Amerikasta Saksan ja Tsekin kautta Kiinaan!

Torstai 10.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuten lukijani ovat todenneet, käsittelen jutuissani mitä ihmeellisimpiä asioita.

 

 

Se minulle suodaan, sillä onhan kyseessä blogisivustoni.

 

 

Jatkan ihmeellisissä jutunaiheissa, kun nyt kerron myrskylyhtykokoelmani valmistusmaista!

 

 

Myrskylyhdyillä ei nykyään ole suurtakaan käytännön merkitystä, mutta toisin oli vielä muutama vuosikymmen sitten.

 

 

 

 

 

 

Siivosin erästä romuvarastoani ja löysin sieltä jonkinlaisen myrskylyhtyvalikoiman.

 

 

Ilokseni havaitsin, että kaikissa oli lasi ehjänä ja useimmissa oli myös sydännauha kunnossa, joten lamppuöljyä vaan ja lamput olisivat valmiita valaisemaan.

 

 

En osaa arvioida, että kuinka suuri ikäero eri lampuilla on, mutta sen voimme nähdä, että myrskylyhdyissä tuotekehitystä ei ole juurikaan tapahtunut.

 

 

Juttuni tarkoitus on kiinnittää huomiota myrskylyhtyjen valmistusmaihin ja tehdä siitä joitain johtopäätöksiä – kas näin oikealta lukien:

 

 

• Made in U.S. of America

• Made in Germany

• Made in Zechoslovakia

• Made in Czech Republic

• Made in Czech Republic

• Made in China

 

 

Voidaan kai ajatella, että myrskylyhtyjenkin valmistaminen on aloitettu USA:ssa ja sitten Suomeen on aloitettu tuoda Saksassa valmistettuja myrskylyhtyjä!

 

 

”Made in Germany” –tuotteet on valmistettu ainakin ennen vuotta 1973, sillä silloin Bundesgerichtshof teki ratkaisun, jonka mukaan Made in Germany ei ole asianmukainen kahden Saksan kohdalla ja sen jälkeen ”Made in West Germany” ja ”Made in DDR” tulivat käyttöön.

 

 

Saksalaisen valmistuskauden jälkeen myrskylyhtyjen valmistaminen kai siirtyi halvempien kustannusten maahan eli Tsekkoslovakiaan ja kun myös siellä kustannustaso kohosi, niin markkinat valtasi Kiina.

 

 

Jos päätelmäni myrskylyhtyjeni valmistusmaista pitävät paikkansa, kertoo se siitä samasta kehityksestä, joka on ollut valtavirta myös monien muiden tuotteiden kohdalla.

 

 

Mitä Kiinan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukunimi - etunimi, sukunimi

Keskiviikko 9.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Nelikymmenvuotinen työnantajani teki jossain vaiheessa yhteistyötä yhdysvaltalaisen Central Soyan kanssa.

 

 

Kokemattomat esimieheni ottivat monia Central Soyan meille tarjoamia metodeja totena ja ne vuodet olivat vaikeimpia aikoja työurallani, kun jouduimme soveltamaan jenkkimenetelmiä suomalaiseen agribisnekseen.

 

 

Ei siitä mitään tullut!

 

 

Hulluinta oli se, että myyntimiesten piti osata ennakoida runsas vuosi eteenpäin ne asiakaskäynnit, joita hänen olisi pitänyt toteuttaa runsaan vuoden kuluttua!

 

 

Onneksi yksikkömme johtoon nousi Yhtymän tuleva pääjohtaja, joka varsin nopealla aikataululla osoitti ovea sokeasti Central Soyan tarjoamia menettelytapoja ihannoivalle kokemattomalle markkinointijohtajalle ja myös hänen lakeijansa sai aikanaan väistyä vastuulliselta paikaltaan.

 

 

Tuleva pääjohtaja korosti menettelytapanaan, että edetään ”maaston mukaan” ja se periaate on mielestäni ainoa oikea tapa kaikessa elämässä.

