Ruonan taistelusta tulee tänään kuluneeksi 209 vuotta!

Torstai 31.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tunnen mielestäni kohtuullisen hyvin Talvi- ja Jatkosodan tapahtumat ja olen käynyt rajan taakse jääneillä monilla taistelupaikoilla – joillakin monestikin.

 

 

Myös Vapaussodan tapahtumat tunnen melko hyvin, mutta Suomen Sodan taustat ja taistelutapahtumiin tutustuminen ovat jääneet vähemmälle.

 

 

**************

 

 

Suomen Sota käytiin Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1808 – 1809 ja sen syynä oli Venäjän ja Ranskan Tilsitissä vuonna 1807 sopima rauha, jolla Ranska antoi Venäjälle valtuudet Suomen valtaamiseen.

 

 

Venäläiset valloittivat Suomen etelästä alkaen ja päätyen pohjoiseen.  Monet tunnetut taistelut olivat osa Suomen Sotaa ja yksi niistä oli Ruonan taistelu Kuortaneella.

 

 

****************

 

 

Ruonan taistelupaikka sijaitsee Valtatie 66:n äärellä lähellä nykyistä Kuortaneen Urheiluopistoa.

 

 

Poikkesin eilen Ruonan taistelun muistomerkillä ja tässä muutama kuva siellä näkemästäni:

 

 

 

 

 

Muistomerkki sijaitsee Kuortaneen Nurminiemessä Valtatie 66:n varrella hieman Kuortaneelta Lapualle päin.

 

Opasteet muistomerkille ovat hyvät.

 

 

Muistomerkki on pohjalaisen rajapyykin muotoinen, jalusta on Mustapään liuskeesta ja obeleskikivi puolestaan Kylmänevan kalliosta.

Muistomerkki on pystytetty paikoilleen taistelun satavuotispäivänä eli vuonna 1908.

 

 

Jalusta on kolmionmuotoinen ja jokaisella kolmella sivulla on tekstiä:

 

 

 

 

 

 

 

Eli taistelu alkoi tasan 209 vuotta sitten ja kesti seuraavaan päivään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myöhemmin muistomerkkiin on kiinnitetty tämä laatta, jossa todetaan kuortanelaisen Heikki Klemetin laatimat sanat:

 

 "Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy"

 

 

Suomen Sodan muistomerkkejä on lukuisia eri puolilla maata; joillakin olen käynyt, mutta valtaosa muistomerkeistä on käymättä.

 

****************

 

Suomen Sota päättyi Venäjän ja Ruotsin välillä syyskuun 17. päivänä vuonna 1809 Haminassa solmittuun rauhansopimukseen.

 

 

Haminan rauha oli suuri nöyryytys Ruotsille, joka menetti Venäjälle koko Suomen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama tilanne taas!

Keskiviikko 30.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Toin 1960-luvun lopulla harjoittelupaikkani puutarhasta synnyinkotini pihaan kaksi tyrnintainta.

 

 

Odottelin parisenkymmentä vuotta, että milloin pensaisiin tulee ensimmäinen marja – eipä tullut.

 

 

Vihdoin ymmärsin, että tyrni on kaksikotinen eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa.

 

 

Koska en ollut varma, että ovatko tyrnini kolleja vaiko narttuja, niin ostin yhden taimen kumpaakin ”sukupuolta”.

 

 

Jänis söi molemmat taimet ensimmäisenä talvena tyngiksi, mutta kollipoika ehti ruiskauttaa kuitenkin elämäneliksiiriä tytöille niin paljon, että pitkä odotukseni palkittiin ja toiseen vanhoista pensaista tuli yksi marja!

 

 

Sen jälkeen olen tiennyt, että tyrnejä pitää olla kasvamassa hede- sekä emipensaita.

 

 

****************

 

 

Sorruin entiseen, kun viitisentoista vuotta sitten toin mökkitontiltamme anoppilaan kaksi tyrnintainta – luonnollisesti ne olivat tyttöjä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Molemmat ”tytöt” ovat parhaassa marjantuottoiässä, mutta eihän marjoja tule, kun kumpikaan ”ei ole saanut poikaa”!

