Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Kotimaani ompi Suomi"

Maanantai 24.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme viimeinen kohde Venäjän puolella oli Ihantalan taistelujen muistomerkki.

 

 

Tali-Ihantalan taistelut ovat Suomen sotahistorian kunniakkainta osuutta, sillä niiden voitollisuus merkitsi, että säilytimme itsenäisyytemme.

 

 

 

 

iha6.jpg

 

 

Suomalaiset pystyttivät Ihantalan taistelumaaston keskelle muistomerkin vuonna 1999.

 

 

Sanotaan, että Taisto Tähkämaan rooli muistomerkin pystyttämisessä on ollut keskeinen.

 

Agrologi ja vuodesta 1991 alkaen maanviljelysneuvos Tähkämaa oli puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983.

 

Taisto Tähkämaa lienee nykyään ainoita, jotka ovat osallistuneet Ihantalan taisteluihin vuonna 1944.

 

 

 

 

iha7.jpg

 

 

On perin harmillista, että Ihantalan muistomerkin välittömään läheisyyteen on nyt alettu rakentamaan tyypillistä venäläisasumusta!

Suomen mahdollisuudet rajoittaa asutuksen laajentamista suomalaisittain näin tärkeään taistelumaastoon ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

 

 

 

 

iha8.jpg

 

 

Olen ylpeä, että matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki valitsi minut (vasemmalla) yhdeksi kyröläismatkaajien joukosta laskemaan kukkalaitteemme Ihantalan muistomerkille.

 

 

 

 

iha9.jpg

 

 

Ryhmityimme yhteiskuvaan muistomerkin eteen ja…

 

 

 

 

iha10.jpg

 

 

…lauloimme laulutaitoisten jäsentemme johdolla

 

 

 

”Kotimaani ompi Suomi”

 

 

 

 

iha11.jpg

 

 

1. Kotimaani ompi Suomi,

Suomi, armas synnyinmaa.

Siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa,

siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa. 

 

2. Siellä ensi kerran kuulin

lintuin laulun lehdossa.

Siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa,

siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa.

 

3. Siellä myöskin ensi kerran

lempi syttyi sydämiin.

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

 

4. Siellä synnyin, sinne mieli

palaa mailta maailman.

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

 

 

********************

 

 

Kirjoitussarjani Äänisen ja Laatokan ympärikierrosta alkaa loppumaan. Muutama matkaan liittyvä aihe saattaa vielä olla käsittelemättä, mutta katsotaan, onko vielä aihetta palata tähän aihepiiriin.

 

 

Kiitän Teitä monisatalukuisat lukijani, jotka olette seuranneet matkaani Euroopan kahden suurimman järven ympäri.

 

 

Täytyypä lähteä uusille ulkomaanmatkoille hankkimaan lisää juttuaineksia, mutta ennen sitä kuitenkin muita juttuaiheita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Kotimaani ompi Suomi", Ihantala, Ihantalan muistomerkki, venäjä2015,

Ihantalan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Ihantalan taistelujen muistomerkin takamaastossa

Sunnuntai 23.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt moniaita kertoja Ihantalan kirkon raunioilla, Ihantalan sankarihautausmaalla sekä Ihantalan taistelujen muistomerkillä ja kun sen lisäksi olen tutustunut Pyöräkankaan maastoon, luulin tietäväni kaiken Ihantalan maisemista – toki kenraali Vihman tarkkaa kaatumispaikkaa Ihantalassa en tunne.

 

Erehdyin, sillä vasta kyröläismatkallamme tutustuin Ihantalan seurakunnan hautausmaahan.

 

 

 

iha1.jpg

 

 

Ihantalan taistelujen muistomerkki on tuttu monille suomalaisille ja sen on tärkeä paikka meille kaikille, sillä Ihantalan voitokkaat taistelut merkitsivät, että Suomi säilyi itsenäisenä Jatkosodan jälkeen.

 

 

 

iha2.jpg

 

 

Ihantalan taistelujen muistokiven takamaastossa runsaan sadan metrin etäisyydellä sijaitsee toinen muistokivi, johon hakatussa tekstissä todetaan sillä paikalla sijainneen Ihantalan seurakunnan hautausmaa vuosina 1925 – 1944.

 

 

Tunnustan, että havainto Ihantalan seurakunnan siviilihautausmaan sijainnista oli minulle uutta tietoa. Olen aiemmin luullut, että Ihantalan seurakunnan hautausmaa on sijainnut lähellä Ihantalan kirkkoa, kuten sijaitsee Ihantalan sankarihautausmaa.

 

 

 

iha3.jpg

 

 

Ihantalan seurakunnan hautausmaalla vallitsee nykyään syvä rauha ja ne männyt, jotka nyt humisevat hautojen yllä, ovat kasvaneet vuoden 1944 taistelujen jälkeen.

