Bisnesmaailmasta politiikkaan ja politiikasta bisnesmaailmaan tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän siirtyjiä

Lauantai 23.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime päivät on julkisuudessa kohkattu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin asettumisesta ehdolle ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen.

 

 

Kohkaaminen on ollut pääasiassa negatiivista, mutta nyt alkaa joukossa olla yhä enemmän myös järkeviä kommentteja, kun ymmärretään, että suomalainen nainen on haluttu persoona kehittämään kansainvälistä pankkikonsernia.

 

 

 

 

 

Olen muutaman kerran tavannut Anne Bernerin ja tapaamisteni sekä muidenkin kokemusteni perusteella arvostan korkealle hänen asiantuntemuksensa ja toimintansa.

 

 

On selvää, että jotkut Anne Bernerin ajatukset ovat olleet ajastaan edellä ja se on merkinnyt, että monet nykypäättäjät eivät vielä ole olleet kypsiä niiden välittömään toteuttamiseen.

 

 

Varmaa on kuitenkin, että tulevien vuosien aikana Anne Bernerin nyt esittämät ajatukset ja linjaukset tulevat maamme päättäjien päätöksiksi sitten aikanaan.

 

 

******************

 

 

 

Politiikan vanhoilliset ”perustoimijat” eivät hyväksy laajakatseisten henkilöiden astumista omana pitämälleen hiekkalaatikolle ja tästä on perimmältään kysymys myös Anne Bernerin arvostelemisessa. Media tuo tähän ryöpytykseen oman, mutta sinällään täysin asiantuntemattoman vivahteen.

 

 

 

******************

 

 

Tunnen tiettyä yhtäläisyyttä Anne Bernerin kanssa, sillä ryhdyin paikallispolitiikan pikkutoimijaksi sen jälkeen, kun olin toiminut yritysmaailmassa kahdessakin tapauksessa yrityssaneeraajana.

 

 

Olen ylpeä siitä paikallispolitiikan pikkutoimijuudestani, jolloin sain kahdeksan ja puolen vuoden aikana olla saneeraamassa aluksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitosta – sittemmin lyhyesti Tampereen Infra Liikelaitosta – tuloskuntoon vuosina 2009 -> 2017.

 

 

Vuodet 2009 – 2012 toimin johtokunnan varapuheenjohtajana, seuraavat kaksi vuotta demarien mandaatilla johtokunnan jäsenenä ja viimeiset kaksi ja puoli vuotta keskustan mandaatilla – erityisesti arvostan, että demarit luottivat kykyyni toimia johtokunnassa heidän mandaatillaan.

 

 

Erityiskiitokset osoitan nyt myrskynsilmään mielestäni aiheetta joutuneelle SDP:n Atanas Aleksovskille, joka oli Tampereen Infran johtokunnassa kaupunginhallituksen edustajana koko sen kahdeksan ja puoli vuotta, jonka minäkin siellä olin!

 

 

Saimme Infran henkilöstömäärän puristettua 795 henkilöstä tasolle 430 henkilöä ja liikelaitoksemme palvelutaso säilyi entisellään.

 

 

Siitä olen tyytyväinen, että johtokunnan jäsenet eivät olleet luottamustoimessaan kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia tai keskustalaisia, vaan olimme tamperelaisten parasta ajavia luottamushenkilöitä!

 

 

Kiitokset Anne Bernerille ja kiitokset pääministeri Juha Sipilälle, joka osasi jo vaalikauden alussa luottaa Anne Bernerin osaamiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Entisaikaan naiset pelkäsivät maailmanloppua ja miehet metsien loppumista

Perjantai 22.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Radiolegenda Pekka Tiilikainen muisti 1950-luvulla Metsäradiota juontaessaan todeta, että naiset pelkäävät maailmanloppua ja miehet metsien loppumista.

 

 

Tiilikainen rauhoitteli, että ainakaan metsien loppuminen ei ole näköpiirissä.

 

 

Maailmanlopusta ei kukaan ota nykyään takeita, mutta metsien loppumisesta ei ainakaan Suomessa ole pienintäkään pelkoa.

 

 

 

**********************

 

 

 

Osallistuin viime keskiviikkona Tampereen Yliopistolla tilaisuuteen, jossa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen alusti aiheesta...

 

 

 

 

 

"Metsät hiilinieluja vai hyvinvointia, vai sekä että?"

 

 

 

 

 

 

Pääsin ennen tilaisuutta jututtamaan ministeriä ”lähietäisyydeltä”!

 

 

 

***************

 

 

 

Tiilikais-Pekan aikoinaan esittämä vakuutus, että metsät eivät Suomesta lopu on tänäänkin vankalla pohjalla, sillä...

 

 

 

 

 

 

 

Ministeri Tiilikainen viittasi oheiseen kaavioon ja totesi, että käytännössä noin vuonna 1970 oli viimeinen sellainen vuosi, jolloin puuta on korjattu enemmän kuin on kasvanut.

 

 

Yhteenvetona on helppo todeta, että viimeisen 50 vuoden aikana metsien kasvu on ollut suurempi kuin puunkäyttö.

 

 

Ministeri Tiilikainen muistutti edellä olevan lisäksi, että Suomen vientituloista 20 % tulee metsätaloustuotteista ja sen lisäksi hän muistutti, että metsien virkistyskäyttöarvoa ei voi rahassa mitata.

 

 

 

Kiitokset asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle sekä MSL-Tampereelle, joka oli järjestänyt tilaisuuden.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mainion tilaisuuden avasi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja…

 

 

 

 

 

…sen juontajana toimi Euroopan Keskuspankin lakimies Petra Schulze Steinen.

 

 

 

 

 

Mukana tilaisuudessa oli myös ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja tamperelainen Vilhartti Hanhilahti - aikamoisia velikultia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tamperelaiset: Nettisormet herkkänä tänään klo 10.00!

Torstai 21.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Suun terveydenhuollon ja hampaidenhoidon osalta tilanne Tampereella lähentelee katastrofia.

