltua ratikkaa ja sen vaihtoehtoisratkaisuja.

 

 

Tilaisuuden olivat järjestäneet…

 

 

 

ratikka1.jpg

 

 

…kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti…

 

 

 

ratikka2.jpg

 

 

…sekä Tampereen Sitoutumattomien kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen.

 

 

 

Molemmat kaupunginvaltuutetut ovat tehneet arvokasta työtä, jotta Tampere säästyisi kaikilta niiltä ongelmilta, joita ratikka Tampereelle merkitsisi.

 

 

Järkiratikkalaisena tarkastelen asiaa ensisijaisesti taloudelliselta kannalta ja totean, että kriisikunnan kriteerit täyttävän Tampereen resurssien kannalta ratikka olisi ehdottomasti se, joka veisi loputkin Tampereen mahdollisuudet terveeseen taloustilanteeseen.

 

 

Ratikkauskovaiset puhuivat aikaisemmin 250 miljoonasta eurosta, mutta toki nyt ovat suostuneet kertomaan ratikan kustannuksiksi 283 miljoonaa euroa.

 

 

Pelkillä ratikkaraiteilla ei kuitenkaan vielä pystytä liikennöimään vaan tarvitaan paljon muuta.

 

 

 

ratikka3.jpg

 

 

Tällä slaidilla on pientä esimakua niistä kustannuksista, jotka ratikkauskovaiset aktiivisesti pyrkivät unohtamaan.

 

 

Slaidilla esitetyt kustannukset ovat alakanttiin, mutta jo näin esitettyinä ne yltävät tasolle 250 miljoonaa euroa!

 

 

Puoli miljardia on siis se minimisumma, josta nyt todellisuudessa keskustellaan.  Kun puolen miljardin kustannusarvio muunnetaan ”Tampereen kertoimella” todellisiksi kustannuksiksi, puhutaan oikeutetusti miljardi-investoinnista.

 

 

Ratikkauskovaisilta on ilmeisesti täysin unohtunut, että sote-ratkaisun jälkeen Tampereella kansalaisten vero-% tulee olemaan tasoa 7,5 % - revi siitä sitten ratikkakustannukset!

 

 

Mikko Leppälahden ja Lasse Oksasen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana kaksi ratikkauskovaista ja toinen heistä – äänekkäämpi ja tahdittomampi – kutsui meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia taantumukselliseksi. 

Samainen henkilö kuvasi meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia, että ”käytöksemme kuuluu siihen taudinkuvaan”, jolla ratikkaa on myös muualla vastustettu!

 

 

Vielä se, että toissapäiväisessäkin tilaisuudessa aivan liian paljon keskusteltiin ratikan ja sen vaihtoehtoisratkaisujen teknisistä yksityiskohdista eli esimerkiksi siitä, että miten paljon ihmisiä mahtuu ratikkaan tai sen korvaaviin liikennevälineisiin.

 

 

Keskustelun ajautumisen harhateille ymmärtää – mutta ei voi hyväksyä – sillä harhateille johdattelijat olivat teknisen koulutuksen saaneita insinöörejä ja muita tekniikan ihmelapsia, joilla ei ole pienintäkään tajua taloudellisista lainalaisuuksista.

 

 

Eräs illan aikana sanoiksi puettu totuus oli se, että ratikan käyttäjät tulevat olemaan niitä, joita yhteiskunta jo muutenkin joutuu tukemaan.  Hyvin sanottu ja kaikkien tiedossa ollut asia, mutta eräs järkevästi ratikkaan suhtautuva uskalsi sanoa totuuden.

 

 

Toteutuessaan ratikka olisi lopullinen kuolinisku Tampereen taloudelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

12 kommenttia . Avainsanat: Ratikka, Tampereen ratikka, Ratikka on miljardihanke, Tampereen taloustilanne, Kriisikunta Tampere,

Milloin Tampereen virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden suhtautuminen ympäröivään maakuntaan muuttuu?

Maanantai 11.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen johtavat virkamiehet – nimenomaan miehet – sekä monet luottamushenkilöt kohtelevat ympäröivää maakuntaa halveksuen ja vähätellen.

 

 

Heidän käyttäytymisensä on aiheuttanut paljon ongelmia Tampereelle ja myös koko Pirkanmaalle, sillä tästä on koitunut pelkästään vahinkoa.

 

 

Maakunnan epäluottamus Tampereen toimiin on vakava seikka ja toivon, että johtavat virkamiehet sekä epäluottamusta lietsovat luottamushenkilöt alkaisivat tajuta toimintansa vaarallisuuden.

 

 

Tampereen öykkärimäinen käytös heijastuu ongelmina sellaisillekin elämänaloille, jotka eivät lainkaan liity politiikkaan tai puoluepolitiikkaan.

