Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tuulilasin kiveniskemän korjaaminen käy nopeasti!

Perjantai 19.4.2024 - -Esko Erkkilä-

Olen huhtikuun aikana saanut kaksikin kiveniskemää tuulilasiini ja soitin asiasta OP-Pohjolaan, sillä minulla on autovakuutukset siellä.

 

Pohjolan myyntihenkilö otti autoni tiedot vastaan ja luetteli OP- Pohjolan yhteistyökorjaamot.

 

Valitsin parin kilometrin päässä sijaitsevan Autoklinikan ja ajoin sinne.

 

Autoklinikan työnjohtajan puheille pääsin kymmenen minuutin odottelun jälkeen ja autoni otettiin heti käsittelyyn.

 

Autoni tuulilasi oli korjattu puolen tunnin kuluttua ja työnjohtaja kertoi, että tuulilasissa oli kaikkiaan neljä kiveniskemää!

 

Korjaukset eivät maksaneet minulle mitään, sillä vakuutusyhtiöt korjauttavat asiakkaidensa tuulilasit veloituksetta - täytyyhän toki olla voimassa tuulilasivakuutus!

 

****************************

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että otin korjaushommat tosissani pian vaurioiden syntymisen jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulilasin kiveniskemän korjaaminen käy nopeasti!, tuulilasivakuutus, kiveniskemä, kiveniskemän korjaaminen, OP-Pohjola, Autoklinikka,

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itse asiassa kuultuna, Itse asiassa kuultuna 22.12.2017, Esko-Juhani Tennilä, RUK 125, kapteeni Esko-Juhani Tennilä, Onni Vilkas Oy, Pohjolan Liikenne Oy, liikenneneuvos Onni Vilkas,

Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!

Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.

 

 

Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.

 

 

Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.

 

 

Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.

 

 

Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.

 

 

Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!

 

 

”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…

 

 

…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää.  Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!

 

 

 IMG_6093.JPG

 

 

Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa - ABC -liikenneasemat mainostavat perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!

 

 

 

******************

 

 

 

Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin

 

 

Pohjolan Peruna Oy

 

 

Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:

 

 

”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”

 

 

Toki minulla on tietoa Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys olisi itse avoimempi kuin se nyt on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjolan Peruna Oy, Raision Perunateollisuus, Vihannin perunatehds, Vihanti, Kantaperuna, Mielihyvä, Mielihyvä-muusi, Mummon Mielihyvä, Lahdesjärven ABC,

Muistoja ja kokemuksia Petroskoin hotelleista

Keskiviikko 22.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme kyröläismatkallamme Petroskoihin illan suussa heinäkuun 1. päivänä 2015 ja oli luonnollista, että tutustuimme kaupunkiin ennen unten maille menoa.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Petroskoissa kymmenkunta kertaa aikaisemmin, mutta aina Petroskoi jaksaa kiinnostaa.

 

 

 

 

 

petrohot1.jpg

 

 

Majoituimme tällä kerralla Petroskoin rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan uuteen Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain Petroskoissa majoittua Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Hotelli on täysin länsimaalaistasoinen ja huomasin illan ja seuraavan aamun aikana, että suomalaiset bisnesmatkaajat ovat valinneet hotellin omakseen, kun yöpyvät Petroskoissa.

 

 

Tapasin hotellissa entisiä työkavereitani, jotka kalanrehuseosten myyntimatkoillaan ovat vaihtaneet…

 

 

 

 

petrohot2.jpg

 

 

…pois Hotelli Pohjolasta.

 

 

Hotelli Pohjola on mieleenpainuva muistorikas hotelli, jossa ainakin takavuosina suomalaisille miesmatkaajille kovin auliisti oli tarjolla paikallisten naisten toimesta mm. ”pilua”!

Tapaan varata Venäjälle "kokeneita vaatteita ja kenkiä" ja muistan, kun joskus toisen kenkäni kengänpohja sanoi Hotelli Pohjolassa työsopimuksensa irti ja eipä siinä muu auttanut, kun läpsytellä irtonaisella kengänpohjalla Hotelli Pohjolan pitkiä käytäviä edestakaisin!

 

 

 

 

petrohot3.jpg

 

 

Hotelli Maski on keskeisellä paikalla Petroskoita sijaitseva hotelli, jossa myös olen menneinä vuosina saanut yöpyä.