 

 

Asiakasjonot suun terveydenhuoltoon ja hammashoitoon ovat kuukausien mittaisia ja jonossa lienee tällä hetkellä lähemmäs tuhatkunta kaupunkilaista.

 

 

Jonoon päässeiden lisäksi on mittavat määrät sellaisia kaupunkilaisia, joita ei ole edes hyväksytty jonoon.

 

 

****************

 

 

Tänään klo 10.00 on tamperelaisilla taas mahdollisuus päästä suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun.

 

 

Tunnen huonoa omaatuntoa, kun edelliskerralla pääsin kokeiluun mukaan ja ohitin ainakin tuhat tamperelaista pitkään hammashoitoon jonottanutta.

 

 

Puhelimella on turha yrittää, sillä ainoa keino päästä jonoon on yrittää verkossa.

 

 

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinnan voi tehdä verkossa osoitteessa www.tampere.fi/valinnanvapaus.

 

 

Kirjaudu palveluun pankkitunnuksilla tänään hyvissä ajoin ennen aamukymmentä ja pidä nettiyhteytesi "elossa" klo kymmeneen saakka ja paina enteriä tasan klo 10.00.

 

 

Näin menetellen on mahdollista päästä kokeiluun mukaan!

Tänään Tampereen ja Orivden yhteistoiminta-alueelle on jaossa 313 uutta asiakaspaikkaa ja veikkaan, että kaikki paikat on varttuna tänään viimeistään klo 10.10 mennessä eli vain onnekkaimmat saavat paikan.

 

 

**************

 

 

Hammashoitoon pääseminen tällä tavalla on käsittämätöntä toimintaa Tampereen kaupungilta.

 

 

Eniten menettelystä kärsivät ne yli 20.000 tamperelaista, joilla ei ole käytettävissä tietokonetta tai nettiyhteyttä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen ratikkavuohotus ei karsi kaupungin bussilinjoja!

Keskiviikko 20.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on alkanut kymmenes vuosi peräkkäin, kun kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan alijäämäinen eli suomeksi sanottuna tappiota tehdään!

 

 

On helppo ennakoida, että alkanut vuosi ei tule olemaan viimeinen, kun Tampere kyntää taloudellisesti syvällä suossa.

 

 

Tampereelle ollaan rakentamassa ratikkaa ja se tuli kytkykauppana, kun kokoomus halusi Rantaväylän tunnelin, jonka tuen hintana vihreät vaativat ratikan.

 

 

Ratikka tulee maksamaan alkuvaiheessa n. 500 miljoonaa euroa ja perustellusti ennakoidaan, että kyseessä on miljardi-investointi.

 

 

Joukkoliikenteen tappio Tampereella oli viime vuonna hieman yli 15 miljoonaa euroa ja varovaiset arviot osoittavat, että joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan myötä ainakin kaksinkertaistumaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Tampereella on nyt toimiva joukkoliikenne bussiliikenteen muodossa ja siitä esimerkkinä ovat omakohtaiset kokemukseni.

 

 

 

Asun n. seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja joukkoliikenteen lähin pysäkki sijaitsee n. kolmensadan metrin etäisyydellä ulko-ovestani.

 

 

 

                                             

 

 

Olen aktiivinen joukkoliikenteen käyttäjä ja muuta ei Tampereella nykyisin voisikaan olla, sillä ratikkatyömaiden vuoksi Tampereen keskusta on täysin sekaisin.

 

 

Lähimmältä bussipysäkiltäni kulkee arkipäivisin 101 bussilinjaa Tampereen keskustaan ja se on täysin riittävä määrä myös vuorotiheyden kannalta.  

 

 

Keskellä päivää en koskaan ennakoi bussien saapumisaikoja, sillä bussien luontainen aikatauluviipymä on niin pieni, että aikataulujen ennakointi ei kannata – menen vaan bussipysäkille ja kyllä sieltä seuraava bussi saapuu!

 

 

Jos haluan kävellä hieman pidemmäs, niin bussilinjan 5:n autoja saapuu tuon 101:n lisäksi 67 vuoroa päivässä ja jos menen saman verran toiseen suuntaan, niin sieltä pääsee lisäksi 35 bussivuorolla Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona on helppo todeta, että arkisin 203 päivittäistä bussivuoroa on täysin riittävä määrä bussivuoroja Tampereen keskustaan!

 

 

 

****************

 

 

 

Reaaliaikaisesti toimivat aikataulunäytöt ovat eräs Tampereen joukkoliikenteen vahvuudet.

 

 

Niitä on kahdenlaisia eli

 

 

 

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

 

Olen tyytyväinen Tampereen nykyiseen joukkoliikenteeseen ja ihmettelen sekä kummastelen niitä päättäjiä, jotka aikoinaan olivat valmiit laittamaan 500 miljoonaa euroa ennestääkin persaukisen kaupungin varoja turhuuden ratikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omaishoitajuus oli hieno valinta Elisabeth Rehnillä!

Tiistai 19.2.2019 - -Esko Erkkilä-

STM:n Juhlaseminaarissa Finlandia-talossa 14.2.2019 puhuttelevin osuus oli se, kun ministeri Elisabet Rehn kertoi omaishoitajuudestaan hoitaessaan miehensä Ovea tämän viimeisinä vuosina.

 

 

 

 

 

Haastattelutuokion teemana oli

 

 

Omaishoitajuus – Ikäihmisen oma näkökulma

 

 

 

 

 

Ministeri Elisabeth Rehn ´n haastattelijan toimi emeritus uutisankkuri Urpo Martikainen.

 

 

 

 

 

Elisabeth Rehn totesi, että hänelle oli vaikeaa, kun machomies joutui näyttämään itsensä autettavana.

 

 

Omaishoitajuus saatetaan joskus nähdä romanttisena, mutta romanttisuus on etäinen käsite, kun joutuu auttamaan hoidettavaansa vessassa, suihkussa tai antamaan pistoksia.

