Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tänään saamme viettää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää Nato-maana!

Sunnuntai 4.6.2023 - -Esko Erkkilä-

On historiallinen päivä, sillä tänään vietettävää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää saamme viettää ensimmäistä kertaa Nato-maana!

 

Paljon on aikaa kulunut siitä, kun Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä Jatkosodassa 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän Puolustusvoimain lippujuhlaksi.

 

Suomi hyväksyttiin puolustusliitto Naton jäseneksi maaliskuun 30. päivänä 2023, kun viimeinenkin Nato-maa hyväksyi jäsenhakemuksemme.

 

 

Siniristilippumme liehuu tänään vankalla perustalla, sillä takanamme mahdollisessa kriisitilanteessa on koko Nato!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tänään saamme viettää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää Nato-maana! Suomen marsalkka Mannerheim, Puolustusvoimain lippujuhlapäivä, Nato, Suomen Nato-jäsenyys,

Linkomiehen hallituksen ulkoasiainministeri Henrik Ramsay oli Mannerheimin luottomies!

Sunnuntai 17.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Espoon tuomiokirkon hautausmaalla on…

 

 

IMG_5631.JPG

 

…Ramsayn sukuhauta ja sinne on haudattuna…

 

 

IMG_5632.JPG

 

…Edvin Linkomiehen hallituksen ulkoasiainministeri Henrik Ramsay.

 

*****************

 

Talvi- ja Jatkosodan historiaa tunteville Henrik Ramsay on tuttu persoona, sillä hän oli keskeisessä roolissa, kun Suomi irtautui sodasta.

 

Ramsayllä ja Mannerheimilla oli läheinen suhde, sillä yrittihän Mannerheim välirauhan aikana jopa saada Ramsayn Suomen pääministeriksi.

 

Erään suomalaisen suurmiehen viimeinen leposija on siis Espoon tuomiokirkon hautausmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Linkomiehen hallituksen ulkoasiainministeri Henrik Ramsay oli Mannerheimin luottomies!, Mannerheim, marsalkka Mannerheim, Edvin Linkomies, Henrik Ramsay, Linkomiehen hallituksen ulkoasiainministeri Henrik Ramsay, Välirauha, Espoon tuomioikirkko,

Useat korkea-arvoiset saksalaiskomentajat kävivät tervehtimässä Mannerheimia Mikkelin klubilla

Keskiviikko 11.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Mikkelin klubin rooliin Mannerheimin sodanaikaisessa toiminnassa.

 

 

IMG_2600.JPG

 

Mikkelin klubin seinänällä on tästä toiminnasta kertova arvokas reliefi:

 

 

Suomen marsalkka

M AN N E R H E I M

otti vastaansa vieraansa

tässä huoneistossa

sodan 1941 – 1945 aikana

 

**************

 

IMG_2605.JPG

 

Vuoristojoukkojenkenraali Dietel 2.2.1942

 

 

IMG_2606.JPG

 

Tykistönkenraali Jodl 4.9.1941

 

 

IMG_2607.JPG

 

Myös Tasavallan Presidentti Risto Ryti oli Mannerheimin vieraana Päämajassa.

 

 

IMG_2601.JPG

 

Mikkelin klubilla eli Päämajassa on myös kuvanveistäjä Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin pienoiskokoinen ratsastajapatsas – veistos on valmistunut vuonna 1957.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikkelin klubi, Vuoristojoukkojenkenraali Dietel, Tykistönkenraali Jodl, Tasavallan Presidentti Risto Ryti, Marsalkka Mannerheim, kuvanveistäjä Veikko Leppänen,

Oopperalaulaja Martti Talvela hankki Inkilän kartanon omistukseensa vuonna 1980

Torstai 5.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme kulttuuri- ja sotahistoriasisältöä sisältyi Juvalla tutustuminen kahteenkin kohteeseen eli oopperalaulaja Martti Talvelan hautaan sekä Inkilän kartanoon.

 

 

IMG_2545.JPG

 

Oopperalaulaja Martti Talvela syntyi Hiitolassa vuonna 1935 ja hän siirtyi perheensä kanssa Talvisodan evakkoon Kerimäelle.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi Hiitolaan, mutta joutui Jatkosodan aikana uudestaan evakkoon ja nyt Vähäkyrön kautta Orimattilaan.

 

Oopperalaulaja kuoli vuonna 1989 ja on haudattuna Juvan vanhalla hautausmaalla – poikkesimme Kyröläismatkallamme Talvelan haudalla.

 

*************************

 

Talvela hankki Juvalla sijaitsevan Inkilän kartanon vuonna 1980 ja muutti sinne asumaan seuraavana vuonna.

 

Inkilän kartano oli Talvisodan lopulla Päämajan käytössä ja marsalkka Mannerheim asui siellä kahden viikon ajan.

 

****************

 

 

IMG_2566.JPG

 

Pistäydyimme Kyröläismatkallamme Inkilän kartanon talouspihalla…

 

 

IMG_2569.JPG

 

…ja totesimme, että kartano elää voimallisen maatalouden harjoittamisen aikaa!