 

 

Central Soyan eräs oppi oli kannatettava ja se oli tapa, jolla henkilön pitää esitellä itsensä uudelle kauppakumppanille.

 

 

Tapa oli se, jonka olen kirjoittanut tämän jutun otsikoksi!

 

 

Omalta osaltani olen pyrkinyt noudattamaan tuota ohjetta ja esittelen itseni ennestään tuntemattomalle henkilölle näin:

 

 

Erkkilä, Esko Erkkilä

 

 

 

Suosittelen käytäntöä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamukävely Kuressaaressa Piispanlinnan alueella

Maanantai 7.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen kyröläismatkamme toinen aamu oli liikkeellelähdön kannalta verkkainen ja sen vuoksi lähdinkin aamulla tutustumaan Piispanlinnaan sen ulkopuolelta.

 

 

Saarenmaan musiikkijuhlat olivat edessä ja kun niiden pääesitykset esitetään Piispanlinnan linnanpihalla, niiden vaatimien rakenteiden rakentaminen olivat parhaillaan kiivaimmillaan.

 

 

Tässä kuvakertomus käynnistäni Piispanlinnan pihalla, vallihaudoilla ja linnan ympäristössä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Aamukävelyn jälkeen palasin hotelliimme SPA Mereen!

 

 

 

 

 

************

 

 

 

Kuressaaressa pitää ehdottomasti käydä tutustumassa Piispanlinnassa sijaitsevaan museoon, mutta myös aamukävely linnanpihalla on paikallaan!

Kassarin jättiläinen Leiger

Sunnuntai 6.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki Saarenmaalla vierailleet tuntevat Saarenmaan jättiläisen Suur Töllin ja hänen vaimonsa Piretan sekä heihin liittyvät tarinat.

 

 

 

Saarenmaan naapurisaarella Hiidenmaalla – tai tarkasti ottaen Kassarin saarella, on oma tarunsa saaren jättiläisestä nimeltään Leiger.

 

 

 

Kassarin saaren erottaa Hiidenmaasta puolisen metriä syvyydeltään oleva meri ja saaria yhdistää pengertie.

 

 

 

Kassarin ja Hiidenmaan välissä oleva Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisampia vesiä.

 

 

 

*******************

 

 

Saarenmaalainen jättiläinen Suur Tölli ja Kassarin saarella asuva jättiläinen Leiger vierailivat toistensa luona, mutta kerran Suur Tölli oli sanonut, että hän tulee Leigerin luo vain jos tämä rakentaa sillan Saarenmaan ja Hiidenmaan välille.

 

 

Silta on rakentamatta vielä tänä päivänä!

**************

 

 

 

 

 

 

Kassarin saarella paljastettiin 27.10.1997 kuvanveistäjä Kalju Reitel´n veistämä lähes neljä metriä korkea patsas Leigeristä.

Virossa muuten todetaan, että Kassarin saarella olevat miehet ovat tavallista kookkaampia ja sanotaankin näin:

"Niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä!"

 

 

*****************

Pysähdyimme taannoisella Hiidenmaan matkallamme Leiger´n patsaalla.

 

 

 

Leigerin patsas sijaitsee lähellä Aino ja Oskar Kallaksen ”suvemajaa” eli kesäasuntoa.

 

 

 

Pysähtykää Leigerin patsaalla, kun olette matkalla Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuujärven mummojen digitalikset

Lauantai 5.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Sormustinkukka eli digitalis on upeimpia puutarhakukkia.

 

 

Olen vaihtelevalla menestyksellä kasvattanut sormustinkukkia – tänä vuonna varsin heikolla menestyksellä.

 

 

 

Tässä pari esimerkkiä tämänkesäisestä onnistumisesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

*********************

 

 

 

Löysin jostain laatikonpohjalta sormustinkukan siemeniä, jotka olen joskus ostanut Venäjältä.

