Kernave oli Liettuan suurherttuakunnan keskiaikainen pääkaupunki

Torstai 9.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli…

 

 

 

 

 

…Kernave, joka oli Liettuan suuriruhtinaskunnan keskiaikainen pääkaupunki ja sen sanotaankin olevan Liettuan ensimmäinen pääkaupunki ennen Trakaita ja nykyistä pääkaupunkia Vilnaa.

 

 

Kernave sijaitsee n. 35 kilometriä luoteeseen Vilnasta itäisessä Liettuassa.

 

 

 

 

 

Tässä näkymä Kernave´n näköalapaikalta Neris-joelle ja tämän näköalan sanotaan olevan yksi kauneimmista näköaloista Liettuassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kernave´n kirkko on rakennettu vuonna 1920 ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä olevan kirkon perustukset muistuttavat kirkosta, joka rakennettiin tälle paikalle vuonna 1739.

 

 

Valitettavasti emme vierailleet kirkossa.

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että on herättänyt melkoista ihmetystä, että taannoin seurakunnan kirkkoherra sai rakentaa komean talonsa aivan kirkon läheisyyteen.

 

 

 

 

 

Vytautas Suuri (1350 – 1430) oli Liettuan kansallinen johtaja ja hänen patsaitaan on useita Liettuassa – tämä patsas sijaitsee Kernaven kirkon äärellä.

 

 

 

 

 

Kernave´ssa on komeannäköinen arkeologinen museo.

 

 

Ovet olivat avoinna ja pääsimme eteisaulaan sekä vessoihin, mutta kun paikalla ei ollut ristin sielua, niin emme menneet ominpäin tutustumaan museoon.

 

 

Kernave´ssa on nykyisin vain hieman alle 300 asukasta, joten siellä varmaan luullaan, että heidän museonsa ei kiinnosta ketään!

 

 

Väärin luulevat, sillä Kyröläismatkaajia museo olisi kiinnostanut!

 

 

 

 

 

No, me jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta

Keskiviikko 8.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Monenlaista saimme kokea heinäkuun alussa, kun me Kyröläismatkaajat teimme kenraali Pentti Lehtimäen johdolla matkan Baltiaan.

 

 

Eräs kohteemme oli Euroopan maantieteellinen keskus n. 26 kilometriä Vilnasta pohjoiseen.

 

 

Paikka sijaitsee lähellä Purnuskes-kylää.

 

 

 

 

 

Paikkaan on ohjausviittoja…

 

 

 

 

 

…jotka ohjaavat kulkijan…

 

 

 

 

 

…todelliseen Euroopan keskipisteeseen!

 

 

 

 

 

Vuonna 2004 kuvanveistäjä Gediminas Jokubonisin luoma muistomerkki rakennettiin Euroopan maantieteellisen keskuksen paikkaan. Monumentti on valkoinen graniittipylväs, jonka yläpäässä on tähtien kruunu.

 

 

 

 

 

Merkkikiven ja monumentin ympärillä on iso viherkenttä ja sen laidalla on eurooppalaisten maiden lippurivistö.

 

 

 

********************

 

 

On vielä todettava, että Euroopan keskipisteen sijainnista on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä ja erilaiset mielipiteet johtuvat mm. siitä, että Euroopan ja Aasian välisen rajan määrittelyssä on erilaisia koulukuntia.

 

 

Myös erilaiset bisnesnäkökohdat vaikuttavat siihen, että mitä kohtaa pidetään Euroopan maantieteellisenä keskipisteenä.

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että käyntiä Euroopan maantieteellisessä keskuspaikassa piti hieman juhlia ja kenraali sekä mainio kuljettajamme Raivo. joka on ollut mukana kuljettajana kaikilla 15:llä Kyröläismatkallamme, olivat tuoneet mukanamme muutaman samppanjapullon ja niiden voimalle me juhlimme käyntiämme paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta!

 

 

 

Ja matka jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina se hirvittää vaikka se siellä onkin luvallista!

Tiistai 7.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa liikennevaloissa punaisia valoja vasten ajaminen on yksiselitteisesti kielletty.