 

 

Harmitus on minulla suuri, kun eilen kävimme Rouvan kanssa taimiostoksilla ja emme muistaneet hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikaa!

 

 

 

************************

 

 

 

Alla istutuskaavio tyrnityttöjen ja -poikien istutusjärjestelmäksi; taitaa olla ns. venäläinen systeemi.

 

 

X = tyttö ja O = poika eli yksi poika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä, kun taimietäisyys on n. nelisen metriä.

 

 

 

X     X     X

 

X     O     X

 

X    X     X

 

 

 

Muistakaa aina hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikatyrnejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koteihin tunkeudutaan myös perheen nukkuessa?

Tiistai 29.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kolme tai neljä kommandopipoilla naamioitunutta miestä teki aseellisen ryöstön Tampereen Tasanteella asuvan pariskunnan omakotitaloon varhain viime lauantaina.

 

 

Tapaus sattui asukkaiden nukkuessa n. klo 3.30.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentemme Maanantaitapaamisessa 21.8.2017 alustajina olleet Verisure Oy:n edustajat kertoivat, että ryöstäjät ovat entistä enemmän painottaneet toimintaansa öiseen aikaan ja sellaisiin asuntoihin, joissa isäntäväki on nukkumassa.

 

 

Verisure Oy:n asiantuntijoina olivat yrityksen toimintaa esittelemässä Team Leader Toni Kovanen (oikealla) ja Security Expert Ari-Pekka Mäki-Kauppila.

 

 

 

*************

 

 

 

Tasanteen ryöstö oli tyypiltään juuri sellainen, joista Verisure Oy:n miehet kertoivat ja varoittivat.

 

 

Ryöstäjät tietävät, että yöllä asukkaiden ollessa nukkumassa on mahdollista saada mahdollisimman suuri saalis.

 

 

Yöaikaan ryöstäjät pääsevät käsiksi perheenjäsenten käsilaukkuihin, lompakoihin, avaimiin, luotto- sekä pankkikortteihin, kun he päiväsaikaan joutuvat tyytymään vain koruihin sekä esilläoleviin taide- ja käyttöesineisiin.

 

 

Lehtitietojen mukaan Tasanteen ryöstö oli röyhkeä ja ammattimaisesti toteutettu, sillä lompakoiden ja käsilaukkujen ryöväämisen lisäksi asukkaat pakotettiin avaamaan lukitut laatikot ja antamaan siellä olleet rahat ryöstäjille.  Myös asukkaiden puhelimet oli takavarikoitu, sillä ryöstäjät olettivat pankkikorttien tunnuslukujen löytyvän sieltä.

 

 

**********************

 

 

 

Kysyin Verisure Oy:n edustajilta, että miten paljon maksaisi, jos meidän omakotitalomme suojattaisiin heidän myymillä suojaustoimenpiteillä.

 

 

Laiteasennukset maksaisivat hieman alle tonnin ja Verisure Oy:n edustajat kertoivat, että seurantapaketin hinta olisi 1,50 – 2,00 euroa per vuorokausi.  Tavallisin vuorokausiveloitus on 1,50 €/vuorokausi ja vuorokauden maksimiveloitus on 2,00 € per vuorokausi.

Suojausjärjestelmiä voidaan asentaa omakotitalojen lisäksi myös rivi- ja kerrostaloasuntoihin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Täystuho 100; entisellä nimellä ratsastettiin

Maanantai 28.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Riehakkaita penskoja ja telmiviä kissan- sekä koiranpentuja on tavattu kutsu Täystuhoiksi.

 

 

Täystuho on aikoinaan ollut asunnoissa ja varastoissa esiintyvien hyönteisten torjuntaan tarkoitettu torjunta-aine.

 

 

!950-luvulla Täystuhon tehoaineena olivat DDT, klordane ja pyrenon – tällöin tuotteen nimi oli Täystuho SS.

