Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sen huomaa vasta kun se puuttuu

Keskiviikko 16.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevaa toteamusta käytetään yleensä silloin kun sairastumme eli huomaamme terveyden merkityksen vasta sitten, kun se puuttuu.

 

 

Tuo toteamus sopii myös positiivisiin muutoksiin ja sellaista olen saanut kokea monien muiden tapaan eilen.

 

 

Minun lisäkseni nuo ”monet muut” ovat rautateiden varrella asuvia kansalaisia ja meitä, joilla on vapaa-ajanasunto radan varrella.

 

 

 

 

 

Eilinen oli mökillä todellinen luontopäivä, sillä sataakuuttakymppiä porhaltavat pikajunat olivat raiteilta poissa.

 

 

Poissa olivat myös tavarajunat, joista useat pysähtyvät mökkini naapurissa eli Majajärven liikennepaikalla.  Tavarajunan pysähtyminen merkitsee aikamoista pauketta, kun vaunut törmäävät edellisen vaunun perään.  Tavarajunan liikkeellelähtö merkitsee myös koko junan pituista melua, kun jokaisen vaunun kytkentälaitteet tekevät tehtävänsä, jotta juna pääsee liikkeelle.

 

 

Ratameluun on vuosien myötä niin tottunut, että sitä ei ole aikaisemmin meluksi osannut edes ajatella.

 

 

Eilisen jälkeen sen osaa mieltää meluksi!

 

 

Vielä eilisestä sen verran, että mökin äänimaailma oli täysin toinen kuin muulloin.  Oli todellista hermolepoa viettää aikaa ulkona ja kuunnella lintujen laulua; onneksi kylän koiratkin osasivat olla hiljaa ja eivät haukkumisellaan häirinneet luonnon rauhaa.

 

 

En hyväksy lakkoilua, mutta tämä lakko toi jotain hyvääkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljä perustukijalkaa

Sunnuntai 13.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen ja kokouksessamme esiintyi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

 

 

Olin virallinen puoluekokousedustaja kesäkuussa 2016 Seinäjoen puoluekokouksessa, jossa yksimielisesti päätimme, että Matti Vanhanen on Keskustan presidenttiehdokas tammikuussa 2018 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

 

 

 

 

Eilen Tampereella Kirjastotalo Metson Lehmus-salissa järjestetty tilaisuus oli Matti Vanhasen 161. puhetilaisuus hänen presidenttiehdokkuusaikanaan!

 

 

 

Tasavallan presidentin keskeinen tehtävä on huolehtia kansallisen turvallisuuden vaalimisesta ja sen hoitamisessa Matti Vanhasella on neljä perustukijalkaa:

 

 

 

 

 

Harkitseva ja viisas ulkopolitiikka.

 

 

 

 

 

Uskottava puolustus.

 

 

 

 

 

Itsellinen talous ja siinä erityisesti energiaomavaraisuus sekä ruokaomavaraisuus.

 

 

 

 

 

Kansallinen eheys.

 

 

 

 

Matti Vanhanen toivoo, että presidentinvaalitaistelusta muodostuu analyyttinen ja faktoihin perustuva keskustelu.

 

 

Samaa toivon minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukunimi - etunimi, sukunimi

Keskiviikko 9.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Nelikymmenvuotinen työnantajani teki jossain vaiheessa yhteistyötä yhdysvaltalaisen Central Soyan kanssa.

 

 

Kokemattomat esimieheni ottivat monia Central Soyan meille tarjoamia metodeja totena ja ne vuodet olivat vaikeimpia aikoja työurallani, kun jouduimme soveltamaan jenkkimenetelmiä suomalaiseen agribisnekseen.

 

 

Ei siitä mitään tullut!

 

 

Hulluinta oli se, että myyntimiesten piti osata ennakoida runsas vuosi eteenpäin ne asiakaskäynnit, joita hänen olisi pitänyt toteuttaa runsaan vuoden kuluttua!

 

 

Onneksi yksikkömme johtoon nousi Yhtymän tuleva pääjohtaja, joka varsin nopealla aikataululla osoitti ovea sokeasti Central Soyan tarjoamia menettelytapoja ihannoivalle kokemattomalle markkinointijohtajalle ja myös hänen lakeijansa sai aikanaan väistyä vastuulliselta paikaltaan.

 

 

Tuleva pääjohtaja korosti menettelytapanaan, että edetään ”maaston mukaan” ja se periaate on mielestäni ainoa oikea tapa kaikessa elämässä.