 

 

Maski sijaitsee nimensä mukaisesti teattereiden lähellä ja ympyriäisen muotonsa vuoksi se jotenkin muistuttaa seinäjokelaista Hotelli Sorsanpesää.

 

 

Maski on kaksikerroksinen pyöreämuotoinen hotelli, jonka hotellihuoneista on sisäkäytävän kautta näkymä hotellin ruokasaliin - kokemisen arvoinen hotelli!

************

 

 

Neljäs hotelli Petroskoissa, jossa olen saanut menneinä vuosina yöpyä, on Karjala-hotelli.

 

 

Tällä reissullamme en poikennut Karjala-hotellissa ja en myöskään iltakävelylläni sitä kuvannut.

 

 

Karjala-hotellissa olen saanut joskus syyspimeänä yönä viettää unohtumattomia hetkiä, kun silloisen retkueemme laulutaitoiset jäsenet kajauttivat yösydännä parvekkeeltamme ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiskui melkein hotellihuoneemme alapuolella.

 

 

Voi täydestä sydämestäni suositella Petroskoissa yöpyjälle kaikkia näitä neljää hotellia:

 

 

  • Karjala-hotelli

  • Maski-hotelli

  • Pohjola-hotelli

  • Park Inn Petrozavodsk-hotelli

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Park Inn Petrozavodsk -hotelli, Park Inn Petrozavodsk -hotelli Petroskoi, Pohjola-hotelli Petroskoi, Pohjola-hotelli, Maski, Maski-hotelli, Maski-Hotelli Petroskoi, Karjala-hotelli, Karjala-hotelli Petroskoi, venäjä2015,

Ei ollut yllätys, että italialaispankeilla oli eniten ongelmia Euroopan keskuspankin stressitestissä

Keskiviikko 29.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi pankkien ns. stressitestien tulokset 26.10.2014.

 

Stressitesti kuvaa pankkien paineensietokykyä tilanteessa, jossa suhdanteet ja markkinaolosuhteet heikkenevät nykyisestä.

 

Vuoden kestäneessä tarkastelussa EKP kävi läpi 130 euroalueella sijaitsevan pankin vuoden 2013 taseet ja selvitti, että millainen on pankkien riskinsietokyky.

 

Tarkastelu oli yhteismitallinen eli testin tulokset ovat vertailukelpoisia.

 

Suomalaisista pankeista testissä olivat mukana Danske Bank, Nordea Pankki Suomi sekä OP-Pohjola –ryhmä. Kaikki suomalaispankit säilyttivät vakavaraisuutensa myös tilanteessa, jossa markkinaolosuhteet heikkenisivät.

 

 

************

 

Heikoin tilanne oli Italiassa, sillä peräti yhdeksän italialaispankkia ei läpäissyt testiä.

 

Heikoista heikoin oli Toscanassa Sienan kaupungissa pääkonttoriaan pitävä pankki, jonka nimi on;

 

Monte dei Paschi di Siena.

 

 

 

 

monte1

 

Pankin pääkonttori sijaitsee Sienassa Palazzo Salimbeni´n aukiolla – vierailin vaimoni ja sukulaispariskuntamme kanssa kyseisellä aukiolla 6.9.2014, kun olimme 40-vuotishääpäiväämme juhlistaneella matkalla Toscanassa.

 

 

 

monte2

 

 

Ottamassani kuvassa valkoasuinen nainen on juuri astumassa pankin ulko-ovesta sisään.

 

Oven yläpuolella näkyy teksti ”Monte dei Paschi”.

 

 

 

monte3

 

 

Palazzo Salimbeni-aukiolla on kirkollisen johtajan, politiikon ja taloustieteilijä Sallustio Bandinin patsas.

 

 

 

 

monte4

 

 

Palazzo Salimbeni-aukio on varsin pieni aukio. Sen yhdellä laidalla olevan kivitalon räystään alla on muotokuvina sekä koristeina taidokkaita veistoksia…

 

 

 

 

monte5

 

 

…joista pari tässä lähikuvassa.

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Palazzo Salimbeni-aukiolla ”raha haisee” – toki oppaamme tarkensi, että raha haisee tällä aukiolla nykyään hyvin heikosti, sillä Monte dei Paschi di Siena –pankin vaikeudet ovat hyvin vakavat. Toscanan reissumme aikana EKP:n stressitestien tuloksia ei ollut vielä julkaistu, mutta pankin vaikeudet ovat olleet tiedossa jo pitkään.