 

 

Kaikkialla näin ei ole ja siihen sain taas kerran tutustua taannoisella Kyröläismatkallamme mm. Liettuassa.

 

 

Liettuassa, kuten niin monissa muissakin maissa, liikennevaloissa oikealle kääntyvä saa ajaa punaisia päin, mutta luonnollisesti suurta varovaisuutta noudattaen.

 

 

Punaisia päin ajamisen salliminen oikealle käännyttäessä ilmaistaan ainakin Liettuassa punaisen liikennevalon rinnalle asennetulla pienellä lisäkilvellä.

 

 

 

Seuraavat pari kuvaa otin Vilnassa, kun olimme pienellä porukalla tutustumassa kaupunkiin:

 

 

 

 

 

Punaiset palavat, auto lähestyy suojatietä ja nainen ylittää katua, sillä hänelle palavat vihreät.

 

 

 

 

 

Tilanne jatkuu; nainen on edennyt suojatiellä ja auto ajaa päin punaisia, sillä se on kääntymässä oikealle ja punaisen liikennevalon vieressä on pieni vihreä nuoli, joka ilmaisee, että ajaminen punaisia päin on sallittua.

 

 *******************

 

Liikennevaloista oikealle kääntymistä punaisia päin ovat poliitikot aika ajoin lämmitelleet ja on olemassa jopa ehdotuksia kokeilukunniksi!

 

 

Asiasta on tehty jopa kansalaisaloite, mutta se ei saanut suurtakaan kannatusta ja aloite raukesikin tänä vuonna kesäkuun alussa.

 

 

En kannata mahdollisuutta, että liikennevaloissa saisi kääntyä punaisia päin missään tilanteissa piste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen presidentit Peras Evindas Svinhufduras, Lauris Relanderis sekä Kiosto Kaljo saivat aikoinaan Liettuan korkeimman kunniamerkin

Maanantai 6.8.2018

Trakai oli 1300-luvulla Liettuan järjestyksessään toinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin tärkein turistikohde on siellä saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Tutustuin omatoimisesti Trakain linnan eri kammioihin taannoisella Kyröläismatkallamme ja eräässä kammiossa löysin myös Suomen historiaan liittyvän tärkeän asian eli Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät korkeat kunniamerkit.

 

 

Liettua itsenäistyi helmikuun 16. päivänä vuonna 1918 ja itsenäisyyttä jatkui aina kesäkuun 15. päivään vuonna 1940 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti maan.

 

 

Neuvostomiehitystä kesti vuoden 1990 maaliskuun 11. päivään saakka, jolloin Liettua vapautui puna-armeijan miehityksestä ja siitä tuli taas itsenäinen valtio.

 

 

Liettuan neuvostomiehitystä kesti siis lähes viisikymmentä vuotta!

 

 

 

*********************

 

 

 

Ensimmäisen itsenäisyytensä aikana Liettua myönsi ulkomaisille johtajille tarkoitetun korkeimman kunniamerkkinsä Suomen presidenteistä Per Edvin Svinhufvudille, Lauri Kristian Relanderille sekä Kyösti Kalliolle.

 

 

Kaikki nämä kunniamerkit ovat yleisön nähtävissä Trakain linnan eräässä kammiossa:

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kunniamerkkiä ovat esillä tässä ”kunniamerkkikammiossa”!.

 

 

 

 

 

 

Per Edvin Svinhuvud on saanut tämän kunniamerkin vuonna 1930 kuten….

 

 

 

 

 

 

... selitystekstistä ilmenee.

 

 

 

 

 

Lauri Kristian Relander on saanut olla tämän kunnian kohteena jo vuonna 1924.

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1936 Kyösti Kallio sai vastaanottaa Liettuan korkeimman kunniamerkin, joka silloin myönnettiin ulkomaisille valtionpäämiehille.

 

 

 

Kannattaa poiketa Trakain linnassa ja siinä kammiossa, jossa ovat esillä Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät kunniamerkit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakertomus Trakain linnan kammioissa nähdystä!

Sunnuntai 5.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli Liettuan toinen pääkaupunki 1300-luvulla – sen edeltäjä oli Kernave ja seuraaja Liettuan nykyinen pääkaupunki Vilna.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometrin päässä länteen Vilnasta ja sen merkittävin nähtävyys on saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tutustuimme Trakain linnaan.

