Oman kunnan keskusvaalilautakunnalta voi jo nyt tilata kotiäänestysmahdollisuuden tulevissa presidentinvaaleissa

Torstai 21.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain Tampereen keskusvaalilautakunnalta mielenkiintoisen tiedon, kun kirjeessä kerrottiin, että minut on valittu vaalitoimitsijaksi kotiäänestyksissä.

 

 

Vaalien luottamushenkilönä ja vaalitoimitsijana toimiminen on minulle tuttua, sillä olin aikoinaan Tampereen keskusvaalilautakunnan jäsenenä parisen vuotta ja sen lisäksi olen ollut muutamissa vaaleissa eri äänestyspaikoilla vaalitoimitsijana.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi Tampereella on valittu 12 henkilöä ja keskusvaalilautakunta järjesti meille koulutustilaisuuden 19.12.2017.

 

 

Ensikertalaisena kotiäänestyksen vaalitoimitsijana olin luonnollisesti paikalla.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien vaalitoimitsijoille on eri tehtäviin valituille laadittu tehtäväkohtaiset ohjeet ja Oikeusministeriö on laatinut näitä vaaliohjeita kaikkiaan kahdeksan erilaista versiota – kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille tarkoitetun ohjekirjasen numero on 5.

 

 

 

 

 

Kotiäänestyksen vaalitoimitsijatehtävän lisäksi olen eräällä äänestyspaikalla vaalitoimitsijana ja kun heille on puolestaan toimitettu Oikeusministeriön laatima ohjekirja numeroltaan 2, niin ”ohjekirjoissa löytyy” ja meillä varsinkin, kun myös Rouva on eräällä toisella äänestyspaikalla vaalitoimitsijana.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella kotiäänestysmahdollisuutta käyttää eri vaaleissa 300 – 500 kaupunkilaista. Noin suuri määrä oli minulle yllätys.

 

 

Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

 

 

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja.

 

 

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.  Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta myös hänen valitsemansa henkilö.

 

 

Ilmoitus on tehtävä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 16.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 30.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Ensimmäiseen vaaliin ilmoittautunut on automaattisesti mukana myös mahdollisen toisen kierroksen kotiäänestyksessä.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella on jo nyt kotiäänestykseen ilmoittautunut n. 60 äänestäjää.

 

 **************

 

Keskusvaalilautakunta laatii kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille kohdekohtaisen ja aikataulutetun reittisuunnitelman, joten sen laatimiseen vaalitoimitsijoiden ei tarvitse osallistua.

 

 

Saattaa olla, että kaikille kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille ei tule tehtävänantoja, mutta sen näkee sitten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

91-vuotiaan Liisa Tiukan häätö omasta asunnostaan ei saanut kenenkään hyväksyntää Tampereen Vanhusneuvoston glögitilaisuudessa

Keskiviikko 20.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti kaupunkimme ikäihmisille ja alan virkahenkilöille suunnatun glögitilaisuuden eilen Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonilla.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä olin isännän roolissa paikalla.

 

 

Luottamushenkilöelimemme virkahenkilöt muistelivat, että edellisvuosina vastaavaan tilaisuuteen osallistui satakunta ikäihmistä, mutta nyt tilaisuuden suosio oli paljon suurempi, sillä varatut 135 joulutorttua loppuivat kesken jo runsaan tunnin kuluttua.

 

 

Oli noloa isäntänä selitellä joulutorttujen loppumista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tamperelaiset ikäihmiset kyselivät innokkaasti Vanhusneuvoston toiminnasta ja minäkin kävin monen vieraan kanssa avartavia keskusteluja.

 

 

Suurimman huomion glögitilaisuuden keskusteluissa koski sitä häätöä, jonka 91-vuotias Liisa Tiukka sai kokea viime maanantaina.

 

 

Tunnen Liisan ja hän tuntee minut, mutta en tiedä tapauksen taustoja riittävästi, mutta sitä ihmettelen monien muiden tavoin, että millä perusteilla taloyhtiö ja sen hallitus häätää 91-vuotiaan vanhuksen omasta kodistaan!

 

 

Lehtitietojen mukaan Liisa omistaa asunto-osakeyhtiössä 100 ja 50 neliömetrin kokoiset asunnot ja nyt ne molemmat on viime maanantaina otettu taloyhtiön hallintaan.

 

 

Herää kysymys, että miten taloyhtiö aikoo hallinnoida Liisa Tiukan omistamia asunto-osakkeita? Aikooko taloyhtiö myydä Liisan asunto-osakkeet? Jos myy, niin kenelle?