 

 

 

 

 

Löysin erästä varastoa siivotessani avaamattoman ”tupsutuspurkillisen” Täystuho 100 –nimistä hyönteisten torjunta-ainetta, jonka pakkauksessa kuvaillaan tuotetta näin:

 

 

”Lievästi myrkyllistä torjunta-ainetta”

 

 

 

Pakkauksessa todetaan tuotteen tehoaineista näin:

 

 

• diatsinoni 40 g/kg (4 %)
• pyretriinit 4 g/kg (0,4 %)
• piperonyylibutoksidi 17 g/kg (1,7 %)

 

 

 

Pakkauksen kannessa on tarkastusläimäkki, jossa on päivämääränä 29.4.1976.

 

 

Oletan, että löytämäni purkki on hankittu joskus 1980-luvun alkupuolella.

Tuotteen on valmistanut Kemira Oy Vaasan tehtaillaan.

 

 

Tehoaineluettelo ja tarkastusläimäkki kertovat, että kyse ei ole entisaikojen Täystuhosta, mutta tuotenimellä halutaan selvästi kertoa, että kyse on tehokkaasta torjunta-aineesta.

 

 

Minulla ei ole pienintäkään tarvetta tupsutella löytämääni torjunta-ainetta minnekään vaan jätin tuotteen avaamattomana entiseen paikkaansa, sillä Täystuholla on tietty paikkansa historiassa!

 

 

Esko Erkkilä-

Kaustinen voitti eilen Suntin soudun!

Sunnuntai 27.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kokkola on kaupunki, jossa huvilakauden päättäjäisiä eli Venetsialaisia on vietetty jo kauan.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten perinne juontaa juurensa jopa sadan vuoden takaa.

 

 

Venetsialaisia vietetään elokuun viimeisessä viikonvaihteessa ja nykyään juhlat ovat ainakin Kokkolassa kaksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina.

 

 

Kokkolan läpi virtaa tai ainakin kulkee Sunti eli muutaman metrin levyinen vesiuoma.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten keskeinen ohjelmanumero on Sunti soutu, jossa tavallisilla soutuveneillä soudetaan nelihenkisin joukkuein kilpaa.

 

 

Yhtenä joukkueena on aina Kokkolan joukkue ja kahden muun joukkueen osanotto on suuri salaisuus aina viime hetkiin saakka. Tänä vuonna muut joukkueet olivat Kaustinen ja Kannus.

 

 

Pääsin eilen seuraamaan Suntin soutua ihan paraatipaikalta ja siitä nyt muutama kuva sekä hieman sanallista selitystä:

 

 

 

 

 

Suntin soudun juontaja Lalle Broberg (oikealla) haastatteli Kokkolan joukkueen perämiestä ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Reino Herleviä ennen lähtöä.

 

 

 

 

 

Lähtöä odottaessa kaikki oli vielä säntillisesti ojennuksessa,...

 

 

 

 

 

...mutta ensimmäisten vetojen jälkeen alkoi tapahtumaan - ...

 

 

 

 

 

...Suntin laidat kolisivat, kun joukkueet rehdisti (?) kiilasivat toisiaan!

 

 

 

 

 

Vaihdossa soutajaa vaihdettiin siten, että entisen soutajan piti nousta rannalle ja kun joukkueen soutajilla oli vain yhdet pelastusliivit, niin uusi soutaja sai nousta veneeseen vasta sen jälkeen kun hän oli pukenut pelastusliivit paikoilleen.

 

 

 

 

 

Kaustisen joukkueelle oli eräässä vaihdossa käydä kalpaten, sillä veneeseen tuli vettä, mutta soutaja tai perämies eivät yleisön suureksi pettymykseksi joutuneetkaan uimasille.

 

 

 

 

 

Kisan voitti Kaustinen ja perämiehen elkeet olivat maaliintulossa sen mukaiset!

 

 

 

 

 

Myös Kokkola jaksoi tuulettaa vaikka jäikin toiseksi.