 

 

Central Soyan eräs oppi oli kannatettava ja se oli tapa, jolla henkilön pitää esitellä itsensä uudelle kauppakumppanille.

 

 

Tapa oli se, jonka olen kirjoittanut tämän jutun otsikoksi!

 

 

Omalta osaltani olen pyrkinyt noudattamaan tuota ohjetta ja esittelen itseni ennestään tuntemattomalle henkilölle näin:

 

 

Erkkilä, Esko Erkkilä

 

 

 

Suosittelen käytäntöä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kassarin jättiläinen Leiger

Sunnuntai 6.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki Saarenmaalla vierailleet tuntevat Saarenmaan jättiläisen Suur Töllin ja hänen vaimonsa Piretan sekä heihin liittyvät tarinat.

 

 

 

Saarenmaan naapurisaarella Hiidenmaalla – tai tarkasti ottaen Kassarin saarella, on oma tarunsa saaren jättiläisestä nimeltään Leiger.

 

 

 

Kassarin saaren erottaa Hiidenmaasta puolisen metriä syvyydeltään oleva meri ja saaria yhdistää pengertie.

 

 

 

Kassarin ja Hiidenmaan välissä oleva Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisampia vesiä.

 

 

 

*******************

 

 

Saarenmaalainen jättiläinen Suur Tölli ja Kassarin saarella asuva jättiläinen Leiger vierailivat toistensa luona, mutta kerran Suur Tölli oli sanonut, että hän tulee Leigerin luo vain jos tämä rakentaa sillan Saarenmaan ja Hiidenmaan välille.

 

 

Silta on rakentamatta vielä tänä päivänä!

**************

 

 

 

 

 

 

Kassarin saarella paljastettiin 27.10.1997 kuvanveistäjä Kalju Reitel´n veistämä lähes neljä metriä korkea patsas Leigeristä.

Virossa muuten todetaan, että Kassarin saarella olevat miehet ovat tavallista kookkaampia ja sanotaankin näin:

"Niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä!"

 

 

*****************

Pysähdyimme taannoisella Hiidenmaan matkallamme Leiger´n patsaalla.

 

 

 

Leigerin patsas sijaitsee lähellä Aino ja Oskar Kallaksen ”suvemajaa” eli kesäasuntoa.

 

 

 

Pysähtykää Leigerin patsaalla, kun olette matkalla Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Drone antaa määrättömästi uusia mahdollisuuksia

Torstai 3.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Käsite ”drone” on niin uusi käsite, että esimerkiksi Wikipedia ei sitä oikeastaan vielä tunne suomankielisessä versiossaan.

 

 

Olen saanut kesän aikana perehtyä droneen kahdessakin yhteydessä;

 

 

• Tampereen kaupungin luottamushenkilönä, kun Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa olin päättämässä dronen hankinnasta Tampereen kaupungille

 

ja

 

 

• yksityishenkilönä, kun ”keskipoikamme” oli hankkinut sellaisen ja kävi sitä esittelemässä mökillämme

 

 

Tässä jutussani kerron muutaman kuvan avulla keskimmäisen poikamme hankkimasta dronesta.

 

 

 

 

 

Drone on neljällä roottorilla varustettu ”pienoishelikopteri”, jota ohjataan maasta. Koneessa on kamera ja kameranäkymiä voi seurata livenä ohjauspaneelin kuvaruudulta.

 

 

Kameranäkymät lennättäjä voi halutessaan ottaa kuviksi ja niitä voidaan normaaleilla sähköpostiohjelmilla lähettää eri vastaanottajille.

 

 

 

 

 

Dronen lennätys aiheuttaa vienon surinan, mutta varsinaista melua sen lennättämisestä ei synny.

 

 

 

Seurasin dronen lennätystä ja huomasin, että se jäi paikalleen surramaan, jos hallintalaitteisiin ei koskenut.

 

 

 

 

Lennon jälkeen drone laskeutui taitavan lennättäjän toimesta puutarhapöydälle.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Dronen lennättämisessä on tunnettava vastuunsa, sillä sen lennättäminen ei saa aiheuttaa häiriöitä millekään taholle.

 

 

 

On selvää, että viihdekäytön lisäksi drone mahdollistaa määrättömän määrän käyttötarkoituksia, joista nyt osaamme tunnistaa vasta osan.

