Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaupunkilaiset hyötyvät sote- ja maakuntauudistuksesta"

Tiistai 10.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen eli maanantaina 9.4.2018 Mielipide-palstallaan otsikkoaiheisen mielipidekirjoitukseni.

 

 

Kirjoitukseni tekstiosuus kuului näin:

 

 

Sote-uudistuksen ydintä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä jonotusajoissa on nyt huomattavia eroja.

 

Toisena uudistuksen erittäin tärkeänä tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle.

Palvelut järjestävä maakunta pystyy yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan henkilöstö- ja muita resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä, ja tasoittamaan alueellisia eroja.

 

Valinnanvapaus tukee ihmisen oikeutta oikeaan tukeen oikea-aikaisesti. Se tuo tarjolle lisää palveluntuottajia ja lyhentää jonoja. Mahdollisuus valita hoitava lääkäri paranee viimeinkin samanlaiseksi kuin muualla Euroopassa.

 

Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään.

 

Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Yli neljänsadan organisaation tehtävät siirretään 18 maakunnalle. Se, että maakuntien toiminta rakentuu pitkälti nykyisen sairaanhoitopiirijaon pohjalle, tekee uudistuksen toteuttamisesta helpompaa. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Nykyisten TE-toimiston, pelastuslaitoksen, ely-keskusten, sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen toimialaan kuuluvista asioista päättävät henkilöt valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Äänestäjä voi olla purkamassa hallintohimmeleitä.

 

 

Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

 

 

*****************

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Mairea kuuluu 1900-luvun arkkitehtoonisiin huipputeoksiin

Tiistai 3.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana kuljin lukemattomia kertoja Valtatie 23:sta Porista Parkanoon tai toisinpäin ja huomasin Noormarkussa opastuksen Villa Maireaan.

 

 

Aina oli kuitenkin niin kiire, että koskaan en ehtinyt poikkeamaan Villa Maireassa.

 

 ******************

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana sain olla viime maaliskuussa toteuttamassa jäsentemme retkipäivää, jonka yhtenä pääkohteenamme oli tutustuminen Villa Maireaan.

 

 

 

 

 

Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär Maire rakensi yhdessä miehensä Harry Gullichsenin kanssa perheelleen omakotitalon Noormarkun Alströmin ruukin alueelle vuonna 1939.

 

 

Ennakkoluuloton pariskunta tunsi samanmielisyyttä Alvar ja Aino Aallon kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena syntyi Villa Mairea.

 

 

Sain vierailla Villa Maireassa 22.3.2018, mutta koska Villa Maireassa eivät tavalliset vierailijat saa valokuvata, on tässä oleva valokuva ainoa, joka minulla on Villa Maireasta.

 

 

***********************

 

 

Villa Maireassa vierailijat saavat tutustua alakerran huoneisiin, mutta yläkerran huoneet ovat suvun yksityiskäytössä ja sinne ei ole vierailijoilla asiaa.

 

 

Alakerrassa on mm. Picasson maalauksia ja tanskalaisen Poul Henningsenin flyygeli, jonka päälle ei voi laittaa grogilasia, sillä flyygelin kansi on siten suunniteltu, että sillä ei pysy mikään esine!  Flyygeli on yhä edelleen soittovalmiudessa.

 

 

Eräs mielenkiintoinen esine on Fazer Oy:ltä lahjaksi saatu halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen kuparinen ”kulho”, jossa aikoinaan saatu päällystettyä Fazerin ranskalaisten pinta.

 

 

Oppaamme kertoivat, että monesti ”kulhossa” on pikkulasten sormenjälkiä, kun lapset ovat sukutapahtumissa kieriskelleet ”kulhossa”!

 

 

***************

 

 

Aino Aalto oli päävastuussa Villa Mairean suunnittelusta ja siellä on paljon käytetty sisustuselementtinä kanadalaista douglas-kuusta, sillä se soveltuu arkkitehdin mielestä hyvin mäntymetsän keskellä sijaitsevan Villa Mairean sisustamiseen.

