Maataloustuottajain suurmielenosoituksessa oli paikalla päättäjiemme kärki

Tiistai 15.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhkun edelleenkin intoa maataloustuottajain suurmielenosoituksesta Senaatintorilla 11.3.2016, johon minulla oli kunnia MTK:n jäsenenä osallistua.

 

 

Tapasin tilaisuudessa useita yhteiskuntamme keskeisiä päättäjiä ja sain monien heidän kanssaan vaihtaa myös ajatuksia.

 

 

Pienoinen kuvakertomus tässä:

 

 

 

 

 

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Helsinkiin kolme bussilastillista tilanteeseen tyytymättömiä MTK:n jäseniä ja minä aloitin bussimatkani Lahdesjärven ABC-huoltoasemalta Tampereelta.

 

 

 

 

 

 

Maanviljelijä Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta esitti tunnetuilla taidoillaan lauluja, joilla hän pyrki piristämään vakavalle asialle kokoontuneita maataloustuottajia.

 

 

Kokkolan tilalla viljellään nyt ohraa, mutta aikaisemmin Aimon isä Martti Kokkola oli tunnettu sikatilallinen – olen istunut Kokkolan pirtissä ja tehnyt sianrehukauppoja kohtuullisella menestyksellä!

 

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli tilaisuuden odotetuin vieras ja me kaikki toivoimme Sipilältä selkeitä lupauksia maatalouden ahdingon helpottamiseksi - niitä myös saimme!

 

 

Sain vaihtaa muutaman sanan pääministerin kanssa.

 

 

 

 

 

 

Valtiovarainministeri Alexander Stubb esiintyi yhdessä pääministeri Sipilän kanssa ja oli lohdullista kuulla, että myös hänellä oli rohkaisun sanoja maatalousväestölle.

 

 

 

 

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tuntee itsekin maanviljelijänä sen taloudellisen ahdingon, johon suomalainen maataloustuotanto on joutunut S-ryhmän halpuutuksen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikkeiden vientikaupan ongelmien sekä Maaseutuviraston tupeksinnan johdosta.

 

 

 

 

 

 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Junttila Äänekoskelta piti useita jämäköitä puheenvuoroja meille toimeentulostamme huolestuneille viljelijöille.

 

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila hoiti pääministerin, valtiovarainministerin sekä maatalous- ja ympäristöministerin haastattelut ja hyvin hoitikin.

 

 

Marttilan puhe mielenosoituksen lopuksi oli innostava ja toimintaan kannustava.

 

 

 

 

 

 

Maamme ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestön eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puheenjohtaja Holger Falck on osaava edunvalvontajohtaja ja hän hoiti osuutensa mielenosoituksessa mallikkaasti.

 

 

 

 

 

 

Maatalousasioissa on paljon turhaa byrokratiaa ja Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilällä onkin tärkeä tehtävä Keskustan byrokratian purkutalkoiden vastuuhenkilönä, kun maatalouden turhaa byrokratiaa puretaan.  Maatalouden osalta vastuuhenkilönä on kansanedustaja Pertti Hakanen Pirkanmaalta, joka toimii myös MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kamerani linssiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän sekä ex-maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan – molemmat Keskustan kansanedustajia!

 

 

Tapaan aina Sirkka-Liisan tavatessani todeta hänelle, että hänen ministeriaikanaan oli turvallinen olo, sillä silloin ei ollut vaaraa asioiden menemisestä vikasuuntaan!

 

 

 

 

 

 

Keskustan hallintosihteeri Minna Siira oli myös paikalla kuulostelemassa tuottajajärjestön jäsenten tunnelmia – pääsin Minnan kanssa samaan kuvaan!

 

 

 

 

 

 

”Vanhoista tutuistani” juttelin hetken maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa.

 

 

Kiittelin nykyistä kansliapäällikköä niistä vuosista, jolloin hän oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja ja minä Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö – silloin valvovan viranomaisen ja maamme johtavan rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehuollosta vastaavan henkilön saumaton yhteistyö olivat valttia!