*************

 

 

 

 

 

Yleisöä oli sateisesta säästä huolimatta paljon paikalla.

 

 

 

 

 

Tuttujakin tapasin, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ...

 

 

 

 

 

...kansanedustaja Tuomo Puumala olivat mukana tapahtumassa!

 

 

 

 

 

Suuri hatunnosto Kokkolan kaupungille perinteiden vaalimisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Meluimuri

Lauantai 26.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti todennut, että olen todellinen meluimuri – liikennemelun meluimuri!

 

 

Omakotitaloni sijainti Tampere-Helsinki –moottoritien välittömässä läheisyydessä vastapäätä Tampereen Ikeaa merkitsee, että ”kumipyörämelu” on jokapäiväistä meillä.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee Tampere-Pirkkala –lentoasemalle suuntautuvalla itäisellä laskeutumisreitillä, täsmälleen sen alla joten lentomelu on aina ”vieraanamme”.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä pari esimerkkiä, jotka eilen kuvasin kotipihaltani klo 09.30 ja 10.28.

 

 

Toisen kuvan jälkeen Tampere-Pirkkala –lentoasemalle laskeutumisen suoritti Hornet- hävittäjä, mutta silloin minulla ei ollut kamera kuvausvalmiina.

Matkustajakoneiden lentomelu on kohtuullista, mutta sotakoneiden lentomelu on todella häiritsevää!

 

 

**************

 

 

Maantie- ja lentomelun lisäksi ”saan nauttia” mökilläni rautatiemelusta ja nyt tavanomaisen rautatiemelun lisäksi….

 

 

 

 

 

 

 

 

…mökkini naapurissa on ahkeroinut yhdistelmäkone, joka on niittänyt radanvarsikasvustoa putipuhtaaksi.

 

 

 

En valita, mutta se totean, että olen varsinainen meluimuri!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaarina Kaikkosen "Sisulla noustiin" -taideteos Tampereella Vuoreksessa

Perjantai 25.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaarina Kaikkonen on tullut kuuluisaksi tilallisista installaatioistaan, joita hän on rakentanut Suomeen sekä ulkomaille.

 

 

Kaikkosen ”pikkutakkikokoelma” on joskus takavuosina liehunut Tampereella Satakunnankadulla teoksessa, jonka nimi oli Varjo.

 

 

Harvat tietävät, että Tampereen Vuoreksessa on hänen laatimansa pysyvä taideteos, jonka nimi on ”Sisulla noustiin”!

 

 

Teos sijaitsee osoitteessa Koukkurannankatu 6 ja siellä Asunto Oy Tampereen Hellan ja Tamellan huoltorakennuksen ulkoseinällä.

 

 

Sain tutustua teokseen, kun Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenet tutustuimme Vuorekseen.

 

 

 

 

 

Kysymys on suksikokoelmasta, joka täyttää huoltorakennuksen kadunpuoleisen seinän kokonaan ja hieman vielä toistakin seinää.

 

 

 

 

 

Teoksessa olevat sukset on saatu lahjoituksina Kaarina Kaikkosen kotiseudulta Iisalmesta ja Mäntästä.

 

 

 

 

 

Teos on julkistettu 8.6.2015 ja tilaisuuden itseoikeutettuna pääpuhujana oli Juha Mieto!

 

 

 

 

 

”Kun suksi ei luista” oli teoksen työnimenä, mutta lopullinen nimi teokselle on

”Sisulla noustiin”.

 

 

Kannattaa poiketa katsomassa maailmankuulun suomalaistaiteilijan laatimaa taideteosta Vuoreksessa.

 

 

Vuorekseen on hyvät opastukset Lahdesjärven ABC-liikennemyymälään johtavalta rampilta eli sinne on helppo osata, tulipahan Tampereelle sitten miltä suunnalta tahansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!

Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.

 

 

Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.

 

 

Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.

 

 

Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.

 

 

Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.

 

 

Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.

 

 

Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.

 

 

Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat.  Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.

 

 

Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.

 

 

Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.

 

 

 

Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.