 

 

 

 

Suosittelen erilaisille ryhmille lämpimästi tutustumista Villa Maireaan ja Ahlström Voyage-näyttelyyn sekä buffet-luonasta Noormarkun Klubilla, sillä saimme kaiken tuon eläkeläishintaan 38,00 euroa per henkilö!

 

 

-Esko Erkkilä-

A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa

Maanantai 2.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Karhulan Lasi, Iittala ja Riihimäen Lasi ovat kaikille tuttuja nimiä suomalaisten lasituotteiden valmistajina.

 

 

Yhteistä näille kaikille on se, että A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut kaikkien niiden omistajana.

 

 

Vuonna 1917 Iittala siirtyi A. Ahlströmin omistukseen ja silloin A. Ahlströmin omistuksessa jo oli Karhulan Lasitehdas.

 

Karhula ja Iittala muodostivat yhdessä Karhula-Iittala –lasitehtaan aina 1950-luvulle saakka.

 

Vuonna 1985 A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n ja silloin samalla omistajalla oli kolme lasinvalmistajaa eli Karhula, Iittala ja Riihimäki.

 

 

Pian sen jälkeen kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiö teki suunnanmuutoksen lasiteollisuuden omistamisen suhteen ja myi Iittalan Hackmanille vuonna 1990, Riihimäen Lasin toiminta lopetettiin samana vuonna ja Karhulan Lasi Oy myytiin amerikkalaiselle toimijalle vuonna 1995.

 

 

 

****************

 

 

 

Ahlströmin ruukin alueella Noormarkussa sijaitsevalla Ahlström Voyage-näyttelyssä on erillinen osasto konsernin omistuksessa olleiden lasitehtaiden tuotteille ja niiden historialle.

 

 

Merkittävin tuote suomalaisessa lasiteollisuudessa lienee Aalto-maljakko, jonka tuotanto jatkuu edelleenkin.

 

 

Harvassa ovat varmaan ne suomalaiskodit, joissa ei ole Aalto-maljakkoa!

 

 

 

 

 

Voyage-näyttelyssä on esillä useitakin Aalto-maljakoita.

 

 

 

 

Tässä on Aalto-maljakon puinen muotti.

 

 

 

 

 

Metallimuotissa valmistettu Aalto-maljakko on ”kylmä” ja suoraviivainen, mutta puumuotissa valmistettu maljakko on lämminhenkinen ja yksilöllinen.

 

 

 

Aalto-maljakkoa kutsutaan myös Savoy-maljakoksi siitä syystä, että helsinkiläinen Savoy-ravintola osti aikoinaan oikeudet Aalto-maljakkoon.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ahlströmin ruukki Noormarkussa...

Sunnuntai 1.4.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkan seuraava kohde Mouhijärven Herkkujuustolan jälkeen torstaina 22.3.2018.

 

 

Vierailumme Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella alkoi lounaalla Noormarkun Klubilla.

 

 

Voin suositella Noormarkun Klubin lounastarjontaa!

 

 

Lounaan jälkeen vajaan neljäkymmenen hengen suuruinen ryhmämme jaettiin kahteen osaan  ja se osa johon kuuluin, aloitti ruukkialueeseen tutustumisen Ahlström Voyage-näyttelystä.

 

 

 

 

 

Ahlström Voyage-näyttely sijaitsee entisessä pajarakennuksessa, joka näkyy tässä Taina Pailoksen laatimassa ruukkialueen pienoismallissa.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä kerrotaan Antti Ahlströmin luomasta yrityskonsernista, joka on suomalaista teollisuushistoriaa kuluneilta 160 vuodelta.

 

****************

Antti Ahlström syntyi Merikarvialla 1827 ja kuoli Helsingissä 1896.

 

 

Ahlström oli tehtailija, joka lopulta omisti mm. viisitoista sahaa ja neljä ruukkia sekä toimi myös laivanvarustajana.  Hän osasi hyödyntää mahdollisuudet, jolloin puunjalostuksesta tuli Suomen talouden selkäranka.