 

 

Nyt niitä miettimään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen hieno hetki Hämeenkyrön Heiskalla

Maanantai 31.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtaja olen – teki eilen onnistuneen kulttuurimatkan Hämeenkyröön.

 

 

 

Retkemme todellinen kohde oli Heiskan kesäteatterissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n järjestämä musiikkinäytelmä

 

 

Viimeinen laulu – Irwinin herkimmät soinnut

 

 

 

 

 

Teatterikokemuksemme huipennus oli, kun Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin uraa käsittelevää näytöstä oli ensimmäisen kerran saapunut katselemaan kansantaiteilijan vaimo eli Riitta Hammarberg ja Heiskan voimahahmo opetusneuvos Kauno Perkiömäki esitteli näytöksen lopussa Riitta Hammarbergin täpötäydelle kesäteatteriyleisölle.

 

 

 

 

 

Oli hienoa seurata, kun oikea Riitta Hammarberg (vasemmalla) kohtasi rooli-Riitan eli Virpi Muikun (oikealla) kesäteatteriyleisön taputtaessa.

 

 

 

 

 

Opetusneuvos Kauno Perkiömäki arvosti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen läsnäoloa teatteriesityksessä ja hän halusi näytöksen jälkeen tulla hyvästelemään porukkamme.

 

 

Oikealla yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis ja matkavastaavamme Marita Pyykkö opetusneuvoksen ja minun kanssani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hieno näky!

Perjantai 28.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hienon kukintansa ansiosta aina pysähdyttävä näky.

 

 

Joskus unikkoa kasvaa meidänkin mökkimailla, mutta tänä vuonna emme ole havaintoja tehneet.

 

 *****************

 

Taannoisella Saarenmaan matkallamme näimme pellon, jossa kasvoi melkoisesti unikkoja ja sen vuoksi omistankin tämän juttuni unikolle.

 

 

Unikoiden kasvisukuun kuuluu n. 200 erilaista unikkoa.

 

 

Unikkoa käytetään kesäkukkana, mutta sitä hyödynnetään myös mausteena.

 

 

Unikko pystyy mm. Suomessa talvehtimaan ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi sitä on esiintynyt myös meidän mökkitontillamme, sillä joskus kukkapenkissämme on ollut unikkoa.

 

 

Tässä bussin ikkunasta ottamiani kuvia pellosta, jossa esiintyi runsaasti villiintyneitä unikkoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vai oliko sittenkin kysymys tarkoituksella viljellyistä unikoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuotta

Torstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.

 

 

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.

 

 

Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.

 

 

Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.

 

 

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.

 

 

Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.

 

 ****************

 

Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:

 

 

Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.

 

 

Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.

 

 

Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.

 

 

 

 

 

 

Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.

 

 

Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin.  Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.

 

 

 

 

Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.

 

 

Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.

 

 

 

 

 

Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.

 

 

Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!

 

 

Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoitto

Keskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.

 

 

 

 

 

Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.

 

 

Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.

 

 *******************

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!

 

 

Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.

 

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.

 

 

Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!

 

 

Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.

 

 

Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.

 

 

Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.

 

 

 

 

 

"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…

 

 

”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille” 

 

 

…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!

 

 

No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!

 

 

 

 

 

Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

 

 

 

Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

 

 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

• esmaspäev

• teisipäev

• kolmapäev

• neljapäev

• reede

• laupäev

• pyhapäev

 

 

 

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rapsia voi viljellä vain ykköstien eteläpuolella"

Tiistai 18.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Maailma muuttuu ja yhtenä muuttumisen ilmentymänä on otsikossa kertomani seikka, joka oli totta vuonna 1970 ja 1971.

 

 

Otin ensimmäisiä haparoivia askeleita agribisneksessä 1.12.1970 sen jälkeen, kun puolivuotisen K-ryhmässä aloittamani työjakson jälkeen aloitin nelikymmenvuotisen työurani Raision palveluksessa.

 

 

Sain koulutusaikana osallistua maanantai-aamuisin Raision Maatalousryhmän kokouksiin ja kuunnella kokeneiden maatalousvaikuttajien juttuja.

 

 

Äänessä olivat oikeastaan ainoina silloinen Maatalousryhmän johtaja – myöhemmin LSO:n toimitusjohtajana toiminut Toivo Haapakoski ja Raision alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-aho.

 

 

Kokouksissa ei sanan säilää säästelty ja huumori kukki molempien virtuoosien puheenvuoroissa – kaukana tulevaisuudessa oli kova EU-maailma!

 

 

Linja-aho kommentoikin kokousten kulkua, että siellä ”naisten rintsikat naurusta prinksahtelivat”!

