Keskusta-johtoinen hallitus panostaa tiestön ja rataverkoston korjausvelkaan

Sunnuntai 7.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi perjantaina 5.2.2016, minne tiestön ja rataverkon korjausvelkaraha kohdennetaan. Nyt jaettava rahasumma on 600 miljoonaa euroa.

 

 

Tienpintoihin ja tierakenteisiin käytetään 325 miljoonaa euroa. Rataverkostoon käytetään 223 miljoonaa euroa.

 

 

 

 

Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Alatalo on tyytyväinen hallituksen päätöksestä.

 

”On erittäin merkittävää, että saamme nyt seututeitä kuntoon. Myös päätiet saavat rahaa. Päätöksellä on suuri vaikutus työllisyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta.”

 

 

 

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti on tyytyväinen hallituksen päätökseen.

Pirttilahti toteaa, että nyt julkistetulla listalla on useita sellaisia kohteita, joille hän yritti viime vaalikaudella saada rahoitusta.

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen on tyytyväinen, että vaikuttamistyö tuottaa nyt tulosta.

 

Hakanen uskoo, että sillä oli merkitystä, kun kesällä saatiin ministeri Anne Berner tutustumaan Pirkanmaan tieasioihin.

 

 

Kiitokset Juha Sipilän hallitukselle, että teiden ja rataverkon korjausvelkaa pystytään nyt hieman lyhentämään.

 

 

Erityiskiitokset Keskustan Pirkanmaan kansanedustajille, kun moniin maakunnan kohteisiin nyt saatiin rahaa - olette paikkanne ansainneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä tekee pahaa, kun kasvinsuojelutöitä jotkut tietämättömät sanovat myrkyttämiseksi!

Keskiviikko 3.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Lainaan tähän alle kuvan vuokramiehemme facebook-sivuilta, jossa vuokramiehemme kuvan kera kertoo viime Tapaninpäivänä eli 26.12.2015 suorittamastaan kasvinsuojeluruiskutuksesta.

 

 

 

 

 

 

Teki suorastaan pahaa, kun eräs henkilö kutsui vuokramiehemme kasvinsuojelutyötä myrkyttämiseksi – ei ole kaikki palikat kunnossa tuollaista kieltä käyttävällä!

Vuokramiehemme suojelee tässä viljelykasveja lumihomeelta!

 

 

Kasvinsuojelutoimenpiteiden sanominen myrkyttämiseksi ei ole tästä maailmasta!

 

 

Kuva ei ole omistamani maatilan mailta, mutta kyseessä on kuitenkin vuokramiehemme, joka on pitänyt hyvää huolta myös omistamistani viljelymaista.

 

 

Olen tehnyt kirjallisen sopimuksen lisäksi kyseisen vuokramiehen kanssa suullisen sopimuksen siitä, että vuokrasopimuksemme loppuu heti, jos vuokramies alkaa luomuilemaan tilamme mailla.

 

 

Hyväksyn luomun erääksi konstiksi, jolla viljelijä saa höynäytettyä kuluttajia luulemaan, että luomuilu on jotain, jonka tuotteista kannattaa maksaa lisähintaa, mutta en hyväksy luomuilua omilla maillani!

 

 

Arvostan edellisten sukupolvien työtä niin paljon, että en anna luomuilijoiden alkaa kasvattamaan paskaruohoja niillä pelloilla, jotka isäni ja esi-isäni ovat raivanneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Cristiano Ronaldo - nykypäivän tunnetuin Madeiralla syntynyt!

Maanantai 1.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro eli tavallisimmin Christiano Ronaldo tai vielä tuttavallisemmin Ronaldo on syntynyt Madeiralla Funchalissa 5. helmikuuta 1985.

 

 

Ronaldoa pidetään yhtenä nykyisistä sekä kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista.

 

 

Ronaldon isä oli Funchalissa jalkapallokentän kenttämestari ja tämä mahdollisti, että kenttämestarin poika pääsi jatkuvasti harjoittelemaan jalkapallon käsittelyä.

 

 

Cristianon taidot havaittiin ja hänet lähetettiin Portugalin mantereelle jalkapallokouluun.

 

 

Pojalle tuli siellä koti-ikävä ja hän valitti koti-ikäväänsä äidilleen sekä halusi palata synnyinsaarelleen Madeiralle. Äiti oli kuitenkin tiukkana ja vaati poikaansa pysymään mantereella ja jalkapallokoulussa.

 

 

Nykyään Ronaldo on maailman kallein jalkapalloilija ja hän pelaa espanjalaisessa Real Madrid-joukkueessa. Sen lisäksi hän on Portugalin maajoukkueen kapteeni.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Funchalin Rantabulevardilla on Cristiano Ronaldon patsas ja kuljimme taannoisen Madeiran lomamatkamme aikana monesti sen ohi.

