Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista majakoista

Torstai 20.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn eli Kõpun majakka on eräs Hiidenmaan tunnetummista nähtävyyksistä.

 

Se on yksi maailman vanhimmista yhä toiminnassa olevista majakoista.

 

 

Sain kyröläismatkamme aikana tutustua Kõpu tuletorn´iin.

 

 

 

 

 

Kõpun majakka on rakennettu Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle mäelle. Majakan korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102,6 metrin korkeudella merenpinnasta, eikä Itämeren rannikoilla ole sitä korkeammalla olevia majakanvaloja. Valon sektori on valkoinen 0°–360°, ja se näkyy 26 merimailin etäisyydelle.

 

 

Kõpun majakasta ja sen historiasta saa tietoa, jos googlaa vaikkapa; “Hiidenmaan majakka“!

 

 

 

 

 

Kõpun majakan katselutasanteelle kiipeäminen on tiukka paikka, vaikka kiivettävänä on vain hieman yli sata askelmaa, sillä alimmat rappuset ovat nousukorkeudeltaan käsittämättömän korkeat.

 

 

Kiipeämisen loppuosuudella eli tässä rappusten nousukorkeus normalisoituu.

 

 

********************

 

Tässä näkymiä majakan katselutasanteelta; huomaa, että joka puolella on meri ja se, että miten metsäinen saari Hiidenmaa on:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Onkohan tämä neuvostomiehityksen ajalta?

 

 

*************

 

 

 

 

 

Kõpun majakka jäi taakse ja uudet kohteet odottivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

 

 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

• esmaspäev

• teisipäev

• kolmapäev

• neljapäev

• reede

• laupäev

• pyhapäev

 

 

 

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rapsia voi viljellä vain ykköstien eteläpuolella"

Tiistai 18.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Maailma muuttuu ja yhtenä muuttumisen ilmentymänä on otsikossa kertomani seikka, joka oli totta vuonna 1970 ja 1971.

 

 

Otin ensimmäisiä haparoivia askeleita agribisneksessä 1.12.1970 sen jälkeen, kun puolivuotisen K-ryhmässä aloittamani työjakson jälkeen aloitin nelikymmenvuotisen työurani Raision palveluksessa.

 

 

Sain koulutusaikana osallistua maanantai-aamuisin Raision Maatalousryhmän kokouksiin ja kuunnella kokeneiden maatalousvaikuttajien juttuja.

 

 

Äänessä olivat oikeastaan ainoina silloinen Maatalousryhmän johtaja – myöhemmin LSO:n toimitusjohtajana toiminut Toivo Haapakoski ja Raision alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-aho.

 

 

Kokouksissa ei sanan säilää säästelty ja huumori kukki molempien virtuoosien puheenvuoroissa – kaukana tulevaisuudessa oli kova EU-maailma!

 

 

Linja-aho kommentoikin kokousten kulkua, että siellä ”naisten rintsikat naurusta prinksahtelivat”!

 

 

Martti Linja-aho, jolla on kiistattomasti keskeinen vaikutus sille, että öljykasvit rantautuivat Suomeen, totesi tuon otsikossa toistamani väitteen.

 

 

Alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-ahon toteamus tuli eilen elävästi mieleeni, kun tein pienen kotiseuturetken Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla eli synnyinkotini maisemissa.

 

 

Aikaa Linja-ahon lausahduksesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja rapsia viljellään jokseenkin koko Suomessa ja sen viljelyala on jo nyt suurempi kuin rypsin.

 

 

Lajikekehitys on suurin syy sille, että rapsia voidaan nyt viljellä lähes koko Suomessa.

 

 

******************

 

 

Tutkailin viime viikon lopulla valmistuneita tämän vuoden viljelypinta-aloja ja totesin, että nyt meillä on rapsia kylvössä 38.000 hehtaaria ja rypsiä vastaavasti vain 29.000 hehtaaria.

 

 

Muistan, kun öljykasvien ”ikiaikainen” pinta-alatavoite on ollut 100.000 hehtaaria, mutta se on yhä edelleen kaukainen haave – tänäkin vuonna vain 2/3 tavoitteesta!

 

 

Rapsi antaa paremman sadon kuin rypsi, sillä tilastojen mukaan 2009 – 2015 rapsin keskisato oli 1.690 kg/ha, kun rypsillä se oli vain 1.300 kg/ha.