Lukemattomat ovat ne neuvottelut, palaverit, tarkastukset, auditoinnit, seminaarit sekä erilaiset yhteydenotot joihin olen saanut osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä sen edeltäjän Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen KTTK:n eri henkilöiden kanssa!

 

 

 

 

 

 

Tapasin Senaatintorilla myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskan, jolle me pirkanmaalaiset olemme koko ajan lisäämässä paineita, jotta hän lähtisi ensi kesänä Keskustan puoluekokouksessa puoluesihteerikilpaan!

 

 

 

*****************

 

 

Kuvakimarani lopuksi vielä kolme tuttuakin tutumpaa voimaperäistä viljelyä harjoittavaa maataloustuottajaa, jotka olivat suurmielenosoituksessa vaatimassa talonpojille turvatumpaa huomista;

 

• vasemmalla rajanaapurini Pasi Alakomi Hämeenkyrön Komista
• keskellä vuokraviljelijäni Jouko Koivuniemi Viljakkalasta
• oikealla maanviljelijä Seppo Lehtomäki Viljakkalasta

 

 

Mielenosoituspäivääni voin olla tyytyväinen, sillä olen varma, että saimme talonpoikien voiman osoittamisella maajusseille hieman paremman huomisen kuin olisimme saaneet jäämällä kotiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjailija Kaari Utrion kommentti maataloustuottajain suurmielenosoituksesta lämmittää

Maanantai 14.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjailija Kaari Utrio kommentoi lauantaina 12.3.2016 julkaisemassaan fb-kommentissa edellispäivänä Senaatintorilla järjestettyä maataloustuottajain suurmielenosoitusta näin:

 

 

*******************

 

 

Eilen olin Helsingissä silmäkuvauksessa samaan aikaan kuin traktorimarssi. Ikäluokallani on kokemusta yhdestä jos toisesta mielenosoituksesta. Tämä oli ihan omaa luokkaansa: täydellinen järjestys, yhteen pelaaminen suurilla koneilla, huolesta huolimatta iloinen tunnelma, myötätuntoiset kaupunkilaiset peukuttamassa. Eikä pelättyä ruuhkaa niin missään.

Kiitokset Kaari Utrio!

 

 ******************

S-ryhmän aloittama halpuuttaminen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikeviennin tyrehtyminen Krimin tilanteen kärjistymisen vuoksi ja näistä syistä tapahtunut maataloustuotannon kannattavaisuuden romahtaminen sekä Maaseutuviraston tupeksinta viljelijätukien maksatuksessa olivat syynä maataloustuottajien suurmielenosoitukselle.

 

 

Maataloustuottajain suurmielenosoitus yhdisti kansaa, sillä mikäpä ihmiselle olisi läheisempi aihe kuin päivittäinen ruoka.

 

 

 

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitteli jo mielenosoituksen aikana kirkkoa ja poliisia hyvästä yhteistyöstä mielenosoituksen järjestämisessä – Marttila on jatkanut kiittelemistään eri yhteyksissä mielenosoituksen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Senaatintorin kulmalla ryhmässä seisoneet ratsupoliisit olivat poliisilta hieno ele yhdistää maatalouden hätä ja hevoset samaan tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mielenosoituksen jälkeen Senaatintorilta lähtenyt 700 traktorin järjestäytynyt kulkue oli jotain uutta…

 

 

 

 

 

 

…Kolmen sepän patsaalla…

 

 

 

 

 

 

…ja Stockmann´n edessä!

 

 

Mannerheimintiellä kansalaiset peukuttivat ja kännykkäkamerat olivat ahkerassa käytössä, sillä eihän näillä kulmilla 700 traktorin kulkuetta ole milloinkaan aikaisemmin nähty!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…poliisiautot vetivät kerrallaan muutaman traktorin letkoja…

 

 

 

 

 

 

…kohti kotia…

 

 

 

 

 

 

…ja tekemään sitä työtä…

 

 

 

 

 

 

…jolla suomalaisille tuotetaan turvallista kotimaista ruokaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Meidän äiti kasvattaa lihaa teidän äitien lihapulliin"

Sunnuntai 13.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantaina Senaatintorilla Helsingissä oli satoja julisteita, jotka kertoivat siitä hädästä, johon maataloutemme alkutuotanto on joutunut Venäjän vientirajoitusten, S-ryhmän halpuuttamisen ja Maaseutuviraston viljelijätukien maksatuksessa ilmenneiden laiminlyöntien johdosta.