 

 

 

 

 

 

Olen perin harvoin käynyt jalkapallo-ottelun katsomossa, mutta halusin kuitenkin ”kätellä” Ronaldoa!

 

 

 

 

 

 

Ronaldon pelinumero on 7 ja hänen nimensä etukirjaimista sekä pelinumerosta on johdettu sen museon nimi Funchalissa, jossa esitellään Ronaldoa sekä hänen peliuraansa.

 

 

Museu Christiano Ronaldon osoite on Princesa Dona Amelia N 10, mutta kuvassa näkyvä museon mainos on kuvattu Rantabulevardilta!

 

 

Vaatimattomista jalkapallomeriiteistäni huolimatta harmittelen, että en sijoittanut viittä euroa ja käynyt tutustumassa Ronaldon CR7-museoon!

 

 

 

 

 

 

Funchalissa kaupungillakin näkee merkkejä Ronaldosta – tässä kuva erään liikkeen näyteikkunasta, jossa komeilee nuoren Ronaldon kuva!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Ronaldon CR7-museossa, kun käytte Madeiralla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Madeiran kasvitieteellisessä puutarhassa on kasveja ympäri maailmaa

Lauantai 30.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiran kasvitieteellinen puutarha sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Funchal´n keskustasta.

 

 

Puutarha sijaitsee korkealla mäessä ja sen vuoksi siellä vieraillessamme kuljimmekin matkan taksilla. Taksimies ehdotti, että hän odottaa meitä käyntimme ajan ja tuo sen jälkeen takaisin.  Ratkaisumme oli oikea, sillä matkat ja kahden tunnin odottaminen maksoivat neljältä hengeltä yhteensä vain 70 euroa.

 

 

Madeiran saaren mainio sijainti Atlantilla ja sen leuto sää mahdollistavat, että puutarhassa on erinomaiset edellytykset monille eksoottisillekin kasvilajeille.

 

 

 

 

 

 

Puutarhan portugalinkielinen nimi on

 

 

Jardim Botanico da Madeira

 

 

 

 

 

 

Puutarhan nimi on ”kukilla painettuna” myös eräällä tasanteella

 

 

Jardim Botanico

da Madeira

Eng. Rui Vieira

1960 – 2016

 

 

Virallisessa nimessä oleva osuus ”Eng. Rui Vieira” on kunnianosoitus Madeiran kasvitieteellisen puutarhan luojalle ja ensimmäiselle johtajalle insinööri Rui Vieiralle.

 

 

Rui Manuel da Silva Vieira oli maatalousinsinööri (=agronomi) ja poliitikko. Vieira toimi mm. 1990-luvun lopulla useiden EU:n valiokuntien jäsenenä ja varajäsenenä.

 

 

Vieira syntyi Funchalissa vuonna 1926 ja myös kuoli siellä vuonna 2009.

 

 

***************

 

 

Kuvakimaran aluksi pari maisemakuvaa puutarhan rinteiltä kohti Funchalin kaupunkia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten kuvia kasveista sekä puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

Harmi, että tämä kuva ei ole äänikuva, sillä puutarhassa sijaitsevan amfiteatterin lammikoissa kurnuttavien sammakoiden häärituaalit eivät nyt tavoita katsojaa!

 

 

 

 

 

 

Useimmat Madeiran rinteet ovat niin jyrkkiä, että esimerkiksi jyrsinten käyttö ei ole mahdollista. Kasvitieteellisessä puutarhassa voidaan hoitotöissä käyttää puutarhajyrsimiä, mutta kuokka on kuitenkin sielläkin tärkein työväline – pitihän sitä kokeilla!

 

 

****************

 

 

Meiltä jäi puutarhassa käymättä Kasvitieteellisen puutarhan ja Monten välillä kulkeva kaapelihissi.

 

 

Kaapelihissiradan pituus on 1.600 metriä ja radan korkeus vaihtelee 10 – 100 metrin välillä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

Toinen kohde, joka meiltä jäi puutarhassa käymättä, on eksoottisten lintujen kokoelma – Jardim de Loiros.  Näimme kyllä lintutalon ja kuulimme lintujen äänet, mutta käymättä jäi!

 

 

Puutarhan pääsylipulla olisi päässyt käymään myös lintutalossa.

 

 

 

 

 

 

Kuvakimaran lopuksi puutarhassa lekotellut portugalilainen sisilisko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakertomus hotellin puutarhasta

Torstai 28.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Madeiran matkallamme…

 

 

 

 

 

 

…Porto Mare –hotellissa ja olimme hyvin tyytyväisiä hotellivalintaamme.