 

 

 

 

 

 

Nyt on ajankohtaista kylvää noiden siemenpussien sisältö sellaiseen paikkaan, jossa ensi kesänä haluaa kasvavan sormustinkukkaa.

 

 

 

**************

 

 

 

Komeimmat sormustinkukat olen nähnyt Aunuksessa Kuujärven kylässä, jossa ne kasvoivat jopa kahden metrin korkuisina mummujen pihoilla.  Todella hieno näky!

 

 

 

Yrjö Jylhä soti Kuujärvellä ja hän on kirjoittanut hienon runon Kuujärvestä:

 

 

”Kuujärven kunnaat,

Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu…”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatiaiskasvien geeniperimä pitää saada talteen

Perjantai 4.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Maatiaiskasvi on jalostamaton muoto koriste- tai hyötykasvista.

 

 

Maatiaiskasvin geeniperimä on muokkautunut paikalliset olosuhteet kestäväksi ja kasvi on sen vuoksi arvokas.

 

 

Maatiaiskasvin arvo on sen geeniperimässä, ainutlaatuisuudessa ja sen edustamassa kulttuurihistoriassa.

 

 

Meidän mökkipuutarhassamme maatiaiskantoja ovat akileijat, päivänlilja, iirikset, kahdenlaiset esikot, kahdenlaista sammalleimua ja myös eräitä muita kasveja.

 

 

 

 

Eräs meillä kasvava maatiaiskantaa edustava kasvi on humala (Humulus lupulus).

 

 

Humalaa käytetään oluen ja sahdinvalmistuksen aromiaineena.  Sanotaan, että humalaa on käytetty myös tyynyjen täyteaineena!

 

 

Entisaikaan lähes kaikissa naapuritaloissa ja pari kertaa vuodessa myös meillä valmistettiin sahtia ja humala oli tärkeä ainesosa sahdinvalmistuksessa.

 

 

 

*************************

 

 

 

Humalakantamme on iältään ehkä sata vuotta, sillä olen sen aikoinaan siirtänyt synnyinkotini humalistosta, jossa se on kasvanut varmaan ainakin sen sata vuotta.

 

 

Nykyisellä paikallaan humalamme on liian kostealla paikalla, sillä se voi huonosti.

 

 

 

 

 

Humalamme kukkii, mutta tänä vuonna tekee tiukkaa, jotta se ehtisi muodostamaan käpyjä.

 

 

 

**********************

 

 

 

On hienoa, että Luonnonvarakeskus (Luke) etsii tänä vuonna vanhoja humalakantoja.

 

 

Saapuneista näytteistä tehdään geneettisiä, kemiallisia ja aistinvaraisia analysointeja ja pyritään löytämään aromirikkaita humalakantoja.

 

 

Valitettavasti en ehtinyt ilmoittautua mukaan, joten meidän humalamme eivät pääse niiden kymmenen humalan joukkoon, joista valitaan Suomen paras humala!

 

 

Tarkoitukseni on siirtää vanhasta humalistostamme lähiaikoina jokunen uusi humalantaimi entisten lisäksi, mutta pidän varani, jotta vanhaan humalistoon jää edelleen muutama yksilö vanhaa maatiaiskantaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Drone antaa määrättömästi uusia mahdollisuuksia

Torstai 3.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Käsite ”drone” on niin uusi käsite, että esimerkiksi Wikipedia ei sitä oikeastaan vielä tunne suomankielisessä versiossaan.

 

 

Olen saanut kesän aikana perehtyä droneen kahdessakin yhteydessä;

 

 

• Tampereen kaupungin luottamushenkilönä, kun Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa olin päättämässä dronen hankinnasta Tampereen kaupungille

 

ja

 

 

• yksityishenkilönä, kun ”keskipoikamme” oli hankkinut sellaisen ja kävi sitä esittelemässä mökillämme

 

 

Tässä jutussani kerron muutaman kuvan avulla keskimmäisen poikamme hankkimasta dronesta.