 

 

Kuvasin tilaisuudessa nähtyjä julisteita ja tässä kavalkaadi kuvasadostani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä oli vain osa julisteista, jotka valokuvasin – ja kuvasin vain pienen osan niistä julisteista, jotka esiintyivät viime perjantaina maataloustuottajain suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

 

 

Lupaan, että tulen esittelemään jatkossa muitakin julisteita ja pyrin väsäämään niihin tarkentavaa tekstiä!

 

 

Palaillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

"Mavin toiminta on täys farssi, siitä johtuu traktorimarssi"

Lauantai 12.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseutuviraston eli Mavin tussarointi viljelijätukien maksatuksessa oli se viimeinen niitti, joka sai aikaan eilen maataloustuottajien suurmielenosoituksen Helsingin Suurtorille.

 

 

Olin mukana suurmielenosoituksessa!

 

 

Kaksi muuta syytä olivat se, kun maataloustuottajat joutuvat yksinään maksumiehiksi Venäjän vientiboikotille ja toinen syy on S-ryhmän halpuutuskampanja, joka on syönyt tuottajien tilipussiin suuren loven.

 

 

 

 

 

 

Tässä julisteessa se on sanottu!

 

 

 

**********************

 

 

 

Onneksi Suomessa virkamiehetkin sentään joutuvat vastuuseen ja eilisen suurmielenosoituksen tuloksena Mavin ylijohtaja siirrettiin hyllylle, siten että hän ei enää vastaa viljelijätukien maksatuksesta.

 

 

Suoraselkäistä toimintaa…

 

 

 

 

…pääministeri Juha Sipilältä…

 

 

 

 

 

 

…sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta!

 

 

 

Samassa yhteydessä hallitus teki päätöksen, että elokuun loppuun mennessä tutkitaan Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhdistämistä.

 

 

Tervehdin tyydytyksellä, että byrokratian purkamistalkoot etenevät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsen S-ryhmän vihreällä kortilla kuluttajan taivaaseen riistämään suomalaista alkutuottajaa

Torstai 10.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Uskallan häpeillen tunnustaa, että lompakossani on S-ryhmän vihreä kortti.

 

 

 

 

 

 

Tunnustan asian häpeillen sen vuoksi, että S-ryhmän vihreän kortin omistavana olen osasyyllinen siihen halpuuttamiseen, jolla kyseinen kaupparyhmä on nyt tuhoamassa suomalaisen maatalous- ja kotieläintuotannon.

 

 

Halpuuttaminen on sanahirviö jo sinänsä, mutta sen aikaansaama vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa on osoittautunut vastuuttomaksi.

 

 

S-ryhmän kaupallinen valta Suomen päivittäistavarakaupassa on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että se pystyy laittamaan kenet tahansa toimijan kontalleen ja sen se on jo tehnytkin.

 

 

Halpuuttaminen ja private label-tuotteiden hyllyosuuden kasvattaminen ovat kuolinisku suomalaiselle alkutuotannolle, suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, suomalaiselle huoltovarmuudelle ja kaikelle sille hyvälle, joka oli leimaa-antavaa suomalaisen päivittäistavarakaupan, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja suomalaisen alkutuotannon kesken vielä jokunen vuosi sitten.

 

 

Me vihreän S-kortin omistajat kasvatamme käkeä pesässämme tai jopa kyytä povellamme.

 

 

Parhaillaan nimeään seuraaviin kuntavaaleihin tunnetuksi tekevät poliitikonalut kuopivat karsinoissaan, kun ovat ilmoittautuneet ehdokkaiksi S-ryhmän osuuskauppojen edustajistovaaleihin.

 

 

Edustajiston rooli S-ryhmän hallinnossa on kuvitteellis-viitteellinen ja en pätkääkään usko siltä suunnalta löytyvän apuja, että S-ryhmä muuttaisi toimintatapojaan isänmaallisemmiksi.