 

 

 

 

 

Ministeri Rehn kertoi kauniisti Oven viimeisistä hetkistä; kädet yhdessä ja odottaen, että vieläkö tulee yksi henkäys.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Urpo Martikaiselle keskustelun viemisestä eteenpäin!

 

 

 

******************

 

 

Seminaarin päätteeksi oli järjestetty coctail-tilaisuus ja olin keskustelemassa kahden minulle oudon naisihmisen kanssa, kun ministeri Elisabeth Rehn saapui neljänneksi mukaan keskusteluun.

 

 

Keskustelimme niistä ajoista, jolloin Rehn oli puolustusministerinä ja sai jämerän toimintansa tuloksena aikaiseksi kaksikin isoa asiaa; naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelus ja Hornettien hankinta.

Lisäksi totesimme, että korkeimmalle sotilasarvoissa kohonnut nainen on nykyisin everstiluutnantti eli vielä yksi sotilasarvo ennen kenraaliksi ylenemistä!

 

 

Arvostan Elisabeth Rehn´n toimintaa puolustusministerinä ja sen jälkeen lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Väätäinen on ehtinyt ja ehtii yhäkin paljoon!

Maanantai 18.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Piippolassa vuonna 1941 syntynyt Juha Väätäinen iskostui jokaisen suomalaisen mieliin, kun hän Helsingissä vuonna 1971 järjestetyissä Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskisoissa voitti kultaa sekä 5 000 metrin ja 10 000 metrin kilpailuissa.

 

 

Juoksuradan lisäksi Väätäinen on ollut vikkelä myös politiikassa, sillä hän oli vuonna 1972 kokoomuksen jäsen ja myös eduskuntavaaliehdokas.

 

 

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Julma-Juha oli keskustan ehdokas Helsingin vaalipiirissä, mutta ei tullut silloinkaan valituksi.

 

 

Väätäistä onnisti vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, kun hänet valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä.

 

 

*****************

 

 

Juha Väätäinen on ehtinyt paljoon myös taidemaalarina ja hän viettikin niissä merkeissä 2000-luvun alussa kymmenkunta vuotta Malagassa Andalusiassa – olen muuten kohtapuoliin menossa viikon lomamatkalle Malagaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Juha Väätäinen (kolmas vasemmalta) osallistui perussuomalaisten edustajana viime tiistaina Finlandia-talolla STM:n järjestämän ikäihmisten hyvinvointia käsitelleen seminaarin puolueiden edustajien paneeliin.

 

 

Liikuntaneuvos Väätäinen pärjäsi paneelissa hyvin ja hän osasi paneelin jälkeen ”vetää oikeasta narusta”, kun luovutti paneelin juontajille Sallan Onkamojärven maisemia kuvaavat taulunsa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…Väätäinen kipaisi paikalleen ja toi sieltä toisen taulun toimittaja Eva Polttilalle!

 

 

Tuli taas kerran todistetuksi, että poliitikot asettuvat mieluusti kuvattavaksi, kun pyysin Paavo Arhinmäkeä ja Aila Paloniemeä samaan kuvaan Eva Polttilan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki puolueet vakuuttavat ennen vaaleja arvostavansa jopa ikäihmisiä!

Sunnuntai 17.2.2019 - -Esko Erkkilä-

STM:n Finlandia-talossa 14.2.2019 järjestämän Juhlaseminaarin eräs odotetuimmista ohjelmanumeroista oli puolueiden edustajien paneeli, jonka otsikkona oli…

 

 

…”Miten varaudumme väestön ikääntymiseen?"

 

 

Seurasin mielenkiinnolla paneelia.

 

 

Paneelissa käytettiin runsaasti puheenvuoroja, mutta pienintäkään eroa eri puolueiden näkökannoissa ei ollut, vaan kaikki pyrkivät ottamaan ”kaiken ilon irti” ajankohtaisesta ikäihmisten hoitotilanteesta.

 

 

Seminaaritilassa oli kommenttiseinä ja sinne heijastetuissa seminaariyleisön mielipiteissä kuvastui sittenkin parhaiten ajankohtainen tilanne vanhustenhoidossa.

 

 

• ”Ikääntyvä on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka”

• ”Miksi kaikki keinot ovat nyt näitä tulipalojen sammuttamista?”

• ”Omavalvonnan varaan jättäminen on ollut löperö ratkaisu”

• ”Nyt kuulemme yhdestä suusta, että törkeät laiminlyönnit ovat tulleet yllätyksenä”

• ”Kaivetaanko nyt Sari Sairaanhoitaja naftaliinista?”

• ”Koko ketju on perattava”

**********************

 

 

 

 

Paneelia johdattelivat professori Jaakko Valvanne ja toimittaja Eva Polttila.

 

 

 

Puolueidensa edustajina paneeliin osallistuivat;

 

 

 

 

 

Aila Paloniemi (keskusta) ja Markku Eestilä (kokoomus)

 

 

 

 

 

Sari Essayah (kristillisdemokraatit) oikealla ja Anneli Kiljunen (SDP)

 

 

 

 

 

Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto) ja Juha Väätäinen (perussuomalaiset)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veronica Rehn-Kivi (ruotsalainen kansanpuolue)

 

 

 

******************

 

 

 

Paneelin loppuvaiheessa kommenttiseinälle ilmestyi hyvinkin paikkansa pitävä kommentti:

 

 

Ennen vaaleja yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti?

Lauantai 16.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 14.2.2019 eli Ystävänpäivänä sosiaali- ja terveysministeriön juhlaseminaariin Finlandia-talolla.

 

 

 

 

 

Seminaarin teemana oli ’Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti? – Parasta elämää III’.

 

 

Seminaarissa käsiteltiin ja juhlistettiin ikääntymiseen, iäkkäiden kotihoitoon ja omais- sekä perhehoitoon liittyviä uusia toimintamalleja ja kokeilujen tuloksia.