 

************* 

 

Monte dei Paschi di Siena –pankki on eräs tärkeimmistä pankeista Italiassa, vaikka sen pääkonttori sijaitseekin Sienan pikkukaupungissa.

 

Pankki on perustettu jo vuonna 1472.

 

 

*************

 

Monte dei Paschi di Siena´lla oli viime vuoden lopun tunnuslukujen perusteella pääomavajetta 4,25 miljardia euroa, mutta se on ehtinyt syyskuun loppuun mennessä korjaamaan tilannettaan 2,14 miljardilla eurolla, joten nyt sillä on pääomavajetta 2,111 miljardia euroa eli selkeänä lukuna 2.111.000.000 euroa.

 

 

 

 

On meille suomalaisillekin hyvä asia, että Euroopan keskuspankki eli EKP on kehittänyt menetelmän, jolla pystytään etukäteen analysoimaan euro-alueella sijaitsevien pankkien vakavaraisuutta.

 

 

Luotettavat analysointimenetelmät auttavat ennakoimaan pankkien tuloskuntoa ja siten ne mahdollistavat ajoissa puuttua heikosti kannattavien pankkien tuloskuntoon.

 

 

Olen stressitulosten julkaisemisen jälkeen tutustunut Monte dei Paschi di Siena´n nettisivuihin ja huomannut, että pankin johto on selitellyt stressituloksia pankin kannalta parhain päin.

 

 

Selitelkööt vaan, mutta kuntoon pankki on saatava, sillä suomalaisilla ei ole varaa kustantaa italialaispankkien saneerausta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siena, Toscana, toscana2014, Euroopan keskuspankki, EKP, Monte dei Pashi di Siena, Danske Bank, Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola ?ryhmä, stressitesti,

Osuuspankin ja Pohjolan asiakkaana joudun rahoittamaan yritysjohdon miljoonapalkkioita

Perjantai 6.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pankkialan järjestelyjen seurauksena jouduin Osuuspankki-ryhmän asiakkaaksi.

 

Kaipaan Säästöpankki-ajan meininkiä, mutta muutaman johtajan suuruudenhullujen suunnitelmien vuoksi koko pankkiryhmä katosi pankkimaailmasta.

 

Kaikki perhekuntamme vakuutukset olivat jo ennen Pohjolan siirtymistä OP-ryhmän omistukseen Pohjolassa.

 

Suuruudenhulluus on nyt tarttunut myös OP-Pohjola –ryhmään, kun se on räätälöinyt kymmenkunnalle johtajalleen mielettömän suuret extra-palkkiot.

 

Julkisuudessa kerrotaan, että Pohjola Varainhoidon toimitusjohtaja Mikko Koskimiehelle on tullut vuosilta 2007-2011 yhteensä 2,6 miljoonan euron extrapotti ja saman yhtiön instituutiojohtaja (on erikoinen titteli!) Kirsi Hokalle 1,5 miljoonan euron extrapotti!

 

Käsittämättömät summat olemme maksaneet me eli Osuuspankin ja Pohjolan asiakkaat!

 

OP-Pohjolan osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Haapakoski Pyhäjoelta puolustelee menettelyä, mutta toki todeten, että järjestelmää on yritetty purkaa, mutta sopimuksia ei ole ollut helppoa eikä halpaa irtisanoa.

 

En tiedä, että onko Paavo Haapakoski saman maatilan poika Pyhäjoelta, jonne kävin tarjoamassa rehuja 1970-luvun alkupuoliskolla.

 

OP-Pohjola luonnehtii itseään nettisivuillaan mm. näin:

 

OP-Pohjolan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Menestyksen perusta on ollut paikallisuuden ja asiakkaiden tarpeiden kautta johdettu ryhmä, jossa asiakkaan ja omistajan intressit yhdistyvät. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa. OP-Pohjolan tavoitteena on olla yhteiskuntavastuullisuuden edelläkävijä finanssitoimialalla Suomessa.

 

Sanahelinää ja asiakkaiden pettämistä joka sana!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osuuspankki, Pohjola, OP-Pohjola, OP-Pohjola -ryhmä, OP-johtajien miljoonapalkkiot, Mikko Koskimies, Kirsi Hokka, Paavo Haapakoski, Säästöpankit,

Onko minulta taas menossa pankki alta?

