"Ajan riento on raju!"

Torstai 7.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereen Paasikivi-Seuran jäsen ja olin eilen läsnä, kun…

 

 

…ministeri Jaakko Iloniemi alusti aiheenaan ”Suomen ulkopolitiikan linja Paasikivestä Niinistöön”.

 

**************

 

Ministeri Iloniemi täyttää 92-vuotta toukokuussa ja hänellä on takanaan monipuolinen ura politiikassa sekä talouselämässä.

 

 

 

Kolme varttia kestänyt esitys oli eräs parhaista, joita olen saanut seurata. Esitys oli asiasisällöltään erinomainen ja ministeri Iloniemen esitystapa oli laadukas.

 

*******************

 

 

Tampereen Paasikivi-Seuran puheenjohtaja, emeritustutkija Unto Vesa toimi tilaisuuden juontajana ja hänen kiitoksensa Jaakko Iloniemelle olivat paikallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

 

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

• Paasikivi oli hankalan miehen maineessa

• Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin

• Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia

• Paasikivi oli loistava neuvottelija

• Paasikivi oli kielitaitoinen

• Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista

• Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusaan hovi Muolaassa oli Aleksandra Kollontain nuoruuden kesänviettopaikka

Torstai 9.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Muolaassa sijainneella Kuusaan hovilla on paikkansa Suomen historiassa.     

 

 

Joudun käyttämään mennyttä aikamuotoa, sillä Kuusaan hovia ei rakennuksena enää ole olemassa. 

 

 

Muistan nähneeni Kuusaan hovin menneinä aikoina hirsikasana, kun olin matkoilla Venäjällä.  Loputkin Kuusaan hovista paloivat tuhkaksi tuhopoltossa vuonna 2006.

 

 

Kuusaan hovi oli siro pikkukartano, joka selvisi tsaarin ajasta, Suomen Vapaussodasta, Talvisodasta, Jatkosodasta ja jopa neuvostomiehityksestä Neuvostoliiton loppuun saakka.

 

 

Kuusaan hovilla on rooli Suomen historiassa, sillä se oli madame Kollontain kesänviettopaikka hänen lapsuudessaan.  Madame Kollontain (1872 – 1952) isoisä omisti Kuusaan hovin ja Aleksandra Kollontain muistelee Kuusaan hovia lämpimästi muistelmissaan.

 

 

Aleksandra Kollontain toimi Neuvostoliiton täysvaltaisena edustajana Tukholmassa vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1945 saakka – Kollontaille myönnettiin suulähettilään arvo vuonna 1943.

 

 

Kollontai toimi rauhanvälittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Talvisodan ja Jatkosodan rauhanneuvottelujen aloittamisessa – mm. Paasikivi tapasi Kollontain Tukholmaassa useasti.

 

 

Kerrotaan, että rauhanneuvottelujen idea syntyi Kollontain ja Hella Vuolijoen välisissä tapaamisissa.

 

 

 

*******************

 

 

Poikkesimme Kuusaan hovin porteilla kesäkuun lopulla, kun teimme kyröläismatkan Äänisen ja Laatokan ympäri.

 

 

 

 

 

 

Nykyään Kuusaan hoviin johtava kartanokuja ei muistuta vähääkään siitä elämästä, jota siellä ennen sotia vietettiin.

 

 

Jos haluaa tutustua Kuusaan hovin kartanorakennukseen, kannattaa googlata ”Kuusaan hovi” ja ihailla kuvia Kuusaan hovista ennen sotia.               

 

 

 

 

 

 

Tällä jalustalla kartanokujan alussa on joskus seisonut ylväs Lenin-patsas!

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoo meille retkeläisille Kuusaan hovista.

 

 

En ole aiemmin tiennytkään, että Kuusaan hovin puistossa on joskus ollut patsas myös Juri Gagarin´lle – nyt sitäkään ei enää ole.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin kartanopaikan lähistöllä on varmaankin nautakarjatila, sillä Kuusaan vastapäisestä tienhaarasta valtatielle tuli kuorma-auto, jolla oli kyydissään säilörehua.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin tienhaarassa on rakennuksen seinässä ilmeisen toimiva puhelin, sillä luurin nostamisen jälkeen kuului kirkas vapaa-ääni.  Puhelinta ei ole käytetty varmaan vuosikausiin, sillä niin korkea heinikko on ehtinyt kasvamaan puhelimen eteen.