 

 

Hotellin puutarha oli kerrassaan hieno ja tässä jutussa pienoinen kuvakertomus sieltä – aluksi kolme yleisnäkymää:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Ja sitten kuvia puutarhan kukka- ja kasviloistosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

On selvää, että puutarhan kukkaloisto muodosti hyvät puitteet perhosbaareille.

 

 

Madeiran perhoset ovat suomalaisittain suurikokoisia, mutta niin vaikeita kuvattavia – tässä kuitenkin eräs!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus on Tampereella valtakunnallisen opposition vanki

Maanantai 25.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus muodostivat hallituksen 29.5.2015.

 

 

Koiranrakit räksyttävät, mutta hallitus etenee kansalaisten sille antaman valtuutuksen turvin.

 

 

Erityistunnustus on annettava perussuomalaisille, jotka maamme vaikeassa taloustilanteessa ovat osoittaneet olevansa vastuukantajia.  Myös kokoomukselle on annettava vankka tunnustus.

 

 

Maakuntahallinnosta sopuun pääseminen on hallituksen tähänastisista päätöksistä merkittävin.  Kahdeksantoista manner-Suomen maakuntaa ja viisitoista sote-aluetta ovat viisaita päätöksiä.

 

 

Hallituksen linjaukset ovat nyt kunnissa lausuntokierroksella ja Tampereen lausunto osoittaa, että päällisin puolin kokoomusjohtoiselta kaupungilta tuntuva päätöksentekokoneisto on kaikkea muuta kuin vastuuntuntoista.

 

 

On ollut tiedossa, että virkamiesportaaseen ja jopa päätöksentekoelimiin pesiytyneet vihreät heiluttelevat Tampereella ylisuurta valtaa.  Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu ovat Hämeenkadun itäpään sulkemisineen ja maauimaloineen esimerkkejä vihreiden vastuuttomasta Tampereen kehittämisestä.

 

 

Viime päivinä demareiden rooli on nimellisesti kokoomusjohtoisessa kaupungissa voimistunut.

 

 

On selvää, että kokoomuksen Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen –hallituksen aikana kärsimä suuren kuntauudistussuunnitelman kariutuminen kaivertaa yhä edelleen monen Tampereen kokoomuslaisen kengässä.  Brysseliin paenneen kuntauudistuksen papittaren Henna Virkkusen hengenheimolaisia Tampereella riittää.

 

 

Kokoomus on joutunut Tampereella entistä tiukemmin valtakunnallisen opposition vangiksi.

 

 

Demarit ja vihreät kyykyttävät Tampereella kokoomusta ja kokoomus on Tampereella siirtynyt valtakunnallisen opposition äänitorveksi.

 

 

Löytyykö kokoomukselta Tampereella selkärankaa samaan, jota puolue ryhdikkäästi noudattaa valtakunnallisesti?

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi kuitin antaminen on niin vaikeaa?

Torstai 21.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Me suomalaiset valitamme usein, että lomamatkoillamme etelässä emme saa ostoksistamme kuitteja.

 

 

Näin asia useasti saattaakin olla, mutta melkoisen vaikeaa kuitin saaminen on Suomessakin monessa paikassa.

 

 

Marketeissa kassat on opetettu antamaan asiakkaille kuitti ja ilahduttavan monesti kassakuitin antaminen tapahtuu hymyillen – kiitos siitä S- ja K-ryhmille, joille annan tunnustusta harvoin.

 

On ihmeellistä, että Alkon myymälöissä kuitin saaminen ilman pyytämistä on harvinaista – luulevatko Alkon myyjät edelleen, että he ovat jotain ylempää kastia!

 

 

Alkossa ”pyytämistä” ei toki useinkaan tarvitse tehdä sanallisesti, sillä käden ojennettuna pitäminen sentään riittää.

 

 

Erityisen vaikeaa ja haasteellista on Alkossa saada kuitti, jos on liikkeellä työvaatteissa – juuri tämä osoittaa, että Alkon myyjät kokevat olevansa ”ylempää kastia”.

 

 

Myös se, että olet palauttanut tyhjiä pulloja Alkon ja viereisen marketin yhteiseen pullonpalautusautomaattiin ja tarjoat ”osamaksuksi” pullonpalautuskuittia, saa aikaan sen, että ilman pyytämistä et saa kassakuittia.

 

 

Ostoskorin sisältö vaikuttaa myös siihen, että saako Alkosta kuitin pyytämättä.  Pari viinipulloa tekee ”eetvarttia”, sillä jos niitä on ostoskorissa, niin kuitti irtoaa ilman anelemista.