 

 

On tosi, että Tampereen öykkäröinti heijastuu Tampereen karttamisena jopa kolmannen sektorin ja erilaisessa yhdistystoiminnassa.

 

Pirkanmaan yhdistykset ja maakunnan toimijat eivät halua olla yhteistoiminnassa edes ”saman lipun alla” toimivien tamperelaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa, sillä he pelkäävät oman toimintansa olevan Tampereen osalta samanlaista maakunnan halventamista ja alistamista kuin tapahtuu Tampereen virkamiesten sekä johtavien luottamushenkilöiden toimesta ympäröivää maakuntaa kohtaan.

 

 

Tilanne on vakava ja toivon, että asiaan saadaan muutos.

 

 

Hallituksen päättämä maakuntauudistus pitää Tampereellakin nyt hyväksyä ja ottaa ”lusikka kauniiseen käteen”, sillä taloudeltaan nurkkaan itsensä ajanut Tampere ei voi sanella asioita vasten Pirkanmaan maakunnan tahtoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen öykkäröinti maakuntaa vastaan, Tampere vastaan Pirkanmaa, Tampereen taloustilanne, Tampereen surkea taloustilanne,

Menojen ennakointi on taloudenpidon kulmakivi

Keskiviikko 16.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Budjetointi on yritysmaailmassa kaiken toiminnan perusta ja niin sen pitäisi olla myös kuntamaailmassa, sillä siellähän hoidetaan yhteisiä varojamme.

 

 

Tampere on tunnettu holtittomasta taloudenpidostaan ja siitä on surullisena esimerkkinä se, että kaupungin tilinpäätökset ovat olleet jo viisi vuotta tappiollisia.

 

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, kun pystyy jo nyt sanomaan, että entinen meno jatkuu myös vuonna 2016.

 

 

Tampereella menojen ennakointi on ennenkuulumattoman vaikeaa, sillä jo toissapäivänä kaupunginvaltuusto joutui tekemään vuoden ensimmäiset muutokset kuluvan vuoden talousarvioon.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion 16.11.2015 ja se päätyi 16,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

 

 

Liike-elämässä toimineena tuntuu käsittämättömältä, että kaupunginvaltuusto joutui jo 14.3.2016 päättämään, että vuoden 2016 talousarvion tappioennustetta nostetaan!

 

 

Virkahenkilöt esittivät pokkana, että vuoden 2016 tappioennustetta lisätään 4,3 miljoonalla eurolla, joten uudeksi tappioennusteeksi tulisi 20,4 miljoonaa euroa!  Valtuusto joutui hyväksymään virkahenkilöiden uuden tappioennusteen!

 

 

Joutui ja joutui – Tampereen nykyinen valtuusto on ”munaton” virkamiesten edessä.

 

 

Liike-elämässä ei tulisi kuuloonkaan, että yrityksen budjettia jouduttaisiin muuttamaan jo budjettivuoden maaliskuussa, mutta Tampereella semmoinenkin on mahdollista!

 

 

Kaupunginvaltuuston ”munattomuuteen” on saatava muutos 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen talousarvio 2016, Tampereen talous on kuralla, Tampereella on johtajuusvaje,

Monta kautta vallankahvassa jököttäneet tamperelaiset luottamushenkilöt ovat nyt taloudellisten ongelmien lisääntyessä ulkoistamassa itsensä vastuusta

Lauantai 19.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Seuraan ”sopivalta” etäisyydeltä Tampereen kunnalliselämää.

 

En ole aivan etulinjassa, mutta näen sen lähes kaoottisen tilanteen, johon kaupunkimme on ajautunut ja on edelleen yhä syvemmälle ajautumassa.

 

Omaan sen verran etulinjan tuntemusta, että tiedän myös sen miten asioita kunnallismaailmassa saadaan kuntoon.

 

Tarkoitan vuodenvaihteessa päättynyttä valtuustokautta, jolloin toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja jolloin saimme vastuullamme olleen liikelaitoksen saneerauksen mallikelpoiseen kuntoon. Nyt saan jatkaa samaisen liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.

 

Monien viime päivien palavereissa olen suurella ihmetyksellä pannut merkille, että ne luottamushenkilöt, jotka ovat antaneet Tampereen ajautua syviin ongelmiin, ovat nyt ulkoistamassa itsensä niistä toimenpiteistä, joihin he ovat menneinä valtuustokausina syypäitä. Oikeastaan ei ole kyse luottamushenkilöiden tekemistä toimenpiteistä vaan siitä, että pienintäkään toimenpidettä ei ole tehty!

 

Kummallista, että valtahierarkian keskeisillä paikoilla useita valtuustokausia toimineet luottamushenkilöt ovat nyt innolla arvostelemassa Tampereen kaupungin heikkoa tuloskuntoa.