 

 

On kuitenkin luonnollista, että tulen käyttämään äänioikeuttani, mutta sellaisen ehdokkaan löytäminen, joka ymmärtäisi liike-elämän perustiedot saattaa olla haasteellista.  Liike-elämän perustietoihin lasken sen, että ymmärtää vastuunsa suomalaisen elintarvikeketjun säilymisestä ja sen eri osapuolten kohtuullisesta toimeentulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvulla

Keskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta.

 

Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.

 

 

 

 

 

 

Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.

 

 

 

 

 

 

Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.

 

************

 

 

En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.

 

 

 

 

 

 

Tästä kirkko-ooppera alkaa.

 

 

 

 

 

 

Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).

 

 

 

 

 

 

Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin).

Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.

 

 

 

 

 

 

Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.

 

”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”

 

 

 

 

 

 

Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.

 

 

 

 

 

 

Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.

 

Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.

 

 

 

 

 

 

Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona.

Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona!

Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan loppukohtaus…

 

 

 

 

 

 

…oli puhutteleva!

 

 

Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkko-ooppera "Huutolaistytön laulu" Hämeenkyrön kirkossa oli puhutteleva kokemus

Maanantai 7.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Taiteellisen Teatterin kirkko-oopperan ”Huutolaistytön laulu” ensi-ilta oli eilen Hämeenkyrön kirkossa.

 

 

Olen käynyt Maaseudun Taiteellisen Teatterin kahdessa edellisessäkin oopperassa ja halusin osallistua MTT:n kolmannen oopperan ensi-iltaan.

 

 

MTT:n ensimmäinen ooppera kertoi F.E.Sillanpään  perheen Talvisodan aikaisista kokemuksista ja sen nimi oli ”Marssilaulu”.

 

 

Toinen MTT:n toteuttama ooppera oli ”Maan korvessa kulkevi” –hengellinen ooppera, joka kertoi vammaisen Martti Myllyharjun elämäntarinan.

 

 

Eilinen kansanooppera oli vaikuttava kokemus, sillä kun sen aikana kerrottiin kylmyyden aiheuttamista suurista nälkävuosista 1860-luvulla, niin kylmät väreet kulkivat varmaan muidenkin selkäpiissä kuin minun.  Silmänurkka kastui raavaalta mieheltäkin, kun oopperan eräässä vaiheessa pelättiin, että oopperan päähenkilöt Silja- ja Anna –tyttöset olivat joutuneet susien suuhun!

 

 

En enempää paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä jätän sen niiden koettavaksi, jotka menevät katsomaan sen seuraavia esityksiä:

 

• 20.3.2016 Ikaalisten kirkko klo 14.00
• 3.4.2016 Ylöjärven kirkko klo 14.00
• 16.4.2016 Tampereen Tuomiokirkko klo 16.00 ja toinen esitys samana päivänä klo 19.00
• 22.5.2016 Lempäälän kirkko klo 14.00
• Lapuan Tuomiokirkko klo 21.00

 

 

Kerron ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperan ensi-illasta kuvien kera lähipäivinä tällä saitilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se, joka kerran vaeltaa levadaa pitkin, haluaa jatkaa vaellusta loputtomiin"

Sunnuntai 28.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva levadakävelyjä ylistävä lausahdus on hieman yliampuva, mutta se on totta, että jokaisen Madeiralla kävijän pitää suorittaa ainakin yksi levadakävely.

 

 

Levada tulee portugalinkielisestä sanasta levar, joka merkitsee ”viedä, tuoda, kantaa”.

 

Madeiralla levadat ovat vesikanavia, jotka kuljettavat vettä kosteilta vuorenrinteiltä kuivemmille, eteläpuolen viljelmille, joilla kasvatetaan sokeriruokoa, banaania, bataattia ja viiniköynnöksiä.

 

Levadoissa vesi virtaa hiljakseen, sillä niiden putouskorkeus on 4 – 6 metriä kilometrillä. On ihmeellistä, että niin tasaiset vedenkuljetuskanavat on saatu rakennettua Madeiran vuoristoiseen maisemaan.

