Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Niin tuttua private label -tuotteista!

Tiistai 23.1.2018 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä joutui eilen kertomaan, että sen myymässä…

 

 

…Rainbow Makeaa maissia -tuotteessa on löydetty listeriabakteeria (Listeria monocytognes) yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän ja sen vuoksi S-ryhmä on oma-aloitteisesti suorittanut kyseisen tuotteen takaisinvedon.

 

 

Tuskin kenellekään on yllätys, että kyseessä on tuontielintarvike, sillä listerialla höystetyn tuotteen on valmistanut puolalainen Pinguin Foods Polska Sp. z o.o..

 

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla kerrotaan listeriasta mm. seuraavaa:

 

 

Listeria monocytogenes on ympäristössä esiintyvä bakteeri, jota voi esiintyä myös käsittelemättömissä elintarvikkeissa kuten raa’assa lihassa ja kalassa, pastöroimattomassa maidossa ja tuoreissa kasviksissa sekä näistä valmistetuissa tuotteissa silloin, kun valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Myös kuumennetut tuotteet voivat saastua listerialla lämpökäsittelyn jälkeen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu). Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa monia vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.

 

Evira kertoo listerian riskiryhmistä näin:

 

Vanhukset

Vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt (esimerkiksi syöpä- ja aids-potilaat, maksa- ja munuaistauteja sairastavat, elinsiirtopotilaat, diabeetikot tai kortisonilääkitystä saavat)

 

Raskaana olevat naiset

Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja henkilöt, joilla on vaikeita perustauteja. Listerioosiin sairastuu vuosittain 20–60 henkilöä ja suurin osa sairastuneista on ollut yli 70 -vuotiaita.

 

Vastustuskyvyltään heikentyneillä listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Kuolleisuus listerioosiin on korkea, jopa 20 – 40 %. Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.

 

 

*********************

 

Toivon, että S-ryhmän eilen kertoma takaisinveto herättää kuluttajat huomaamaan tuontielintarvikkeissa piilevät vakavat riskit ja sen, että erityisen riskialttiita ovat kaupan omat merkkituotteet eli esimerkiksi Rainbow ja Pirkka.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: takaisinveto, S-ryhmän suorittama takaisinveto, private label, merkittömät tuotteet, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteet, Pinguin Foods Polska Sp. z o.o.,

Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanja

Maanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

 

 

Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.

 

 

Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”.  Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.

 

 

Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä.  Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.

 

 

Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.

 

 

Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!

 

 

Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!

 

 

Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.

 

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.

 

 

Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka-  eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: private label, private label-tuotteet, merkittömät tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, S-ryhmän halveksimiskampanja, S-ryhmän halpuuttaminen,

S-ryhmän myymät Rainbow-tuotteet ovat osoittautuneet jopa hengenvaarallisiksi

Perjantai 31.5.2013 - -Esko Erkkilä-

On ollut yleisesti tiedossa, että kaupan private label -tuotteet ovat merkkituotteiden rinnalla surkeita kopioita.

 

S-ryhmän Rainbow- ja Keskon Pirkka –”tuotemerkit” ovat tunnetuimmat private label –tuotteet.

 

Private label-tuotteiden avulla kaupan keskusliikkeet parantavat tulostaan, sillä pieni ero myyntihinnassa on vain osa siitä hintaerosta, joka on kunnollisten tuotteiden ja private label –tuotteiden hankintahinnassa.

 

Nyt on osoittautunut, että puljaamalla merkittömien tuotteiden kanssa kauppa vaarantaa jopa kansalaisten terveyden.

 

S-ryhmän myymistä Rainbow- merkkisistä ”Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset 450 g” -tuotteesta löydettiin vaarallista hulluruohoa.

 

Hulluruoholla höystetyt Rainbow-pakasteet aiheuttivat ennen takaisinvetoa ainakin yhdeksän hulluruohomyrkytystä.  Tapauksista kolme vaati sairaalahoitoa.

 

Kyseessä on laaja ongelma, sillä SOK kertoi takaisinveto-operaation yhteydessä, että epäkelpoa Raibow -tuotetta on heidän Prismoistaan, S-marketeistaan, Sokoksista ja muista ryhmän myymälöistä myyty 11.2.2013 jälkeen yhteensä noin 30.000 asiakkaalle!

 

Rainbow-pakasteista tavatut laajat myrkkysiemenlöydökset ovat vakava muistutus kansalaisille merkittömien tuotteiden riskeistä.

 

 

*********

 

 

S-ryhmä on asiakkaiden omistama ja sen hallinnossa on laaja joukko valtakunnan sekä kunnalliselämän johtavia poliitikkoja.