 

 

********

 

 

Myös eräs toinen seikka Tampereen kunnalliselämässä ihmetyttää ja se koskee virkahenkilöiden käyttäytymistä.

 

Virkahenkilöt ovat Tampereella nyt niin tunneliin sidottuja, että he julkisesti hehkuttavat tunnelin rakentamispäätöksen olleen se ”sesam aukene”, jolla Tampereen taloudellinen tulos nyt kääntyy voitolliseksi.

 

Omaan vanhakantaisen näkemyksen, joka perustuu sille, että;...


...virkahenkilöt valmistelevat,…

 

…luottamushenkilöt päättävät…

 

…ja virkahenkilöt toteuttavat!

 

 

Virkahenkilöiden ei kuulu arvostella – ei hyviksi eikä myöskään huonoiksi – luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä.

 

Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen kommentointiin sortui taannoin myös kaupunginvaltuuston edellinen puheenjohtaja, joka alkoi kiitellä nuijankopautuksensa jälkeen erästä tunnelipäätöstä!

Täysin sopimatonta menettelyä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastuunpakoilu, jälkiviisaus, jälkiviisastelu, vastuusta luisteleminen, Tampereen luottamushenkilöt, Rantaväylän tunneli, Tampereen talous, Tampereen talous on kuralla,

Mikä Arnold Schwarzenegger´llä on pitkä, George Bush´lla lyhyt ja paavilla täysin tarpeeton?

Maanantai 8.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esitetty klassinen kysymys tuli etsimättä mieleen, kun Tampereen kaupungin tiedotuspäälliköt ja pormestarin avustajat hehkuttivat, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Arnold Schwarzenegger olivat esiintyneet samassa tilaisuudessa maanantaina 24.6.2013 Brysselissä EU:n energiaviikon ilmastokokouksessa.


Tamperelaisena veronmaksajana on päällimmäisenä mielessä, että voivatko kaupunkimme päättäjät esiintyä turhemmassa kokouksessa!


On surkuhupaisaa, että pormestarimme laahuksenkantajat olivat myös matkustaneet tamperelaisten veronmaksajien kustannuksella Brysseliin ja Suomeen palattuaan suitsuttivat suurta onnenauvoa, kun Tampereen pormestari pääsi puhumaan samassa tilaisuudessa Kalifornia entisen kuvernöörin kanssa!


Brysselin simpukkatarjoilujen ääressä oli helppo unohtaa, että Tampereen talous saavuttaa tänä vuonna ennätysmäisen 70 miljoonan euron tappion ja kaupungin työttömyys kohoaa aivan uusiin korkeuksiin.


Kertoiko Ikonen puheessaan, että Tampere tekee tänä vuonna tappiota 70 miljoonaa euroa?


Johtajuutta ei ole se, että paetaan Brysseliin suurella joukolla puhumaan maailmaa syleileviä asioita, kun kotipesä horjuu konkurssin partaalla – konkurssin partaalla, jos kyseessä olisi aito yritys.


Niin, se vastaus otsikon kysymykseen on:


Sukunimi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arnold Schwarzenegger, George Bush, paavi, Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen taloustilanne, Tampereen tulos vuonna 2013, Tampereen tulos vuonna 2013 tulee olemaan 70 Meur tappiolla, ilmastokokous,

Hyvä, että Keskustan neuvot kelpaavat!

Sunnuntai 7.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtakunnan tasolta on hyvässä muistissa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti onkeensa Juha Sipilän ohjauksen, kun hallituksen osinkoveropäätös oli menossa täysin päin mäntyä.

 

Ilokseni huomasin Tamperelainen-lehden 29.6.2013 ilmestyneestä lehdestä, että Keskustan antamia ohjeita ollaan hädän hetkellä ottamassa käyttöön.

 

On yleisesti tiedossa, että kaikki kaupungin talouteen liittyvät asiat ovat Tampereella surkeassa jamassa.

 

Virallisesti ennustetaan, että kuluvasta vuodesta muodostuu yli 42 miljoonaan euroa tappiollinen.

 

Olen jo heti alkuvuonna ennustanut, että vuoden 2013 tappio tulee Tampereella olemaan 70 M€. Nyt kaupungilla kuiskitaan, että edes ”Eskon ennustama” tilanne ei toteudu, vaan päädytään tasolle – 80 M€!

