Saksalaiset opettavat K-ryhmän kauppaporvaritkin säästäväisyyteen!

Maanantai 8.4.2024 - -Esko Erkkilä-

Rouva tapaa melko usein käydä Lidl´ssä ja siellä on useinkin tarjolla…

 

 

 

…elintarvikkeiden hukka-alekasseja, joissa on erilaisia pian päiväysvanhoiksi meneviä elintarvikkeita.

 

Hukka-alekassit maksavat 2,00 euroa per kappale ja niissä on hyvin erilaisia elintarvikkeita – yleensä juureksia ja kasviksia.

 

*******************

 

Tervehdin tyydytyksellä Pirkkalan Citymarketin ilmoitusta, jossa he kertovat alkavansa samanlaisen menettelyn tänään.

 

Odotamme mielenkiinnolla Pirkkalan Cittarin avausta ja uskomme, että menettely laajenee myös muihin Citymarketteihin ja ehkäpä myös S-ryhmän kauppoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksitoista vuotta eläkkeellä

Tiistai 30.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani 1.6.1970 K-ryhmässä ja siirryin aikajärjestyksessä toisen työnantajani eli Raision Tehtaat Oy:n palvelukseen 1.12.1970.

 

Jäin Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkönä eläkkeelle tasan 11 vuotta sitten eli 30.11.2010!

 

Raisiolla ollessani verokirjassani oli neljänkymmenen vuoden aikana useita eri työnantajia, mutta todellisuudessa olin koko ajan konsernin eri yritysten leivissä.

 

Raision Tehtaat Oy, Raision Rehu Oy, Oy Vehnä Ab, Raisio Yhtymä Oy, Raisio Oyj, Rehuraisio Oy – ainakin nämä yritykset esiintyvät palkkakuiteissani työnantajinani!

 

Olin työvuosien aikana aina valmis kaikkiin projekteihin, joita kulloisetkin esimieheni – joita neljänkymmenen vuoden aikana ehti kertyä 17 suoranaista esimiestä – ehdottelivat.

 

Kaksi näistä projekteista olivat selkeitä saneerausprojekteja eli Alf-Rehu Oy:n saneeraaminen sekä Liemirehu Oy:n saneeraaminen. Tiesin projekteihin ryhtyessäni, että molemmissa tapauksissa on kyse saneeraamisesta eli yritys tullaan saneeraamisen jälkeen siirtämään muistojen joukkoon.

 

Saneeraustehtävät vastaanottaessani tiesin, että tehtäviä oli ensin tarjottu myös eräille työkavereilleni, mutta heillä ei rohkeutta ollut riittänyt.

 

Saneeraustehtävät eivät olleet helppoja, sillä niiden aikana jouduin toimimaan emoyhtiön – eli palkanmaksajani – kilpailijana!

 

******************

 

 

Yhdentoista vuoden mittaisen eläkevaarina olemisen jälkeenkin olen kiitollinen kaikesta työelämän aikana kokemastani, sillä monipuoliset työtehtävät antoivat rikkaita kokemuksia ja melkoisia näköalapaikkoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuottajalle kiitos!

Torstai 24.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme päivittäistavarakauppaostokset ovat viime viikkoina siirtyneet S-ryhmän Prismoista K-ryhmän Citymarkettien suuntaan.

 

 

Merkittävänä syynä ostossiirtymään on se suomalaista alkutuotantoa ja kotimaista elintarviketeollisuutta halveksiva toiminta, jota S-ryhmä entistä räikeämmin harjoittaa.

 

 

S-ryhmä haluaa kumartaa ulkomaiselle antibiootti- ja lääkejäämäiselle lihalle, thaimaalaiselle broilerille ja halpuuttamisellaan ajaa suomalaisen maataloustuotannon sekä kotimaisen elintarviketeollisuuden vielä nykyistäkin suurempaan kurimukseen..

 

 

Miksi suomalaiset elintarviketyöläiset ja heidän elantonsa ovat kuin punainen vaate S-ryhmälle?  Eikö kaupparyhmän johto tajua, että heidän viimeaikaiset toimenpiteensä merkitsevät suomalaisen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja huoltovarmuutemme alasajoa?

 

 

*********************

 

Ylläolevissa ajatuksissa ostin Pirkkalan Citymarketista…

 

 

 

 

 

 

…”Tuottajalle kiitos” –kortin.

 

 

Yhden euron suuruinen tukeni suomalaiselle sikatalousyrittäjälle ei mahdottomia merkitse, mutta kun K-ryhmä laittaa sen rinnalle toisen euron ja kun toivottavasti ”Tuottajalle kiitos” –kortteja ostetaan Keskon tavoitteena oleva 250.000 kappaletta, niin 500.000 euron summalla on jo jonkinlainen merkitys tiukoilla olevalle sikataloudellemme.

 

 

Korteista saatava myyntitulo tilitetään lyhentymättömänä ja siis kaksinkertaisena suomalaisille sikatilallisille yhteistyössä MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) ja lihatalojen kanssa. Eli ostaessani 1€:n maksaneen possujoulukortin, tilittää K-ryhmä 2 € suomalaisille sikatilallisille.

 

 

 

Kesko toteaa ”Tuottajalle kiitos” – kampanjastaan näin:

 

 

”Olemme lähteneet liikkeelle nöyrällä ja ennakkoluulottomalla asenteella. Tuomme Tuottajalle kiitos -ajattelutavan myös muihin tuotteisiin kuten esimerkiksi osaan Pirkka-sarjan leikkeleistä, juustoista ja maidoista. Näin asiakkaamme voivat omilla valinnoillaan antaa tukensa suomalaiselle ruoantuotannolle.