 

 

Levadan vierellä kulkee kapea polku, jotka pitkin turistit voivat tutustua saaren luontoon ja sen elämään. Kapeissa kohdin polku kulkee betonilaatoilla kanavan päällä ja silloin kulkureitti vuorenseinämällä saattaa olla leveydeltään vain 30 senttiä.

 

 

Madeiralla levadoja vieruspolkuineen on n. 200 ja niiden yhteispituus on yli 2000 kilometriä.

 

 

Muutama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tässä pieni kuvakertomus siitä levadakävelystä, jolle osallistuin…

 

 

 

 

 

 

…Levada do Casteledo´lla.

 

 

 

 

 

 

Oppaanamme oli suomalaissyntyinen Aurinkomatkojen Liisa – ilman opasta levadoille ei kannata ainakaan ensikertalaisen lähteä.

 

 

Ja sitten vaan levadakävelyä parikymmenhenkisen joukon perällä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppaamme Liisa kertoo tässä, että edessämme on bataattiviljelmä - suuruudeltaan kolme riviä -, joka voi ottaa kasteluvetensä vierellä kulkevasta levadasta. Viljelmät Madeiralla ovat todellisia pienviljelmiä!  Täytyy kuitenkin muistaa, että tämäkin bataattiviljelmä antaa kolme satoa vuodessa!

 

 

 

 

Levadan vieressä sijaitsevasta vuohien ”majatalosta” kuului uteliasta määkimistä. Huomaathan korkeuserot!

 

 

 

 

 

 

Vuohia omistavan talon kattoräystäs oli levadan tasolla.

 

 

 

 

 

 

Äskeisen talon kuljetuskärryt, joilla kuljetetaan vuohille rehuja levadapolkua pitkin.

 

 

 

 

 

 

Kuten jo totesin, niin levadan korkeuserot ovat 4 – 6 metriä kilometrillä, jotta vesi virtaisi levollisesti. Levadan vierellä…

 

 

 

 

 

 

…kulkee monesti tie, jolla…

 

 

 

 

 

 

…korkeuserot ovat moninkertaiset levadaan verrattuna.

 

 

 

 

 

 

Tässä toinen vuohien ”majatalo” josta tästäkin kuului asukkaiden uteliasta määkimistä.

Tuotekehittelyvihje Aurinkomatkoille: Sopikaa vuohenomistajien kanssa, että he päästävät levadakävelijät tutustumaan vuohiin oikein "käsikopelolla"!

***************

 

 

Muutama kuva levadareitin jylhistä näkymistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Viisi kilometriä pitkän levadakävelymme päässä meitä odotti madeiralainen sateenkaari!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Taivaskävely - skywalk - 589 metrin korkeudessa!

Perjantai 19.2.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Madeiran Saaristokierroksemme viimeinen kohde oli…

 

 

 

 

 

…Miradouro do Cabo Girao eli Cabo Giraon näköalapaikka.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on näköalapaikka, jossa voidaan kävellä lasilevyjen päällä 589 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

Vaikka kuinka ihmisille vakuutetaan, että lasilevyt varmasti ovat kestäviä, niin vaistomaisesti sitä kuitenkin kävelee lasilevyjen kehysten kohdalla.

 

 

Saman ilmiön olen havainnut esimerkiksi rehutehtaalla, jossa kävellään teräsritilöiden päällä, mutta kyllä sielläkin valtaosa vieraista kävelee runkopalkkien kohdalla ja vierastavat ritilöiden päällä kävelemistä.

 

 

 

 

 

 

Seurueemme keltahousuinen nainen oli rohkea, kun kuvasi lattialla sijainnutta opastaulua lasilevyn päällä seisoen!

 

 

 

 

 

 

Tässä näkoalatasanteen ulkopuolelta kaiteen yli kuvattuna 589 metriä alempana olevaa merta - on siinä pilviäkin välissä.

 

 

 

 

 

 

Näkymä Funchalin kaupungin suuntaan.

 

 

 

*************

 

 

Kokeilin kameravanhukseni kauko-objektiiviominaisuuksia ja tässä kaksi kuvaa jossa tavoittelin samaa näkymää, olikohan kyse bataattiviljelmästä, vaiko banaanintaimien istuttamisesta – en tiedä?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Cabo Girao on etymologiselta nimeltään ”niemi viljelyyn” tai ehkä paremminkin käännettynä ”viljelyniemi”, joten voimaperäinen viljely tällä alueella omaa pitkät perinteet.