 

 

Kysymyksiä on loputtomiin, mutta vastauksia emme taida saada.

 

 

Tampereen kaupunki ei ole osallisena Liisa Tiukan häätöjutussa, mutta kaupunki varasi Liisan käyttöön häädön jälkeen asunnon Koukkuniemen vanhainkodista – keskustelin glögitilaisuudessa asiasta apulaispormestari Johanna Loukaskorven kanssa ja apulaispormestari vahvisti näin tapahtuneen.

 

 

Liisa Tiukan häätöjuttu osoittaa, että miten heikoissa ”kantumissa” Suomessa on ikäihmisten asiat.

 

 

Lisätietoja Liisa Tiukan häädöstä saa, jos googlaa ”Liisa Tiukka häätö”.

 

 

Surullista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kova data vauhdittaa kehittämistä - teknologiasta kaikki irti!

Perjantai 15.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään seminaariin, jonka otsikkona oli

 

”Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille”

 

 

Seminaari järjestettiin Tampere-talossa ja osallistuin seminaariin kahdessakin ”persoonassa” eli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

 

          

 

 

Sain seminaarissa uutta tietoa ja tänään kerron suunnittelupäällikkö Jarkko Lumion pitämän esityksen annista.

 

 

Sukulaismiehen esityksen aihe on mainittu tämän jutun otsikossa.

 

 

Lumio valotti asiaa kahdelta kantilta; pintaraapaisu teknisiin sovellutuksiin ja toisaalta paneutuminen asioiden taloudellisiin vaikutuksiin.

 

 

Minut tuntien ei ole varmaankaan suuri yllätys, kun ensiksi kerron ikäihmisten sairaanhoidon taloudellisista vaikutuksista.

 

 

Tampereella on 40.000 yli 65-vuotiasta ikäihmistä ja monet meistä joudumme vuoden aikana turvautumaan sairaalahoitoon.

 

 

Sairaalahoidon keskihinta on 400 €/vuorokausi ja jos kaikkien 40.000 ikäihmisen sairaalajaksoja pystyttäisiin lyhentämään vuodessa keskimäärin yhdellä vuorokaudella, kertyisi siitä kaupungille ja veronmaksajille säästöä 16 miljoonaa euroa.

 

 

Tampereella yksi vero%-yksikkö merkitsee 30 – 35 miljoonaa euroa eli saatava säästö merkitsisi puolen vero%-yksikön säästöä!

 

 

Laskelma on teoreettinen, mutta se osoittaa, miten tärkeää olisi huolehtia ikääntyneen väestön kunnosta, jotta hallitsemattomilta sairaalakäynneiltä vältyttäisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kystä kyllä..."

Tiistai 12.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Joululaulussa ”Kun joulu on” lauletaan näin: ”On äiti laittanut kystä kyllä..”

 

Kystä tarkoittaa kypsää, kyllä tarkoittaa tässä yhteydessä kylliksi. Äiti on siis laittanut ruokaa kylliksi tai yllin kyllin.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen pikkujoulujuhlassa eilen oli ”kystä kyllä” ja siellä kaikilla oli niin mukavaa:

 

 

 

 

 

Järjestämme joka toinen maanantai Maanantaitapaamisen Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Marttalassa ja samassa paikassa järjestimme eilen myös pikkujoulujuhlamme

 

 

Saavuin yhdistyksemme puheenjohtajana sihteerimme Pirkko Tilviksen kanssa somistamaan juhlatilaa jo klo 9.00 ja silloin tuleva joulupöytämme oli tyhjä.

 

 

 

 

 

Olimme ulkoistaneet juhlatarjoilumme Linkosuolle ja tässä joulupöytämme ilman laatikkoruokia valmiina odottamassa juhlavieraitamme eli jäseniämme.

 

 

 

 

 

Linkosuo loihti juhlapöytäämme nämä herkut:

 

• Graavattua lohta ja piparjuurismetanaa
•  Sillikaviaaria
•  Sinappisilakoita
•  Tilliperunoita
•  Maalaislihapyöryköitä ja hillottua karpaloa
• Rosollia ja punajuurikermaa
•  Viherverso-rypälesalaattia ja sitrusvinaigrettea
• Joulukinkkua ja talon sinappia
  •   karamellisoitua omenaa
• Oman keittiön laatikot
  • Lanttulaatikkoa
  •  Porkkanalaatikkoa
  •  Perunalaatikkoa
• Joululimppua ja merisuolavoi
• Kotikaljaa

 

 

En ole tainnut milloinkaan aiemmin saanut olla noin mahtavassa jouluruokailussa!