 

 

 

iha4.jpg

 

 

Hautausmaalla on vielä havaittavissa hautakivien aluskiviä, mutta varsinaiset hautakivet nykyisännät ovat siirtäneet muualle.

 

 

 

 

iha5.jpg

 

 

Ihantalalaiset ovat merkinneet vanhoihin hautausmaakarttoihin nojautuen hautausmaalle merkkikiviä, joiden avulla Ihantalan hautausmaalle haudattujen omaiset pystyvät nykyäänkin paikantamaan omaistensa hautapaikat.

 

 

 

Kiitokset sille seurueemme naishenkilölle, joka johdatteli minut tälle pyhälle paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihanatalan seurakunta, Ihantalan kirkko, Ihantalan sankarihautausmaa, Ihantalan seurakunta, Ihantalan seurakunnan hautausmaa, Pyöräkangas, venäjä2015,

Ihantalassa saavutettiin vuonna 1944 todellinen torjuntavoitto

Tiistai 15.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomenkieleen on pesiytynyt sana ”torjuntavoitto” kuvaamaan erilaisia tilanteita – usein poliittisia tilanteita, joissa toinen tai monesti kiistan molemmat osapuolet sanovat saavuttaneensa torjuntavoiton.

 

Todellisen torjuntavoiton suomalaiset sotajoukot saivat kesällä 1944, kun ne pystyivät pysäyttämään puna-armeijan Ihantalassa ja siten estämään maamme valloittamisen idän ikeen alle.

 

Olen monesti saanut vierailla Ihantalassa, mutta menen sinne aina mieluusti, sillä Ihantalan kunniakkaat sotatantereet kertovat joka matkalla uutta sanomaa.

 

Sain 5.7.2014 jälleen kerran kuulua seurueeseen, joka saapui tutustumaan Ihantalan taistelumaastoon – maastoon, jossa käytyjen taistelujen tuloksena varmistui Suomen itsenäisyys.

 

 

 

 

vihma1

 

Ihantalan taistelujen muistokivi on kohde, jonka luona suomalaiset retkikunnat pysähtyvät.

 

 

 

 

vihma2

 

 

Maastosta löytyy yhä edelleen sotaromua ja siitä oli kerätty edustava näyte muistokiven juurelle.

 

 

*************

 

 

 

Nyt emme kävelleet maastossa, mutta olen kymmenisen vuotta sitten kävellyt lähellä sijaitsevalla Pyöräkankaalla ja siellä tapasin lähes puolimetrisen tykinkuulan. Samalla alueella osuin myös sellaiseen sananjalkakasvustoon, jota en ole aiemmin tavannut – sananjalat olivat ainakin metrin mittaisia, kun ne tuulessa hiljalleen heiluivat. Sananjalat kasvoivat maassa, jonka tykkituli oli 1944 möyhentänyt ja sen jälkeen kasvusto oli saanut olla rauhassa ihmisiltä.

 

 

 

 

vihma3

 

 

Ihantalan maasto on kivistä ja louhikkoista. Kivinen maasto merkitsee, että vihollistulen sirpalevaikutus on suojautumattomalle sotilaalle tuhoisaa.

 

 

 

 

vihma4

 

Isojen kivien alla olevat kolot olivat suomalaispuolustajille kullan arvoisia; on sanottava, että ne olivat henkikullan arvoisia!

 

 

 

 

vihma5

 

Muistokiven luota näkyy Ihantalanjärvi ja siitä laskeva Pekarinoja – kuvassa näkyvä auto on juuri saapumassa Pekarinojan sillalle.

 

 

 

 

vihma6

 

 

Tästä karttapiirroksesta nähdään Ihantalan kirkko, suomalaisten asemat, neuvostoliittolaisten asemat sekä Pekarinoja.

 

 

Pekarinojan silta oli suomalaisten toimesta miinoitettu, mutta miinoitusta  ei saatu toimimaan.

 

Vihdoin tykistömme sai Pakarinojan siltaan täysosuman joka sytytti myös miinoituksen ja Pekarinojan silta lensi taivaan tuuliin.

 

 

 

 

vihma7

 

Tässä vielä toinen kuva Viipuri – Ihantala –tiellä sijaitsevasta Pekarinojan sillasta, jonka kuvassa näkyvä kuorma-auto on juuri ylittänyt.

**********

 

 

Tiedämme vallan hyvin, että Tali – Ihantalan voitokkaiden torjuntataistelujen avaimina oli useita syitä, mutta Pekarinojan sillan onnistunut räjäyttäminen oli yksi niistä niiteistä, joiden seurauksena puna-armeija siirtyi Ihantalassa puolustusryhmitykseen 13.7.1944.