 

 

Auta armias, sitä, joka ostaa vain jallupullon tai pienen pullon vodkaa, niin onhan ihme, jos kuitti tulee pyytämättä.

 

 

Joskus, kun kuitin saaminen on erityisen tiukassa, tapaan kommentoida myyjälle, että en hyväksy pimeää kauppaa edes Alkolle!

**************

 

 

Toimitin luonnoskopion tästä jutustani Alkon johdolle jo 29.12.2015 – seuratkaahan, että muuttuuko Alkossa ostokuitin antamiskäytäntö vuonna 2016!

 

 

Pyysin reklamaationi palautetta, saa nähdä, että saanko!

 

 

Veikkaan, että mahdollisessa palautteessa runoillaan jotenkin tähän suuntaan:

 

 

*********************

 

 

Kiitoksia palautteestanne.  Ostokuitin antaminen asiakkaalle kuuluu Alkon ohjeistukseen.  Olemme Alkossa havainneet, että ainoastaan osa asiakkaistamme haluaa ostoksistaan ostokuitin, mutta pyrimme siihen, että ostokuittia aina tarjotaan pyytämättä.

 

 

Kiitämme vielä kerran palautteestanne ja tulemme jälleen kerran muistuttamaan henkilökuntaamme siitä, että ostokuittia pitää aina tarjota asiakkaalle.

 

 

********************

 

Saapa nähdä, että millaisen palautteen saan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitoskuntia ja miehitetylle alueelle jääneitä kuntia ei saa ja ei myöskään voi unohtaa

Sunnuntai 17.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomen kuntarakenteessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut paljon muutoksia ja on ennustettavissa, että muutoksia tulee jatkossakin tapahtumaan.

 

 

Kuntaliitoksista ja alueluovutuksista huolimatta entiset kunnat elävät kuitenkin ihmisten mielissä ja onneksi myös valtionhallinnon tietojärjestelmissä.

 

 

Näin on hyvä, sillä en mitenkään voisi hyväksyä, että synnyinkuntani olisi muuttunut Viljakkalasta Ylöjärveksi, vaikka Viljakkala liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

 

Anoppini kohdalla, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella vuonna 1915, oli käydä vielä kalpatemmin ja hetkeksi kävikin kalpaten, sillä hänen synnyinkunnakseen merkittiin mm. sairasvakuutuskorttiin joskus 1970-luvulla ”Ulkomaat”.  Onneksi tilanne korjaantui jossain vaiheessa ja anoppini oli kuolemaansa saakka valtionhallinnon virallisissa tietojärjestelmissä syntynyt Salmissa, jonka kuntanumero tänäänkin on virallisissa asiakirjoissa 733.

 

 

***********

 

 

Tilatunnukset ovat EU-byrokratiassa ehdottoman tärkeitä ja on lohduttavaa todeta, että kuntanumerot eivät tilatunnuksissa muutu vaikka tapahtuisikin kuntaliitoksia.

 

 

Kerron esimerkin Rouvan Kälviällä omistaman maatilan tila- ja kuntanumeroista:

 

• Rouvan omistama maatila sijaitsee Kälviällä ja se merkitsee, että tilatunnuksen kolme ensimmäistä numeroa muodostavat Kälviän kuntanumero eli 315

• Kälviä liittyi Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009 ja sen merkitsee, että Rouvan omistama maatila sijaitsee Kokkolassa, jonka kuntanumero on 272

• jotta tilanne olisi selvä (tai epäselvä), niin Rouva kun asuu Tampereella, häntä verotetaan maatilan tuloista Tampereella ja sen kuntanumero taas on puolestaan 837!

 

 

Minua kolmenlaiset kuntanumerot koskevat Viljakkalassa omistamani vapaa-ajanasunnon sekä osaomistamani maatilan osalta:

 

• vapaa-ajanasuntoni tilatunnuksen ja maatilan tilatunnuksen kolme ensimmäistä numeroa muodostavat Viljakkalan kuntanumero 932

• kun vapaa-ajanasuntoni ja maatila sijaitsevat kuntaliitoksen tapahduttua Ylöjärvellä, niin silloin on käytössä Ylöjärven kuntanumero eli 980

• vapaa-ajanasunnosta ja maatilasta maksettavat verot menevät Tampereelle ja sen kuntanumero on puolestaan yllämainittu 837!

 

 

On oikein, että kuntaliitoskuntien ja Neuvostoliitolle pakkoluovutettujen kuntien ”elämä” jatkuu yhä edelleen valtionhallinnon virallisissa tietojärjestelmissä!