 

 

 

Näköalapaikan jälkeen matkasimme hotellille ja Saaristokierros oli tullut tehtyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Passin uusiminen onnistuu vaivattomasti ja nopeasti "tiskiltäkin"

Keskiviikko 17.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikissa asioissa toitotetaan nykyisin sähköisen asioinnin puolesta.

 

 

Tein kai majesteettirikoksen eilen, kun kävin uusimassa passini Tampereen Poliisitalon tiskiltä.

 

 

Kokemukseni olivat yksinomaan positiivisia vaikka en ollut edes varannut aikaa etukäteen -etukäteinen ajanvaraus ei ehkä olisi ollut mahdollistakaan, kun en tehnyt valmistelevia toimenpiteitä netissä.

 

 

Marssin Poliisitalon odotusaulaan ja tulostin jonotusnumeroni.

 

 

Odottelin aulassa 14 minuuttia ja pääsin virkailijan puheille.

 

 

Vanha passi oli mukanani ja siitä virkailija tulosti passin uusimishakemuksen, liimasi hakemukseen valokuvani ja otti sormenjäljet etusormistani.

 

 

Allekirjoitin virkailijan tulostaman hakemuksen ja virkailijan kanssa aikaa kului tasan neljä minuuttia!

 

 

Kauhukertomukset pitkistä odotusajoista eivät kohdallani toteutuneet, sillä odotusaikoineen käyntini Poliisitalolla kesti 18 minuuttia.

 

 

Jos olisin hoitanut asian netissä, niin minulta olisi kulunut aikaa paljon enemmän ja kun minulta ei ole sormenjälkiä otettu aikaisemmin, niin joka tapauksessa olisin joutunut käymään Poliisitalolla.

 

 

Lysti maksoi 48,00 euroa ja ilmeisesti maksu olisi ollut jonkun verran edullisempi, jos olisi asioinut netissä. 

 

 

Kannustan lukijoitani toki asioimaan passi-asioissa netissä – ainakin jos sormenjäljet jo ovat poliisin arkistoissa – mutta helposti passin uusiminen onnistuu tiskiltäkin!

**************

 

 

 

 

 

Olen joskus työurani aikana saanut komeat passinkannet liikelahjana ja nyt vaan odottelemaan uutta passia niiden väliin – passi tulee lähimmälle R-kioskille 5 – 8 päivän kuluttua; näin virkailija lupasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teleferico do Funchal - Madeira Cable Car

Sunnuntai 14.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiralla käynti on käytännössä käynti Funchalin kaupungissa.

 

Tammikuisen Madeiralla käyntimme erääksi ohjelmanumeroksi halusimme köysiratamatkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin.

 

Funcalissa on kaksikin vaihtoehtoa ajaa köysiradalla Monteen ja takaisin, sillä toisena mahdollisuutena on matkustaa köysiradalla sinne Kasvitieteellisestä puutarhasta – valitsimme matkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin!

 

Köysirata Teleferico do Funchal on pituudeltaan 3.173 metriä ja korkeuseroa tuolla matkalla on 560 metriä.

 

Radan rakennustyöt alkoivat syyskuussa 1999 ja valmista tuli marraskuussa vuonna 2000.

 

Matka yhteen suuntaan kestää 15 minuuttia ja korkeus linjalta maahan vaihtelee 10 metristä sataan metriin.

 

Koreja köysiradalla on 39 kappaletta ja radan kuljetusteho on 800 matkustajaa tunnissa.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus köysiratamatkastamme Monteen ja takaisin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koriin vaan ja matka kohti Montea voi alkaa!

 

 

Näkymiä menomatkalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläasema lähestyy!

 

 

 

Alhaalla paistoi aurinko, mutta Montessa satoi ja sen vuoksi tutustuminen Monteen jäi tällä kerralla, joten lähdimme takaisin alas sen jälkeen, kun olimme tutustuneet yläaseman matkamuistomyymälään.