 

 

Antti Ahlström oli myös valtiopäivämies, sillä hän istui valtiopäivillä Porin seudun edustajana kahteenkin otteeseen.

 

 

Antti Ahlströmille ehdotettiin vuorineuvoksen arvoa, mutta hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta ja tyytyi kauppaneuvoksen titteliin.

 

 

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoiminta siirrettiin A. Ahlström Osakeyhtiölle, josta kehittyi Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka harjoitti metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja lasiteollisuutta.

 

 

Ahlström Voyage-näyttelyssä on nurkkaus, joka käsittelee Ahlströmin roolia suomalaisessa lasiteollisuudessa ja pyrin siitä kertomaan muutamilla sanoilla ja kuvilla lähipäivinä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa

Lauantai 31.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, sillä niiden talvikunnossapito on ainakin keskusta-alueilla laiminlyöty täysin.

 

 

Puhun kokemuksesta, sillä kaaduin yli kaksi viikkoa sitten Hämeensillalla jalankulkijoille rajatulla kapealla käytävällä siten, että kylkiluuni kokivat kovia.  Jotta Hämeensillalla kaatumisessani ei olisi ollut riittävästi vastoinkäymistä, niin kaaduin viikko sitten Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteyksessä että heilahti!

 

 

Tampereen katujen ja jalkakäytävien ala-arvoinen talvikunnossapito on paljolti ratikkatyömaiden syytä, sillä kulkureittien auraaminen ja hiekoittaminen ei onnistu ratikkatyömaiden raiskaamilla katuosuuksilla.

 

 

Huonosti hoidetuilla kulkuväylillä aiheutuneet tapaturmat ovat ratikan aiheuttamia suoranaisia kustannuksia, mutta valitettavasti ne eivät kirjaudu ratikan aiheuttamiin kustannuksiin.

 

 

 ***************

 

Tampereella katujen ja viheralueiden kunnossapitoalueita on kymmenen ja seitsemän osalta niistä vastaan Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Kolmesta kunnossapitoalueesta Tampereen koillisosaa (Tasanne, Olkahinen, Kumpula ja Teisko) hoitaa kilpailutuksen tuloksena Pimara Oy.

 

 

Tampereen läntisen osan (Kalkku, Myllypuro, Tesomajärvi, Ristimäki, Ikuri, Villilä ja osa Raholaa) kunnossapidosta vastaa Destia Oy.

 

 

Tampereen lounaisosan (Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Härmälä ja Lahdesjärvi) kunnossapidosta vastaan Pihahuolto Haapaniemi Ky.

 

 

 

************************

 

 

Kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimineena minun kai pitäisi puolustaa kunnallisen liikalaitoksen toimintaa, mutta Palokalliolla asuvana on todettava, että Pihahuolto Haapaniemen suorittama kulkuväylien talvikunnossapito on ollut ylivertaista.

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky:llä on ajanmukainen kalusto ja yrityksen henkilökunta osaa sitä myös käyttää.

 

 

Alueemme kadut, jalkakäytävät ja kävelytiet ovat olleet koko talvikauden loistokunnossa.

 

 

Tässä muutamia valokuvia Pihahuolto Haapaniemi Ky:n toiminnasta, kun yritys puhdistaa lähikatuamme eli Ruokomäenkatua lumesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että Haapaniemen kalusto on järeää ja sitä on riittävästi!

 

 

******************

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky kerää Ruokomäenkadun lumet kuusimetriseksi kasaksi vastapäätä tonttiamme Tampereen kaupungin maalle, jossa ne saavat sulaa omaan tahtiinsa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökohtaiset kokemukseni ovat tänä talvena muovanneet käsitystäni siitä, että voidaanko Tampereen kaupungin infratoimintoja ulkoistaa nykyistä enemmän ja nyt olen sillä kannalla, että toimintoja voidaan ja kannattaa ulkoistaa!