 

 

Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hybridirukiiseen siirtyminen vähentää ruisalan tarvetta

Keskiviikko 23.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työtehtävieni vuoksi seurannut Suomen viljamarkkinoita siitä alkaen, kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin.

 

 

Ainakin yhden asian olen sisäistänyt ja se on se, että Suomessa tarvitaan ruista elintarvikekäyttöön n. 90 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

 

Vuonna 2000 Suomessa rukiin viljelyala oli yli 40.000 hehtaaria ja kun se kerrotaan rukiin silloisella keskisadolla eli vajaalla 3.000 kilolla per hehtaari, päästiin kokonaissadossa tasolle 120 miljoonaa kiloa.

 

 

Tuon vuoden jälkeen rukiin viljelyala on ollut selvästi pienempi ja nyt viljelyssä oleva 32.000 hehtaaria on tuon ennätysvuoden jälkeen toiseksi suurin viljelyala.

 

 

Monet sanovat, että ruislohkoja ei enää teiden varsilla näe ja siinä onkin tietty totuus.

 

 

Rukiin viljelymenetelmät ovat 2000-luvulla kehittyneet pitkin harppauksin ja merkittävin harppaus on se, että viljelyssä on siirrytty ns. hybridilajikkeiden viljelyyn.

 

 

Hybridilajikkeiden myötä ruissadot per hehtaari ovat tuplaantuneet ja nykyisin 5.000 – 6.000 kilon hehtaarisadot ovat mahdollisia.

 

 

Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi.

 

 

Hybridiruis ei pysty tuottamaan itämiskykyistä siementä, vaan rukiinsiemenet pitää hankkia joka vuosi.

 

 

Jos korjuuolot ovat rukiinpuintiaikana kohtuulliset olen varma, että 32.000 hehtaarin alalta saadaan niin suuri ruissato, että tulevana talvena ei tarvitse laittaa petäjäistä eli tuontiruista leipämme jatkeeksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan pitää jatkaa Suomen kuntoon laittamista ja nyt ei pidä tuijotella galluplukuja!

Tiistai 22.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan keskeinen teema ennen viime eduskuntavaaleja oli ”Suomi kuntoon”!

 

 

Kansa antoi tukensa Keskustan lupaukselle ja sen myötä Keskustasta tuli pääministeripuolue.

 

 

Nyt on edetty vaalikauden puoliväliin ja Keskustan lupaukset Suomen kuntoon laittamisesta ovat toteutumassa.

 

 

Paljon on vielä tekemättä, mutta suunta on selkeä – Suomi on tulossa kuntoon!

 

 

Suomen kuntoon laittamisessa on pääoppositiopuoluekin vaihtunut ja se jos mikä kertoo siitä, että olemme kansakuntana oikealla tiellä.

 

 

On selvää, että kuntoon laittamisessa on jouduttu käyttämään keinoja, jotka eivät ole kaikille mieleen ja tämä onkin aiheuttanut sen, että Keskustan kannatusluvut gallupeissa ovat notkahtaneet.

 

 

Suomen ei kuitenkaan johdeta gallupluvuilla ja se pitää nyt muistaa myös Keskustassa sekä myös muissa puolueissa.

 

 

Päivä päivältä yläoikealle sojottavat tunnusluvut kertovat kansalle ja äänestäjille, että nyt ollaan oikealla tiellä.

 

 

Suomalaiset vanhemmat ja varttuneempi väki eivät saa jatkaa sitä lapsiltamme ”varastamista”, jota edellinen hallitus velkataakkaamme lisäämällä harrasti.  Siihen on nyt saatu muuttunut komento, vaikka Suomi jatkaakin edelleen velkaantumistaan.

 

 

Maakunta- ja sote-uudistus ovat ”vaiheessa” ja niiden tinkimättömään toteuttamiseen on panostettava.

 

 

On strategisesti oikein, että molempien uudistusten toteuttamisen valmisteluun on maakunnissa valjastettu maakuntien parhaat voimat; tämä takaa, että maakuntien virkahenkilöt ja päättäjät ovat saatu sitoutettua uudistuksiin jo valmisteluvaiheessa.