Tässä kuvia paluumatkalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuohet ovat tärkeitä kotieläimiä Madeiralla ja niitä laidunnetaan mm. köysiradan kohdalla!

 

 

 

 

 

 Tässä kohdassa köysirata taitaa kulkea 100 metrin korkeudessa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkan lähetessä loppuaan piti matkakavereiden antaa ottaa minustakin kuva!

 

 

 

Madeiralla kannattaa käydä köysiradalla Montessa joko Funcalin keskustasta tai kasvitieteellisestä puutarhasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Termin "jäte" käyttäminen pitäisi kokonaan kieltää!

Perjantai 12.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla eräs ohjelmaosio oli lauantaina 6.2.2016 seminaari, jonka teemana oli;

 

 

Jätteestä ja romusta uutta bisnestä

 

 

Osallistuin seminaariin, vaikka samaan aikaan olisi ollut mahdollista osallistua moneen muuhunkin seminaariin.

 

 

 

 

 

 

Seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hanna Kosonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoi johtamansa konsernin saavutuksista eri polttoaineiden osuuden kehityksestä yrityksen energiantuotannossa.

 

 

 

 

 

 

Yrityksen polttoainepaletissa on vuosien aikana tapahtunut melkoisia muutoksia;

• polttoöljyn osuus on minimoitu (tummanruskea)
  

• jyrsinturpeen osuus on alentunut (vaaleanruskea)
  

• puun osuus on kasvanut (vihreä)
  

 

 

 

 

 

Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari esitti…

 

 

 

 

 

 

…piirakkakuvion avulla Suomen biokaasupotentiaalia ja hän pääsi tasolle 25 TWh, kun Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa vuodessa n. 4 TWh!

Kahdestakymmenestäviidestä TWh:sta Kalmarin mukaan olisi peräti 17,8 TWh:a saatavissa peltobiomassasta - tässä olen Kalmarin kanssa samaa mieltä, mutta...

 

 

...minua häiritsi Kalmarin esityksessä tavattomasti se, kun hän käytti termiä…

 

 

…”elintarviketeollisuuden jäte”.

 

 

En voi hyväksyä moista termiä ja käytinkin yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että elintarviketeollisuudessa ei synny kiloakaan jätettä!

 

 

 

 

 

 

Minua lämmittikin kovasti, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi seminaarin lopussa virallisessa puheenvuorossaan näin:

 

 

"Erkkilän Esko kiteytti seminaarin, kun sanoi, että jätteitä ei ole lainkaan, koska toisen "jäte" on toiselle raaka-aine!"

 

 

Olipa hyvä seminaari ja nuo ministeri Tiilikaisen sanat tuntuivat mukavilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!

Keskiviikko 10.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen ”Lukijalta” –palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa esitän, että ratikkaan suunnitelluilla rahoilla järjestettäisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle.

 

 

Mielipidekirjoitukseni kuului näin:

 

********************

 

Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne

Tampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa.

Viime vuoden toimintamenoiksi ennustettiin 55 miljoonaa ja toimintatuloiksi 43 miljoonaa eli ainoastaan 78,2 prosenttia toimintamenoista saatiin katettua joukkoliikenteen tuloilla.

Vuoden 2016 "tappiotavoite" on sama eli tarkalleen 11,997 miljoonaa euroa joten tarkoitus on jatkaa samalla tappiotasolla.

Kahdentoista miljoonan euron tappio on suuri summa, mutta se ei riitä edes suolarahoiksi, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

Tiedämme, että ratikkaratkaisun kustannukset ovat vähintään 400 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti 600 miljoonaa euroa, kun huomioidaan ratikan rakennuskustannukset, kaluston hankintakustannukset sekä kaupunki-infraan tarvittavat muutokset. Tämä merkitsee, että on perusteltua harkita muita vaihtoehtoja.

Koska ratikkarahoja ei tipu taivaasta, vaan jokainen euro on tamperelaisten maksettava, on ilmaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen Tampereen nykyisellä kalustoratkaisulla yhtä edullinen kuin ratikkaan panostaminen.