 

 

 

 

 

Drone on neljällä roottorilla varustettu ”pienoishelikopteri”, jota ohjataan maasta. Koneessa on kamera ja kameranäkymiä voi seurata livenä ohjauspaneelin kuvaruudulta.

 

 

Kameranäkymät lennättäjä voi halutessaan ottaa kuviksi ja niitä voidaan normaaleilla sähköpostiohjelmilla lähettää eri vastaanottajille.

 

 

 

 

 

Dronen lennätys aiheuttaa vienon surinan, mutta varsinaista melua sen lennättämisestä ei synny.

 

 

 

Seurasin dronen lennätystä ja huomasin, että se jäi paikalleen surramaan, jos hallintalaitteisiin ei koskenut.

 

 

 

 

Lennon jälkeen drone laskeutui taitavan lennättäjän toimesta puutarhapöydälle.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Dronen lennättämisessä on tunnettava vastuunsa, sillä sen lennättäminen ei saa aiheuttaa häiriöitä millekään taholle.

 

 

 

On selvää, että viihdekäytön lisäksi drone mahdollistaa määrättömän määrän käyttötarkoituksia, joista nyt osaamme tunnistaa vasta osan.

 

 

Nyt niitä miettimään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Periskoopilla näkee kulman taakse tai näkemäesteen yli

Tiistai 1.8.2017 - -Esko Erkkilä-

1950- ja 1960-luvuilla kouluissa käsitöitä tehneistä pojista useimmat ovat rakentaneet käsityötunneillaan puisen periskoopin.

 

 

Periskooppi on optinen laite, jolla voidaan katsella maisemia kulman takaa tai näkemäesteen yli.

 

 

Poikien käsityötunneilla valmistetut periskoopit olivat puisia suorakaiteen muotoisia putkia, joissa putken molemmissa päissä on 45 asteen kulmaan asennetut peilit.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä hallussani olevasta periskooppista pari kuvaa – tuota periskooppia en ole itse valmistanut, mutta samanlaisen kylläkin!

 

 

 

Pari esimerkkiä periskoopin kautta nähtävästä maisemasta:

 

 

 

 

 

Puutarhajyrsin vajan ulko-oven yli tiirailtuna ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama jyrsin normaalilla tavalla katseltuna.

 

 

 

 

 

Tienmutka periskoopin kautta ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama tienmutka ”luonnossa”!

 

 

 

Periskoopit olivat Talvi- ja Jatkosodassa tärkeitä tähystysvälineitä, sillä niiden avulla sotilaamme pystyivät ilman vaaraa tarkkailemaan juoksuhautojen etumaastoa.

 

 

 

Suomen suurin puinen periskooppi sijaitsee Seinäjoella ja on korkeudeltaan 13 metriä.  Sen avulla katsojat voivat tarkkailla Kyrkösjärven maisemia kolmentoista metrin korkeudelta vaikka eivät ole nousseet askeltakaan maanpintaa ylemmäs!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen hieno hetki Hämeenkyrön Heiskalla

Maanantai 31.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtaja olen – teki eilen onnistuneen kulttuurimatkan Hämeenkyröön.

 

 

 

Retkemme todellinen kohde oli Heiskan kesäteatterissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n järjestämä musiikkinäytelmä

 

 

Viimeinen laulu – Irwinin herkimmät soinnut

 

 

 

 

 

Teatterikokemuksemme huipennus oli, kun Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin uraa käsittelevää näytöstä oli ensimmäisen kerran saapunut katselemaan kansantaiteilijan vaimo eli Riitta Hammarberg ja Heiskan voimahahmo opetusneuvos Kauno Perkiömäki esitteli näytöksen lopussa Riitta Hammarbergin täpötäydelle kesäteatteriyleisölle.