 

 

Tutustuimme linnaan ominpäin eli meillä ei ollut siellä mitään opastusta ja sen vuoksi tässä esittämäni kuvakertomus on ilman selityksiä ja jäsentelyjä.

 

 

Ainoana selityksenä osaan antaa sen, että nähtävää linnassa ja sen eri kammioissa riittää.

 

 

Mutta sitten hajanaiseen kuvakertomukseen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olipa siinä kuvia kerrakseen.

Huomasitte varmaan, että kuvia oli pätkittäin samaan aiheeseen liittyen. "Pätkäsarjat" liittyvät siihen, että eri kammioissa käsitellään samaa aihepiiriä.

 

 

Toivottavasti kuvat saivat Sinussa ajatuksen, että tuolla kannattaa käydä. 

Tee se!

PS:nä se, että eräässä kammiossa oli esillä jotain, joka liittyy läheisesti Suomen historiaan. Sen kammion annista joskus myöhemmin erikseen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakain linna Liettuassa on todellinen nähtävyys

Perjantai 3.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli 1300-luvulla hetken aikaa Liettuan pääkaupunki.

 

 

Trakai sijaitsee n. 28 kilometriä länteen maan nykyisestä pääkaupungista Vilnasta.

 

 

Trakain ylivoimaisesti suosituin turistikohde ja nähtävyys on Trakain linna, johon taannoisella Kyröläismatkallamme sain tutustua.

 

 

Tutustuminen oli omatoimista, mutta netistä löytyy paljon tietoa linnan eri vaiheista.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakollaasi ilman selityksiä Trakain linnassa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Trakain linna sijaitsee saaressa, joten sinne mennään kävelysiltaa pitkin.

 

 

 

 

************************

 

 

 

Mutta sitten niitä kuvia linnan sisäpihalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalta pääsee lukemattomiin näyttelykammioihin, mutta niistä kuvia ehkä jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakai - järjestyksessään Liettuan toinen pääkaupunki

Torstai 2.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme kävimme Liettuan pääkaupungin Vilnan lisäksi kahdessa sen edeltäjäpääkaupungissa eli Trakaissa ja Kernaven kaupungissa.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometriä länteen Vilnasta.

 

 

Asukkaita Trakaissa lienee nykyisin n. 5.000 henkeä, mutta erityisesti kesän turistiaikana kaupungin väkimäärä on täysin toisenlainen.

 

 

Trakain aika Liettuan pääkaupunkina jäi lyhyeksi, sillä suuriruhtinas Gediminas ehti neljännesvuosisataisen hallintoaikansa aikana muuttaa Liettuan pääkaupungin aluksi Kernavesta Trakaihin ja sitten Trakaista Vilnaan! Touhun mies!

 

 

 

 

Trakain ehdottomasti tärkein kohde ja nähtävyys on Trakain linna, mutta siitä ja siellä kokemastani joskus myöhemmin.

 

 

 

 

Vaikka jokseenkin koko aika Trakain vierailullamme kuluikin linnassa, niin toki yhteen paikalliseen olueen riitti aikaa.

 

 

************************

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettuja kuvia, kun lähestyimme Trakaita – idyllisiä pienomakotitaloja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

Mutta se Trakain linna – se se on todellinen nähtävyys ja kokemus!

 

 

Siitä kuitenkin kuvakertomus joskus myöhemmin – jaksa odottaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamunkoiton portti on liettualaisille eräs maan pyhimmistä paikoista

Keskiviikko 1.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneella Kyröläismatkallamme saimme Vilnan kaupunkikävelyllämme tutustua liettualaisten erääseen pyhimpään paikkaan eli Aamunkoiton porttiin.

 

 

 

 

 

Aamunkoiton portti eli Ausros vartai kuului aikoinaan Vilnaa ympäröivään muuriin ja se on ainoa jäljelläoleva, joka on säilynyt alkujaan kymmenestä portista.

 

 

Aamunkoiton portti on rakennettu Vilnan vaarallisimmalle ja hyökkäysalttiimmalla paikalle.