 

Niin siitä Tamperelainen-lehdestä:

 

Toimittaja Petteri Mäkinen on laatinut 29.6.2013 ilmestyneeseen numeroon jutun, jonka otsikko kuuluu näin:


 

ikonen1

 

 

Tampere ei halua olla työttömien nörttien kaupunki

 

 

ikonen2

 

 

Jutun alaotsikko menee jo konkretiaan, kun toimittaja Mäkinen toteaa;

 

TALOUS Tampereen kaupunki miettii koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi

 

 


ikonen3

 

 

Jutussa kerrotaan, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) pohtii näin;

 

”Pitää miettiä elinkeinopoliittista vastuunjakoa uudelleen. Meillä voisi olla jatkossa selkeä elinkeinojohtaja tai –asiamies”.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pohtiminen on lähes suora lainaus Keskustan Tampereen valtuustoryhmän 17.9.2012 jättämästä valtuustoaloitteesta, joka kuului näin:

 

”Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                              

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

 Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.”


********

 

Keskustan syksyinen valtuustoaloite ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikosen linjaama ovat yhtä lähes sanasta sanaan!

 

Kiitän pormestari Anna-Kaisa Ikosta realiteettien tajusta, jota Tampereen taloustilanteen oikaisemiseksi nyt tarvitaan.

 

Paavo Arhinmäen toiminta Juha Sipilän antaman vinkin jälkeen pelasti paljon vikaan menossa olleesta osinkoverouudistuksesta.

 

On hyvä, että Tampereen pormestari on nyt tullut Keskustan esittämille linjoille kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, Tampereen taloustilanne, Tampereen tappiollinen toiminta, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Keskustan jättämä valtuustoaloite,

Korulauseilla Tampereen taloutta ei saada kuntoon

Tiistai 11.6.2013 - Esko Erkkilä-

Olen tutustunut Tampereen kaupunginvaltuuston 17.6.2013 pidettävän kokouksen esityslista-aineistoon.

 

Omaan jonkin verran kokemusta bisnesmaailmasta ja on suoraan todettava, että tulin lähes vihaiseksi siitä aineistosta, jota Tampereen päättäjille tarjotaan.

 

Silmäilin hyppäyksittäin asiakirjan: ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013”.

 

Asiakirja on 64-sivuinen sepustus, jonka laatimiseen on saatu kulumaan lukemattomia virkahenkilöiden työpäiviä.

 

Totean heti alkuun, että ennustukseni Tampereen kaupungin tämän vuoden alijäämäksi on jo pidemmän aikaa ollut 70 M€.

 

 

**********

 

Mainitussa asiakirjassa todetaan sen tekstiosuudessa realistisesti näin:

 

”Kaupungin talous on viime vuosina ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon.”

 

Kiitän konsernijohtaja Juha Yli-Rajalaa, kun hän asiakirjan johdannossa toteaa yksioikoisesti Tampereen kaupungin tulevaisuudesta näin:

 

”Mikäli kaupungin taloudessa ei tapahdu olennaista muutosta, on Tampere pian kriisikuntien joukossa.”

 

Tampereella työttömyys ja sen nopea lisääntyminen kertovat mm. siitä, että kaupungin elinkeinopolitiikka on surkeasti epäonnistunut.

 

Tampere eli savupiipputeollisuutensa kuoleman jälkeen hetken Nokia-huumassa, mutta nyt esimerkiksi se, että Tampere ei panosta uusien yritysten hankintaan, koituu kaupungin ja kaupunkilaisten ongelmaksi.

 

Tampereen työttömyystilanne on lohduton ja siitä kertoo ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013” –asiakirjaan kirjattu tämä toteamus kaiken:

 

”…yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa Tampereella 5 900, eli lähes 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli huhtikuussa 14,7 prosenttia, eli lähes 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.”

 

On naurettavaa, että kaupunginvaltuutetuilla jaettu valmisteluaineisto on otsikoitu näin:

 

”Yhdessä tekemällä kohti tasapainoa”

 

Todellisuutta voisi kuvata paremmin vaikkapa näin:

 

”Tampereen talous merkitsee, että kaupunki ajelehtii kohti selvitystilaa!”

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampere, Tampereen taloustilanne heikkenee, Tampereen taloustilanne kriittinen, joutuuko Tampere selvitystilaan?, Tampere - tuleva kriisikunta,

Tampereen talous on ollut pitkään punaisella ja pysyy pitkään punaisella, jos luottamushenkilöt eivät ryhdistäydy

Maanantai 3.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvostan Aamulehden eilistä pääkirjoitusta, jonka otsikko kuului näin:

 

”Tampere on taas punainen”.

 

Aamulehti viittaa pääkirjoitusotsikollaan siihen vaikeaan taloustilanteeseen, jossa Tampere rypee.

 

 

tulos1

 


Tampereen kaupungin tilinpäätöskertomus vuodelta 2012 on lähes 400-sivuinen järkäle,…

 

 

tulos2

 

 

…sillä vasta sivulla 385 on kaupunginhallituksen jäsenten tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä.