 

 

Kuntanumerot löytyvät, kun googlaa: ”Kuntanumerot”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-uudistus on ministeri Juha Rehulan jämerässä ohjauksessa

Lauantai 16.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti eilen Tampereella yhdessä Keskustan Pirkanmaan piirin kanssa aamiaisbuffet-tilaisuuden, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi sote-uudistuksen etenemisestä.

 

 

Varhaisesta aamuhetkestä huolimatta saimme Näsilinnankadulla sijaitsevan Linkosuon kahvilan tupaten täyteen sote-uudistuksesta kiinnostunutta yleisöä.

 

 

 

 

 

 

Ministeri Juha Rehula totesi esityksessään mm. näin:

 

 

• uudistus on välttämätön ja pikainen

• yksikään kunta ei yksin pysty hoitamaan asiaa

• on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että nyt Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhdessä

• kotiuttamisen, kuntoutuksen ja kotipalvelu-ketjun vastuunkantaja tulee olemaan selkeä

• ihmiset saavat valita ”oven”, josta he saavat palvelut
  

  • valinnan oltava vuoden mittainen
  • nyt lääkäreillä on valinnanvapaus
    • sama lääkäri voi aamusella olla julkisen puolen palveluksessa, puolenpäivän tienoilla toimia työterveyslääkärinä ja iltapäivällä hoitaa yksityisvastaanottoa!

• uudistus tulee aiheuttamaan "monenlaista melskettä", sillä kyseessä on 24 miljardin euron suuruinen bisnes

• lakipaketti tulee eduskuntaan huhtikuussa 2016 ja se tulee ulos eduskunnasta keväällä 2017. Sovelletaan 1.1.2019 alkaen.

• uudistus merkitsee, että myös yksityisen puolen on avattava nähtäväksi kustannusrakennettaan

• kokonaisveroaste ei saa nousta

• sairaalaneliöitä on tarpeeseen nähden liikaa

  • nyt on olemassa 3,7 miljardin arvosta sairaanhoitoinvestointeja suunnittelun alla ja se on liian paljon

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajina toimivat kansanedustaja Arto Pirttilahti…

 

 

 

 

 

 

…ja kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

 

 

 

 

Oli kieltämättä miellyttävää, kun keskusteluni ministeri Juha Rehulan kanssa kiertyi keskinäisen kehumisen kerhoksi, mutta niin siinä vaan kävi!

 

 

Olen huomannut sen ennenkin ja annan suuren arvon sille, että ministeri Rehula muistaa minut ja muistaa eri yhteyksissä sen myös mainita!

Tässä esimerkki siitä arvostuksesta, jonka ministeri Rehula minulle suo - tekstit ovat ilmestyneet facebookiin tuon ylläolevan kuvan julkaisemisen jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampella-kyltti poistuu Tammerkosken koskimaisemasta, mutta vain väliaikaisesti

Tiistai 12.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampella-kyltti on oleellinen osa Tammerkosken koskimaisemaa Tampereella.

 

 

Kyltti on noussut paikoilleen 1930 – 1940 luvuilla ja se on uusittu vuonna 1956.

 

 

Tampella-kyltti sijaitsee vanhan tehdasrakennuksen, nykyisen oikeustalon katolla.

 

 

Tampella joutui yrityksenä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä ja kun se omistuskamppailujen tuloksena joutui SKOP:n haltuun, alkoi Tampellan yritystaru olla lopussa.

 

 

Omistusjärjestelyjen lopuksi Suomen Pankista tuli SKOP:n ja sitä kautta myös Tampellan omistaja 19.9.1991.

 

 

Tampella pilkottiin ja lopuksi Tampellasta oli vuonna 1997 jäljellä enää kallionporalaitteita valmistava Tampella Tamrock Oy, joka sitten yrittikin saada Tampella-kyltin tilalle ”Tamrock” –kyltin.

 

 

Onneksi Tampereen päättäjät eivät myöntyneet Tamrock´n suunnitelmille ja sen vuoksi Tampella-kyltti olikin poissa sen aidolta paikalta aina vuoteen 2006 saakka.

 

 

Pian alkavasta poissaolosta ei kyltille ole nyt tulossa yhtä pitkää evakkoreissua kuin oli vuosina 1997 – 2006, sillä nyt kyltti poistetaan paikaltaan vain talolle tehtävän kattoremontin ajaksi.

 

 

Tampella-kyltin palauttamisen ehtona vuonna 2006 oli se, että Tampereen kaupunki sitoutui kustannuksellaan huolehtimaan kyltistä.

 

 

 

Toivottelen Tampella-kyltin tervetulleeksi takaisin ylväälle paikalleen taas keväällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teurastamon paikalle eläintarha ja eläintarhan paikalle Tampere-talo!