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme jäsen Kirsi Hellsten viritti meidät joulutunnelmaan "Taivas sylissäni"- laululla.

 

 

 

 

 

Pikkujouluateriamme omavastuu oli 25 euroa ja sen lisäksi yhdistyksemme sponsoroi ruokailua muutamalla eurolla sekä jälkiruokakahveilla.

 

 

 

 

 

Monissa laulukisoissa lukemattomat palkinnot kahminut hallituksemme jäsen Pekka Hilden esitti yksinlaulua ja sen jälkeen hän johti yhteislaulua.

 

 

 

Kiitokset kaikille niille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille, jotka teitte pikkujoulujuhlastamme todellisen juhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo - Museo Archeologico Nazionale di Napoli - on yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.

Lauantai 2.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen Sorrenton-matkamme eräs kohokohta oli vierailu Napolin arkeologisessa museossa.

 

 

Museossa on näytteillä Pompeijin ja Herculaneumin raunioista kaivettuja patsaita, astioita, koriste- ja ruokailuvälineitä, maalauksia ja mosaiikkeja.

 

 

Pompeiji on varmaan kaikille tuttu, mutta Herculaneum lienee oudompi.  Se koki Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 saman kohtalon kuin Pompeiji.

 

 

Herculaneum sijaitsi 8 kilometriä Napolista etelään – se oli tärkeä kauppapaikka, mutta pienempi kuin Pompeiji.

 

 

Tuho Herculaneumissa oli erilainen kuin Pompeijissa, vaikka tuhon aiheuttikin sama Vesuviuksen purkaus.

 

 

Pompeiji koki tulivuorenpurkauksessa nopean tuhon, sillä myrkylliset kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat Pompeijin asukkaat nopeasti.

 

Pompeiji hautautui kiven ja tuhkan alle n. 4 – 10 metrin syvyyteen.

 

 

Herculaneum puolestaan hautautui mudan ja laavan alle, mutta ne etenivät niin hitaasti, että väestö ehti evakoitumaan ennen muta- ja laavavirran ehtimistä kaupunkiin saakka.

 

 

Herculaneumin päälle kertyi mutaa ja laavaa n. 15 – 18 metriä korkea kerros.

 

 

Herculaneum tuhoutui jo vuonna 62 siinä maanjäristyksessä, joka ennakoi vuonna 79 tapahtunutta Vesuviuksen purkautumista – Vesuviuksen purkaus tuhosi Herculaneumin lopullisesti.

 

 

Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien lisäksi Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa 1938 vuotta sitten tuhoutuivat myös Stabiaen sekä Boscorealen kaupungit.

 

 

Pyrin lähipäivinä kuvien kera kertomaan, että mitä näimme Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Gragnano on maailman pastapääkaupunki ja siellä valmistetuilla pastoilla on "pähkinäinen aromi ja suudelma"!

Keskiviikko 29.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella kahdeksanpäiväisellä Sorrenton-matkallamme tutustuimme pastanvalmistukseen maailman pastapääkaupungissa Gragnanossa.

 

 

Gragnano on kukkulakaupunki, joka sijaitsee n. 30 kilometriä Napolista kaakkoon.

 

 

Kaupungin kukkulaominaisuus merkitsi ainakin ennen, että pastankuivatus onnistui kaduilla hyvin, sillä kukkuloilta tulevat kuivattavat tuulet olivat suotuisia pastan kuivattamiselle.

 

 

 

 

 

Pastatehdas, johon tutustuimme, on nimeltään Maccaroneria di Gragnano.

 

 

Kuten sisäänkäyntiopasteista huomataan, pastatehtaalla on myös oma ja suurikin ravintola.

 

 

 

 

 

Tehdaskierroksen oppaana toimi pastatehtaan markkinointiosastolla työskentelevä naishenkilö.

 

 

 

 

 

Pastanvalmistuksen perusta on durumvehnä joka…

 

 

 

 

 

…tällä tehtaalla on italialaista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…muottireikien muodosta riippuen saadaan…

 

 

 

 

 

…kuvioiltaan erimuotoisia pastoja.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ei niinkään mukavasti, kuten omakuvastani ilmenee!

Tehdaskierroksesta ja sen aikana tekemistäni havainnoistani huomisessa jutussani!