 

 

Seminaarissa esiteltiin väestön ikääntymistä koskevia kansallisen ohjauksen päälinjauksia vuoteen 2030.

 

 

 

 

 

Seminaarin avauspuheenvuoro oli varattu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.

 

 

 

Kansanedustajat valitsevat perinteisesti suosituimman ministerin ja viime vuoden viimeisenä päivänä julkistetussa tutkimuksessa ei ollut mitään yllätystä, kun perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko valittiin ylivoimaisesti parhaimmaksi ministeriksi.

 

 

 

 

 

Ikäihmisten asiat ovat osa sukupolvien ketjua, totesi ministeri Annika.

 

 

 

 

 

”Ikäihmisyys ei ole staattinen vaihe vaan siihen liittyy myös muutosta ja uudesta innostumista.”

 

 

 

 

 

Oli mukava kuulla, kun ministeri totesi itsellään olevan vahva tulevaisuusnäkökulma ikääntymiseen ja siinä ovat keskiössä mm. seuraavat seikat:

 

 

• toimintakyvyn ylläpito

• vapaaehtoistyön merkitys

• teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen

• asumisen ratkaisut

 

 

Kiitokset ministeri Annika Saarikolle innostavasta puheenvuorosta!

 

 

Seminaariin osallistui satoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja mukana oli jonkinmoinen joukko myös meitä ”kohdehenkilöitä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alakuloa, murhetta ja surua Elämän polulla

Keskiviikko 13.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ikurissa ovat paikallinen urheiluseura Ikurin Vire ja Ikuri-Haukiluoman omakotiyhdistys toteuttaneet tänäkin vuonna Jääveistospolun yhdessä ison joukon taiteilijoita ja Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa.

 

 

Jääveistospolun nimi on Elämän polku!

 

Jääveistospolulla on pituutta kolmisensataa metriä ja sen varrella on lähemmäs parisenkymmentä jäätaideteosta.

 

 

Harmittelen, että en poikennut ihailemaan jääveistospolun hienoja taideteoksia pakkassään aikana, sillä viime maanantaina teokset olivat lämpöaallon seurauksena täynnä alakuloa, murhetta ja jopa surua.

 

 

Alakuloa lisäsi ”Juutas Käkriäinen” –sää, sillä taivaalta vihmoi märkää räntää.

 

 

Poikkesin polulla heti iltapäivän aluksi ja on selvää, että ajankohta ei antanut mahdollisuuksia suurten elämyksien kokemiselle – polun äänimaisema oli toki nautittava, mutta jääveistosten valoista ei luonnollisesti pystynyt päivänvalolla nauttimaan.

 

 

Kuvasaaliini jäi kalpeaksi, kun vertaa niihin kuviin, joita vierailijat ehtivät ottamaan ennen lämpöaallon iskemistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ****************

 

 

Elämänpolun parhaat veistokset olivat suojattu lämpöaallolta vaahtomuovisuojuksin ja niistä ei nyt päässyt nauttimaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Elämänpolku-jääveistosteoksen taloudellisille tukijoilla – toivottavasti jaksatte ensi vuonnakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ovat yhteiskunnalle rahastusautomaatti!

Lauantai 9.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikko tuntuu ehkä aluksi yliampuvalta, mutta odottakaas, kun selitän!

 

 

Yksityistieverkon pituutta on vaikea määritellä tarkasti. Liikenneviraston mukaan yksityisteitä on 359 703 kilometriä.  Määrä vastaa noin 80 % Suomen tieverkosta.

 

 

Vaikka yksittäisten yksityisteiden liikennemäärät ovatkin pieniä, ne ovat hyvin merkittäviä haja-asutusalueiden ja mökkiliikenteen ja esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetusten kannalta. Yksityistieverkosta käytetäänkin usein nimitystä tieverkon hiussuonisto.

 

 

Olen maksumiehenä viidessä yksityistiessä ja sen lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä, joten tunnen maksumiehen roolin kohtuullisen hyvin, varsinkin kun olen palkattomana toimitsijamiehenä eräässä yksityistiessä.

 

 

Monet kunnat tukevat kunnan alueella olevin yksityisteiden kustannuspaineita, kun ne myöntävät yksityisteille kunnossapitoavustuksia.

 

 

Kuntien myöntämät yksityisavustukset ovat hyvä asia, mutta samassa yhteydessä pitää muistaa, että yksityistiet joutuvat maksamaan kunnossapitotöistään ml. mm. talviauraukset arvonlisäveroa.

 

 

Yksinkertainen laskuesimerkki:

 

 

Jos ja kun yksityistie tuo sepeliä tielle tuhannella eurolla, niin yrittäjä joutuu veloittamaan sepelin hinnan lisäksi 24 % arvonlisäveroa ja yksityistie maksaakin sepelistä yhteensä 1.240 euroa!

 

 

Yksityistiet eivät voi vähentää arvonlisäveroa, joten se jää osakkaiden maksettavaksi.

 

 

Kunnat maksavat yksityistieavustuksensa vain viimeiseen vakituisesti asuttuun kiinteistölle saakka ja joten kunnan myöntämä avustus jää monesti pienemmäksi kuin maksettu arvonlisävero eli varmaan nyt ymmärrätte juttuni otsikon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rautatieyhteydet Tampereelta Helsinkiin

Perjantai 8.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Sanna Marinin äänestyssekoilu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja siitä huolimatta hänen esiintymisensä ensimmäisenä allekirjoittajana SDP:n tekemässä välikysymyksessä ovat merkittäviä seikkoja nekin, mutta ne ovat kuitenkin lillukanvarsia, kun tarkastellaan mm. Tampereen rautatieyhteyksiä Helsingin suuntaan.

 

 

En sorru siihen populistiseen keskusteluun, jota käydään julkisuudessa termistä ”tunnin juna Helsinkiin”, kun henkilöjunien todetaan olevan vähintään tunnin myöhässä Tampereen ja Helsingin välillä.