Lauantai 9.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä Yliopistonkadulla.

 

 

Harvat kuitenkaan tuntevat paikan lähihistoriaa.

 

 

Paikalla oli Tampereen Teurastamo, kunnes samalle paikalle perustettiin eläintarha.

 

 

Eläintarha toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972 ja sen kuuluisimmat asukkaat olivat Tam ja Pere –nimiset leijonat.

 

 

Leijonanpennut olivat Tampereen puolalaisen ystävyyskaupungin Lodz´n lahja Tampereelle – Lodz on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1958 alkaen.

 

 

**************************

 

Entisen teurastamon ja entisen eläintarhan paikalle Sorsapuiston äärelle valmistui vuonna 1990 Tampere-talo.

 

 

Talo maksoi aikoinaan 307 miljoonaa markkaa eli n. 50 M€.

 

 

 

 

 

Tampere-talon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

 

Syyshortensioiden ystävänä arvostan, että Tampere-talon kaikilla puolilla on rehevät ja hyvinhoidetut syyshortensiakasvustot – jo niiden vuoksi kannattaa tehdä kävelylenkki Tampere-talon ympäri syys…lokakuussa!

 

 

 

 

 

Tampere-talolla on vuodesta 1990 alkaen ollut neljä johtajaa ja heistä kolmen ensimmäisen kuvat ovat Tampere-talossa kunniapaikalla (valitan kuvieni heikkoa laatua, sillä lasipäällyste muotokuvien päällä heijasteli kiusallisesti):

 

 

 

 

 

 

Carl Öhman 1990 – 1997.

 

 

Öhman oli vuosina 1973 – 1997 naimisissa Marjatta Leppäsen kanssa.

 

 

 

 

 

 

Kaarina Suonio 1997 – 2004.

 

 

Suonio oli kulttuuriministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa ja opetusministerinä Sorsan neljännessä hallituksessa vuosina 1982 – 1986.

Hämeen läänin maaherrana Suonio toimi 1994 – 1997.

 

 

 

 

 

 

Kalervo Kummola 2004 – 2011.

 

 

Kummolalla on meriittejä niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.

 

 

Saatan olla jonkinlainen vara-Kummola, sillä minua on ainakin kahdesti kommentoitu jääkiekko-ottelun aikana miesten vessassa, että kato perkele Kummola!  Kerroin tämän joskus Kummolalle ja hän totesi, että ristinsä se on sullakin!

 

 

 

Nykyisin Tampere-talon johtajana on Pauliina Ahokas, mutta luonnollisesti hänen muotokuvaansa ei vielä ole Tampere-talossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo Kälviällä ovat todellinen nähtävyys

Lauantai 2.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 8:n varrella Kälviällä Kokkolasta 9 kilometriä Oulun suuntaan…

 

 

 

 

 …sijaitsee Matti Toivosen perustama ja omistama…

 

 

 

 

 

 

…Talonpojanmuseo sekä sen yhteydessä sijaitseva Eläinpuisto.

 

 

Museoalue on avoinna vain kesäaikana ja viime kesänä se oli avoinna 14.5 – 23.8. välisen ajan.

 

 

Matti Toivonen on vuosikymmenten aikana tehnyt suuren työn, kun hän on kerännyt pääosin Kälviältä, mutta myös muista keski-pohjalaispitäjistä vanhaa talonpoikaisesineistöä ja laittanut ne esille laajalla museoalueella.

 

 

Muistan Matti Toivosen jo 1970-luvulta, kun hän liikkui Kälviällä taloissa ja keräsi talojen nurkissa olevaa maatalouskalustoa.

 

 

 

 

 

 

Tutustuin museoon 7.8.2015 ja tapasin silloin myös Matti Toivosen, joka museoalueella kulki polkupyörällä asiakkaiden parissa ja katseli, että kaikki paikat olivat kunnossa.

 

 *************

 

Seuraavassa kuvakimara ilman kuvakohtaisia selityksiä siitä osaa Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa, jossa esitellään kälviäläistä yrityselämähistoriaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museoalueella on myös Lelumuseo, jossa on esillä leluja vuosilta 1930 – 1960:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *****************

 

Matti Toivosen museon talonpoikais- ja maatalousesineet vaativat ihan oman juttunsa – ehkä saan jossain vaiheessa sellaisen aikaiseksi.

 

 

Toivosen matkailuyrityksen nettisivut löydät osoitteesta www.elainpuisto.fi

 

 

*******************

 

 

Kiitän jo kuitenkin tässä vaiheessa Matti Toivosta siitä työstä, jonka hän on tehnyt kälviäläisen ja keskipohjalaisen entisen elämänmenon tallentamisessa!