Neljänsadan miljoonan euron kustannus merkitsee ilman korkokustannuksia kymmenen vuoden ajalla vuosittain tasaerin 40 miljoonaa euroa ja 600 miljoonan euron suuruinen ratikkapanostus 15 vuoden "kuoletuksella" samaista 40 miljoonan euron rasitusta tamperelaisille veronmaksajille.

Tampereen joukkoliikenteen toimintamenojen ennakoidaan vuonna 2016 olevan 56,3 miljoonaa.

Kun nykyiseen 12 miljoonan suuruiseen joukkoliikenteen tappioon lisätään ratikan aiheuttama vuotuinen kustannus eli 40 miljoonaa, päästää lukuun 52 miljoonaa euroa.

Toimintoja tehostamalla ja bussikaluston kaavaillulla ulkoistamisen kasvattamisella saadaan kurottua tuo 4 miljoonan euron vuotuinen ero umpeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että ratikkapanostuksella on Tampereella mahdollista taata ilmainen joukkoliikenne jopa vuoteen 2031 saakka.

Tekninen kehitys on niin nopeaa, että 2030-luvulla voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa uudempia ratkaisuja kuin ratikka.

Vähintä, mitä Tampereen päättäjät nyt voivat tehdä, on siirtää ratikkapäätös 9.huhtikuuta 2017 valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta tamperelaiset saisivat aidosti päättää, että halutaanko Tampereelle ratikka vaiko ilmainen joukkoliikenne.

Esko Erkkilä

Tampere

Kaksi helmeä!

Tiistai 9.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella 6.-7.2.2016 järjestetyt Keskustan politiikka- ja toimintapäivät onnistuivat yli odotusten.

 

 

Osallistuin päivien suunnitteluun ja toteuttamiseen, joten tunnen kaikki ne karikot joihin valmistauduimme.

 

 

Huolellisella valmistautumisella selvitimme kaikki karikot ja nyt olemme tyytyväisiä.

 

 

Haluan tässä jutussa ottaa esille kaksi helmeä, joita molempia tapahtumia sain olla lähietäisyydellä todistamassa.

 

 

***************

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäsen, taksiautoilija Timo Saarimaa on ”piireissä” tunnettu terävistä mielipiteistään sekä hoksottimistaan ja hän ei pettänyt meitä tälläkään kerralla.

 

 

Ministeritentin aikana Saarimaa keksi selityksen sanalle sote ja se on;

 

 

Suomalaisten Oikeus Terveelliseen Elämään!

 

 

Voiko sitä tuon selvemmin sanoa!

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Toisen huippuhetken politiikka- ja toimintapäiville kokoontunut yleisö ja minä saimme kokea, kun pääministeri Juha Sipilä sanoi esityksessään näin:

 

 

”Jotkut kritisoivat, että Suomea ei voi johtaa kuin yritystä.  Vastaan, että kriitikot eivät ole johtaneet yritystä!”

 

 

Yritysmaailmasta politiikan taustatoimijaksi siirtyneenä koen Sipilän lausuman myös itseäni koskevaksi ja suureksi luottamuksen osoitukseksi meille, joilla on vahva yritystausta, kun olemme ryhtyneet politiikan taustatoimijoiksi.

 

 

Yritystausta on oivallinen pohja toimia myös politiikassa.  Politiikassa pätevät samat lainalaisuudet ja tosiasiat kuin yritysmaailmassa.

 

 

Yritysmaailmassa tarvitaan yhteistyökykyä joka suuntaan ja sitä herra paratkoon monilta politiikassa toimivilta puuttuu.  Minä, minä, minä –politiikka ei pitkään pötkyttele!

 

Talousasioiden hallitseminen on keskeistä yritysmaailmassa, mutta sitä samaa se on myös politiikassa – vain taloudellisesti terve yritys voi menestyä ja myös poliittisen puolueen, piirijärjestön ja kunnallisjärjestön taloudellisen tilanteen pitää olla kunnossa, jotta toiminnalla olisi tulevaisuutta.

 

 

Kiitokset Juha Sipilälle, joka selkeästi uskaltaa liputtaa myös politiikassa yritysmaailmasta tuttujen tosiasioiden puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-