 

Elintarvikkeiden kotimaisuus on meille suomalaisille tärkeää. Tuoreen Taloustutkimuksen teettämän Suomi Syö -tutkimuksen mukaan peräti 82 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. K-ruokakaupoissa myytävistä tuotteista noin 80 % on Suomessa valmistettuja. K-ryhmälle on tärkeää olla suomalaisen elintarviketeollisuuden luotettava kumppani – nyt ja tulevaisuudessa.”

 

*****************

 

 

 

Nyt minulla on vain yksi ongelma:

Kenelle lähetän korttini?

 

 

Pyrin löytämään monista ehdokkaista sen, jolle osoitan korttini – kerron vastaanottajan nimen tämän juttuni kommenttiosiossa lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Törkymarkkinoinnin pohjanoteeraus - Keskon lanseeraama suomalainen Pirkka-varhaisperuna

Lauantai 22.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Kesko ”kunnostautui” juhannuksen aikaisessa päivittäistavaramarkkinoinnissaan oikein kunnolla, kun se se lanseerasi markkinoille Pirkka-varhaisperunan.

 

 

 

 

Eipä ole suomalaista kuluttajaa ehkä koskaan laitettu niin halvalla ja suurella pilkalla, kuin Kesko nyt teki!

 

 

Juhannuksen varhaisperunamarkkinoilla SOK peittosi Keskon puhtaasti, sillä S-ryhmän varhaisperunamainos oli huolella ja taidolla laadittu. Kiitokset siitä SOK:lle.

 

 

Luulevatko Keskon markkinointijippoilijat ja muut rikkiviisaat, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama varhaisperuna voisi olla Pirkka-nimistä private label-tuotetta?

 

Sellaiseen asentoon kuu ja aurinko eivät koskaan asetu, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama peruna, porkkana tai mikään muukaan pellontuote olisi Pirkka-tuotetta! Toivon, että tämä perustotuus porautuisi myös Keskon elintarvikekaupasta vastaavien johtajien kalloon!

 

Private label-tuotteet ovat kunnollisten tuotteiden rinnalla puoliviallisia halpaversioita ja puoliviallisesta halpaversiosta ei todellakaan voi puhua, kun tuotteena on suomalainen varhaisperuna, jota myydään juhannusmarkkinoille.

 

Ymmärtäisin, jos Kesko myisi ruotsalaista tai vaikkapa espanjalaista perunaa Pirkka-varhaisperunana, mutta että suomalaista! Kehtaavatkin!

 

Pidän Keskon toimintaa käsittämättömänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.

Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...

...ja...

...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-

K-ryhmä ja sieltä namibialaista naudan sisäfilettä ostavat kuluttajat syyllistyvät moninkertaiseen riistoon

Sunnuntai 14.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Järkytyin, kun huomasin Pirkkalan Citymarket´ssa myytävän namibialaista naudan sisäfilettä. Kyse oli erillisessä kylmäaltaassa olevasta ns. massalatauksesta.

 

Maailmassa on paljon järjettömyyksiä, mutta hyvin lähelle järjettömyyden huippua päästään, kun Suomessa myydään Namibiassa tuotettua naudanlihaa!

 

On varmaa, että namibialaisen yrityksen palveluksessa olevat paikalliset palkolliset ovat riiston kohteena.

 

Naudanlihaa Suomeen maahantuovan yrityksen edustajat perustelevat toimintaansa kauniilla sanakäänteillä – uskokoon ken tahtoo.

 

Namibialaisen naudanlihantuottajan saama hinta täsmäytetään ”takaisinpäinlaskien” siitä hinnasta, jolla tavara tekee kauppansa Suomessa.

 

Namibialaista naudanlihaa myyvät K-kaupat syyllistyvät suomalaisen naudanlihantuottajan riistoon, sillä Suomen alituotantotilanteessakin kauppa pystyy pitämään kotimaisen naudanlihan tuottajahinnan alhaisena.

 

Kotimaisen lihanjalostusteollisuuden työntekijät ovat riiston kohteena, sillä namibialainen naudanliha uhkaa heidän työpaikkojaan.

 

Hiilijalanjäljestä on turha puhua, kun kyse on Suomessa myytävästä namibialaisesta naudanlihasta.

 

Ajallisesti neljän kuukauden pituinen lihan rahtaaminen Namibiasta Suomeen, koko ajan toiminnassa oleva kylmäkuljetusketju sekä useat välivarastoinnit takaavat, että hiilijalanjäljestä tulee todella mittava.

 

Olen tottunut, että liiketoiminnan pitää olla eettisiltä arvoiltaan korkealuokkaista – namibialaisen naudanlihan rahtaaminen Suomeen ei sitä ole.

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi Porissa Farmari-näyttelyssä hieman ivalliseen sävyyn, että hallitus panostaa lähi- ja luomuruokaan ”koska niillä kuulemma on kysyntää”. Nyt ymmärrän ministerin ivantavan sävyn, sillä namibialaisen naudanlihan markkinointi ei todellakaan ole lähiruokamarkkinointia!

 

Pidän lihasta ja liharuuat ovat suurta herkkuani. Pirkkalan Citymarket-kokemus herätti, sillä todennäköisesti ainakin ravintolassa tarjottavat ”häränpihvit” ovat usein valmistettu namibialaisesta naudanlihasta.

 

Olen ymmälläni!

 

-Esko Erkkilä-