 

Portin yhteyteen on rakennettu pieni kappeli ja siellä on kultakehyksinen maalaus siunatusta Neitsyt Mariasta eli Armon Äidistä.

 

 

Neitsyt Mariasta on vain harvoja maalauksia, joissa hän esiintyy ilman käsivarsillaan lepäävää pientä lasta ja tämä on yksi niitä harvoista kuvista.

 

 

Valitettavasti emme käyneet Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevassa kappelissa. ja kaikki tämän jutun kuvat olen kuvannut kadulta tuolla vanhalla ja jo monta vuotta sitten valokuvausliikkeessä korjauskelvottomaksi todetulla kamerallani.

 

 

 

 

 

Madonnan kuvalla uskotaan olevan ihmeitä tekeviä voimia.

 

 

Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa kutsutaan myös nimillä ”Aamunkoiton Madonna”, ”Vilnan Madonna” tai ”Musta Madonna”.

 

 

 

On merkittävää, että Vilnassa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Madonnaa palvovat niin katoliset kuin myös ortodoksit.

 

 

Myös me evankelisluterilaiset voimme kunnioittaa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa!

 

 

 

 

 

Pyhän Maarian kuva kerää paikalle paljon pyhiinvaeltajia, jotka konttaavat viimeiset kymmenet metrit kuvan luokse ja jättävät sinne votiivilahjoja, jotka ovat Jumalalle annettavia uhrilahjoja.

 

 

 

 

Kannustan, että Vilnassa käydessänne käytte tutustumassa Aamunkoiton porttiin ja poikkeatte myös siellä olevaan kappeliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupisin perustuslaki sisältää 41 kohtaa

Tiistai 31.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Uzupisin kaupunginosa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa julistautui vuonna 1991 Uzupisin tasavallaksi eli Uzupio Res Publica.

 

 

Uzupisin tasavallalla on perustuslaki, joka on muistaakseni 37 eri kielellä nähtävissä erään rakennuksen seinällä Paupio-kadun varrella Uzupisissa.

 

 

 

 

 

Perustuslaki kiinnostaa kaikkia Uzupisissa kävijöitä ja niin myös meitä Kyröläismatkaajia, kun 9.7.208 vierailimme Uzupisin tasavallassa.

 

 

 

 

 

On suuri kunnia meille suomalaisille, että Uzupisin perustuslaki Paupio-kadulla on myös suomeksi.

 

 

Uzupisin perustuslakiin kuuluu 41 pykälää ja ne ovat seuraavat:

 

 

 

 

1. Jokaisella on oikeus elää Vilnajoen rannalla ja Vilnajoella on oikeus virrata jokaisen ohi.

2. Jokaisella on oikeus kuumaan veteen, lämmitykseen talvella ja tiilikattoon.

3. Jokaisella on oikeus kuolla, mutta se ei ole velvollisuus.

4. Jokaisella on oikeus erehtyä.

5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.

6. Jokaisella on oikeus rakastaa.

7. Jokaisella on oikeus olla vailla rakkautta, mutta ei välttämättä.

8. Jokaisella on oikeus olla huomaamaton ja tuntematon.

9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai vain olla tekemättä yhtään mitään.

10. Jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa.

11. Jokaisella on oikeus huolehtia koirastaan, kunnes jompikumpi kuolee.

12. Koiralla on oikeus olla koira.

13. Kissan ei tarvitse rakastaa omistajaansa, mutta hädäntullen sen pitää auttaa tätä.

14. Jokaisella on oikeus olla joskus tietämättä velvollisuuksistaan.

15. Jokaisella on oikeus epäröidä, mutta se ei ole velvollisuus.

16. Jokaisella on oikeus olla onnellinen.

17. Jokaisella on oikeus olla onneton.

18. Jokaisella on oikeus olla hiljaa.

19. Jokaisella on oikeus uskoa.

20. Kenelläkään ei ole oikeutta väkivaltaan.

21. Jokaisella on oikeus tajuta oma pienuutensa ja suuruutensa.

22. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta siihen, mikä on ikuista.