 

 

Tampereen taloudellinen tulos viime vuodelta oli 43,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Sitä voitiin kuitenkin kaunistella satunnaisilla erillä, joten tilikauden kirjanpidolliseksi alijäämäksi jouduttiin kirjaamaan ainoastaan 28,4 miljoonaa euroa.

 

Tampereen kaupungin heikkoa tulosta on perusteltu mm. sillä, että yhteisöveron tuotto aleni. Viime vuonna Tampereen saama yhteisöveropotti oli 28 miljoonaa euroa alempi kuin edellisvuonna.

 

Olen aiemmin tällä saitilla todennut, että Kataisen-Urpilaisen hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee taas uutta suoneniskua Tampereelle. Olen järkeillyt, että ”sixbäck”-hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee Tampereelle n. 10 miljoonan euron suuruista uutta suoneniskua. ”Asiantuntijat” ovat veikanneet, että alenema olisi ”vain” n. 8 miljoonaa euroa. Saa nähdä, että toteutuuko Eskon vai asiantuntijoiden ennustus!


Tampereen kaupungilla on riskienhallintasuunnitelma vai oliko sen nimi riskienhallintaohjelma.


Se ei kuitenkaan ilmeisesti puutu sanallakaan siihen riskiin, että yhteisöveron tuotto alenisi! Suunnitelmassa kyllä varmaan käydään pilkuntarkasti läpi, että miten esimiehen on valvottava konttorihenkilöstön lyijykynien käyttämistä viimeiseen saakka, mutta tuskin sanallakaan puututaan siihen, että yhteisöveron tuotto saattaisi joskus alentua!


Herätys sisäinen tarkastus ja tarkastuslautakunta!


****************

 

Olen aina protestoinut, että Tampere ilmoittaa asukasta kohti olevan lainamäärän vain Tampereen kaupungin osalta. On kokonaan toinen asia, kun puhutaan Tampereen kaupungin konsernitasoisista lainoista per asukas.

 

Tampereen kaupungilla lainamäärä on siedettävät 1.675 euroa per asukas. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos puhutaan Tampereen konsernitasoisista lainamääristä, sillä silloin lainamäärä onkin yli 4.000 euroa per asukas!

 

Törmäsin tähän vilunkiin taannoin, kun sain tietää Parkanon kaupungin lainamäärät asukasta kohti kaupunkitasolla ja kaupunkikonsernitasolla! Parkanossa ne taisivat olla samat!


**********

 

Aamulehti toteaa eilisessä pääkirjoituksessaan näin:

 

”On itsestään selvää, ettei tällainen meno voi jatkua.”

 

Olen Aamulehden pääkirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

 

Olen eri yhteyksissä veikannut, että Tampereen tämän vuoden tulos muodostuu 70 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kaikki eivät sitä vielä usko ja sen vuoksi olenkin kuullut kommentteja, että se on vain Eskon ennuste.

 

Toivottavasti olen parisenkymmentä miljoonaa euroa väärässä, mutta pelkään pahinta, sillä Tampereen kaupungin meno hirvittää.

 

Kuulin juuri, että Tampereen kaupungilla aprikoidaan, että löytyisikö kaupungilta töitä toiselle hulevesiasiantuntijalle! Järkyttävää, kun kaupungin organisaatiota ollaan taas kasvattamassa.

 

Eikä tässä vielä kaikki; suunnitellaan kuulemma kokonaisen hulevesiryhmän perustamista. Hulevesiryhmään kuuluisi peräti 5 henkilöä!

 

Kenellekään ei ole varmaan epäselvää, että minkä puolueen henkilöillä hulevesiryhmä aiottaisiin täyttää!

 

***********

 

Kauppalehti on Aamulehden pääkirjoituksen mukaan teettänyt 23.5.2013 perusteellisen analyysin Tampereen kaupungin tilasta.

 

”- Analyysi kehottaa Tamperetta keksimään itsensä ja toimintatapansa uudelleen, mutta epäilee samalla, että päättäjiltä puuttuu rohkeutta.”

 

Aamulehti päättää pääkirjoituksensa näin:


”Hei valtuutetut, ette kai halua leimautua arkajaloiksi?”

 

Totean, että turha toive Aamulehti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen tilinpäätös 2012, Tampereen talous, Tampereen taloudellinen tilanne, yhteisövero, yhteisöveron alenema,

Mitä yhteisöveron alentaminen merkitsee kuntataloudelle?

Tiistai 26.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013, että yritysten maksama yhteisövero alenee nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

 

Yhteisöveron alentaminen on mannaa yrityksille, mutta se merkitsee kuntataloudelle kasvavia ongelmia.

 

Yritän täydellisenä vero- ja laskenta-alan maallikkona seuraavassa hahmotella yhteisöveron alentamisen vaikutuksia Tampereen kaupungin taloudelle:

 

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan, että normaalisti kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 22,82 %. Verovuonna 2013 yhteisöveron jako-osuudet kuitenkin muuttuvat ja silloin kunnat saavat 29,49 % yhteisöveron tuotosta.