 

 

Kannustan Keskustaa ja koko hallitusta jatkamaan valitulla tiellä; siitä ei saa horjua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?

Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.

 

Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.

 

 

Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.

 

 

Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.

 

 

Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!

 

 

 

 

 

Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.

 

Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.

 

 

 

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.

 

 

On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki.

**************

 

Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä

 

 

Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.

 

 

Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Välinpitämättömyyttä ja asiakkaiden aliarvioimista!

Sunnuntai 20.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tapaan kesäaikaan käydä mökkimaailmasta parisen kertaa kuukaudessa ostoksilla Hämeenkyrön S-Marketissa.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä on ihmetystäni herättänyt marketin eteistilassa oleva juliste, jossa kerrotaan myymälän aukioloaikojen muuttuvan 1.4.

 

 

Vuosilukua julisteessa ei kerrota, mutta kun julisteessa todetaan asia tulevassa aikamuodossa, niin kyse pitäisi olla ajankohdasta 1.4.2018!

 

 

Hyvissä ajoin myymäläpäällikkö haluaa informoida asiakkaitaan, sillä tuohon ajankohtaan on aikaa runsaat seitsemän kuukautta, sillä otin kuvan 18.8.2017.

 

 

Todennäköisesti julisteessa tarkoitetaan, että aukioloajat ovat muuttuneet 1.4.2017, mutta kun teksti viittaa tulevaan!

 

 

Velttoilua ja välinpitämättömyyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mainiota, että tänä kesänä ei ole esiintynyt kahta asiaa!

Lauantai 19.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Lopuillaan olevan kesäkauden keskeinen puheenaihe on ollut sateisuus ja kesän viileys.

 

 

Sateisuuden ja viileyden ”kyytipoikana” olemme saaneet kaksi seikkaa, joista toinen on selkeä seuraus kesän säistä, mutta tuo toinen on ainakin minulle yllätys.

 

 

 

 

 

Tuo odotettu seuraus on se, että hyttysiä ei ainakaan meillä ole näkynyt lainkaan ja se on merkinnyt sitä, että hyttyssavuja ei ole kertaakaan tarvinnut viritellä mökkiverannalle.

 

 

******************

 

 

Toinen asia, jota ei ole esiintynyt, on ainakin minulle melkoinen yllätys – toki mieluisa sellainen.

 

 

 

 

 

Kyse on perunarutosta, jota ei ole lainkaan esiintynyt tänä kesänä.

 

 

Meillä on viljelyksessä turhankin montaa perunalajiketta, mutta perunaruttoa ei ole esiintynyt missään lajikkeessa. Timo, Siikli, Carrera, Van Gogh, Rosamunda ja Blue Kongo ovat ainakin niitä lajikkeita, joita meillä on kasvamassa.

 

 

Tavallisina vuosina ensimmäinen ruttoruiskutus pitää suorittaa jo juhannuksen tienoilla, mutta nyt kasvustot ovat täydessä kasvussa vielä elokuun lopulla!

 

 

 

 

 

Peruna kukkii vielä nyt elokuun lopulla ja se on harvinaista.

 

 

 

 

 

Kaikki perunansiemenet ovat meillä edellisvuoden omaa kasvatusta ja kun meillä aina on ollut perunaruttoa, tuntuu ihmeelliseltä tuo tämän kesäinen rutonkestävyys. Tämä merkitsee, että poikkeuksellisen hyvä perunaruttotilanne ei ole lajikekysymys.

 

 

Seuraan maataloustiedotteita, mutta en ole niistä havainnut samaa perunaruton osalta, kuin nyt tässä jutussani kirjoitan.

 

 

Arvoisat maataloustutkijat!

 

 

Ottakaahan kantaa siihen, että miksi perunaruttoa ei tänä vuonna esiinny samassa laajuudessa kuin aikaisempina vuosina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hakokirves - tarpeellinen työväline vielä 1950-luvulla

Tiistai 15.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Hakokirves oli suomalaisilla kotieläintiloilla tärkeä työväline 1950-luvulle saakka, mutta nyt sen merkitys työvälineenä on loppunut.