23. Jokaisella on oikeus ymmärtää.

24. Jokaisella on oikeus olla ymmärtämättä mitään.

25. Jokaisella on oikeus olla mitä tahansa kansallisuutta.

26. Jokaisella on oikeus juhlia syntymäpäiväänsä tai jättää juhlimatta.

27. Jokaisen on muistettava nimensä.

28. Jokainen voi jakaa toisille sitä, mitä omistaa.

29. Kukaan ei voi jakaa toisille sitä, mitä ei omista.

30. Jokaisella on oikeus veljiin, siskoihin ja vanhempiin.

31. Jokainen voi olla vapaa.

32. Jokainen on vastuussa vapaudestaan.

33. Jokaisella on oikeus itkeä.

34. Jokaisella on oikeus olla väärinymmärretty.

35. Kenelläkään ei ole oikeutta syyllistää toista.

36. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.

37. Jokaisella on oikeus olla ilman oikeuksia.

38. Jokaisella on oikeus olla pelkäämättä.

39. Älä voita.

40. Älä puolustaudu.

41. Älä anna periksi.

 

 

 

*****************************

 

 

 

Hyviä periaatteita kelle tahansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksi

Maanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.

 

 

Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

 

 

 

 

 

Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.

 

 

 

 

 

Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.

 

 

Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.

 

 

Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.

 

 

 

 

 

Tässä erään gallerian julkisivu.

 

 

 

 

 

Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.

 

 

 

 

 

Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Amber-museo-galleriassa Vilnassa pääsee tutustumaan meripihkan muodostumiseen

Sunnuntai 29.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Vilnassa…

 

 

 

 

 

…lähellä Pyhän Annan kirkkoa sijaitsee…

 

 

 

 

 

…Amber-museo-galleria, jossa pääsimme taannoisella Kyröläismatkallamme tutustumaan meripihkan muodostumiseen sekä luonnollisesti ostamaan meripihkatuotteita.

*******************

 

 

 

 

 

Meripihka on 20 – 100 miljoonaa vuotta sitten kasvaneiden havupuiden pihkaa, joka on kerrostunut merenpohjaan, josta se sitten on huuhtoutunut rannoille.

 

 

 

 

 

Jos havupuusta vuotaneeseen pihkatippaan tarttui hyönteinen, niin tällainen kivettynyt ”pihkaklöntti” on nykypäivän löytäjälleen todella arvokas.

 

 

 

 

 

Vilnan Amber-museo-galleriassa esitetään havainnollisesti meripihkan muodostuminen, jota on miljoonia vuosia sitten tapahtunut mm. Liettuan ja Kaliningradin alueilla.

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa-galleriassa oli esillä isoja ”meripihkaklönttejä” sekä niistä hiottuja hienoja meripihkatuotteita.

 

 

 

Muutamia tuotteita päätyi myös kyröläismatkaajien tuliaisiksi kotiinjääneille!

 

 

 

 

 

Tarjolla oli myös Amber-drinkkiä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %, mutta tätä ei kai kukaan matkaajistamme ostanut!

 

 

Tulipahan tällä käynnillä selväksi meripihkan synty!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuriruhtinas Gediminas loi diplomatialla suur-Liettuan ja teki Vilnasta Liettuan pääkaupungin

Lauantai 28.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Vilnan Tuomiokirkkoaukiolla on suurikokoinen patsas, joka esittää suuriruhtinas Gediminasta.

 

 

 

 

 

Gediminas hallitsi Liettuaa vuodesta 1316 alkaen aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1341.

 

 

Kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen hallintokautensa aikana Gediminas loi suur-Liettuan, jonka valtapiiri ulottui Itämereltä Mustalle merelle saakka.

 

 

Gediminas liitti valtansa piiriin monia alueita sillä, että useat hänen lapsistaan tekivät naimakauppoja lähialueiden hallitsijoiden lasten kanssa – diplomaattista ja veretöntä valtausta!

 

 

Gediminas loi puitteet Liettuan maatalouden kehittämiselle, mutta hän toimi myös kaupunkien kehittämiseksi – Vilna, Trakai, Kernave ja Kaunas kehittyivät Gediminaksen aikana merkittäviksi.

 

 

Gediminas vaihtoi Liettuan pääkaupungin ensiksi Kernavesta Trakaihin ja sen jälkeen Trakaista Vilnaan.