 

 

Kuluttajan on hyvä tietää, että öljynpuristamisessa ei ole lainkaan eroa rapsin ja rypsin välillä, vaan molemmista saadaan täsmälleen samanlaista elintarvikeöljyä, jota yhä kutsutaan rypsiöljyksi vaikka raaka-aine onkin jo nyt valtaosiltaan rapsia.

 

 

Myös se on hyvä tietää, että kaikki tuontiöljy on rapsiöljyä, sillä rypsiä ei viljellä lainkaan Suomen eteläpuolisissa maissa.

 

 

********************

 

 

 

Tässä muutamia kuvia eilen kuvaamistani rapsipelloista Viljakkalassa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla uskotaan, että jos suuri vaara uhkaa maata, niin Suur-Tölli herää ja auttaa kansaansa

Maanantai 17.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Suur-Tölli ja hänen vaimonsa Piret ovat virolaisia taruolentoja, joiden patsaaseen mm. minä sekä monet muut pääsimme taas kerran tutustumaan Saarenmaalle suuntautuneen sotahistoria- ja kulttuurimatkamme aikana 5. – 8.7.2017.

 

Saarenmaan asukkaat ovat aina olleet rohkea merenkulkijakansa ja Suur-Tölli hallitsi saarenmaalaisia.

 

 

Töllin vaimo Piret oli suurikokoinen nainen ja isokokoisena sekä voimakastahtoisena hän hallitsi perhettä.

 

 

Kerran Piret käski Tölliä noutamaan kaalia kaalikeittoa varten lähisaaresta ja Tölli teki työtä käskettyä.  Tölli teki kaalinhakumatkan Sörvestä Rahnun saarelle puolessa tunnissa vaikka matkaa Rahnuun olikin paljon.

 

 

Kävin parisen vuotta sitten Sörvenniemessä ja samoin teimme myös 7.7.2017 – Rahnussa en ole milloinkaan käynyt!

 

 

 

***********************

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kargro on virolainen kuvanveistäjä ja hän on veistänyt…

 

 

 

 

 

…Töllistä ja Piretistä kuvaavan veistoksen Kylpylähotelli SPA Meren edustalle Kuressaaressa.

 

 

Veistoksessa Töll ja Piret ovat saaneet suuren kalansaaliin; niin suuren, että osa kaloista tippuu veneestä maalle.

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kangro on erikoistunut suurhahmojen kuvaamiseen, sillä hänen tuotantoaan on mm. Rakveren muinaislinnan alueella sijaitseva Tarvas-härkä.

 

 

 

Minä ja toivottavasti Te kaikki juttujeni lukijat toivomme, että Viron kansa ei milloinkaan joudu tilanteeseen, että sen pitäisi toivoa Suur-Töllin tulevan auttamaan virolaisia!

 

 

 

 

 

 

Matkallamme minulla oli huone sillä puolella hotellia, että sain myös illan hämyssä ihailla ”Töll ja Piret said suure kalasaagi” –veistosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pieni rakennusvirhe Viron vanhimmassa kivikirkossa

Sunnuntai 16.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Järjestyksessään toinen kirkko, johon taannoisella Saarenmaan matkallamme tutustuimme, oli Valjalan Martinin kirkko.

 

 

 

 

 

Valjalan kirkko on Viron vanhin säilynyt kivikirkko ja sen historia juontaa alkunsa vuoteen 1227.

 

 

Kuvasta näkee selvästi, että kirkonrakentajille on sattunut pieni rakennusvirhe, sillä kirkon pääovi on hieman liiaksi oikealla.

 

 

Toki saattaa olla, että pääoven poikkeuksellinen sijainti on harkittu!

 

 

Kirkossa on massiivinen dolomiittinen kastemalja, mutta se jäi minulta kuvaamatta. Kyseisestä kastemaljasta tiedetään, että se on todennäköisesti alkujaan sijainnut Haapsalun linnan kirkossa.

 

 

 

 

 

Valjalan kirkon alttaritaulussa on kuvattuna sama näkymä, kuin lukemattomissa muissa kirkoissa eri puolilla maailmaa.

 

 

 

 

 

Alttaritaulun yläpuolella ja sen molemmilla sivuilla on taidokkaita lasimaalauksia.

 

 

 

 

 

Kirkon korkeat ja kapeat ikkunat kertovat, että kirkolla on joskus ollut puolustuksellinen rooli tai ainakin valmius puolustukseen.