 

 

**********

Kiivaat taistelut Ihantalassa jatkuivat vielä elokuulle saakka ja niiden aikana mm. kenraali Einar August Vihma kaatui 5.8.1944.

 

Jääkärikenraalimajuri Vihma on tiettävästi ainoa itsenäisen Suomeen kenraali, joka on kaatunut rintamalla.

 

Harmi, että en nytkään päässyt käymään kenraali Vihman kaatumispaikalla. Kuulin matkallamme, että kenraali Vihman tarkka kaatumispaikka – vaikka onkin nykyään merkitty muistolaatalla – on kiistanalainen.

 

 

Olen jatkossakin valmis tutustumaan Ihantalan taistelupaikkoihin, sillä olen todennut, että jokaisella matkalla saa uutta tietoa näistäkin paikoista!

Ehkä seuraavalla kerralla pääsen käymään myös kenraali Vihman kaatumispaikalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihantalan torjuntavoitto, Ihantalan torjuntavoitto 1944, Pekarinoja, Pekarinojan silta, kenraali Vihma, Einar August Vihma, jääkärikenraalimajuri Einar August Vihma, Vihman kaatumispaikka, torjuntavoitto, suomenlahti2014,

Vuonna 1940 tuhoutunut Ihantalan kirkko ehti palvella Herran huoneena vain 17 vuotta

Maanantai 14.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että kirkkorakennukset ovat seisoneet samoilla sijoillaan moniaita vuosikymmeniä – usein jopa vuosisatoja.

 

Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa sijainnut Ihantalan luterilaisen seurakunnan kirkko – Ihantalan kirkko – tekee poikkeuksen, sillä se ehti olla pystyssä ainoastaan 17 vuotta.

 

Ihantalan kirkko rakennettiin vuonna 1923 ja se tuhoutui sodan melskeissä vuonna 1940.

 

Ihantalan kirkonrauniot ovat monien Karjalanmatkaajien yksi kohde ja näin oli jälleen myös minun kohdallani, kun sain osallistua historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkalle Venäjälle heinäkuun alussa.

 

 

 

 

srkiha1

 

 

Ihantalan kirkosta on jäljellä ainoastaan kirkonportaat, mutta onneksi edes sen verran, sillä kaikki pakkoluovutetulle alueelle jääneet kirkot ja niiden rauniot ovat tärkeitä meille suomalaisille.

 

 

 

 

srkiha2

 

Ihantalan kirkonraunioilla on kuva sillä paikalla sijainneesta kirkosta.

 

Kuvasta nähdään, että kyse on ollut isosta kirkosta.

 

 

 

 

srkiha3

 

Kirkonraunioiden vierellä sijaitsee Ihantalan seurakunnan sankarihautausmaa.

 

Sankarihautausmaalla ei ole havaittavissa yksittäisiä sankarihautoja, mutta alueena se on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

srkiha4

 

 

Sankarihautausmaan kupeella sijaitsevassa taulussa on hyvä valokuva Ihantalan sankarihautausmaasta vuodelta 1944.

 

Taulussa kerrotaan, että sinne on haudattu 66 sankarivainajaa.

 

Opastaulussa kerrotaan lisäksi, että sankarihautausmaa on kunnostettu vuonna 1992.

 

Kun tiedämme, että armottoman kovat Tali-Ihantalan taistelut alkoivat kesäkuun lopulla vuonna 1944, on helppo päätellä, että sankarihautausmaasta otettu kuva on otettu ehkä juhannuksen aikoihin 1944.

 

 

 

 

srkiha5

 

 

Ihantalan sankarihautausmaalla sijaitsee nykyisin muistokivi, jossa on seuraava teksti:

 

 

1939 – 1944

 

IHANTALAN SEURAKUNNAN

 

SANKARIVAINAJIEN

 

MUISTOA KUNNIOITTAEN

 

 

ENTISET IHANTALAN

 

SEURAKUNTALAISET 1992

 

 

 

 

srkiha6

 

 

Kiitos ja kaikki kunnia niille, jotka vaalivat Ihantalan sankarihautausmaalle haudattujen Suomea puolustaneiden sotilaiden muistoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihantalan kirkko, Ihantalan seurakunta, Ihantalan sankarihautausmaa, Ihantalan kirkko 1923 - 1940, suomenlahti2014,

Portinhoikka - suomalaisten kunniakas sotatanner kesäkuussa 1944

Perjantai 11.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjälle ja Viroon suuntautuneen matkamme ensimmäinen sotahistoriakohde oli Portinhoikan tienristeys Viipurin ja Ihantalan välillä sen tien varrella, jota pitkin puna-armeijan piti valloittaa Imatra kesällä 1944.