 

 

Pääministeri Juha Sipilän sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vauhdittamina Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit aloittavat valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.

 

 

Suomirata mahdollistaa aikanaan suoran nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran kaukojunayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille.

 

 

Suomirata hyödyttää laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea.

 

 

*****************

 

 

Hankkeen toteuttaminen merkitsee nykyisillä liikennemäärillä n. viiden miljoonan Tampereen ja Helsingin välillä vuosittain liikkuvan kansalaisen liikkumisen parantamista.

 

 

Valitettavasti tähänkin hankkeeseen sisältyy poliittisia lehmänkauppoja, sillä samassa yhteydessä linjattiin tunnin junan saamista Helsingin ja Turun välille, vaikka sillä rataosuudella käyttäjiä on vain 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa eli vajaat kolmasosa Tampereen ja Helsingin välillä liikkuvista!

 

 

Myös itäisen Suomen raideliikenteeseen panostetaan, mutta ainakin nyt aluksi pääradan itäpuolella on menossa paikkakuntien väliset ”jäsentenväliset”, että mistä lopulta tämä rautatien itäinen haara kulkisi.

 

 

Jotain tarttis piankin tehdä Tampereen ja Helsingin raideyhteyksien parantamiseksi!

 

Tämä toiveeni on taas kerran ajankohtainen, sillä olen runsaan kuukauden kuluttua lähdössä lomamatkalle etelään ja se on varmaa, että menen Helsinki-Vantaan lentokentälle paunulaisella, sillä ei luota pätkääkään VR:n palvelukykyyn!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

• Helsinki                                       20.848.838

• Oulu                                              1.096.917

• Rovaniemi                                        644.144

• Turku                                               369.432

• Kittilä                                               354.561

• Vaasa                                               315.900

• Kuopio                                             245.682

• Ivalo                                                242.457

• Tampere                                          228.096

• Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luminen metsä on kaunis, mutta kauhistus jos sinne pitäisi mennä moottorisahan kanssa

Tiistai 5.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tiedämme, että meneillään on poikkeuksellisen runsas lumitalvi.

 

 

 

 

Runsasluminen metsä on kaunis, mutta aikoinaan parikin talvea metsätöitä tehneenä tiedän lumisen metsän haasteet metsätyömiehille.

 

 

Muistelukseni ovat toki historiaa, sillä nykyisin metsätyöt tehdään koneilla ja metsätyömiehiä ei metsissä juurikaan tarvita.

 

 

Olen kiitollinen niistä parista talvesta, jolloin sain isäni kanssa tehdä moottorisahalla - isä jopa pokasahalla - metsätöitä omassa ja naapureiden metsässä – paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en niitä kokemuksia olisi saanut kokea.

 

 

Tukkipuiden apteeraaminen taitaa olla monellekin nykypäivän ihmiselle outoa, mutta se merkitsee kaadetun ja karsitun tukkipuun optimaalista jakamista tukkeihin ja puun latvapuoli sitten paperipuuksi.

 

 

Nykyään apteeraamisen suorittaa korjuukoneen tietokoneohjelmat, mutta aikaisemmin se suoritettiin jalkamittaa ja mittasaksia käyttäen – tukin mitat määriteltiin 1960-luvulla jaloissa ja ei metreissä!

 

 

Isäni oli mestari puunrungon apteeraamisessa ja siten varmistettiin paras hinta koko rungolle.

 

 

Mutta juttuni otsikossa todetaan, että lumiseen metsään meneminen moottorisahan kanssa on suorastaan kauhistus!

 

 

 

 

 

Asiantilan ymmärtää, kun katselee lumista ja kieltämättä kaunista metsää, mutta metsän kauneus häviää kauas, jos joutuu moottorisahan kanssa kyykistymään lumisen puun juurelle ja joutuu aloittamaan kaadon!

 

 

Lunta tippuu selkään, se sulaa sinne ja vaatteet ovat kohta läpimärät – tämän sain monta kertaa kokea metsätyömiesurani aikana!

 

 

Puulajeilla on luonnollisesti eroja ja pahin lumentiputtaja on kuusi – koivusta ei paljoa kaatajan päälle ehdi lunta tippumaan.

 

 

 

 

 

Lehtikuusemme saivat olla hirviltä rauhassa ja nyt ne ovat hyvässä kasvussa.

 

 

Lehtikuusi ei pienen volyyminsä vuoksi ole helppo puulaji sekään, mutta on helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan.

 

 

Lehtikuusimetsämme on korjuukypsä ehkä 30 vuoden kuluttua ja jos linkataan lehtikuusi tämän jutun pääaiheeseen eli puunkorjuuseen lumisena aikana, niin lehtikuusen alle voi lumisenakin aikana turvallisesti kyyristyä kaatohommiin – lunta ei selkään tipu ihan mahdottomia määriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaali avasi Ylöjärven kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden

Maanantai 4.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärvi täytti 150 vuotta 24.1.2019 ja se juhlistaa syntymäpäiväänsä koko kulumassa olevan vuoden.

 

Juhlavuosi alkoi näyttävästi 23.–26.1. järjestetyllä Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaalilla, joka toi valon lumoa keskustan lisäksi Kuruun ja Viljakkalaan.

 

Osallistuin tapahtumaan Ylöjärven keskustassa 23.1.2019 ja siitä kuvakavalkadi, jonka tallensin kamerani muistikortille illan aikana.

Valotaideteoksia oli kävelyreitin varrella, joka kulki Räikänpuistosta Kirkkopuiston ja Kirkkotanhuantien leikkipuiston kautta kirjasto Leijalle.

 

 

****************

 

 

 

Kaupungintalo oli valaistu tunnelmallisesti.

 

 

 Kaupungintalon sisäänkäynnin edessä pidetyissä…

 

 

 

 

 

…avajaisissa esiintyi Unia Performing Arts -ryhmä, jonka sanotaan vievän lavataiteen uudelle tasolle särmikkään lumoavalla valoshow´llaan.