 

 

Gediminas toimi diplomaattisin keinoin ja vahvisti Liettuan asemaa naapureiden suuntaan, mutta toisaalta Liettuan laajentuminen vei sen pitkäaikaiseen konfliktiin Moskovan, Puolan ja Unkarin kanssa.

 

 

Gediminas kuoli vallankaappausyrityksessä vuonna 1341.

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Gediminaksen patsaan kilvessä lukee:

 

 

 

 

Kiitokset Kyröläismatkojemme johtaja kenraali Lehtimäelle tästäkin ”oppitunnista” – Viljakkalassa Hanhijärven kansakoulussa ei kerrottu mitään Liettuan historiasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa...

Perjantai 27.7.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde maanantaina 9.7.2018.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Lehtimäki opasti meitä, että varmin arvaus Baltian ja keski-Euroopan kirkkoja tunnistettaessa on todeta, että kyseessä on Pietari-Paavalin kirkko!

 

 

Tämä toteamus pätee myös Vilnassa!

 

 

Pietari-Paavalin kirkkoa Vilnassa pidetään Puolan ja Liettuan liittovaltion barokin mestariteoksena.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Pietari-Paavalin kirkon kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II kävi Liettuan kierroksellaan vuonna 1993 myös tässä kirkossa ja vierailun muistoksi kirkossa on hänen kuvansa sekä muistolaatta vierailusta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

Jätimme Vilnan Piotra i Pawla –kirkon ja jatkoimme seuraaviin kohteisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Vankisellien…

 

 

 

 

 

…karuutta.

 

 

 

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tytuvenain luostari Liettuassa on monessakin mielessä kiinnostava käyntikohde

Sunnuntai 22.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli Tytuvenain luostari.

 

 

Luostarista ja sen luostarikirkosta on vaikea löytää tietoja esimerkiksi netistä, mutta Ristikukkulan jälkeen siellä kannattaa poiketa.

 

 

Tytuvenai on pieni n. kahden ja puolen tuhannen asukkaan kaupunki ja se on tunnettu pyhiinvaelluskeskus kirkkonsa ja luostarinsa ansiosta.

 

 

Tytuvenain kirkko ja luostari ovat arkkitehtoninen mestariteos ja se on yksi kauneimmista barokkityylisista koillis-Euroopassa.

 

 

Olimme Tytuvenaissa sunnuntaina ja oli kiintoisaa seurata, kun paikkakuntalaiset olivat laittautuneet parhaimpiinsa ja suuntasivat matkansa kirkkoon.

 

 

 

 

 

Tytuvenaihin oli melkoinen matka Ristikukkulalta ja pidemmäksi matkamme muodostui, kun jouduimme hieman harhailemaan etsiessämme kohdetta - pienen harhailun jälkeen sinne kuitenkin löysimme.

 

 

 

Muutamia kuvia luostarin alueelta ja luostarista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Luostarin Neitsyt Marian kirkossa oli meneillään Jumalanpalvelus ja emme poikenneet sitä häiritsemään.  Ovelta kuitenkin katsoimme hienosti koristeltua kirkkoa.

 

 

 ****************

 

 

Luostaripihaa kiertävällä käytävällä olevat maalaukset ja korkokuvat toivat elävästi mieleen Pompeijissa tapaamamme maalaukset ja korkokuvat, mutta ovathan toki Tytuvenain luostarissa olevat taideteokset vuosisatoja nuoremmat kuin Pompeijissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lyhyen vierailumme aikana selvisi, että tytuvenaiset ovat ylpeitä, että heillä on kaupungissaan poikkeuksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus.

 

 

Tytuvenaissa kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian ensimmäinen presidentti oli Janis Cakste

Lauantai 14.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Latvian tasavallalla ehti ennen Neuvostoliiton miehitystä olla neljä presidenttiä ja heistä ensimmäinen oli Jānis Čakste.

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi vuonna 1993 ja sen jälkeen maan presidentteinä ovat olleet Guntis Ulmanis, Vaira Vike-Freiberga,  Valdis Zatlers, Andris Bērziņš ja nykyisin Latvian presidenttinä on Raimonds Vējonis.