Keskiviikko 17.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aloitin pankkisuhteeni jo vauvaikäisenä Viljakkalan Säästöpankin kanssa ja jatkoin sitä pankkifuusion jälkeen Tampereen Aluesäästöpankin kanssa.

 

Säästöpankkikriisi kärjistyi ja jouduin siirtymään Suomen Säästöpankin asiakkaaksi.

 

Pankkikriisin jatkokuvioissa pankikseni ilmaantui Ylöjärven Osuuspankki, mutta siitäkään suhteesta ei muodostunut minusta johtumattomista syistä pitkää, sillä viime vuodet ole joutunut olemaan Tampereen Seudun Osuuspankin asiakas.

Kertaakaan en ole ollut pankkivaihdoksissani aktiivinen, vaan pankit ovat pallotelleet minua kuin pingispalloa!


On sanomattakin selvää, että pidän säästöpankit kadotuksen tielle ajaneita henkilöitä epäonnistuneina yksilöinä taloudellisten asioiden hoitajina.

 

Tampereen Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola –ryhmään.

 

Vakuutusasiani hoidin jo ennen Osuuspankkien ja Pohjolan yhdistymistä Pohjolassa, joten olen OP-Pohjolan "kaksoisvanki" - toki vapaasta tahdostani.

 

Olen huolestuneena seurannut, että nyt luottoluokituslaitos Moody's on ottanut OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjolan luottoluokitukset tarkkailuun. Moody's saattaa laskea luokituksia.

 

Onko vaarana, että ilman omaa syytäni joudun asiakkaaksi kuudenteen pankkiin?

 

Totta puhuen en koe suurta vaaraa pankkini luisumisesta konkurssiin – vaikka toki kaikki on nykypäivänä mahdollista.

 

Melkein humoristiselta kuulostaa OP-Pohjolan johtajien selitykset Moodys´n hankkeista. Johtajat selittelevät parhaiden myyntimiesten tapaan, että mahdollisella luottoluokituksen alenemisella ei ole mitään merkitystä.

 

En ”purematta niele” OP-Pohjolan johtajien sepustuksia, vaan kuuntelen luottoluokituksen alentamisaikeita herkällä korvalla.

 

Näin on mielestäni tehtävä kaikkien, jotka ovat OP-Pohjola –ryhmän asiakkaita, sillä luottoluokituksen alentaminen on vakava merkki pankkiryhmän heikentyneestä tilanteesta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: OP-Pohjola, OP-Pohjolan luottoluokitus, Moody´s alentamassa OP-Pohjolan luottoluokitusta, Moody`s, Viljakkalan Säästöpankki, Tampereen Aluesäästöpankki, Suomen Säästöpankki, Ylöjärven Osuuspankki, Tampereen Seudun Osuuspankki, Viljakkala,

Tampere on mukana kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja ekotehokkuutta seuraavassa vertailussa

Maanantai 23.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilta kysyttiin huhtikuussa kaupungin keskustan vetovoimaisuuteen liittyviä tuntemuksia mm. turvallisuuteen, asiointiin ja keskustan yleiseen ilmeeseen liittyen.

Kysely oli osa laajempaa EVE-tutkimusta, jota esiteltiin seminaarissa 13.5.2011.

Osallistuin seminaariin.

Tampereen osalta hanke kuuluu apulaispormestari Timo Hanhilahden vastuualueelle ja hän avasikin seminaarin.

Hanhilahti totesi, että tamperelaiset ovat aiheellisesti ylpeitä kaupunkikeskustastaan. Siihen on perusteluina mm. se, että Tampereen keskusta on pärjännyt hyvin erilaisissa kyselyissä.

Saattaa kuitenkin olla, että emme ehkä näe kaikkia kehittämiskohteita ja sen vuoksi ulkopuolisen näkemyksen kuuleminen on tärkeää, mainitsi Hanhilahti.

Liikkujan, vierailijan, asukkaan ja matkailijan mielialojen, mielikuvien sekä tunnelmien tietäminen on tärkeää, jotta voimme rakentaa kaupunkikeskustamme entistä turvallisemmaksi, miellyttävämmäksi ja sujuvammaksi, jatkoi apulaispormestari Hanhilahti.