 

Osoitan kysymykseni S-ryhmän osuuskauppojen luottamushenkilöinä toimiville ja kysyn heiltä:

 

Miten Te valtakunnan ja kunnalliselämän johtavat poliitikot huolehditte johtamanne yrityksen toiminnasta?

 

Oletteko osuuskauppojen hallinnossa vain toimihenkilöiden narutettavina olevia ”luottamushenkilökilpiä”?

 

Miten aioitte toimia, sillä S-ryhmän Rainbow-huuma on kohoamassa jopa asiakkaiden ruokaturvallisuutta uhkaavaksi toiminnaksi?

 

-Esko Erkkilä-

5 kommenttia . Avainsanat: private label, private label-tuotteet, Rainbow, Pirkka, Eldorado, merkittömät tuotteet, kopiotuotteet, halpatuotteet, hulluruoho, SOK ja hulluruoho, S-ryhmä ja hulluruoho, Dujardin Foods, Datura, Datura-rikkakasvi, Datura stramonium, koiso-kasvit, Prisma,

Aina on riistetty ihmisiä, eläimiä tai luontoa, jos ruoka on liian halpaa

Tiistai 19.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä osioon, jonka otsikkona oli;

 

Millä eväillä eteenpäin – lähellä tuotettua vai tuontiruokaa?

 

 

kalmari1

 

Suomalaisesta ruuasta olivat keskustelemassa vasemmalta lukien sianlihantuottaja Risto Lahti Isostakyröstä, kansanedustaja Anne Kalmari sekä kuluttajan näkökulmaa esiintuonut ravintolatarjoilija Laura Pääskylä.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari kertoi, että hän pitää tapanaan kysyä aina ravintolassa tarjoilijalta, että mistä tämä ruoka on peräisin.

Ainakin kerran Kalmari oli saanut vastaukseksi: ”Pakasteesta”!

 

 

kalmari2

 

Keskustelun vetäjänä toiminut kansanedustaja Anne Kalmari listasi Suomessa tuotetun ruuan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

 

  • työllistäminen
  • turvallisuus
  • tuoreus
  • omavaraisuus
  • suomalaisen ruokakulttuurin säilyttäminen

 

Todettiin, että lähiruokaketju työllistää 300.000 suomalaista!

 

Ruuassa saaduista jäämistä tuontiruuasta on peräisin 95 %!

 

Omavaraisuuden vajoaminen alle sadan prosentin on nykyisin monien elintarvikkeiden osalta tavanomaista ja se ei ole kriisivarautumisen kannalta oikein.

 

 

Alkutuottajien edustajana mukana ollut Risto Lahti omistaa sikalan, jossa on 1.000 lihasikaa.

 

Mielestäni Lahti oli sinisilmäinen idealisti, kun hän mainosti Etelä-Pohjanmaan tulevia osuuskauppavaaleja ja totesi, että niiden tuloksena osuuskaupan hallintoon saataisiin henkilöitä, jotka pystyisivät toimimaan kotimaisen ruuan puolesta osuuskaupan valikoimapolitiikassa.

 

Olemme viime aikoina saaneet kokea, että erityisesti kaupan merkittömät tuotteet ovat niitä, joissa halvan hinnan vuoksi on riistetty ainakin ihmisiä. Pelkään, että taannoinen Finnwatch ry:n julkistama kohu merkittömien ananasmehujen ja tonnikalasäilykkeiden valmistuksesta kertoi ihmisten riistämisen lisäksi myös eläinten ja luonnon riistämisestä.

 

**********

 

Menen hieman pois politiikka- ja toimintapäivien annista, kun pohdiskelen, että miten Prismoissa ja Citymarketeissa parhaillaan alle euron kilohinnalla myytävät appelsiinit on tuotettu.

 

Sinänsä maistuvia appelsiineja myydään alle euron kilohinnalla ja hintaan sisältyy jo 14 % arvonlisäveroa. Kun arvonlisäverottomasta hinnasta vähennetään rahdit ja varastointikustannukset kaupan myyntipalkkion lisäksi, niin mikä kilohinta on jäänyt appelsiininviljelijälle?

Onko jotain ”appelsiiniketjun” osapuolta riistetty?

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, politiikka- ja toimintapäivät, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät, lähiruoka, kotimainen ruoka, Anne Kalmari, Risto Lahti, Laura Pääskylä, Finnwatch ry, ananasmehutiivisteet, tonnikalasäilykkeet, private label, merkittömät tuotteet,

Onko ruoka Sinulle muutakin kuin ravintoa?

Torstai 17.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden nettiversion aloitussivulla tapaa olla kysymys, johon sivuilla kävijät voivat vastata.