 

Kyröläismatkamme ensimmäinen yöpymiskohde oli Jelgava ja hotelliamme…

 

 

 

 

 

 

 *****

 

 

 

 

 

 

 

…melkein vastapäätä oli Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

 

Oli taas kerran mukava perehtyä erään ystävällismielisen Baltian maan historiaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesän eräs kohokohta on koettu - Kyröläismatka!

Perjantai 13.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla eräs kesän kohokohdista on, kun saan osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle.

 

 

Kotiuduin eilen Viljakkalan Majajärven mökilleni varhaisina aamutunteina jo viidenneltätoista Kyröläismatkalta, joihin olen saanut osallistua – oli jo toinen vuosi, kun olen ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

Matkat saivat alkunsa hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoista Venäjälle.

 

 

Matkojemme kohteet ja osanottajakirjo ovat vuosien saatossa monipuolistuneet, sillä olemme matkailleet Venäjän lisäksi mm. Puolassa ja laajalti Baltiassa - jääkärien jalanjäljet ovat tulleet tutuiksi matkoillamme.

 

 

Kenraalin laaja sotilaskokemus sekä hänen monipuolinen tuntemuksensa maailman sotilaspolitiikasta, kulttuurista, taiteesta ja monista muista asioista ovat olleet vahva pohja, jolle Kyröläismatkamme ovat rakentuneet.

 

 

Jo nyt voin ilolla kertoa, että vuoden 2019 Kyröläismatka on kehittelyn kohteena! Kyröläismatkoille ovat tervetulleita myös ne, jotka eivät ole hämeenkyröläisiä tai viljakkalalaisia.

 

 

Vuoden 2018 Kyröläismatkamme suuntautui Viroon, Latviaan sekä Liettuaan ja olin innokas lähtemään taas kerran mukaan, sillä minulla on ollut Baltiassa ”sokea piste”, kun aikaisemmin en ole käynyt Vilnassa!

 

 

 

********************

 

 

 

Kenraalilla on hieno tapa aloittaa Kyröläismatkamme aina tervetulotapahtumalla, jossa samppanjapullojen korkit lentävät taivaan tuuliin.

 

 

 

 

 

 

 

Märjamaan kirkko on ns. linnoituskirkko, jossa kirkon pohjoisseinällä ei ole lainkaan ikkunoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkoon tutustumisessa oppaanamme oli Märjamaan kirkkoherra Illimar Toomet, joka kertoi, että kunnassa on asukkaita 5.000 ja heistä 83 maksaa kirkolle jäsenmaksun.

 

Seurakunnan vuosibudjetti on 13.000 euroa ja kunnan myöntämä avustus on 200 euroa.

 

 

Märjamaan seurakunnan kummiseurakuntana oli aiemmin Vihannin seurakunta ja nyt Raahen seurakunta – kirkkoherra kiitti kummiseurakuntia niiden antamasta taloudellisesta tuesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkopihalla järjestetty tervetulotilaisuus oli onnistunut ja kenraalin avaaman samppanjapullon korkki nousi korkeimmalle – hyvä enne matkan onnistumiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Polttoaineiden hinnat Liettuassa ja Latviassa ovat keskenään jokseenkin samalla tasolla ja n. 20 % halvemmat kuin Suomessa

Perjantai 10.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen Baltian-matkamme antoi hyvän mahdollisuuden vertailla polttoaineiden hintoja Suomen ja Baltian maiden kesken.

 

Vertailua helpotti teknisesti se, että Neste Oil toimii samanlaisella konseptilla kaikissa näissä maissa, joten ”pylväshinnat” oli helppo havaita ja vertailla.

 

Harmillista se, että en saanut Virossa kameranlinssiini yhtään Neste Oil´n hintapylvästä, joten tämä vertailuni koskee ainoastaan Suomea, Liettuaa ja Latviaa. Neste Oil on näkyvästi mukana myös Viron polttoainebisneksessä, mutta kamerani ei ollut kuvausvalmiina oikealla hetkellä!

 

Käytän tässä vertailussa valuuttakertoimena niitä kertoimia, joilla sain ennen matkaamme Liettuan litejä ja Latvian lateja Tampereen Seudun Osuuspankista.