Aiheellinen kysymys on se, että ovatko nykyiset Tampereen Infran luottamushenkilöt niin saamattomia, että eivät pysty "styyraamaan" liikelaitosta siten kuin me aikanaan pystyimme?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntamaailmassa leasing-rahoitukseen tukeutuminen merkitsee housuihin kusemista

Keskiviikko 28.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Yritystoiminnassa, yhdistys- ja järjestystoiminnassa sekä kuntamaailmassa terve taloudenpito on kaiken perusedellytys.

 

 

Työurani aikana sain osallistua kahden rapakunnossa olleen yritysyksikön saneeraamisen ja tiedän varmasti, että vain terve talous mahdollistaa työpaikat ja turvalliset tulevaisuuden näköalat työntekijöille.

 

 

Olen saanut olla työurani jälkeen tiiviisti mukana järjestöelämässä ja sielläkin keskeinen johtoajatukseni on ollut terve talous.

 

 

Ei niin pientä palaveria, tilaisuutta tai neuvonpitoa, johon en sisällyttäisi työjärjestykseen taloustilanteen selvittelyä. Muistan, kun työelämässä korkea esimieheni – sittemmin vuorineuvokseksi kohonnut – aloitti jokaisen palaverin taloustilanteen käsittelemisellä. Olen noudattanut hänen esimerkkiään!

 

*******************

 

Tampereen kaupungin talous on pahasti kuralla, sillä se on tehnyt tappiollisen tilinpäätöksen jo kuluneena kahdeksana vuotena!

 

 

Luottamushenkilöillä asiasta vastuu on, mutta kaupungin virkamiehet ovat viime vuosina ohjailleet päättäjiä siten, että eräät tärkeät investoinnit Tampereella on toteutettu leasing-periaatteella.

 

 

Leasing-periaatetta voi kuvailla siten, että jos pakkasilmalla kusee housuihinsa, niin lämmittäähän se hetken, mutta kohta on entistä kylmempi ja kusi haisee!

 

 

Leasing-hankinnat ovat itsensä pettämistä ja sellaiseen toimintaan ryhtyy vain sellainen taho, jolla muut talouden tervehdyttämiskeinot on jo tehty.

 

 

Leasing-periaate antaa mahdollisuuden kiertää esimerkiksi yhdessä sovittuja investointien ylärajoja.

 

 

Toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta ja viime vuosina kiersimme virkamiesten yllytyksestä yhdessä sovittua investointitasoa – suuruusluokaltaan miljoona euroa – sillä, että hankimme esimerkiksi kalustoa leasing-menetelmällä. Leasing-hankinnat kun eivät kirjanpidossa näkyneet investointeina.

 

 

Vaadin, että Tampereen talouden tervehdyttämisessä kansalle kerrotaan selkeästi ne summat, jotka on piilotettu leasing-menettelyn vuoksi päättäjiltä ja kaupunkilaisilta piiloon.

 

 

Housuihin kusemisen on nyt loputtava!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pieni kuvakertomus vierailustani Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa!

Maanantai 26.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo Snellmaninkadulla Helsingissä on nykyisin valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon kokous- ja edustuskäytössä.

 

 

Sain viime viikolla vierailla Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kutsumana.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Näkymä eteisaulasta toiseen kerrokseen.

 

 

 

 

 

Portaiden yläpäässä porrashallissa oleva Laki-veistos - …

 

 

 

 

 

…se on kopio Suurkirkon edessä sijaitsevan Aleksanteri I:n patsaan jalustassa olevasta patsasosiosta.

 

 

 

 

 

Toiseen kerrokseen johtavan portaikon kaiteet ovat taiteelliset.

 

 

 

 

 

Jykeviä ovia eri neuvotteluhuoneisiin.

 

 

 

Eteisaulan seinillä on maakuntavaakunoita; kuka tuntee?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Kiitokset ministeri Anu Vehviläiselle, että alunperin puoluetoimistolle suunniteltu tilaisuus järjestettiinkin Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-