 

 

 

Kävimme Valjalan kirkossa 5.7.2017 ja saman päivän iltana kirkossa järjestettiin ”Upea-ääniset Saarenmaan urut” – musiikkikiertueeseen liittyvä tapahtuma, mutta emme ehtineet jäädä sitä kuulemaan, sillä meillä alkoi olla kiire Kuressaareen.

 

 

 

Poiketkaa Valjalan kirkossa, varsinkin jos olette liikkeellä omalla autolla kohti Saarenmaata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muhun Katariinan kirkkoa on käytetty myös linnoituksena

Lauantai 15.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme tutustuimme moniin Viron kirkkoihin.

 

 

Ensimmäisenä tutustuimme Muhun saarella sijaitsevaan Katariinan kirkkoon.

 

 

Muhu on se saari, jolle Viron mantereelta Virtsusta Saarenmaalle matkaavat saapuvat lautoilla – lautat rantautuvat Kuivastun satamaan.

 

 

Viron pitkästä kulttuuriperinnöstä kertoo se, että monien virolaiskirkkojen historia alkaa 1200-luvulta ja niin myös Muhun Katariinan kirkon historia, sillä ensimmäiset maininnat tästä kirkosta ajoittuvat vuodelle 1267.

 

 

Muhun evankelisluterilainen kirkko on pyhitetty Katariina Aleksandrialaiselle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon kapeat ikkunat ja sisätilajärjestelyt ovat saaneet tutkijat päätymään siihen, että kirkolla on aikoinaan ollut puolustuksellinen rooli.

 

 

 

 

 

Kirkkomaan aidalla on komea tammenrunko kantoineen – hienoa, että kaatunutta tammea ei ole pätkitty polttopuiksi!

 

 

 

Muhun Katariinan kirkko on virolaisista kirkoista kiinnostuneelle haastavassa paikassa, sillä massaturismiin keskittyneet matkatoimistot ajattavat Saarenmaalle matkaavat bussinsa lujaa vauhtia Kuivastusta kohti Kuressaarta ja silloin ei jää aikaa poiketa tutustumaan Muhulla Katariinan kirkkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdenkymmenenseitsemän minuutin lauttamatka mantereelta Saarenmaalle

Perjantai 14.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereelta Saarenmaalle mentäessä on kuljettavana 27 minuuttia kestävä lauttamatka…

 

 

 

 

 

…Virtsun satamasta Kuivastun satamaan  - Kuivastu sijaitsee Muhun saarella, mutta sieltä on pengertie varsinaiselle Saarenmaan saarelle.

 

 

Tallinnasta on 147 kilometriä Virtsuun ja Kuivastusta alkava pengertie – Väinatamm - on pituudeltaan neljä kilometriä.

 

 

 

 

 

Virtsun ja Kuivastun satamien välillä kulkee kaksi lauttaa ja tässä niiden aikataulut Virtsun satamassa kuvaamanani.

 

 

 

 

 

Matkasimme mennen tullen tällä lautalla ja…

 

 

 

 

 

…linjan toisena lauttana toimii Piret.

 

 

 

Saarenmaalle kulkevilla lautoilla on autokannen yläpuolella laadukas kahvila, mutta jokaisen pitää huolehtia, että ehtii ennen lautan rantautumista takaisin autolle, sillä autot puretaan heti sen jälkeen, kun lautta on rantautunut.

 

 

Lauttojen kahvilapalvelut on kilpailutettu ja niistä huolehtii Arensburg – myymälätoiminnasta vastaa R-kioskilta.

 

 

 

Tervetuloa Saarenmaan lautoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei pitäisi laittaa liian hyvään piiloon!

Torstai 13.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Jouduin toissapäivänä hetken miettimään, että itkeäkö vaiko nauraako, kun löysin varastosta puolitoista kiloa tavallista istukassipulinsiementä ja kilon punasipulinsiementä.

 

 

Sipulinsiemenet olivat unohtuneet varastoon sipulien normaalina istutushetkenä.

 

 

Onneksi löysin ne nyt ja enkä vasta syksyllä!

 

 

Tyhjensin saunanpesän sekä vesipadanpesän tuhkasta ja laitoin siemensipulit tuhka-vesiseokseen odottamaan istuttamista.

 

 

 

 

Istutusmaan muokkaaminen, kalkin ja Puutarhan Kevätlannoksen levittäminen olivat eilisen aamun ensimmäiset askareet.

 

 

 

 

 

Puutarhajyrsin on korvaamaton työväline viherpeukalolle.