 

 

 

 

 

Omistan hakokirveen ja olen tätä työvälinettä myös käyttänyt.

 

 

 

Hakokirvestä käytettiin eläimille tarkoitettujen lehdesten pienentämiseen ja havujen pilkkomiseen kuivikkeeksi.

Omistamani hakokirves on maasepän tekemä ja tuo kiemura hakokirveen päässä helpotti hakojen nostamista hakotukilla käsiteltäväksi!

 

 

*******************

 

 

 

 Kerron todenperäisen jutun hakokirveen käytöstä:

 

 

 

 

 

Viljakkalan Karhella vaikutti joskus 1930- tai 1940-luvulla Taave Hällström, joka oli hankkinut vaimolleen kengät.

 

 

Vaimo reklamoi ja totesi miehelleen, että kengät ovat kärjeltään liian pitkät.

 

 

Tarinan mukaan Taave otti kengät, meni hakotukille ja napsaisi hakokirveellä kengistä kärjet poikki sekä kysyi vaimoltaan, että ovatko kengät nyt hyvät!

Reipasta toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljä perustukijalkaa

Sunnuntai 13.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen ja kokouksessamme esiintyi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

 

 

Olin virallinen puoluekokousedustaja kesäkuussa 2016 Seinäjoen puoluekokouksessa, jossa yksimielisesti päätimme, että Matti Vanhanen on Keskustan presidenttiehdokas tammikuussa 2018 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

 

 

 

 

Eilen Tampereella Kirjastotalo Metson Lehmus-salissa järjestetty tilaisuus oli Matti Vanhasen 161. puhetilaisuus hänen presidenttiehdokkuusaikanaan!

 

 

 

Tasavallan presidentin keskeinen tehtävä on huolehtia kansallisen turvallisuuden vaalimisesta ja sen hoitamisessa Matti Vanhasella on neljä perustukijalkaa:

 

 

 

 

 

Harkitseva ja viisas ulkopolitiikka.

 

 

 

 

 

Uskottava puolustus.

 

 

 

 

 

Itsellinen talous ja siinä erityisesti energiaomavaraisuus sekä ruokaomavaraisuus.

 

 

 

 

 

Kansallinen eheys.

 

 

 

 

Matti Vanhanen toivoo, että presidentinvaalitaistelusta muodostuu analyyttinen ja faktoihin perustuva keskustelu.

 

 

Samaa toivon minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan piispanlinna tuhoutui Liivin sodassa

Lauantai 12.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereella matkalla Saarenmaalle sijaitsee Lihulan entinen kaupunki.

 

 

Oppaat esittelevät valtatiestä menomatkalla vasemmalle jäävän Lihulan, mutta kun kiire on Saarenmaalle, niin harvoin Saarenmaan-matkalaiset pysähtyvät Lihulassa.

 

 

Heinäkuisella kyröläismatkallamme oli matkaohjelmaan varattuna paluumatkalla poikkeaminen Lihulaan ja nyt tiedän, että miltä Lihulan piispanlinnan rauniot näyttävät:

 

 

*******************

 

 

Lihulan kivilinnoitus rakennettiin vuosina 1238 – 1242.

 

 

Se oli 1300-luvulla eräs läntisen Viron keskuksista, jopa koko Viron tärkeimmistä keskuksista.

 

 

Liivin sodassa (1558 – 1583) Lihulan linnoitus tuhoutui ja sitä ei ole koskaan sen jälkeen palautettu entiseen muotoonsa.

 

 

Linnoitus mainitaan kuitenkin vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhansopimuksessa.

 

 

 

On selvää, että 1500-luvun loppupuolella tapahtuneen tuhon jälkeen linnoituksesta ei ole paljoa jäljellä.

 

 

Tässä kuitenkin kuvakertomus Lihulan piispanlinnan nykyisistä raunioista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 

 

*****************

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-