Tampereen kaupungin virkamiehistä projektiarkkitehti Veikko Vänskä kaupunkikehitysryhmän keskustahankkeesta toimii yhdyshenkilönä konsulttiyritysten suuntaan.

Kaupunkikeskustojen EVE index™ -mallinnusjärjestelmä vertailee tutkimuksessa mukanaolevien kaupunkien kaupunkikeskustojen ekotehokkuutta, vetovoimaa ja elinvoimaisuutta – sen vuoksi puhutaan EVE indeksistä.

EVE-tutkimushankkeessa ovat mukana nyt seuraavat kaupungit:

  • Jyväskylä
  • Kokkola
  • Kotka
  • Kouvola
  • Kuopio
  • Mikkeli
  • Oulu
  • Tampere
  • Turku 

Olen aina huolestunut rahasta ja erityisen huolestunut olen yhteisten rahojemme käytöstä.

EVE-tutkimushankkeessa huolestuttaa se, että mukana (rahastamassa) on monia konsulttiyrityksiä sekä eräitä muita tahoja.

Hankkeen tavoite on kasvattaa muutamassa vuodessa nyt mukanaolevien yhdeksän kaupungin lukumäärää tasolle 30…40. Kun sen lisäksi asukkaiden kyselytutkimus tullaan uusimaan kahden vuoden välein, on varmaa, että konsulttiyritykset tulevat pärjäämään hyvin.

Kustannusten välttämiseksi käytinkin seminaarissa puheenvuoron, jossa toki annoin tunnustusta seminaariannille, mutta kannustin Veikko Vänskää tinkimään konsulteille maksettavat summat puoleen nykyisestä. On todettava, että konsulttien palkkioista ja niiden määrästä seminaarissa ei keskusteltu!

Mittavissa projekteissa on hyvä tuntea hankkeen taustayhteisöt ainakin nimeltä.

EVE-tutkimushankkeessa mukana ovat pääyhteistyökumppaneina:

  • Stockman
  • Sokos
  • Kiinko eli Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö
  • Tekes
  • Ympäristöministeriö
  • Elävä Kaupunkikeskusta EKK ry

Hankkeen muut yhteistyökumppanit ovat:

  • PTY eli Päivittäistavarakauppa ry
  • Erikoiskaupan Liitto ry
  • Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
  • Suomalainen Kirjakauppa Oy

Projektin toimijat ovat eli käsittääkseni nämä veloittavat Tampereen kaupunkia tekemästään työstä:

  • Art Director Arkkitehdit Oy
  • Kotialue Oy
  • Promenade Research Oy
  • Metael Oy
  • Tuula Pohjola Consulting Oy
  • Crnet Oy

Toivon, että pääyhteistyökumppaneiden, muiden yhteistyökumppaneiden sekä projetin toimijoiden tietäminen auttaa, kun lähdekritiikkiä käyttäen arvioimme EVE-tutkimustuloksia.

Seminaarin anti oli mielenkiintoista ja palaan siihen näillä palstoilla myöhemmin.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eve index, eve-tutkimus, apulaispormestari Timo Hanhilahti, Veikko Vänskä, Elävä Kaupunkikeskusta EKK ry, Kotialue Oy, Tuula Pohjola Consulting Oy, Tuula Pohjola, Pokko Lemminkäinen, Mikko Virkamäki

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjola-Norden, Tampereen Pohjola-Norden ry, Pohjolan Pidot, Pohjolan päivä, Eeva Tuokko, Sentteri, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, MSL-Tampere,

Luomusta ei ole kannattavaksi bisnekseksi?

Perjantai 19.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Agribisnes-alaa puhutteli maanantaina marraskuun 15. päivänä julkisuuteen tullut tietoa, että Pohjolan Luomu Oy on ajautunut konkurssiin.

 

Tieto on valitettava, sillä luomualan ongelmien maksumieheksi joutuvat ainakin mutkan kautta koko vilja-ala ja sitä kautta normaalia viljantuotantoa harjoittavat maatilat sekä koko agribisnes.

 

Luomualan ongelmat kiertyvät lopulta kaikkien kuluttajien maksettavaksi, sillä jostainhan yritysten on saatava ne eurot, jotka ne menettävät maamme johtavan luomualan yrityksen konkurssissa.

 

Hyvinkäällä toiminut Pohjolan Luomu Oy on ollut Suomen suurin luomuviljan viejä.