 

 

 

 

 

 

Sadehousut jalkaan ja kontaten 40 rivimetriä myöhäisistutettua sipulia on nyt maassa!

 

**************

 

 

Nykyisin istutan sipulit penkkiin siten, että neljä riviä rinnakkain yhdessä pitkässä penkissä.

 

 

Neljä riviä samassa penkissä pystyy hoitamaan niin, ettei tarvitse kontata rivien välissä – kaksi riviä molemmilta käytäviltä onnistuu hyvin.

 

 

”Myöhäislöydöksen” ansiosta meillä on nyt sipulia kasvamassa 252:lla rivimetrillä!

 

 

Mielenkiintoista nähdä, että saadaanko myöhäisistutuksesta lainkaan satoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riisiperen kartano on tulevaisuuden turistikohde?

Keskiviikko 12.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt Saarenmaalla puolenkymmentä kertaa suurten matkatoimistojen järjestämillä kylpylämatkoilla.

 

 

Suurten matkatoimistojen tavoite on kuljettaa matkalaiset mahdollisimman nopeasti Tallinnasta Kuressaareen ja kylpyläjakson jälkeen takaisin.

 

 

Kyse on massaturismista, jossa ei ole mahdollisuutta tutustua Tallinnan ja Saarenmaan välillä oleviin kohteisiin.

 

 ****************

 

Osallistuin 5. – 8.7.2017 VL-Matkojen järjestämälle kulttuuri- ja sotahistoriamatkalle Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle. Saimme matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla tutustua myös sellaisiin kohteisiin, joihin massaturistimatkatoimistojen matkoilla ei ole mahdollisuutta tutustua.

 

 

Kerroin jo eilen, kun poikkesimme Saarenmaan valssin synnyinpaikalla ja nyt kerron poikkeamisestamme Riisiperen kartanolla.

 

 

*****************

 

 

Riisipere sijaitsee Viron mantereella ja hieman lähempänä Tallinnaa kuin Virtsun satamaa.

 

 

Ensimmäistä kertaa Riisiperen kartano mainitaan vuonna 1394 vanha-Riisiperen kartanona.

 

 

Kartanonomistaja Peter Gustav von Stackelberg ( 1762-1826) toi kartanon 1810 – 1820 uuteen paikkaan eli nykyisille sijoilleen.

 

 

Kartano valmistui vuonna 1821.

 

 

Riisiperen kartanon monipolvisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan, kun googlaa ”Riisipere mois” eli Riisiperen kartano.

 

 

Kartano oli ennen nykyaikaa tyhjänä ja rappioitumassa sen vaiheen jälkeen, kun siellä oli iso orpokoti.

 

 

Nykyisin kartano on yksityisessä omistuksessa ja tiiviin restauroinnin kohteena.

 

 

Riisiperen kartano muodostaa Viron huomattavimman klassisistisen kartanokokonaisuuden.

 

 

Päärakennus on kaksikerroksinen kivirakennus, jonka pääjulkisivussa on asteellisesti leikattu pylväikkö ja marmoriportaat, siivissä ulokkeet.

Alakerta on holvattu, yläkerran edustustiloista huomionarvoisimmat ovat rakennuksen keskellä oleva kupolisali ja länsisiiven pylvässali. Päärakennuksen takana olevaa puistoa ympäröi suuri tekolampi.

 

 

Kartanoon pääsee nykyisin tutustumaan vain ulkopuolelta ja tässä muutamia kuvia, jotka otin 5.7.2017:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Monet kartanon ulkorakennukset on hävitetty ja niistä on vain kivikasoja jäljellä.

 

 

 

Ennustan, että muutaman vuoden kuluttua Riisiperen kartano tulee olemaan eräs Viron suosituimmista kartanonähtävyyksistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan valssin synnyinpaikalla

Tiistai 11.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen nyt viidennentoista kyröläismatkan ensimmäisen päivän eli 5.8.2017 mielenkiintoisin kulttuurikohde oli Muhun saarella Valjalassa sijaitseva kohde, jossa Saarenmaan valssi on syntynyt.

 

 

 

 

 

Olen käynyt lukuisia kertoja Saarenmaalla, mutta vasta nyt pääsin käymään tässä syrjässä sijaitsevassa kohteessa.

 

 

 

 

 

Tällä paikalla järjestettiin sunnuntaina 9.6.1946 talkootanssit, joiden tunnelmia Saarenmaan valssin sanoittaja…

 

 

 

 

 

…Debora Vaarandi kuvaa suuren suosion ainakin Suomessa saaneessa laulussa.