 

Kuntien osuuden kasvaminen yhteisöveron tuotosta lisää ennustamisen vaikeutta, mutta yritetään!

 

Vuonna 2010 yhteisövero toi Tampereen kaupungille verotuloja 73,4 M€ ja vuonna 2011 lähes yhtä paljon eli 71,7 M€.

 

Tampereen saama yhteisövero romahti vuonna 2012, sillä silloin Tampere sai sitä ainoastaan 43,8 M€.

 

Jos yritysten maksaman yhteisöveron veropohja ja kuntien jako-osuus pysyisivät vuodelle 2013 muuttumattomina, niin Tampere saisi tänä vuonna yhteisöveroja 35,8 M€.

 

Kuvio merkitsisi, että Tampereen saama yhteisövero alenisi tasan kahdeksalla (8) miljoonalla eurolla.

 

On selvää, että yrityksillä menee yhtiöveroprosentin muutoksesta huolimatta entistä heikommin ja se merkitsee kunnille alenevaa yhteisöveron tuottoa.

 

Yhteisöveron jako-osuuden muuttuminen puolestaan parantaa kuntien tilannetta hieman.

 

Yhteenvetona ennustan, että hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen, yhäti heikkenevä yritysten pärjääminen ja kuntien jako-osuuden kasvaminen merkitsevät Tampereen kaupungille parhaimmillaankin sitä, että sen saama yhteisövero alenee vain 8 M€.

 

 

Kehotan päättäjiä laatimaan laskelmansa kuitenkin niin, että Tampereen tänä vuonna saama yhteisövero alenee vähintään 10 M€ ja varautumaan 12 miljoonan euron alenemaan!

 

Pähkäilyni lopuksi muistutan, että Tampereella yhden veroprosentin muutos merkitsee n. 30 miljoonaa euroa!

 

Toivon saavani asiantuntijoilta kommentteja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteisövero, yhteisöveron alentaminen, kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta, yhteisöveron jako-osuudet, Tampereen talous tiukkenee,

Elinkeinoasiamiehen puuttuminen ja olematon varanto yritystonteista ovat Tampereen häpeäpilkku

Sunnuntai 24.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Yritystonttien aktiivinen muodostaminen ja niiden tarjonta ovat kuntien elinvoimaisuuden takaamisessa ensiarvoisen tärkeää.

 

Tampereella ei ole yritysten hankintaan erikoistunutta elinkeinoasiamiestä ja hänen puutteensa merkitsee, että Tampereella ei käytännössä ole luovutuskelpoisia yritystontteja.

 

Tampere on ulkoistanut yrityshankintansa Tredea Oy:lle, joka on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiön pitäisi toimenkuvansa mukaan ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä.

 

Kävin tutkimassa tilanteen vapaiden yritystonttien tarjonnasta Tredean nettisivuilta ja totesin, että Tampereen osalta tilanne on surkea.

 

Tredean nettisivuilla on kohta: ”Tontti- ja toimitilapörssi”.

 

Tredean hakupalvelun avulla yrittäjät löytävät Tampereen seudulta ajantasaiset tiedot kaikista luovutuskelpoisista tonteista ja toimitiloista.

 

Hakupalvelun tulokset ovat masentavaa luettavaa tamperelaisten veronmaksajien kannalta, sillä kaupungin alueella on ainoastaan yksi luovutuskelpoinen yritystontti! Toistan; vain yksi luovutuskelpoinen tontti!

 

Tampereen naapurikunnat tarjoavat ”heti luovutukseen” seuraavat määrät yritystontteja:

 

  • Ylöjärvi                  18 tonttia
  • Lempäälä                7 tonttia
  • Orivesi                     5 tonttia
  • Kangasala               4 tonttia
  • Pirkkala                   4 tonttia
  • Nokia                       2 tonttia
  • Vesilahti                 2 tonttia

 

Lista on todellinen häpeäpilkku Tampereen kaupungin toiminnalle ja osoittaa, että kaupunki ei halua yrityksiä kaupunkiin.

 

**********

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä teki viime vuoden syksyllä valtuustoaloitteen elinkeinoasiamiehen viran perustamisesta Tampereelle.

 

Aloite oli perusteltu ja on enemmän kuin toivottavaa, että aloitteessa esitetty virka perustettaisiin mahdollisimman pian.

 

Keskustan valtuustoryhmä esitti yhdessä Tampereen Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmän kanssa valtuustoaloitteensa jatkumoa, kun ne 18.3.2013 pidetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa esittivät kaupunginvaltuustolle säännöllisesti esitettävää raportointia luovutuskelpoisten yritystonttien määrästä, kaupungille jätettyjen tonttianomusten, varausesitysten ja tonttitiedustelujen määrästä sekä viime aikoina luovutettujen tonttien määrästä ja käyttötarkoituksesta.