 

 

Poiketkaahan paikalla ja varatkaa riittävästi aikaa tutustumiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raisiossa hevonen meni katolle, mutta Tampereella se rysähti Hämeensillalle!

Keskiviikko 30.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vaikka kuinka huolellinen olisi, niin työelämässä saattaa tapahtua vahinkoja.

 

 

En ollut paikalla, mutta nelikymmenvuotisen työnantajani Rehuraisio Oy:n rehuvalmistushistoriassa eräs eniten naurua aiheuttanut tapahtuma oli, kun kerran valmiit rehuseokset olivat menneet virheellisesti asennettujen putkistojen vuoksi vääriin paikkoihin.

 

 

Tapahtuma ei sinällään aiheuttanut naurua, mutta se tapahtumahetken kommentointi, jonka silloinen tuotantopäällikkö antoi, oli vuosikymmenet syynä naurunpurskahduksiin työyhteisössäni.

 

 

Kyseessä oli hevosten rehuseos Hevos-Herkku, jonka erään valmistuserän osa oli mennyt rehutehtaan katolle eikä suinkaan valmiintavaran siiloon.

 

 

Tuotantopäällikkö Tuomo Suominen oli silloin kommentoinut tapahtumaa näin:

 

 

”Hevonen meni katolle…”

 

 

Tapahtumaan liittyi se, että kananrehuseos Kana-Herkku oli myös mennyt väärään siiloon – en muista, että minkä toisen valmiin rehuseoksen päälle – ehkä Sian-Herkun päälle – ja Suominen oli jatkanut raportointiaan…

 

 

”…ja kana sian päälle!”

 

 

 

*****************

 

 

Vanha rehuraisiolainen tapahtuma tuli mieleeni, kun Tampereen Hämeenkadun yläpuolella killuneista jouluvaloista yksi hevoskuvio rysähti Hämeensillalle parhaaseen jouluvaloaikaan 20.12.2015.

 

 

On luonnollista, että varotoimenpiteisiin piti heti ryhtyä ja kaikki 22 kappaletta valopylväisiin kiinnitettyä jouluvaloa purettiin maanantaina 21.12.2015.

 

 

Tampereen valokuviot ovat vuosikymmenten perinne Tampereella ja viime syksynä käytiin vilkas keskustelu, kun pienen jonkinlaisen itsensä jouluvalopäättäjäksi julistautunut ryhmä halusi väenväkisin luopua perinteisistä Tampereen jouluvaloista.

 

 

Kuntalaismielipide sai kuitenkin aikaan sen, että perinteisistä jouluvaloista ei kuitenkaan luovuttu.

 

 

Ryhmä saa ottaa kontolleen vastuun hevoskuvioiden putoamisesta, sillä se halusi tilata kuviot itävaltalaiselta MK Illumation –nimiseltä yritykseltä – tamperelainen tai edes suomalainen metallialan yritys ei ollut Tampereen kaupungin päättäjien mukaan riittävän luotettava valokuvioiden toimittajaksi.

 

 

Tampereen Valoviikkojen 50. juhlavuosi sai synkän päätöksen, kun Tampereen kaupungin ”valoviikkopäättäjien” kommellusten vuoksi valoviikkoja ei pystytty viettämään ainakaan Jouluna 2015 ja eikä Uutena Vuotena 2016.

 

 

Tässä muutama kuva Tampereen 50. Valoviikkojen hevoskuvioista, kun ne ennen romahtamistaan vielä killuivat Hämeenkadun yllä Hämeensillalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Tässä ehkä paras kuvistani lyhytaikaisiksi jääneistä Hämeensillan hevoskuvioista!

 

 

MK Illumation –yrityksellä on toimintaa useissa maissa – missä vinku-Intiassa onkaan hitsattu nämä kuviot?

Kuka päätti ostaa Tampereen 50. Valoviikkojen valokuviot Itävallasta?

Oletan, että tarjouskilpailu on järjestetty ja eri vaihtoehtoja on vertailtu - vai onko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie"

Lauantai 26.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva vanha suomalainen sananlasku tulee mieleen, kun vertailee joulukuussa 2011 Etelä-Afrikan Durbanissa päättyneen kansainvälisen ilmastokokouksen päätöksiä nyt Pariisissa päättyneen vastaavan kokouksen päätöksiin.

 

 

Durbanin kokouksen päätöksillä Suomelle tuli rajusti turpaan, sillä Suomen metsien hiilinielusta tuli päästö!

 

 

On selvää, että Durbanin tapaiseen päätökseen Suomen osalta jouduttiin vain siksi, että siellä Suomen valtuuskuntaa johti Vihreitten Ville Niinistö.