 

 

 

 

 

 Avajaisissa oli tarjolla myös kuumaa mehua.

***********



Juhlaa varten suunnitellut ja toteutetut valoteokset oli sijoitettu kaupungintalon, Ylöjärven kirkon ja Kirjastotalo Leijan läheisyyteen – seuraavassa kahden teoksen tarkempi esittely:

(Lainaan teosten esittelytekstejä)

 

 

 

Alexander Salvesen (Räikänpuisto): Intiaanikesä

Intiaanikesä tuo lämmön ja valon keskelle kaamosta. Se on immersiivinen teos, eli yleisö saa vapaasti astua sen sisään. Teos kommentoi meidän jokaisen tarvetta valolle ja lämmölle, mutta myös sitä, millä hinnalla me ihmiset muutamme maapallon ilmastoa. Kesä 2018 oli ennätyksellisen kuuma ympäri maapalloa ja uhkaavan ilmastokatastrofin seurauksena nämä sään ääri-ilmiöt ovat vasta alkua. Teos kysyy voiko kesää luoda keinotekoisesti keskelle talvea ja saako niin tehdä?

 

 

Jere Suontausta (Kirkkotanhuantien leikkikenttä): Peilipöllö

Peilipöllö (Bubo speculus) on fiktiivis-dystooppinen lintulaji, jota tavataan erityisesti Pirkanmaalla. Sen uskotaan olevan pöllölintujen heimon viimeinen edustaja.

Peilipöllön tunnusmerkkejä ovat suurten keltahehkuisten silmien lisäksi romuluinen, kierrätysmateriaaleista koostuva ulkokuori, joka paitsi toimii suojana valosaasteen keskellä, heijastelee myös valintojamme ympäristön suhteen. Omintakeisen ulkomuodon arvellaan muovautuneen pöllölintujen kehittyessä yöeläimistä kokopäiväsuorittajiksi.

Lajityypillistä käyttäytymistä on muun muassa mulkoilu ja puistikoissa jököttäminen. Peilipöllön ääntely on surumielistä huhuilua, jossa voi kuulla kaikuja lopullisesta vieraantumisesta.

 

 

**************

 

 

Tässä vielä muutamia kuvia kävelyreitin varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

Tapahtumaan toi tunnelmaa juhlavalaistuksessa kylpevä Ylöjärven kirkko.

 

 ****************

 

Juhlavuoden avajaistapahtumaan osallistunut suuri yleisöjoukko kaipasi kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdystä, sillä rahvaalle suunnatusta tapahtumasta puuttui kaikkien kaipaama jämäkkä johtaminen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Muumimuseon kävijämäärät ovat perin vaatimattomat ja mitä niiden korjaamiseksi olisi tehtävä?

Sunnuntai 3.2.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Muumimuseo on Tampereella Tampere-talossa sijaitseva museo, joka esittelee kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia.

 

Museo kuuluu hallinnollisesti Tampereen taidemuseoon ja se on toiminut aiemmin nimellä Tampereen taidemuseon Muumilaakso.

 

Muumilaakso avattiin yleisölle vuonna 1987. Museo sijaitsi 25 vuoden ajan Tampereen pääkirjastotalo Metson alakerrassa.

 

Vuosina 2013–2016 se toimi väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Museo siirtyi myöhemmin nykyiselle paikalleen Tampere-taloon, josta se sai pysyvän paikan.

 

Uudistuneen Muumimuseon avajaisia vietettiin kesällä 2017.

 

 

 

 

 

Poikkesin eilen Muumimuseossa ja totesin, että kyseessä on laadukas museo.

 

 

Tiedustelin oppaalta museon käyntimääriä ja opas kertoi, että avajaisvuonna museossa kävi n. 100.000 vierasta ja yllätykseni olikin melkoinen, kun opas kertoi kävijämäärän olevan nyt vain n. 85.000 kävijää vuodessa.

************

 

 

Tarkistin viime vuoden kävijämäärät netistä ja huomasin, että opas lasketteli minulle palturia.

 

 

Viime vuoden viralliset kävijätilastot kertovat, että Muumimuseossa kävi vuonna 2018 vain 65.492 maksanutta kävijää!

 

Muumimuseo järjestää paljon ilmaistapahtumia ja niissä kävi viime vuonna 12.780 asiakasta eli Muumimuseossa oli viime vuonna yhteensä vain 78.272 kävijää!

 

 

Kävijämäärä on hävettävän alhainen ja mielestäni on vakavasti pohdittava, että miksi noin vähän kävijöitä ja mitä pitäisi tehdä, jotta kävijämäärä pystyttäisiin aluksi vaikkapa kaksinkertaistamaan.

 

Museotoimintakin pitää taloudellisesti persaukisen Tampereen kaupungin nähdä bisnestoimintana ja se on helppoakin, sillä tuote – Muumimuseo - on kunnossa!

 

 

On valitettavaa, että Tove Jansson on säädekirjassaan rajannut Särkänniemen huvipuistoalueen pois Muumimuseon sijaintipaikoista.

 

 

On varmaa, että Särkänniemen huvipuistoalueella sijaitseva Muumimuseo pääsisi täysin toisenlaisiin kävijämääriin kuin nykyisellä paikallaan Tampere-talossa.

 

 

Kesällä 2017 Särkänniemessä kävi 598.000 vierasta ja vuonna 2017 kävijämäärä oli 672.000 kävijää.

 

 

Kannustan Tampereen päättäjiä pohtimaan ennakkoluulottomasti Muumimuseolle uutta sijoituspaikkaa ja tunnustamaan, että sen sijoittaminen Tampere-taloon oli virheratkaisu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näsijärven haltiat ovat heränneet eloon jääveistoksissa aivan Tampereen keskustassa

Lauantai 2.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kulttuuritalo Laikku on yhteistyössä Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa järjestänyt jääveistoskokoelman yleisön ihailtavaksi aivan Tampereen keskustaan. Laikun piha-alueelle on rakennettu Suomessa ainutkertainen jääveistosteltta, jonne 10 jäänveistäjää on loihtinut mystisen maailman täynnä jäätä, lunta ja valoa.