 

Aloite kuului näin:

 

**********

 

Valtuustoaloite

Viime aikoina on korostuneesti noussut esille yhteistyön puute elinkeinoelämän kanssa. Usein asia kohdistuu toimitilakysymyksiin ja erityisesti yritystonttien saatavuuden puutteeseen.

Apulaispormestarin maininta toimikautensa alussa siitä, että naapurikuntiin ei mene yhtään yritystä tontin puutteen takia, ei ota onnistuakseen. Näitä viestejä valuu poliittisten päättäjien tietoisuuteen monilta suunnilta.

Sen sijaan poliittiset päättäjät eivät saa organisaatiolta todellisia konkreettisia tietoja kyseisistä asioista ja tapauksista. Mm. pormestariohjelma korostaa yritystoiminnan edellytysten parantamista nykyisestä. Jotta tosiasiat tulisivat tietoon sinne, mihin vastuukin kuuluu eli valtuuston poliittisille päättäjille, Keskustan ja Sitoutumattomien valtuustoryhmät tekevät seuraavan valtuustoaloitteen:

 

Pyydämme kaupunginvaltuustolle selvityksen kaupungin nopeasti luovutuskelpoisten yritystonttien määrästä, kaupungille jätettyjen tonttianomusten, varausesitysten ja tonttitiedustelujen määrästä sekä viime aikoina luovutettujen tonttien määrästä ja käyttötarkoituksesta.

 

Samalla esitämme, että asian tärkeyden takia valtuustolle raportoidaan säännöllisesti kahdesti vuodessa edellä mainitut asiat.

 

Koska asia ei vaadi pitkällistä valmistelua, pyydämme kohteliaimmin vastaukset aloitteeseen ennen vuoden 2013 kesälomakauden alkua. Näin katsomme asiat saatavan poliittisen aktivoinnin ja ohjauksen linjattavaksi.

 

 

Tampereella 18. maaliskuuta 2013

 

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 

Timo Hanhilahti                                                                 

Matti Järvinen

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

Tampereen Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmä

Lasse Oksanen

 

 

************

 

 

Toivon, että Keskustan ja Sitoutumattomien esittämä valtuustoaloite johtaa nopeasti toimenpiteisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen talousahdinko, Tampereen talousongelmat, Tampereen elinkeinoasiamies, Tampereen tonttipäällikkö, Tredea Oy, Tampereen yritystontit, Keskustan valtuustoaloite,

Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet?

Keskiviikko 4.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on korkeasti oppineiden ja jäsenkirjaltaan sopivien virkahenkilöiden suunnittelemat monikymmensivuiset riskienhallinnan periaatteet ja toimintaohjeet.

 

Ohjeita pänttäytetään kaupungin operatiivista toimintaa pyörittäville virkamiehille ja päätöksistään kaupunkilaisille vastaaville luottamushenkilöille.

 

Valkoisessa talossa lounastavat johtavat virkahenkilöt ovat tyytyväisiä, kun kaupungilla on toimivat riskienhallintajärjestelmät.

 

Totuus näyttää kuitenkin olevan jotain muuta.

 

Toimivien riskienhallintajärjestelmien puuttumisesta on vankka tae se taloudellinen tilanne, johon Tampereen kaupunki on ajautunut.

 

Julkisuudessa puhutaan Tampereen kaupungin kohdalla 40 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä taloudellisesta lopputuloksesta tänä vuonna. Käytävillä kuiskitaan ja neuvotteluhuoneissa puhutaan kuitenkin jopa 70 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä tuloksesta!

 

Olen itsekin ollut kuulemassa, kun suurta epäonnistumista taloudellisen tuloksen ennustamisessa perustellaan yhteisöveron ennakoitua alhaisemmalla tuotolla.

 

Uskon, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmissä on sivukaupalla uhrattu aikaa, vaivaa ja jopa rahaa siihen, että miten löydetään konttorissa työskentelevän minimipalkkaa nauttivan yksinhuoltajaäidin tekemä mitätön kirjoitusvirhe tai väärälle tilille tapahtunut tiliöinti.

 

Riskienhallintajärjestelmässä ei varmaan mainita sanaakaan siitä, että miten virkamies- ja luottamushenkilöjohdon pitäisi varautua esim. Nokia Oyj:n huonoon tulokseen ja sitä kautta Tampereen kaupungin saamien yhteisöverojen alenemiseen.