 

Ostin 50 eurolla Liettuan litejä ja sain niitä 170. Täsmälleen saman summan sain Latvian lateja, kun vaihdoin 250 euroa lateiksi.

 

 

 

Tässä esimerkkinä ovat Suomen hinnat. Kuva on Ylöjärven Kauppakeskus Elon Neste Oil´n asemalta kotiintulomme jälkeisenä päivänä.

 

 

 

Liettuassa hinnat olivat nämä.

 

 

 

 

 

Latvian Liepajan Neste Oil myi polttoaineita näillä hinnoilla

 

 

Pieni valuuttakorjattu yhteenveto lienee paikallaan (hinnat euroina/litra):

 

Bensiini 95

 

Suomi           1,689

Liettua          1,379

Latvia           1,363

 

 

Bensiini 98

 

Suomi           1,739

Liettua          1,394

Latvia           1,407

 

 

Diesel

 

Suomi           1,539

Liettua          1,291

Latvia           1,289

 

 

Liettuan ja Latvian polttoainehinnat ovat parisenkymmentä prosenttia halvemmat kuin Suomessa.

 

On kuitenkin muistettava, että molemmissa vertailumaissa keskimääräinen kuukausiansio jää alle tuhannen euron per kuukausi.

 

Baltian halvemmat hinnat selittävät sen, että Baltian maissa liikennöivät turistibussit tankkaavat heti Baltiaan päästyään ja tankkaavat siellä myös ennen paluutaan Suomeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Liettuasta, Latviasta ja Virosta!

Torstai 12.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin perhekuntani kanssa eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Baltiasta.

 

Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen kesä, jolloin osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkalle.

 

Matkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkalla luovutettuun Karjalaan. Porukka on pysynyt pääosiltaan saman taustaryhmän omaavana ja matkamme ovat vuosien saatossa suuntautuneet Venäjän lisäksi Puolaan, Liettuaan, Latviaan sekä Viroon.

 

Kenraali Lehtimäki omaa sotilastaustan lisäksi vahvan otteen historiaan sekä kulttuuriin, joten matkat ovat aina muodostaneet sotahistorian lisäksi mielenkiintoisen kokonaisuuden.

 

Eilen päättyneen matkamme aikana yövyimme Liettuassa yhden yön ja Latviassa kolme yötä. Meno- ja paluumatkan suoritimme Viron ”läpiajona”, mutta mielenkiintoisia kohteita oli myös siellä.

 

Aineistoa matkaltamme kertyi paljon ja pyrin hyödyntämään matkan antia lähipäivinä myös näillä sivuilla.

 

Kesäinen Suomi on poliittisesti lomalla, mutta muuten tapahtumia on paljon. Toivon, että Baltian matkamme anti ei jää näillä sivuilla muiden tapahtuminen varjoon. Naputtelen näitä rivejä tiukan Viherpeukalopäivän jälkeen 11.7.2012 myöhään illalla ja yhtään riviä Baltian matkasta ei ole vielä näppäimistöltä ”löytynyt”.

******

 

Kaikki tiedämme, että Virossa kadut ja puistot ovat kauniita sekä hyvinhoidettuja.

 

Sama tilanne on myös Liettuassa sekä Latviassa. Baltian maat ovat neuvostomiehityksestä vapauduttuaan panostaneet kansalaisten viihtyvyyteen ja elinympäristön huolenpitoon sekä kauneuteen.

 

Tässä pieni kuvakimara Liettuan ja Latvian kaupungeissa näkemistämme kukkaistutuksista. Voidaan todeta, että meillä on opiksi otettavaa!

 

 

Liepajan Yliopistorakennuksen edessä on komea perhosistutus!

 

 

 

Latvian Kansallisoopperatalon edessä Riikassa on aina kesäisin hienot kukkaistutukset!

 

 

Ja sitten ”nimettömiä” kukkaluomuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku näistä hienoista kukka-asetelmista tuo jollekin lukijoista mieleen saman ajatuksen kuin minulle:

"Tuollainen pitäisi saada aikaiseksi!"

-Esko Erkkilä-