 

 

Jääveistosteltan erikokoiset haltiat ovat saaneet yhdeksän suomalaisen ja yhden liettualaisen jäätaiteilijan käsissä muotonsa, jotka lainaavat hahmonsa sekä ihmisistä että järven eläimistä.

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kuvien yhteydessä veistoksen kohdalla on selitys kustakin haltijasta sekä maininta jääveistoksen tekijästä (lainaan teosten esittelytekstejä sellaisenaan kuin ne ovat näyttelyssä):

 

 

 

 

 

Jäälentäjä: Eeva Karhu

 

Jäälentäjä ilmestyy näkyviin vain silloin, kun pakkasviima ja aallot jäädyttävät rantojen kasvustoa. Vain kaksi ihmistä on tiettävästi tehnyt näköhavainnon tästä erittäin vaikeasti havaittavasta haltiasta. Sen voi nähdä vain, jos on unten rajamailla.

 

 

 

 

 

Pallosaaren pitkäkorva: Timo Koivisto

 

Arkana ja herkkäkuuloisena haltiana se ei pidä turhasta liikkumisesta ja metelöinnistä jään päällä. Siksi Pitkäkorva päästää jäälle vettä kulkijoiden riesaksi. Kerrotaan, että haltia päästää korvansa mitan vettä jään päälle. 20 cm vettä jään päällä kertoo, että kyseessä on 200-vuotias haltia.

 

 

 

 

Koljonselän koukkunokka: Andrius  Petkus

 

Tämä haltia viihtyy syvissä vesissä. Se nousee pinnalle vain tarkistamaan jäittenlähdön ja antaa kaloille merkin, milloin voi aloittaa kudun. Koukkunokka on niin ylpeä nokastaan, että kaikki kumartavat sitä aina kohdatessaan ja naureskelevat sitten hyväntahtoisesti takanapäin.

 

 

 

 

 

Muroleen murisija: Andrius Petkus

 

Tämä olion keho muodostuu osittain jääkiteistä. Kesäisinkin se pystyy pitämään kiteet jäässä. Talvisin Murisijan voi nähdä peuhaamassa pakkaslumessa. Murisijan tehtäviin kuuluu murista piisameille, majaville ja saukoille.

 

 

 

 

 

Tavallinen haltia: Jesse Törmikoski

 

Tämä haltia on Näsijärvellä aika tavallinen näky.

 

 

 

 

 

Sielusaattue: Antti Pedroso

 

Saattohaltiat keräävät sielut ja saattavat ne revontulten aikaan Voimapaikalle. Määrätietoisesti, mutta hellästi haltiat saattavat sielut taivaalle, jossa ne liittyvät revontuliin. Tällä tavalla sielut matkaavat maailmankaikkeuteen ja ties minne.

 

 

 

 

Kuutamon kuuntelija: Marika Walden

 

Se nousee aina täydenkuun aikaan rantakiville tarkistamaan valon määrän, värin ja huminan. Se merkitsee muistiin täydet kuut ja viestittää tiedon järven pohjaeliöille. Se pitää lukua havainnoistaan vaihtelemalla rantakivien asentoja ja paikkoja.

 

Näsinselän näkki: Pasi Ahokas

 

Toisin kuin useimmat näkit, on Näsinselän näkki hyväntahtoinen. ”Näsäkki”, kuten häntä järvenväen keskuudessa kutsutaan, liikuskelee koko vesistön alueella ja ratkoo riitoja ja kiistoja. Näsäkkiä ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta kuulohavaintoja ovat useammat meistä tehneet. Näsäkki laulaa järven jäätymisen aikaan.

 

 

 

 

 

Haaveileva haltia: Riitta Matikainen

 

Haaveileva haltia kulkee vesistöissä tuoden mukaan haaveita ja tulevaisuuden uskoa. Antaa Haaveilevan haltian liihotella ja pidetään hyvää huolta vesistöistämme, jotta tulevat sukupolvetkin voivat haaveilla vesistömme rannoilla.

 

 

 

 

 

Tavallistakin tavallisempi haltia: Eeva Karhu

 

Tämä haltia on Näsijärvellä tavattoman yleinen.

 

 

****************

 

 

 

 

 

Jääveistosnäyttely ansaitsisi paljon suuremman huomion kuin se nyt on saanut. Viiden euron suuruinen pääsymaksuko aiheutti mm. sen, että sain tammikuun viimeisenä päivänä tutustua näyttelyyn ihan yksikseni!

Poiketkaahan - näyttely on luonnollisesti sääarka, mutta tavoite on, että se olisi avoinna maaliskuun puolenvälin tietämille saakka!

-Esko Erkkilä-

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikollista puolalaislihaa maahantuoneet ja sitä Suomessa käyttäneet yritykset pitää paljastaa

Torstai 31.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä joutunut ainakin kahden ruokaskandaalin kohteeksi, kun Saksasta ja nyt viimeksi Puolasta on meille tuotu kelvottomia lihoja ja lihatuotteita.

 

Saksalaisen Lidl ´n todettiin myyneen Oulussa salmonellapitoista jauhelihaa ja nyt on todettu Suomeen tuodun puolalaista naudanlihaa, joka on peräisin Mazovian alueella sijaitsevassa laitoksessa teurastetuista erittäin sairaista eläimistä - naudat on teurastettu ilman eläinlääkärin tarkastusta!

 

 

Ensiksi muutama sana Lidl`n salmonellapitoisesta jauhelihasta:

 

 

Ruokavirasto kertoi ”kaikelle kansalle” riittävästi Lidl ´n salmonellapitoisesta jauhelihasta, mutta se ei minulle riittänyt ja sen vuoksi kysyinkin Ruokavirastolta heidän fb-sivujensa kautta näin:

 

Esko Erkkilä Ruokavirasto: Onko salmonella tyypattu ja mikä oli tyyppaustulos?