 

 

****************

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Durbanin ilmastokokouksen päätöksiä joulukuussa 2011 näin:

 

 

”Ei tällä ole yleisen oikeudenmukaisuuden ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä”.

 

 

”Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella kaikin käytössä olevin keinoin mutta joku roti hallituksellakin pitäisi olla Suomen etujen puolustamisessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt tehnyt näyttävän irtioton edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomen metsien biologinen hiilinielu ei voi yhtäkkiä muuttua laskennalliseksi päästöksi. Se on kuitenkin selvää, että tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, Marttila jatkoi vuonna 2011.

 

 

”40 miljoonan puukuutiometrin hiilinielun markkinahinta olisi nykyisellä EU:n päästökauppajärjestelmän 8 euron hinnalla n. 300 miljoonaa euroa ja 25 eurolla jopa 1.000 miljoonaa euroa. Palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta ja metsiemme kasvusta saamme nyt kymmenien miljoonien eurojen laskun”, Marttila päivitteli Durbanin sähellyksen jälkeen.

 

 

 

 

Suomalaisten onneksi hiljattain päättyneen Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi keskustalainen Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen kokouksen lopputulokset olivat Suomen kannalta tyystin toisenlaiset kuin Ville Niinistön tyrimien Durbanin kokouksen päätökset vuonna 2011.

 

 

Pariisin ilmastokokous oli YK:n 21. ilmastokokous, jossa saavutettua sopua voidaan pitää historiallisena.

 

 

Metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että globaali linjaus metsien hoidon ja kestävän metsätalouden merkityksestä hiilinielun ylläpitäjänä pysyi sopimuksessa loppuun asti.  

 

 

Uutta on se, että myös maatalous tunnustetaan osana ratkaisua. Ruokaturvan rooli sopimuksessa on selkeä. Sekä metsien rooli että ruokaturva kirjattiin perussopimukseen.

 

 

– Maan hiilinielu tarvitsee tuottavan maan, jota ilmastonmuutos uhkaa. Ilahduttavaa oli seurata maatalouden vahvaa nousua. Maatalous nähtiin monissa puheissa ensi kertaa myös keskeisenä osana ratkaisua. Ei vain ruuantuottajana mutta myös hiilen sitojana, kiittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

 

 

– Oli aistittavissa, että Pariisissa päästiin lähemmäs maa- ja metsätalouden erityispiirteitä. Sektoreitamme ei enää rinnasteta suoraan pelkkiin ihmistoiminnan päästöihin, vaan ne ymmärretään osana yhteistyötä luonnon kanssa. Toimemme eivät enää ole samassa korissa piipputeollisuuden kanssa, toteaa Pietola.

 

 

Kiitokset kaikkien suomalaisten – yllätys, yllätys myös Vihreitten – kiittämälle Pariisin ilmastosopimukselle on sulka hattuun myös pääministeri Juha Sipilälle, joka hallitusta muodostaessaan yhdisti maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät.

 

 

Ministeripestien yhdistämisellä saavutettiin se etu, että nyt myös ympäristöministeri toimii aidosti suomalaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt ei tarvitse haikailla norjalaisen kirjolohen perään!

Keskiviikko 23.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Hinta ei suinkaan aina ole määräävä tekijä ostopäätöksen tekemisessä, mutta valitettavan usein niin kuitenkin on.

 

 

En tarkasti tunne kirjolohifileiden markkinatilannetta, mutta eilen ja myös tänään Tampereen alueen Citymarketit myyvät tuoretta kirjolohifilettä edulliseen hintaan eli 8,95 €/kilo!

 

 

 

 

 

 

Edullista kirjolohifilettä sai eilen ja saa tänään ostaa kaksi pakkausta per talous.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on suomalainen kirjolohifilee, joka on pyydystetty 15.12.2015.

 

 *********************

 

 

Tuntisin omantunnontuskia, jos ostaisin norjalaista kalaa perheemme joulupöytään, mutta nyt ei tarvitse tuskailla, kun kotimaisen viljellyn kirjolohen kilohinta on noin edullinen.

 

 

 

 

 

 

Sain aikoinaan merkkipäivälahjakseni sähkösavustimen, joka on ollut käytössä kerran tai pari kertaa vuodessa – nyt sähkösavustimeni sai taas töitä.

 

 

 

Peräkärryn kuomun alla sähkösavustin on hyvässä paikassa ja siellä se sai toimia tälläkin kerralla.

 

 

Kiitokset Keskolle ja K-ryhmälle, että haluatte tarjota suomalaisia elintarvikkeita meille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-