 

 

Saarenmaan valssin sanat ovat katkelmia Debora Vaarandin kirjoittamasta runosta, jonka alkuperäinen nimi on ”Talgud Lööne soos” eli Talkoot Löönen suolla.

 

 

 

 

 

Sävellyksen Saarenmaan valssiin on laatinut Raimond Valgre, joka on syntynyt lähellä Saarenmaan Valssin synnyinpaikkaa eli Riisiperessä.

 

 

 

 

 

Saarenmaan valssin teki Suomessa tunnetuksi virolainen ooppera- ja viihdelaulaja Georg Ots – laulun suomensi Ilkka Kortesniemi.

 

 

 

Saarenmaan valssi kertoo neuvostosotilaasta, joka tanssii Saarenmaalla pellavapäisen virolaisneidon kanssa, ihastuu tähän, mutta ei saa tätä omakseen.

 

 

 

 

 

Löönen suomaalla sijaitseva opastaulu ja…

 

 

 

 

 

…muistokivi, jossa kerrotaan Saarenmaan valssin syntymisestä.

 

 

 

Heti ensimmäisenä matkapäivänämme saimme kyröläismatkamme aluksi tutustua hienoon kulttuurikohteeseen!

 

 

Kiitokset oppaallemme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten pienessä hönössä ennen ajettiin Tampereelta Etelä-Pohjanmaalle!

Sunnuntai 9.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerron ”kansanperinteen arkistoon” SOK-osuuskauppoihin liittyvän ilmeisen tositarinan.

 

 

****************

 

 

Elettiin aikaa, jolloin SOK-osuuskauppojen tukkuliikkeenä konekauppojen osalta oli SMK.

 

 

Tarina ajoittunee 1950- tai peräti 1960-luvulle, sillä aloitin työelämän vuonna 1970 ja silloin osuuskauppojen maatalousmiehet muistelivat kaiholla vast´ikään päättynyttä yhteistyötään SMK:n kanssa.

 

 

Tarina kulkee jotenkin näin:

 

 

Erään etelä-pohjalaisen osuuskaupan johtaja ja maatalousosaston hoitaja olivat olleet runsaasti kosteita juomia sisältäneellä kauppamatkalla ostamassa koneita SMK:n pääkonttorilla Tampereella.

 

 

Herrat joutuivat railakkaan illanvieton jälkeen lähtemään aamuvarhaisella kotimatkalle, sillä johtajalla oli tärkeä neuvottelu kotipaikkakunnalla – jonka hyvin tiedän - jo aamupäivällä.

 

 

Matkaan oli lähdetty osuuskaupan kuorma-autolla ja herroja hieman arvelutti, että josko matkalla poliisi pysäyttäisi ja toteaisi, että herrojen humalatila on vielä melko vahva.

 

 

No, paluumatkalle lähdettiin, mutta heti Ylöjärvelle ehdittyä pysäytettiin kuorma-auto ja käytiin metsässä noutamassa pieniä kuusenkarahkoja kuorma-auton lavan reunoille.

 

 

Elettiin vielä silloin aikaa, jolloin arkussa olevia vainajia kuljetettiin mm. kuorma-autoilla kotiseurakunnan multiin ja kuusenkarahkat kuorma-auton lavan reunoilla kertoivat, että kyseessä on vainajan kuljetus viimeisellä matkallaan.

 

 

Tarina ei kerro, että miten osuuskaupan herrojen kotimatka muuten sujui, mutta ilmeisesti ilman poliisitarkastusta, sillä siitähän tarina olisi saanut aivan uuden käänteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina kannattaa laskuttaa, mutta tyhmä se, joka turhan maksaa

Lauantai 8.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni on minulle kertonut hyvä SOK-lainen kauppakumppanini ja hänen piikkiinsä laitan jutun todenperäisyyden.

 

 

****************

 

 

Elettiin aikaa joskus 1970-luvulla, kun SOK:n Vaasan konttorilla havaittiin, että kaksi Sampo-leikkuupuimuria oli jäänyt laskuttamatta osuuskaupoilta.

 

 

Asiaa ei sen kummemmin tutkittu, vaan lähetettiin lasku yhdestä leikkuupuimurista kaikille konttorin alueen n. kahdellekymmenelle osuuskaupalle.

 

 

Homma toi konttorille hyvän tuloksen, sillä vain kaksi osuuskauppaa reklamoi, että puimurilasku on aiheeton.