 

Neuvostoliittolaisten komentaja oli saanut tehtäväkseen valloittaa Viipuri 20.6.1944 ja se hänen joukoiltaan onnistui. Seuraava tavoite oli valloittaa Lappeenranta 29.6.1944, mutta valloittamatta jäi!

 

Portinhoikan, Talin ja Ihantalan alueella käydyt taistelut tekivät tyhjäksi puna-armeijan tavoitteet!

 

 

 

 

portin1

 

 

Portinhoikassa sijaitsee sillä alueella ja Talissa sekä Ihantalassa kaatuneiden neuvostosotilaiden mittava muistomerkki.

 

 

 

 

portin2

 

Muistomerkissä on "julkipuolella" vuosilukuina 1941 – 1944, mutta jostain kumman syystä…

 

 

 

 

portin3

 

…muistomerkissä mainitaan myös vuodet 1939 – 1940.

 

Neuvostoliitossahan oli tapana ”unohtaa” Talvisota, sillä sehän oli Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vain pieni rajakahakka! Portinhoikan muistomerkissä talvisotavuodet on kuitenkin jostain syystä mainittu.

 

portin4

Laskimme, että muistomerkin yhteydessä oleviin kivipaasiin on kaiverrettu n. 7.000 puna-armeijalaisen sotilaan nimi. Kaikki he siis kaatuivat Portinhoikan, Talin ja Ihantalan taisteluissa, joissa varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

 

************

 

 

Portinhoikkaan kuljettiin ennen Suomesta tultaessa suoraan Tienhaarasta, mutta nykyisin sinne pääsee…

 

 

portin5

 

…Viipurin ohikulkutietä, joka…

 

 

 

portin6

 

…ylittää ennen Viipurin – Ihantalan tietä Saimaan kanavan.

 

 

Oli mielenkiintoista todeta, että Viipurin ohitustien varrella oli iso Tampereen Koskikeskuksen mainos – mainos tuli niin nopeasti ja oli minusta katsellen ”väärällä puolella tietä”, että en ehtinyt sitä kuvata!

 

 

************

 

Portinhoikka on 4-tienristeys ja tässä jokseenkin samoilta jalansijoiltani kuvaamana Portinhoikkaan eri suunnilta saapuvat tiet:

 

 

 

 

portin7

 

Tienhaarasta saapuva tie on kunnoltaan vaatimattomin, mutta vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sain olla linja-autossa, jolla saavuimme Tienhaarasta Portinhoikkaan. Silloin ei ollut Viipurin ohikulkutietä.

 

 

 

 

portin8

 

Talista Portinhoikkaan saapuva tie näyttäisi olevan kohtuullisessa kunnossa. 

Linja-automme on tässä kuin saapuisi Talin suunnasta Portinhoikan risteykseen.

 

 

 

 

portin9

 

Viipurista Portinhoikkaan saapuva tie on melko hyvässä kunnossa ja Ihantalassa käyntimme jälkeen ajoimmekin tätä tietä Viipuriin.

 

 

 

 

portin10

 

Myös Ihantalaan Portinhoikasta johtava tie on nykyisin hyvässä kunnossa.

 

 

 

*************

 

 

Portinhoikassa ja sen lähituntumassa käytiin juhannuksena 1944 rajut panssaritaistelut, joissa jalkaväen osuus oli luonnollisesti keskeinen. Keskeisten maastonkohtien hallinta vaihtui useaan kertaan.

 

Jokainen sotahistoriaa vähänkin harrastanut tuntee paikannimet

  • Murokallio
  • Kyöpelinvuori
  • Konkkalanvuoret
  • Kärstilänjärvi
  • Leitimojärvi
  • Repolanjärvi
  • Tali
  • Hiihkallio
  • Juustila,
  • Juustilankangas
- kaikki nämä liittyvät Portinhoikan lähimaastoissa käytyihin taisteluihin.

 

 

 

Portinhoikan muistomerkillä kannattaa poiketa ja osoittaa kunnioitusta niille neuvostosotilaille, jotka Stalinin virhearvioinnin vuoksi menettivät henkensä Portinhoikassa, Talissa ja Ihantalassa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

8 kommenttia . Avainsanat: Portinhoikka, Ihantala, Murokallio, Kyöpelinvuori, Konkkalanvuoret, Kärstilänjärvi, Leitimojärvi, Repolanjärvi, Tali, Hiihkallio, Juustila, Juustilankangas Talvisota, suomenlahti2014,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu, Summa, Taipale, Kollaa, Uhtua, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Vitele, Aunus, Syväri, Kirvesmäki, Kelja, Sammatus, Tali, Ihantala, Mantsinsaari, Salmi, Pitkäranta, Sortavala, Kivennapa,