 

Kysymyksissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa ja vastaamisen jälkeen on mukava katsoa, että miten kumpaakin vaihtoehtoa on kannatettu.

 

Eilen kysymyksenä oli otsikkokysymys ja vastasin siihen…

 

…kyllä.

 

Vastausjakauma oli kyselyn päättyessä se, että 2/3 mielestä ruoka on muutakin kuin ravintoa ja 1/3 piti ruokaa vain ravintona. Vastausten kokonaismäärä oli yli tuhat, joten tutkimuksella on jonkinlaista painoarvoa.

 

Vastausten painoarvoa alentaa tietysti se, että kyseessä oli nettikysely.

 

Mielestäni ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokavalinnoillamme otamme kantaa moniin asioihin.

 

Sivuutan terveyspoliittiset näkökulmat maininnalla, vaikka ne ovatkin kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kannanottoja siihen, että onko ruoka vain ravintoa.

 

Ruuan kotimaisuus sekä sen kautta saatavat kansantaloudelliset ja yksilöedut ovat minulle keskeisiä näkökohtia, kun pohdin ruokavalintojani.

 

Kotimaisuuteen liittyy erityisesti vihannesten osalta ruokatarvikkeiden maku. Ei voi olla vastenmielisempää ”makuelämystä” kuin ovat ulkomaiset tomaatit ja kurkut! Myös tuontimansikoissa on mansikkamaisuutta ainoastaan ulkonäkö – mansikanmausta ei niiden kohdalla voida puhua.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hankkiminen on parasta työllistämispolitiikkaa. Hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita jokainen pystyy tukemaan kotimaan työllisyyttä.

 

Päivittäistavarakaupan hyllystä valitsen aina kotimaisen elintarvikkeen.

 

Kotimaisen elintarvikkeen valitsemisella tuen kotimaista maatalous- sekä kotieläintuotantoa ja siten omalla pienellä panoksellani autan suomalaisen talonpojan yhäti tiukkenevaa pärjäämistä tilallaan.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen on ympäristökysymysten oikeaa huomiointia käytännön tasolla.

 

Eräs keskeinen periaatteeni ostoslistallani on se, että en koske ns. private label –tuotteisiin eli päivittäistavarakaupan jakeluteiden merkittömiin tuotteisiin. Pirkka-, Rainbow- ja Xtra-tuotteilla ei ole pääsyä ostoskoriini. Linjani tässä kysymyksessä on ehdoton ja koskee myös kotimaassa valmistettuja merkittömiä tuotteita.

 

Private label-tuotteet ovat poikkeuksetta laadullisesti heikompia kuin merkkituotteet. Ne ovat kotimaisen tuotannon, työllisyyden ja monen muun seikan vuoksi kartettavia, sillä keskot ja sok:t käyttävät niiden hieman halvempia yksikköhintoja ”kankena”, kun ne pyrkivät tavarantoimittajiensa kanssa käytävissä neuvotteluissa alentamaan kunnollisten tuotteiden hankintahintojaan.

 

On hyvä tiedostaa, että merkittömissä tuotteissa kaupan marginaalit ovat korkeampia kuin kunnon merkkituotteissa. Merkittömien tuotteiden ostamisella kuluttaja pönkittää päivittäistavarakauppaa rakentamaan entistä komeampia ja kalliimpia marketteja ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”.

 

Merkittömien tuotteiden valmistuttaminen kotimaassa on K- sekä S-ryhmien houkutustoimenpide saada kuluttajat käyttämään Pirkka- ja Rainbow –tuotteita. ”Opetusvaiheen” jälkeen Kesko sekä SOK siirtävät merkittömien tuotteiden valmistuksen ulkomaille.

 

Lähikauppojen käyttäminen elintarvikkeiden ostopaikkana on kysymys, jossa olen huono kuluttaja, sillä tukeudun lähellä sijaitsevan marketin palveluihin. Rauhoittelen huonoa omaatuntoani sillä, että kyseinen suurmarket sattuu olemaan maantieteellisesti lähikauppamme.

 

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kuluttaja pystyy jokapäiväisillä ruokaostoksillaan vaikuttamaan isoihin asioihin!


Kuluttaja on halutessaan kuningas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuluttaja on kuningas, kuluttaja on halutessaan kuningas, private label, private label-tuotteet, merkittömät tuotteet, ostosparatiisit, kotimainen ruoka, lähiruoka,

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.


Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...


...ja...


...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

ostoskarry1

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 


ostoskarry2

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK:n ja SEL:n suurennuslasikampanja, elintarvikkeiden alkuperämerkinnät, K-ryhmä, S-ryhmä, Pirkka, Euroshopper, Rainbow, merkittömät tuotteet, private label, MTK, SEL,