 

 

Konttorilta tietysti lähetettiin hyvityslasku reklamoineille osuuskaupoille ja hykerreltiin käsiä, että saatiinpa hyvä tulos, kun yli 15 osuuskauppaa maksoi täyden hinnan leikkuupuimurista, jota ne eivät ehkä koskaan olleet saaneet.

 

 

 

 

Tarinan opetus on se, että yksityishenkilönkin kannattaa aina tarkistaa saamansa laskun todenperäisyys – meillä Rouva hoitaa ”viimmesem päälle” tarkistamisen ja hyvä niin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Surullinen ja kiukustunut olo

Keskiviikko 5.7.2017 - -Esko Erkkilä-

YLE:ä moititaan usein yksisilmäisyydestä ja kaikenlaisen kapinahengen lietsomisesta.

 

 

Yle kuitenkin kunnostautui 28.6.2017, kun se kertoi ammattiliittojen sijoitusomaisuuden paisumisesta.

 

 

YLE:n uutisoinnissa todetaan mm. näin:

 

 

”Sijoitustuotot ovat ammattiliitoille entistä tärkeämpiä. Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa, ja ne pistetään poikimaan lisää varallisuutta. Useat liitot joutuvat käyttämään sijoitustuottoja myös toimintamenoihinsa, kun jäsenmaksutuotot eivät riitä.”

 

 

”Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa” – tuo sanonta kiukustuttaa ainakin minua ja tekee minut surulliseksi.

 

 

Myönnän, että lakkoilu on tietyillä reunaehdoilla laillista puuhastelua, mutta vastuuntuntoiset tahot hakevat ratkaisut neuvottelemalla, eivät lakkoilemalla.

 

 

YLE:n uutisessa todetaan lisäksi näin:

 

”Viime vuosi oli useille ammattiliitolle tavanomaista tuottoisampi, koska niiden omistama vuokrataloyhtiö VVO jakoi suuret lisäosingot.”

 

 

Mikä oli VVO:n bisneksessä niin tuottoisaa, että yhtiö pystyi maksamaan lisäosinkoja – asumistukijärjestelmäkö?

 

 

***************

 

 

Pitää paikkansa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja MTK:n jäsenenä minäkin voin vuosittain vähentää n. 50 euron suuruisen MTK:n jäsenmaksun verovähennyksenä. 

 

 

Työelämässä ollessani sain MTK:n jäsenmaksun lisäksi verovähennyksenä huomioida ns. Loimaan kassan jäsenmaksun – nyt jälkeenpäin voi todeta, että turhaan maksoin sitäkin, sillä en yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana ollut päivääkään työttömänä.

Eräs epäkohta on se, että ammattiliitot sponsoroivat meidän kaikkien lompakoista nyysityllä tuella vaaleissa ammattiliittoihin kuuluvia ehdokkaita.

Viime kuntavaaleissa monet ammattiliitot maksoivat jäsenilleen vaalitukea jopa 300 - 400 euroa per ehdokas!

Sijoitin viime kuntavaaleissa esitteeseen 300 euroa ja sen lisäksi maksoin sadan euron suuruisen ehdokasmaksun eli omasta lompakostani maksoin saman verran vaalikuluja kuin ammattiliittoihin kuuluneet ehdokkaat saivat ilmaista rahaa liitoltaan.

Ei hyvä näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sauli Niinistö ottaa etäisyyttä Kokoomuksen Nato-kiivailuihin valitsijayhdistykseen tukeutumalla?

Tiistai 4.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Veikkaan, että media on rakentamassa tammikuun 2018 presidentinvaaleista Nato-vaaleja.

 

 

Joku voi sanoa, että se on median tehtäväkin.

 

 

Media pyrkii luomaan olosuhteita vastakkainasettelulle ja Nato-kysymys on varmaan sellainen – vastakkainasettelu myy ja aikaansaa paljon klikkauksia!

 

 

Viisaat presidenttiehdokkaat välttävät kiivailuita Naton puolesta tai sitä vastaan.

 

 

Kuusi vuotta eli seuraavan presidentin toimikausi on pitkä aika ja nyt ei ole aika naulita Nato-kantoja koko kaudeksi - ei Natoon liittymisen puolesta tai siihen liittymistä vastaan!

 

 

Korkea esimieheni tapasi sanoa, että edetään asioissa maaston mukaan ja niin pitää myös Suomen edetä Nato-kysymyksessä.