 

 

Martti Linja-aho, jolla on kiistattomasti keskeinen vaikutus sille, että öljykasvit rantautuivat Suomeen, totesi tuon otsikossa toistamani väitteen.

 

 

Alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-ahon toteamus tuli eilen elävästi mieleeni, kun tein pienen kotiseuturetken Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla eli synnyinkotini maisemissa.

 

 

Aikaa Linja-ahon lausahduksesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja rapsia viljellään jokseenkin koko Suomessa ja sen viljelyala on jo nyt suurempi kuin rypsin.

 

 

Lajikekehitys on suurin syy sille, että rapsia voidaan nyt viljellä lähes koko Suomessa.

 

 

******************

 

 

Tutkailin viime viikon lopulla valmistuneita tämän vuoden viljelypinta-aloja ja totesin, että nyt meillä on rapsia kylvössä 38.000 hehtaaria ja rypsiä vastaavasti vain 29.000 hehtaaria.

 

 

Muistan, kun öljykasvien ”ikiaikainen” pinta-alatavoite on ollut 100.000 hehtaaria, mutta se on yhä edelleen kaukainen haave – tänäkin vuonna vain 2/3 tavoitteesta!

 

 

Rapsi antaa paremman sadon kuin rypsi, sillä tilastojen mukaan 2009 – 2015 rapsin keskisato oli 1.690 kg/ha, kun rypsillä se oli vain 1.300 kg/ha.

 

 

Kuluttajan on hyvä tietää, että öljynpuristamisessa ei ole lainkaan eroa rapsin ja rypsin välillä, vaan molemmista saadaan täsmälleen samanlaista elintarvikeöljyä, jota yhä kutsutaan rypsiöljyksi vaikka raaka-aine onkin jo nyt valtaosiltaan rapsia.

 

 

Myös se on hyvä tietää, että kaikki tuontiöljy on rapsiöljyä, sillä rypsiä ei viljellä lainkaan Suomen eteläpuolisissa maissa.

 

 

********************

 

 

 

Tässä muutamia kuvia eilen kuvaamistani rapsipelloista Viljakkalassa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla uskotaan, että jos suuri vaara uhkaa maata, niin Suur-Tölli herää ja auttaa kansaansa

Maanantai 17.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Suur-Tölli ja hänen vaimonsa Piret ovat virolaisia taruolentoja, joiden patsaaseen mm. minä sekä monet muut pääsimme taas kerran tutustumaan Saarenmaalle suuntautuneen sotahistoria- ja kulttuurimatkamme aikana 5. – 8.7.2017.

 

Saarenmaan asukkaat ovat aina olleet rohkea merenkulkijakansa ja Suur-Tölli hallitsi saarenmaalaisia.

 

 

Töllin vaimo Piret oli suurikokoinen nainen ja isokokoisena sekä voimakastahtoisena hän hallitsi perhettä.

 

 

Kerran Piret käski Tölliä noutamaan kaalia kaalikeittoa varten lähisaaresta ja Tölli teki työtä käskettyä.  Tölli teki kaalinhakumatkan Sörvestä Rahnun saarelle puolessa tunnissa vaikka matkaa Rahnuun olikin paljon.

 

 

Kävin parisen vuotta sitten Sörvenniemessä ja samoin teimme myös 7.7.2017 – Rahnussa en ole milloinkaan käynyt!

 

 

 

***********************

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kargro on virolainen kuvanveistäjä ja hän on veistänyt…

 

 

 

 

 

…Töllistä ja Piretistä kuvaavan veistoksen Kylpylähotelli SPA Meren edustalle Kuressaaressa.

 

 

Veistoksessa Töll ja Piret ovat saaneet suuren kalansaaliin; niin suuren, että osa kaloista tippuu veneestä maalle.

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kangro on erikoistunut suurhahmojen kuvaamiseen, sillä hänen tuotantoaan on mm. Rakveren muinaislinnan alueella sijaitseva Tarvas-härkä.

 

 

 

Minä ja toivottavasti Te kaikki juttujeni lukijat toivomme, että Viron kansa ei milloinkaan joudu tilanteeseen, että sen pitäisi toivoa Suur-Töllin tulevan auttamaan virolaisia!

 

 

 

 

 

 

Matkallamme minulla oli huone sillä puolella hotellia, että sain myös illan hämyssä ihailla ”Töll ja Piret said suure kalasaagi” –veistosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-