Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vitosen laulajakin voi pärjätä musiikkivisan arvonnassa!

Tiistai 28.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin ”männä viikolla” erääseen tilaisuuteen, jossa järjestettiin mm. musiikkivisa.

 

Harmitti aikoinaan koulutieni lopussa, kun sain musiikista päästötodistukseen vitosen, vaikka koko kouluaikanani musiikkinumeroni oli kuutonen!

 

No, eipä tuo ole tahtia haitannut, sillä olen kuulunut jopa mieskuoroon!

 

Selvennyksenä täytyy mainita, että tuo mieskuorovuoteni oli 1968 ja vaihtoehtona tuolloin mieskuorolle olivat lumityöt Mustialan Maatalousopistolla ensimmäinen vuosikurssin oppilaana!

 

Muistin silloin ja muistan yhä edelleen todeta, että mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa ja niitä, jotka tekevät mieskuorosta massiivisen näköisen – arvannette, että kumpaan joukkoon minä kuuluin!

 

 

Mutta piti kertoa tositarina siitä musiikkivisasta!

 

Visassa oli 12 kysymystä ja monet kysymyksistä olivat musiikin kuuntelutehtäviä tyyliin ”kuka laulaa”, mikä on tämän laulun nimi” tai ”missä tämä musiikkiesitys on ensimmäisen kerran esitetty”! Nämä eivät auenneet minulle, mutta onneksi oli muutama valintatehtävä, jossa juontaja esitti vaihtoehdot esittämälleen kysymykselle.

 

Minulla kävi suunnaton mäihä, sillä osasin arvata, että viimevuotinen tangokuningatar oli joku Pirita – no, Pirita oli eräs monivalinnassa oleva vaihtoehto. Nyt muuten tiedän, että kyseessä oli Pirita Niemenmaa!

 

Toisenkin musiikkiaiheisen monivalintakysymyksen osasin veikata oikein ja se oli Metallica – niin kysymys kuului, että mikä yhtye on esiintynyt kaikilla maapallon mantereilla. Onneksi kaksi muuta monivalintavaihtoehtoa olivat minulle täysin tuntemattomia, mutta ”Metallica” –nimen osasin kirjoittaa vastauslomakkeeseen.

 

Kahdella oikealla vastauksella ei vielä olisi asiaperusteisesti pärjätty, mutta kun kaikkien vastanneiden kesken arvottiin…

 

 

IMG_6782.JPG

 

 

…suuri Fazerin suklaalevy, niin pääsinpä voittajaksi!

 

 

Iloja ne ovat pienetkin ilot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musikkivisa, Metallica, Pirita Niemenmaa, Tangokuningatar 2019, Mustialan Maatalousopisto, mieskuoro, mieskuoron laulajat,

Heinähupaa Hämeenkyrön Heiskalla

Tiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.

 

Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.

 

Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.

 

Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:

 


heiska1

 

Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta.

Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa.

Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!

 


 

heiska2

 

Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!

 

 


heiska3

 

Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.

 

 


heiska4

 

Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut.

Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä!

Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.

 

 


heiska5

 

Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.

 

 


heiska6

 

Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.

 

 


heiska7

 

Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.

 

 


heiska8

 

Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich.

Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.

 


 

heiska9

 

Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!

 


 

heiska10

 

Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.

 

 


heiska11

 

Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.

 


 

heiska12

 

Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä.

Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.

 

 


heiska13

 

Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.

 

 


heiska14

 

Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.

 

Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.

 

Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi.  Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.

 


heiska15puntalo

 

Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.

 

On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.

 

Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Heiska, Kylätoimintakeskus Heiska, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Pastoral Blosn, Hans-Dieter Wunderlich, Tyrwään Seudun Zetoristit, Heiska ry, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Heiska, Antintalo, Pinsiön Mieskuoro, Jarmo Puntalo, Anssi Joutsenlahti,

Tampere järjesti isänmaallisen juhlan sotaveteraanien kunniaksi

Sunnuntai 1.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti sotaveteraanien kansallisena veteraanipäivänä, keskiviikkona 27. päivänä huhtikuuta isänmaallisen juhlan Tullikamarin Pakkahuoneella.

Osallistuin juhlatilaisuuteen.

 

Tilaisuus oli juhlava ja se sisälsi paljon innostavaa musiikkia.