 

 

**************

 

 

Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö haluaa lähteä hakemaan jatkokautta valitsijayhdistyksen kautta.

 

 

Päätöksessä on nähtävissä ainakin se, että näin menetellessään Niinistö hakee etäisyyttä niihin Kokoomuksen höyrypäihin, jotka muitta mutkitta ja enempää ajattelematta sitoisivat Suomen hetimmiten Natoon.

 

 

****************

 

 

Luulen aikanaan osaavani arvioida Natoon liittymisen ja Naton ulkopuolelle jäämisen plussat ja miinukset, mutta siihen tilanteeseen en toivo Suomessa jouduttavan, että Natoon liittymisestä järjestettäisiin kansanäänestys.

 

 

Nato-kansanäänestystä vaativat ovat pahimman luokan hännystelijöitä, jotka luulevat kansanäänestystä vaatimalla siloittelevan omaa poliittista polkuaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansainvaellukset taitavat olla vasta alussa

Maanantai 3.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun presidentinvaalien vaalitaistelut ovat kova paikka joillekin presidenttiehdokkaille, kun pitää katso totuutta silmiin niiltä kansainvaelluksilta, jotka saattavat olla todellisuutta jo tammikuussa 2018 valittavan Suomen Tasavallan presidentin kuusivuotisena toimikautena.

 

 

Kiitokset Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhaselle, joka osaa kansantajuisesti kertoa niistä tilanteista, jotka saattavat tulla ajankohtaisiksi tammikuussa valittavan presidentin vallassa ollessa.

 

 

Viime perjantaina eli 30.6.2017 lehdet kertoivat, että Italiaan rantautui viitenä edeltävänä päivänä 11.000 uutta tulijaa.

 

 

On selvää, että minkään valtion voimavarat eivät riitä tuollaisen pakolaistulvan hoitamiseen.

 

 

 

 

 

Olin paikalla, kun Keskustan puoluekokous valitsi puolueemme presidenttiehdokkaaksi Matti Vanhasen Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016.

 

 

Sain jo silloin Vanhasen linjapuheessa kuulla siitä muuttopaineeta, joka Afrikan suunnalta kohdistuu Eurooppaan.

 

 

On suurta realismia, että Matti Vanhanen muistuttaa tästä paineesta jokaisessa tilaisuudessa, joissa hän esiintyy – viimeksi minun kuulteni Hämeenkyrössä Maisemakahvilassa 29.6.2017.

 

**************

 

Vanhanen ottaa usein esimerkiksi Nigerian, joka on Afrikan suurin valtio.

 

 

Nigerian väkiluku on nyt lähes 200 miljoonaa asukasta ja on vain vuosikymmenten kysymys, kun Nigeriassa on miljardi asukasta.

 

 

Nigerian pinta-ala on kolme kertaan Suomen pinta-alan suuruinen ja voi vain kuvitella, että miten tuollainen väkimäärä voi pysyä tuolla alueella - ei mitenkään!

 

***********

Oma lukunsa on EU:n ja Turkin välinen taakanjakosopimus siitä, että Turkki vähentää syyrialaisten Eurooppaan kohdistuvaan siirtolaisuuteen ajavia syitä maassaan.

 

 

Tiedämme Turkin monet ongelmat ihmisoikeuskysymyksissä, mutta syyrialaispakolaisten tulppaaminen Turkkiin on merkittävä vaikutuksiltaan ja siten tärkeä meille eurooppalaisille ja sitä kautta myös meille suomalaisille.

Myös tähän asiaan pitää presidentinvaaliehdokkaiden ottaa kansantajuisesti kantaa!

 

 

 

**********************

 

On pelättävissä, että suuret kansainvaellukset kohti Eurooppaa ovat mahdollisia jo nopeallakin aikataululla ja sen vuoksi on tärkeää, että tammikuussa 2018 järjestettävien presidentinvaalien ehdokkaat kertovat niistä avoimesti ja siten, että kansalaiset ymmärtävät asiat oikein.

 

 

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen esimerkkiä toivon myös muiden presidenttiehdokkaiden noudattavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme runsaasti palautetta Karhen Markkinoilla!

Sunnuntai 2.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

 

Olen ollut Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja neuvoston perustamisesta alkaen eli vuodesta 2013 lähtien ja sen jäsen vuoden 2015 alusta alkaen.