 

Hyvinkään käräjäoikeus on vahvistanut yrityksen konkurssin. Konkurssihakemusta on perusteltu yhtiön maksukyvyttömyydellä, käräjäoikeudesta kerrotaan.

 

Konkurssipesä ei jatka yhtiön toimintaa, vaan toiminta on loppunut, kertoo konkurssipesää hoitava Auni Särkkä.

 

Luomualan ongelmat ovat olleet alalla toimivien aistittavissa jo pitkän aikaa. Luomuoperointiin "tarvittavat" luvat ja sertifikaatit ovat niin monimutkaisia ja kalliita, että niiden hankinta ja ylläpito eivät voi olla liiketaloudellisesti kannattavia. Välistävetäjiä luomukansan kotkotuksille on aivan liikaa.

 

Olen aina ihaillut luomu-uskovaisten vankkaa uskoa toimintansa ainutkertaisuuteen. Epäileväisyys luomualan taloudelliseen kannattavaisuuteen on ollut koko ajan mielessäni. Voiko tuolla toiminnalla olla taloudellista toteuttamispohjaan? Epäilykseni saivat nyt vahvistuksen - toiminnalla ei ollut taloudellista pohjaa.

 

Pohjolan Luomu Oy:n konkurssi vahvistaa erään suuren suomalaisen elintarvikeyrityksen johtajan jo useita vuosia sitten linjaaman periaatteen: "Luomuala saattaa olla järkevää toimintaa, mutta bisnekseksi siitä ei ole".

 

Pohjolan Luomun konkurssissa on nähtävä paljon hyvääkin. Toivottavasti luomuintoilijat hieman nyt alentavat äänenpainojaan ja eivät perusteettomasti meuhkaa ajatusmaailmansa puolesta. Luomu saa kukoistaa, mutta sen pitää pystyä toimia omin avuinensa kannattavasti - yhteiskunnan ei pidä erikseen sitä tukea.

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoo 15.11.2010, että kentällä liikkuvien huhujen mukaan Pohjolan Luomu Oy:n puuhaihmiset kaavailevat uuden yrityksen perustamista. Toivon, että vilja-alan toimijat muistavat opetukset ja eivät lähde uudestaan kannattamattoman yritystoiminnan maksumiehiksi.

 

Pidän valitettavana, että tavanomaista tuotantoa harjoittavat maataloustuottajat, viljaliikkeet ja lopulta suomalaiset kuluttajat joutuvat maksumiehiksi taivaanrantoja syleilevien luomuintoilijoiden kotkotuksille.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luomu, Pohjolan Luomu Oy, Pohjolan Luomu, Pohjolan Luomun konkurssi,

Petroskoissa elämä on seestynyt

Tiistai 27.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki Venäjällä.

 

Olen vieraillut Petroskoissa usein ja viimeisin käyntini siellä tapahtui heinäkuussa 2010.

 

Suomalaiset valtasivat Petroskoin lokakuun 1. päivänä 1941 ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.

 

Petroskoi on vilkas kaupunki, mutta nyt sen kaupunkikuva oli tietyllä tavalla unelias.

 

Majoituimme Pohjola hotelliin eli venäläisittäin Hotelli Severnajaan. Huone oli tasoltaan kohtuullinen ja aamupala jopa hyvä. Elämän rauhoittumisesta kertoo sekin, että nyt kukaan paikallisista ilotytöistä ei tullut tarjoamaan "pilua" - saattaa toki olla, että ikä ja ulkonäkö suojelevat "piluntarjoajilta".

 

Kävimme Äänisen rannalla, mutta siitä huolimatta kaupungista jäi unelias mielikuva. Ehkä maailmanlaajuinen lama koettelee Petroskoitakin!

 

Petroskoin rautatieasema on tavallisesti vilkas, mutta nyt sekin oli hiljainen. Petroskoin rautatieaseman ravintolassa on usein villi meininki, mutta nyt ravintola oli suljettu.

 

Toivottavasti Petroskoin elämä vilkastuu, sillä sehän on alueensa ainoa merkittävä kaupunki. Petroskoin kuihtuminen merkitsisi vaikeuksia laajalle alueelle Äänisen rantamaisemia ja sitä me suomalaiset emme halua.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Äänislinna, Hotelli Pohjola, Severnaja,