 

pict1254.jpg

 

Musiikista huolehtivat Rientolan eläkeläisten soittokunta, johtajanaan Andreas Schultz…

 

 

pict1256.jpg

 

…sekä mieskuoro Kelot, jota johti Lasse Kautto.

Kuvassa mieskuoro Kelot järjestäytymässä Pakkahuoneen esiintymislavalle.

 

Juhlatilaisuus alkoi sotilaskotisisarien tarjoilemalla kahvituksella.

Juhlan avasi Tampereen kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen. Hän kiitti läsnä olleita sotaveteraaneja sekä niitä, jotka ovat enää muistoissamme siitä, että saamme elää vapaassa maassa. Masonen pyysi sotaveteraaneja vastaanottamaan Tampereen kaupungin nöyrän kiitoksen tästä kaikesta.

Masosen tervehdyksen jälkeen juhlayleisö sai nauttia Tampereen Suzukikoulun oppilaiden musiikkiesityksistä, johtajanaan rehtori Annikki Saario.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen piti tilaisuuden juhlapuheen.

Ikonen osoitti lämpimät sanansa erityisesti veteraaneille, heidän puolisoilleen ja veteraanien leskille. Hän kutsui puheensa pääkohteita kunniakansalaisiksi.

Elämänkokemusten tallentaminen on tärkeä asia, mainitsi Ikonen.

Apulaispormestari Ikonen luetteli monia tapoja, joilla Tampereen kaupunki huomioi tai on huomioinut veteraaneja ja yleensäkin senioriväestöään.

Käyn tässä lyhyesti luetellen läpi ne asiat, jotka apulaispormestari mainitsi:

 

  • meneillään oleva juhlatilaisuus
  • itsenäisyyspäivän veteraanilounas
  • kaupungin avustukset veteraanijärjestöille
  • kaupungin panostaminen veteraanikuntoutukseen
  • ensi vuonna tehtävä veteraanikuntoutuksen tarvekartoitus
  • yleinen panostaminen ikäihmisten palveluiden kehittämiseen
  • kotona-asumiseen kannustaminen
  • omaishoitajien huomiointi
  • kotihoidon kehittäminen ja siihen liittyvä yhteistyö päiväkeskusten kanssa
  • Kaupin sairaalan erikoistuminen kotihoidon tukisairaalaksi
  • oikea-aikainen kotiutus sairaalasta

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen luettelema lista oli pitkä ja mieleen tulikin, että lista oli eräänlainen ”toiveiden tynnyri” eikä suinkaan lista, jossa luetellut asiat olisivat kunnossa. Harmi, että juhlatilaisuudessa tulee tällaista mieleen, mutta politiikkoja kuunnellessa epäilevä ajatus tulee mieleen juhlan hetkelläkin.

Ainakin minulle Ikosen puheessa oli uutta se, että seuraava Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhlaparaati järjestetään Tampereella. Nyt kalenteri esiin ja Itsenäisyyspäivä pitää varata Tampere-päiväksi!

Rientolan eläkeläisten soittokunnan ja mieskuoro Kelojen musiikkiesitykset huipentuivat ”Veteraanin iltahuuto” –esitykseen.

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

Kiitän Tampereen kaupunkia kansallisen veteraanipäivän huomioimisesta juhlatilaisuudella.

On valitettavaa, että jo niin monet veteraaneistamme elävät ainoastaan muistoissamme ja he eivät ehtineet kokemaan ansaitsemaansa arvostusta.

Toivon, että apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen juhlapuheessaan mainitsemat veteraaneja sekä ikäihmisiä koskettavat seikat saisivat enemmän todellisuutta ympärilleen – siinä riittää ikäihmisillä painostamista, jotta Tampereen päättäjät alkaisivat todella huomioida ikäihmiset nykyistä paremmin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Itsenäisyyspäivä valtakunnallinen paraati vuonna 2011, Anna-Kaisa Ikonen, Jaakko Masonen, Rientolan eläkeläisten soittokunta, Mieskuoro Kelot, Veteraanin iltahuuto,

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 pict1478.jpg

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

pict1483.jpg

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

pict1487.jpg

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

pict15052.jpg

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen, 13.3.1940, Yrjö Jylhä, Runoratsu - sotaratsu, Tampereen Tuomiokirkko, Sotiemme 1939-1045 Perinneyhdistys ry, Eternitas, Mieskuoro Kelot, Näsin Tytöt, Ilmari Mustonen, Esa Eerola,