 

 

 

 

 

Oli hienoa seurata, kun oikea Riitta Hammarberg (vasemmalla) kohtasi rooli-Riitan eli Virpi Muikun (oikealla) kesäteatteriyleisön taputtaessa.

 

 

 

 

 

Opetusneuvos Kauno Perkiömäki arvosti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen läsnäoloa teatteriesityksessä ja hän halusi näytöksen jälkeen tulla hyvästelemään porukkamme.

 

 

Oikealla yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis ja matkavastaavamme Marita Pyykkö opetusneuvoksen ja minun kanssani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahienhaju sekoittaa kollikissojen pään!

Sunnuntai 30.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

En jaksa muistaa, että mistä olen hankkinut mökkitontillemme Valeriana officinalis eli rohtovirmajuuren taimia, mutta kyllä niitä tontillamme nyt muutama kasvaa.

 

 

Rohtovirmajuuri on monivuotinen kasvi, jolla on moninaisia käyttötarkoituksia.

 

 

Rohtovirmajuuresta saadaan perinteistä unilääkettä valeriaanaa; se myös laukaisee lihasjännitystä ja auttaa ilmavaivoihin.

 

 

Rohtovirmajuuren haju muistuttaa jalkahienhajua ja yllätys, yllätys, sen haju villitsee kollikissoja!

 

 

Rohtovirmajuuren haju tulee sen sisältämästä isovaleriaanahaposta, joka kuuluu myös jalkahien ”aromeihin”.

 

 

Kävin eilen oikein varmistamassa rohtovirmajuurien kukkien hajun ja on todettava, että kyllä jalkahiki tuoksui.

 

 

Kollikissojen mielestä haju on vastustamaton ja haju saa ne kissojen kiima-aikaan suorastaan hurmokseen: kollikissa saattaa kaivaa juuria maasta, piehtaroida kasvin päällä ja syödäkin kasvia.

 

 

Rohtovirmajuuri on sen verran näyttävä kasvi, että suunnittelen muutaman yksilön siirtämistä nykyistä näkyvämmälle paikalle mökkitontillamme - jalkahienhajusta huolimatta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen Vehasensaareen

Lauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.

 

 

 

Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.

 

 

 

***********************

 

 

Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.

 

 

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.

 

 

Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.

 

 

Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.

 

 

Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.

 

 

Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.

 

 

Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.

 

 

Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.

 

 

Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.

 

 

Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen.  Kokemus oli tuokin!

 

 

 

Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.

 

 

Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.

 

 

Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hieno näky!

Perjantai 28.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hienon kukintansa ansiosta aina pysähdyttävä näky.

 

 

Joskus unikkoa kasvaa meidänkin mökkimailla, mutta tänä vuonna emme ole havaintoja tehneet.

 

 *****************

 

Taannoisella Saarenmaan matkallamme näimme pellon, jossa kasvoi melkoisesti unikkoja ja sen vuoksi omistankin tämän juttuni unikolle.

 

 

Unikoiden kasvisukuun kuuluu n. 200 erilaista unikkoa.

 

 

Unikkoa käytetään kesäkukkana, mutta sitä hyödynnetään myös mausteena.

 

 

Unikko pystyy mm. Suomessa talvehtimaan ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi sitä on esiintynyt myös meidän mökkitontillamme, sillä joskus kukkapenkissämme on ollut unikkoa.

 

 

Tässä bussin ikkunasta ottamiani kuvia pellosta, jossa esiintyi runsaasti villiintyneitä unikkoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vai oliko sittenkin kysymys tarkoituksella viljellyistä unikoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuotta

Torstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.

 

 

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.

 

 

Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.

 

 

Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.

 

 

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.

 

 

Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.

 

 ****************

 

Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:

 

 

Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.

 

 

Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.

 

 

Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.

 

 

 

 

 

 

Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.

 

 

Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin.  Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.

 

 

 

 

Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.

 

 

Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.

 

 

 

 

 

Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.

 

 

Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!

