Kansalaisten kaivosvaltuuskunnalle soisi nykyistä enemmän painoarvoa

Lauantai 27.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta on 2017 perustettu yhdistys. Se estää ja rajoittaa kaivoshankkeiden haittoja ja lisää kaivoskriittistä yhteistyötä.

 

 

Luonnonsuojelun ja ympäristöasioiden ympärillä pyörii monia enemmän ja vähemmän tärkeitä yhdistyksiä ja muita vastaavia yhteenliittymiä, mutta viljakkalalaisena arvostan kansalaisten kaivosvaltuuskuntaa sekä sen työtä.

 

***************

 

Viljakkalalaisena sen vuoksi, että synnyinpitäjässäni Viljakkalassa aikoinaan toiminut Haverin kultakaivos teki suurta vahinkoa läheiselle järvelle eli Viljakkalanselälle.

Isäni kalasti Viljakkalanselän Parvilahdella, mutta siihen tuli 1950-luvulla ainakin muutaman vuoden tauko, kun Haverin kaivokselta järveen levinneet ympäristömyrkyt tappoivat järven kaikki kalat!

 

 ***************

 

 

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan toiminnassa on vaarana yltiöpäinen ”luonnonsuojelu” ja sen vuoksi se ei varmaankaan ole saanut kummoistakaan painoarvoa toiminnalleen.

 

 

Positiivista on se, että tuon valtuuskunnan ohjelmassa on mm. Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen kaivannaisjätteistä huolehtiminen.

 

 

Viime ja tälle vuodelle valtuuskunnalle on varattu 1,4 miljoonaa euroa kaivosten kunnostustarpeiden selvittämiseen – kaivoskohteita on kuitenkin peräti 19, joten kohdetta kohti määräraha on perin vaatimaton.

 

 

 

Kannatan kansalaisten kaivosvaltuuskunnan työtä, mutta mitään yltiöpäistä ns. luonnonsuojeluhaihattelua en hyväksy.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna ehti olla itsenäisen kunnan tunnus 56 -vuotta!

Keskiviikko 25.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Oikeastaan olen kolmen ”kotikunnan loukussa”, sillä synnyinkuntani Viljakkalan lisäksi olen tällä hetkellä Tampereen ja Ylöjärvelläkin (kesä)asukas.

 

Läheisin ja rakkain noista kunnista on tietysti Viljakkala ja on aina sykähdyttävä kokemus, kun näkee Viljakkalan vaakunan.

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa. Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia.

 

Pitäisipä joskus pyytää Viljakkalan suntiolta, että pääsisin katsomaan tuota juomasarvea!

 

Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

Viljakkalan vaakuna menetti itsenäisen kunnan vaakunastatuksen 1.1.2007, kun tapahtui kuntaliitos Ylöjärven kaupungin kanssa.

 

*****************

 

Noista Viljakkalan vaakunoista ylempi sijaitsee Viljakkalan Seurojentalolla ja alempi Viljakkalan kirjastossa.

 

Tiedän, että kolmas Viljakkalan vaakuna sijaitsee Viljakkalassa Hangasjärven rannalla sijaitsevan Toivolan tanssilavan huoltorakennuksen seinällä!

 

Missähän sijaitsee se Viljakkalan vaakuna, joka aikoinaan komisti Viljakkalan paloaseman seinää ja onko entisellä Viljakkalan kunnantalolla vielä nykyisin Viljakkalan vaakunaa?

 

Nykyisin Viljakkalan vaakunalla on kuntaliitoksen seurauksena perinnevaakunan status, mutta hyvä, että edes se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen kokeneiden kuntien vaakunoiden arvo nousee vaikka niitä nykyisin kutsutaankin kotiseutuvaakunoiksi

Tiistai 23.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjäni Viljakkalan kuntatunnuksen…

 

 

 

 

…Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustav von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa, mutta valitettavasti en ole koskaan nähnyt tuota juomasarvea – pitääpä päästä katsomaan!

 

Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta jo Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia – Helsingin Olympialaisten kultamitalit on valettu Viljakkalan maaperästä kaivetusta kullasta!

 

Haverin kaivos toi vuosikymmenet hyvinvointia Viljakkalaan.

 

Vaakunan selitys on ”kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2007, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

Viljakkalan vaakunoita on jokaisen ihailtavana ainakin Viljakkalan Seurojentalolla, Viljakkalan kirjastossa sekä Toivolan tanssilavalla!

 

Kannattaa poiketa katsomaan ja ihailemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna on kuntaliitoksen jälkeen entistä arvokkaampi ja muistorikkaampi

Maanantai 17.9.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Gustav von Numers on suunnitellut Viljakkalan vaakunan ja vaikka Viljakkala liittyikin 1.1.2007 Ylöjärven kaupunkiin, on Viljakkalan vaakuna edelleen arvokas ja arvostettu Viljakkalassa.

 

 

Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuun 21. päivänä 1950 ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöönoton huhtikuussa samana vuonna.

 

 

Arvostan, että meillä on tuo vaakuna kunniapaikalla, sillä isäni Oiva Erkkilä oli pitkäaikainen Viljakkalan kunnan luottamusmies ja hän sai tuon vaakunan joskus kunnianosoituksena luottamushenkilöurastaan.

 

 

Isäni oli kaksissa kunnallisvaaleissa Viljakkalan ääniharava, sillä hän keräsi molemmilla kerroilla eniten ääniä Viljakkalassa.

 

 

Kunnanvaltuutetun uransa jälkeen hän oli ainakin ”roikotuslautakunnan” jäsen eli oli päättämässä kuntalaisille määrättyjen verojen oikaisusta.

****************

 

 

Viljakkalan vaakunan aiheena olevaa vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa ja nyt huomaankin, että pitääpä joskus pyytää päästä katsomaan sitä.

 

 

Vaakunassa oleva kulta-kuparimerkki viittaa Haverin kaivokseen, jonka materiaalista on mm. valmistettu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten kultamitalit.

 

 

*************************

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

************************

 

 

 

 

Vaikka Viljakkalan vaakuna nykyään onkin vain ns. kotiseutuvaakuna, on se minulle ja myös muille viljakkalalaisille suorastaan rakas vaakuna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!

Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos.

Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa.

Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!

Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle.

Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin.

Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun.

Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja.

Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen.

Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin.

Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista.

Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin.

Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-