 

 

Kiitän kenraali Lehtimäkeä, että saimme viettää hetkisen Kuusaan hovin maisemissa ja muistella niitä tapahtumia, jotka tuolla paikalla sijainneella kartanolla on ollut Suomen kohtaloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Missä Euroopan integraatiojuna menee nyt?"

Torstai 20.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Paasikivi-Seura ry – jonka jäsen olen - aloitti keskiviikkona 26.2.2014 yleisötilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan erilaisia EU:hun liittyviä aiheita.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuussarja aloitettiin Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojasen alustuksella, jonka aineena oli otsikkoteema.

 

 

Tilaisuus pyrittiin toteuttamaan juna- ja junamatkustusteemalla; kirjasin muistiinpanoihini alustuksessa ja sen pohjalta käydyssä keskustelussa esiintulleita seikkoja ns. ranskalaisin viivoin.

 

Kas näin:

 

• onko juna ylipäätään liikkeessä?

• keitä junassa on?
• niitä, joita vapaa liikkuminen palvelee
• liikkuvat ovat tyytyväisiä
• liikkumattomat ovat tyytymättömimpiä

• junaan on lisätty vaunuja ja nyt se on raskaampi vetää

• onko junassa lainkaan kuljettajaa?

• tuntuu, että veturikoppiin on tunkemassa liiaksikin väkeä

• juna kulkee harmaan maiseman läpi, radanvarsi on roskainen

• onko yksi vaunu – Iso-Britannia – pyrkimässä junasta pois? Onko sillä mahdollisuus neuvotella lipunhinnasta?

• juna saattaa pysähtyä ja se voi jopa ajaa taaksepäin

 

 

Pohdinnassa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

 

 

• eteläisessä Euroopassa vallitsee massatyöttömyys

• EU-vastaisuus ilmenee mielipiteenä muita EU-maita vastaan

• joudutaanko ottamaan taka-askeleita vapaalle liikkumiselle?

• siirtolaisuus jakautuu EU:ssa epätasapainoisesti

• maanosasta muuttaminen vilkastumassa
• Irlanti, Baltian maat, Kypros

• kahden kerroksen EU

• talouskriisien ongelmat vievät johtajien ajan

• EU:n vetovoima on heikentynyt...
• hurraajien joukko on harventunut
• Kiina ja Venäjä ovat kohonneet

• …mutta EU:n laajentuminen on kuitenkin osoitus, että EU menestyy

• EU on integraation moottori, mutta nyt moottori yskii

• EU:n laajentumiselle ei ole oikein ehdokasmaita
• Islanti aloitti vuonna 2010 – kuinka lopullinen on sen nykyinen kanta?

• Turkki on sitkein ja ongelmallisin EU:n hakijamaa
• prosessi alkoi vuonna 1959
• maa sai kandidaattistatuksen vuonna 1999
• viralliset jäsenneuvottelut alkoivat vuonna 2005
• maa on pettynyt EU:n kyvyttömyyteen
• maassa mielipide on muuttunut
• maa pelaa suhteessaan EU:hun suurvaltapeliä
• EU:n ote maasta heikkenee

• EU:ta on helppo syyttää ongelmista

• EU:lla ei ole mahdollisuuksia tasata eri maiden talousolosuhteita

• laajeneminen on EU:n keskeinen elementti
• onko mikään maa kuitenkaan nyt lähellä EU-jäsenyyttä?
• Skotlannin pyrkimykset erota Englannista?
• Katalonian pyrkimykset erota Espanjasta?

• muistettava, että Saksakin on pieni Kiinan ja nouseviin talouksiin verrattuna

• heikko komissio

• EU-puheenjohtajamaiden vuorottelu – onko heikkous?

 

 

****************

 

Hyviä kysymyksiä!

 

Odotan, että EU-parlamenttiehdokkaat alkaisivat vastaamaan tässä esitettyihin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-