 

 

Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoitto

Keskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.

 

 

 

 

 

Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.

 

 

Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.

 

 *******************

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!

 

 

Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.

 

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.

 

 

Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!

 

 

Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.

 

 

Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.

 

 

Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.

 

 

 

 

 

"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…

 

 

”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille” 

 

 

…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!

 

 

No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!

 

 

 

 

 

Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

 

 

 

Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vieraana Aino ja Oskar Kallase suvemajalla Hiidenmaalla

Maanantai 24.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen Viron saarille vetämän kulttuuri- ja sotahistoriamatkan eräs kohde Hiidenmaalla oli kun poikkesimme Kassarin saarella katsomaan Aino ja Oskar Kallaksen suvemajaa eli kesäasuntoa.

 

 

 

 

 

Tien varrella oleva viitta osoittaa, että ”Aino ja Oskar Kallase suvemaja” sijaitsee sadan metrin kävelymatkan päässä.

 

 

 

 

 

Olkikattoinen kesäasunto on julkisivultaan niin suuri, että en saanut mahtumaan sitä kuvaa.

 

 

 

 

 

Suvemajan seinässä on kyltti, jossa todetaan kirjailija Aino Kallaksen viettäneen täällä kesät 1924 – 1938.

 

 

 

 

***************

 

 

 

Aino ja Oskar Kallaksen suvemaja ei ollut avoinna, mutta otin ikkunoista kolme valokuvaa suvemajan sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ****************

 

 

 

 

 

Suvemajan takana pihapiiriä oli niin pitkälti, että sain koko tilavan suvemajan samaan kuvaan.

 

 

 

 

 

Suvemajan pääty.

 

 

 

 

 

Ulkohuussi on aivan suvemajan vierellä.

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen vilkaisu Aino ja Oskar Kallase suvemajaa kohti ja matkamme jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rannapaargun ravintola Kärdlassa ja Suuremõisan linnan mahtikartano Pühalepan kunnassa kuuluvat Hiidenmaan suosittuihin matkailukohteisiin

Lauantai 22.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Kyröläismatkamme Hiidenmaa-päivän ruokailu tapahtui meren rannalla Kärdlassa sijaitsevassa Rannapaargun ravintolassa.

 

 

 

Ruoka oli hyvää ja maisemat merelle hienot.

 

 

 

 

 

Ihmettelimme, että miten meri voi näyttää meille matkaajille viittä eri väriä, mutta totta se kuitenkin oli!

 

 

 

Voin suositella muillekin Rannapaargun ravintolapalvelujen käyttämistä!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Barokkityylisen Suuremõisan linnan Pühalepan kuntaan rakennutti vuosina 1755-1760 kreivitär Ebba-Margaretha Stenbock (syntyjään De la Gardie).

 

 

Kartanolinnan omistajaksi tuli Reigin kirkonrakentajanakin kunnostautunut Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg vuonna 1796.

 

 

 

 

 

Emme valitettavasti käyneet Suuremõisan linnassa, vaikka ovella vieraita odottikin viehättävä linnanneito!

 

 

Enemmän aikaa Hiidenmaalla vieraileville lukijoilleni kerron, että Suuremõisan linnan päärakennuksen ympäristössä on mahdollista tutustua Hiidenmaan ammattikoulun koristepuutarhaan sekä englantilaistyyliseen puistoon.

 

 

Suuremõisan linnalla on värikäs sekä mielenkiintoinen historia ja siihen kannattaa tutustua www.hiiumaa.ee –sivuilla kohdassa ”Suuremõisan linna”.  Kannattaa tutustua - itsemurha, miestappo, karkotus Siperiaan, haaksirikkoutuneiden laivojen ryöstelyä jota toki ei pystytty todistamaan, kummituksia!

 

 

*****************

 

 

Kannattaa ottaa Hiidenmaan vierailunne ohjelmaan Rannapaargun ravintola sekä Suuremõisan kartanolinna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-