 

Epäilen, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmässä jahdataan ”kissojen ja koirien kanssa” konttoripuurtajien lyijykynien liian suurta kulutusta, mutta ummistetaan silmät todellisten päättäjien laiminlyönneille, kun he eivät ole pystyneet suunnittelemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos kaupungin kassaan kilahtavat yhteisöverot alenevat.

 

Nyt yhteisöverojen tuotto on alentunut ja p….t ovat housuissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteisövero, yhteisöveron alentuminen, Tampereen talousahdinko, riskienhallinta, riskienhallintajärjestelmät, Tampereen kaupungin riskienhallinta,

Tampereen luottamushenkilöt ovat sallineet luvattoman heikon seurantajärjestelmän

Maanantai 23.4.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere järjesti kaikille avoimen kuntakoulutustilaisuuden Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 19. päivänä 2012.

 

Koulutustilaisuuden aihe oli kuntien budjetoinnin vuosikello ja ajankohtaiset talousnäkymät suuressa kaupungissa eli Tampereella ja samat näkymät pienessä kaupungissa eli Parkanossa.

 

Alun perin Tampereen alustuksen oli lupautunut pitämään talous- ja rahoitusryhmän johtaja Juha Yli-Rajala, mutta hänelle tuli este ja kuulimme Tampereen puheenvuoron suunnittelupäällikkö Jukka Männikön esittämänä.

 

Männikkö kertoi jo julkisuudessakin olleen tiedon, että Tampere on tekemässä tänä vuonna 31,8 miljoonaan päätyvän alijäämäisen taloudellisen tuloksen!

 

Kysyin, että kuinka usein Tampereen päättäjät saavat ennusteita kuluvan vuoden talousennusteesta.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun Männikkö kertoi, että tulosennuste kerrotaan kaupunginhallitukselle vain joka toinen kuukausi – kesäkaudella ”pimeä ajanjakso” on pidempikin.


Todennäköistä on, että kaupunginvaltuutetut eivät saa tulosennustetta milloinkaan!!!

 

Yritysmaailmassa päättäjät haluavat tietää yrityksen tulosennusteen vähintään kerran kuukaudessa. Uskon, että on häviävän pieni se yritysjohtajien joukko, joka tyytyy kerran kuukaudessa päivitettävään tulosennusteeseen.

 

Olemme Tampereen Infrassa päätyneet siihen, että toimiva johto tuo kuluvan koko vuoden tulosennusteen johtokunnan käsittelyyn kuukausittain. Tammi- ja helmikuussa emme sitä vaadi, mutta maaliskuun tuloksen ”valmistumisen” jälkeen saamme sen käsiteltäväksemme kuukausittain.

 

Yritysmäinen tulosennustaminen soveltuu siis erinomaisen hyvin kunnallisen liikelaitoksen johtamiseen – toki se vaatii luottamushenkilöiltä jämäkkää otetta ja liikelaitoksen johdolta yrityskokemusta.

 

Peräänkuulutan ”infralaista” menettelyä menettelytavaksi koko Tampereen konserniin.

 

Pidän sopivana, että Tampereen talouspuolen virkamiesjohto raportoisi kerran kuukaudessa kuluvan koko vuoden tulosennusteesta kaupunginhallitukselle ja esitän, että kaupungin taloudellinen tilanne kerrotaan kaupunginvaltuustolle joka toinen kuukausi.

 

Vain riittävän nopealla puuttumisella luottamushenkilöt voivat saada budjettiylityksiin taipuvaiset virkahenkilöt aisoihin ja tehostamaan vastuualueensa toimintaa.


On selvää, että virkahenkilöt haluavat toimia itsenäisesti ja eivät halua luottamushenkilöiden seuraavan heidän tekemisiään. Tähän on saatava muutos!


Ei riitä, että pormestari kerran tai pari vuodessa kutsuu johtavat virkahenkilöt puhutteluun. Tiedän kokemuksesta, että parin tunnin saarnan kestää helposti, kun tietää, että seuraavan saarnan kuuntelemiseen menee taas puoli vuotta. Kunnan palveluksessa olevan virkahenkilön näkökulmasta on olemassa sekin "etu", että heikoistakaan tuloksista ei joudu poispotkituksi, joka keino liike-elämässä on joka hetki käytössä.

 

Syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston on tartuttava tiukasti Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmiin ja muutettava niitä siten, että päättäjät voivat tiiviisti seurata taloustilanteen kehittymistä. Vain tiivis seuraaminen mahdollistaa luottamushenkilöiden ripeän puuttumisen havaittuihin epäkohtiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen talous on tiukilla, Tampere, MSL-Tampere,

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.


 

Juha_Yli-Rajala

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 


Juha_Yli-Rajala__MSL-viiri

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.


Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Yli-Rajala, Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala, MSL, MSL-Tampere, kuntaseminaari, Suur-Tampere,

Vanhemmat kirjoitukset »