 

 

Neuvostoon valitaan uudet jäsenet syyskuussa 2017, joten näyttää siltä, että olen Viljakkala-neuvostossa hieman yli neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

 

 

****************

 

 

Tapaamme osallistua Viljakkalassa järjestettäviin yleisötapahtumiin ja niin tapahtui myös eilen, kun osallistuimme Viljakkala-neuvostona Karhen Markkinoille.

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja olin mukana Karhen markkinoilla neuvoston osastolla yhdessä varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) kanssa.

 

 

Meillä oli osastollamme mahdollisuus antaa asukaspalautetta kaikesta siitä, jota Ylöjärven kaupungissa Viljakkalassa tapahtuu tai on tapahtunut.

 

 

Emme ehtineet tarkasti läpikäydä saamaamme palautetta, mutta Viljakkalan heikentyneet palvelut, heikot yksityistieasiat sekä mm. Kurjenrannan ajelehtimaan päässeet laiturirakennelmat olivat kuntalaisten huolenaiheina.

 

 

Lupasimme välittää viljakkalalaisten murheet Ylöjärven kaupungin päättäjien tietoisuuteen.

 

 

 

 

 

Arvoimme paikallistoimijoiden tuotteita sisältävän tuotekassin kaikkien niiden kesken, jotka vastasivat kyselyymme ja arvonnassa arpa suosi Leea  Järvensivua, joka tässä poseeraa varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) keskellä!

 

 

Kiitokset kaikille kyselyymme vastanneille – olen varma, että saamamme vastaukset tullaan käsittelemään Ylöjärven kaupunkipäättäjien keskuudessa suurella arvonannolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Vanhanen on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli

Perjantai 30.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla paikalla, kun kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalassa Maisemakahvilassa Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi – Vanhanen on ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli.

 

 

Ritari Hyvämieli on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta ry:n kannatusritari ja hyvänmielen lähetti.

 

 

Jokainen Ritari Hyvämieli saa hopeisen rintamerkin sekä Käskykirjan, jossa ritariksi lyöminen vahvistetaan.

***************

 

 

Tässä muutama kuva, kun Matti Vanhanen lyötiin kulttuuria vaalivan ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen ylpeä, että minut on aikoinaan lyöty Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numerolla 307!

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieliksi on lyöty useita entisiä ministereitä, eduskunnan entisiä puhemiehiä, kenraalikunnan jäseniä ja monia kulttuuri- sekä talouselämän keskeisiä vaikuttajia.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Laitoin kodan alle valkeen!"

Torstai 29.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Muistelen tässä jutussani arvostamaani naapurimme vanhapoika-isäntä Reino Lepomäkeä.

 

 

Reinolla oli lähes loppuun saakka muutaman lehmän karja, jonka lypsämisen hän suoritti käsin.

 

 

Lepomäessä oli suuri karjakeittiö – karjakeittiö oli niin suuri, että isäni, joka oli kätevä käsistään, rakensi karjakeittiöön kunnollisen saunan.

 

 

Karjakeittiössä oli iso muuripata, jonka alle Reino aina aamuisin viritti tulen, jotta kuumaa vettä riitti maitoastioiden pesuun ja muuhun tarpeelliseen.

 

 

”Laitoin kodan alle valkeen” oli Reinon usein käyttämä toteamus, kun hän kertoi aamuaskareistaan ja siitä, että ensimmäiseksi aamuisin piti laittaa tuli muuripadan alle.

 

 

Lepomäki oli kulmakuntamme taloista se, jonne naapurimme miesväki kokoontui usein.

 

 

Kokoontumisten vauhdittajana oli usein se, että Reino teki sahtia muutaman kerran vuodessa ja muistan oikein hyvin, kun Lepomäen karjakeittiössä oli sahtitynnyri ja sen ympärillä muutamia kylänmiehiä.

 

 

Miehet ryyppäsivät sahtia metallisesta kauhasta ja kauha kiersi niin kauan, kuin siinä sahtia riitti.

 

 

Lepomäen sahti ei ollut ”räyhäsahtia”, sillä koskaan sen nauttiminen ei aiheuttanut miesten kesken eripuraa – tappeluista puhettakaan.

 

 

Minä en pikkukloppina osallistunut sahdinjuontiin vaan seurasin miesten jutustelua suurella mielenkiinnolla.

 

 

Lepomäen navetta on edelleen paikoillaan ja mikäs sen on ollessa, sillä joskus viidentoista vanhana pikesin sen huopakaton uuden veroiseksi! 

Olin silloin nuori sekä notkea ja sain työstäni muutaman kymmenen markkaa palkaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-