 

 

Emme halunneet häiritä kartanon elämää vaan palasimme takaisin tulojälkiämme myöten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oopperalaulaja Martti Talvela, Inkilän kartano, Inkilänhovi, Marsalkka Mannerheim, Talvisota, Jatkosota, Juvan vanha hautausmaa, Hiitola, Kyröläismatka 2021,

Valtakunnankansleri Adof Hitlerin yksinpuhe Mannerheimin 75-juhlissa 4.6.1942 keskittyi kahteen asiaan

Perjantai 16.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim ja myös muut suomalaiset pelkäsivät, että Adolf Hitler onnittelupuheessaan 4.6.1942 olisi 75-vuotiaalle Suomen marsalkka Mannerheimille vaatinut Suomea hyökkäämään Leningradiin tai ainakin katkaisemaan Muurmannin radan.

 

Kumpaakaan vaatimusta Hitler ei esittänyt ja se oli helpotus suomalaisille isännille.

 

************

Pitkässä yksinpuheessaan Hitler käsitteli hyökkäystään Romaniaan sekä ihmetteli sitä, että Neuvostoliitto oli ehtinyt rakentamaan 34 000 hyökkäysvaunua!

 

 

Jälkeenpäin tarkastellen suomalaisten selviäminen Hitlerin vierailusta 4.6.1942 oli suuronnistuminen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtakunnankansleri Adof Hitlerin yksinpuhe Mannerheimin 75-juhlissa 4.6.1942 keskittyi kahteen asiaan, Adolf Hitler, Mannerheim, Hitlerin vierailu Suomeen 4.6.1942, Suomen marsalkka Mannerheim,

Mannerheim-ooppera avaa uusia näköaloja valtionhoitajan, maamme kuudennen presidentin ja Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin elämään

Tiistai 20.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jo nyt voi todeta, että Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen merkittävin aktiviteetti vuonna 2017 tulee olemaan osallistuminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla 18.6.2017 järjestettyyn tämän vuoden viimeiseen Mannerheim-oopperaan.

 

 

Varasimme liput jo varhain vuoden 2016 syksyllä ja varhaisen varaamisen ansiosta saimme lippumme edullisesti.

 

 

 

IMG_0319.JPG

 

 

Olen tyytyväinen, että ostin portilta oopperan käsiohjelman ja erityisen tyytyväinen olen, että samalla hankin myös oopperan libreton.

 

 

Ooppera koostuu 31:stä kohtauksesta ja niiden seuraaminen libretosta oli helppoa.

 

 

Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä ja suosittelen ehdottomasti käsiohjelman sekä libreton hankkimista.

 

 

 

IMG_0300.JPG

 

 

Oopperan lavastuksena oli koko ajan sama lavastus, mutta hienosti eri kohtaukset pystyttiin toteuttamaan samalla lavastuksella.

 

 

 

Mannerheimin roolin esitti baritoni Waltteri Torikka ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan rollin esitti sopraano Mia Heikkinen.

 

 

Mannerheimin vaimon Anastasia Mannerheimin (o.s. Arapova) rooli ei ole oopperassa keskeinen, mutta tässä jutussani se saa keskeisen roolin.

 

 

Mannerheim ja Arapova avioituivat vuonna 1892.

 

 

Arapova omisti Latviassa Lazan kunnassa sijaitsevan Aprikin kartanon 1898 – 1912 välisen ajan.

 

 

Sain vuonna 2012 vierailla Aprikin kartanossa ja sen vuoksi halusin Mannerheim-oopperassa seurata Mannerheimin ja Arapovan suhteen kehittymistä.

 

 

Avioparin suhdetta ei voi kuvailla rakkausavioliitoksi, mutta Mannerheimin osalta ehkä järkiavioliitoksi.

Mannerheimin ja Anastasia Arapovan avioliitto päättyi eroon vuonna 1919.

 

 

Olen vuonna 2012 laatinut tälle saitille jutun vierailustamme Aprikin kartanossa ja se löytyy, jos googlaa näin:

 

 

”Esko Erkkilä Anastasia Mannerheim”

 

 

Suosittelen varaamaan liput vuoden 2018 Mannerheim-oopperaan – saattaa tosin olla, että jo nyt kaikki ensi kesän näytökset ovat loppuunmyytyjä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen marsalkka Mannerheim, presidentti Mannerheim, valtionhoitaja Mannerheim, ylipäällikkö Mannaerheim, Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Atanasia Arapova,

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

sankarihautausmaa1.jpg

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

sankarihautausmaa2.jpg

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihautausmaa, II AK, II Armeijakunta, Harald Öhqvist, kenraali Öhqvist, marsalkka Mannerheim, hölmön tölväys, Summa, Verhous, peitenimi "Verhous", Lavajärven Seudun Reservinaliupseerit ry,

Mieliinpainuva ja juhlallinen Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.4.2010

Keskiviikko 28.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Lausun suurkiitokset Tampereen kaupungille Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlan järjestämisestä!

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tiistaina 27.4.2010. Osanottajia tilaisuudessa oli n. 3.000 veteraania ja heidän omaistaan sekä tuhatkunta opiskelijaa - tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä.

 

Tasavallan Presidentti kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Näyttelijä Esko Roine toimi tilaisuuden juontajana. Roine totesi avauksessaan veteraanien sekä lottien mahdollistaneen toiminnallaan sen, että voimme nyt juhlia vapaassa Suomessa.

 

Myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen mainitsi...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, veteraanit, lotat, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Esko Roine, Timo P. Nieminen, Hannu Niskanen, marsalkka Mannerheim, Anne Holmlund, Eila Roine, Ari Puheloinen, Väinö Saarinen, Viljakkala, Hämeenkyrö, Orivesi