 

Kiitokset Ruokavirastolle, joka vastasi kysymykseeni viipymättä näin:

 

Ruokavirasto Tutkimustuloksen omistaa Oulun seudun ympäristötoimi, jonka luvalla voimme kertoa, että Salmonellakanta on S. typhimurium.

 

Työurani ajoilta tunnen jonkin verran salmonellakuvioita ja joudun toteamaan, että Salmonella typhimurium on salmonellatyyppinä vaikea ja monitahoinen.

 

Arvostan, että Ruokavirasto vastasi tyyppauskysymykseeni nopeasti ja tyhjentävästi!

 

*******************

 

Uskallan ounastella, että Lidl`n saksalaisella jauhelihatoimittajalla on tuotantotiloissaan vaikea salmonellaongelma ja kannustan suomalaisia valvontaviranomaisia kohottamaan valmiuksiaan siten, että Lidl`n salmonellaongelma ei aiheuta kauppaketjun suomalaisille asiakkaille jatkossa suuria harmeja.

 

 

Onko Lidl´n logistiikkaketjussa (tuontisatamasta kassahihnalle saakka) salmonellapitoisen jauhelihan mahdollista päästä kontaminaatioon puhtaiden elintarvikkeiden kanssa – toivon, että Ruokavirasto tutkii myös tämän mahdollisuuden!

 

 

Sitten tämä puolalaisen rikollisen naudanlihan tuonti Suomeen:

 

Ruokaviraston tutkimukset ovat kesken, mutta jo nyt tiedetään, että rikollista lihaa on Suomeen tuotu 250 kiloa.

 

On mielestäni välttämätöntä, että rikollista lihaa Suomeen toimittaneiden yritysten nimet Ruokavirasto julkistaa ja samoin on tehtävä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat tätä lihaa Suomessa mahdollisesti käyttäneet.

 

Yritysten nimien julkistaminen on senkin vuoksi tärkeää, että nyt kaikkia tuontilihaa käyttäviä yrityksiä epäillään rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

 

 

Vakuutan, että seuraan tilanteen kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juuresten kuorinnan lomassa oli kiintoisaa seurata eduskunnan käsittelyä biopolttoaineista

Keskiviikko 30.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen Rouvalta tehtäväkseni kuoria…

 

 

 

 

 

…sipuleita ja valkosipuleita…

 

 

 

 

 

…sekä porkkanoita ja perunoita tulevien päivien ruuanlaiton raaka-aineiksi.

 

 

****************

 

 

Perustin kuorintatukikohtani olohuoneeseen ja aloin Areenasta seurata suorana eduskunnassa käytävää keskustelua, jonka virallinen nimi oli:

 

 

”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta”

 

 

************

 

 

Huomasin, että eduskunnan puhujapöntössä kävi puhumassa tuttuakin tutumpi mies…

 

 

 

 

…eli kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta eli tarkemmin Pohjaslahdelta Pirkanmaalta.

 

 

 

 

 

 

”Arvoisa rouva puhemies!

 

Käsittelyssä on todellakin biopolttoaineiden osalta käytön edistäminen. Hyvän hallituksen erinomainen esitys.

 

Tietenkin taustallahan tässä meillä on EU:n instrumentit ja se, millä tavalla me EU:n tulevia velvoitteita tulemme täyttämään vuoteen 2030 mennessä.

 

Tässä pidetään todellakin sisällä liikenteen biopolttoaineitten prosenttiosuuden nostaminen 30 prosenttiin mutta myös lämmityksen ja työkoneiden polttoaineiden osittainen korvaaminen biopolttoöljyllä, 10 prosentilla, vuoteen 2030 mennessä.

 

Erinomainen esitys, ja tämä luo pohjaa mielestäni hyvinkin myös sille näkökulmalle, millä tavalla me voimme lähteä tuottamaan, innovoimaan uusia biopolttoaineita, ja antaa varmuuden myös sitten teollisuudelle lähteä näitä tekemään ja lähteä näihin liittyviin investointeihin.

 

Eli tässä on pitkäjänteistä ajattelua.”

 

 

Kiitokset Arto puheenvuorostasi – puheenvuorosi oli taas yksi tiketti sillä taipaleella, joka johtaa Sinut Arkadianmäelle kevään eduskuntavaalien jälkeenkin!

 

 

 

********************

 

 

 

 

Arto Pirttilahden puheenvuoron jälkeen Puhemies antoi…

 

 

 

 

 

…ministeri Kimmo Tiilikaiselle puheenvuoron ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen totesi mm. seuraavaa:

 

 

Arvoisa puhemies!

 

Kiitoksia talousvaliokunnalle tämän tärkeän ilmastopoliittisen asian käsittelystä ja pakettiin laittamisesta.

 

Liikenteen päästöjen vähentäminen on erittäin merkittävä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja hallituksen kaavailuissa liikenteen päästöjä vähennetään monin eri keinoin.

 

…ylivoimaisesti nopein keino vähentää liikenteen päästöjä on sekoittaa uusiutuvia polttoaineita niihin liikennepolttonestetuotteisiin, jotka käyvät kaikkiin ajoneuvoihin, mitkä tällä hetkellä teillämme liikkuvat.

 

Juuri tähän päästöjen vähentämisen nopeuteen on viime aikoina kiinnitetty huomiota, että meillä on kiire ilmastotoimilla.

 

Vuonna 2017 Suomi vähensi EU-maista eniten kasvihuonekaasupäästöjään, ja tämä on muuten pitkälti sen ansiota, että meillä vuonna 2017 merkittävällä tavalla uusiutuvien polttoaineitten osuus kaikista liikennepolttonesteistä kasvoi.

 

 

***************

 

 

Muistutan, että ministeri Tiilikaisen erityisavustajana energia-asioissa toimii tamperelainen kaupunginvaltuutettu Vilhartti Hanhilahti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-