Maltathan huomiseen!

Vielä se, että tämän jutun otsikko on lainattu Gragnanon mainosesitteestä!

-Esko Erkkilä-

 

 

Ovatko Caprin parhaat näkymät Auguston puutarhasta?

Sunnuntai 19.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Laskeuduimme Caprin matkallamme Anacaprista Capriin ja tutustuimme ensimmäiseksi Auguston puutarhaan eli paikkaan nimeltään Giardini di Augusto.

 

 

 

 

 

Giardini di Augusto ei puutarhana ollut mikään ihmeellinen kokemus, mutta maisemat sen näköalatasanteelta olivat suurenmoiset.

 

 

 

 

 

Auguston puutarhasta alkaa Via Kruppo eli saksalaisen teollisuusmahtimiehen Friedrich Alfred Krupp ´n aikoinaan rakentama vuorenrinnettä tiukasti mutkitteleva polku merenrannasta ylös Auguston puutarhaan.

 

 

 

 

Giardini di Auguston puutarhasta avautuvat Caprin saaren ehkä parhaat näköalat alas merelle – kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Maailmanhistorian kannalta tärkein näkymä Giardini di Auguston näköalatasanteelta on näkymä punaruskeaan Punta Tragada –hotelliin, jolla on tiukat siteet Yhdysvaltain ja Iso-Britannian suhteisiin toisen maailmansodan aikana.

 

 

 

 

Emme poikenneet hotellissa, joka 1960-luvulta alkaen on kehittynyt ylelliseksi hotelliksi Caprilla.

 

 

Emme siis päässeet tutustumaan Eisenhowerin ja Churchill´n neuvottelupaikkaan, mutta sotahistoriasta kiinnostuneena arvostan sitäkin, että näimme tämän tärkeän neuvotteluhotellin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Comunale ja Chiostro di S. Francescon puutarha pitää Sorrentossa kokea

Lauantai 11.11.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

…Sorrenton satamaan ja…

 

 

 

 

 

…taustalla näkyy Vesuviuksen hahmo.

Vesuviuksen hahmo hallitsee lähes kaikki näkymiä Sorrentossa ja Napolissa.

 

 

 

 

 

Villa Comunalen vieressä sijaitsee Chiostro di S. Francesco eli Pyhän Francescon luostari…

 

 

 

 

 

…ja luostarin puutarha.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olimme eräänä iltana viettämässä aikaa Villa Comunalessa ja huomasin, kun hääpari saapui kuvauttamaan itseään luostarin puutarhaan.

Oppaamme kertoikin, että luostarin kirkko on suosittu vihkikirkko!

Morsiusparilla oli mukanaan oma valokuvaaja, mutta minäkin lyöttäydyin mukaan kuvaajana!

 

 

Tässä kuvasarjani tapahtumasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saattoi olla, että morsiuspari vihittiin kuvauksen jälkeen luostarin kirkossa, mutta urheiluauto sai kuitenkin odottaa morsiusparia, kun jatkoin matkaani uusiin seikkailuihin!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Ideaparkin valtaus onnistui hienosti!

Perjantai 10.11.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti keskiviikkona 8.11.2017 Ideaparkin valtauksen.

 

 

Valtaukseen osallistuivat lähes kaikki Eläkeliiton Pirkanmaan piirin yhdistykset ja Tampereen yhdistys oli yksi osallistujista.

 

 

 

 

Yli kuusituntisen ”valtauksen” juontajana toimi Juhani Viita ja hänellä oli apunaan…

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin yhdistykset esittivät päivän aikana omaa ohjelmaansa parhaimmillaan yli 500-henkiselle yleisölle, mutta ”kattoesiintyjänä” toimi…

 

 

 

 

 

…vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila.

 

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Ideaparkin valloituksessa oli hienoa olla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja, sillä niin vakuuttavasti esiintyivät musiikkivastaavamme Pekka Hilden ja Kirsi Hellsten.

 

 

 

 

 

Kirsi…

 

 

 

 

 

…ja Pekka ovat kouliintuneita esiintyjiä ja kun heillä sen lisäksi olivat mainiot äänentoistolaitteet, oli heidän esiintymisensä nautittavaa.

 

 

 

Kirsi ja Pekka esittivät seuraavat kappaleet:

 

 

• ”Tähdet meren yllä”

• ”Keinu kanssani”

• ”Jotain jää” elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa

• ”Ikivanha leikki”, jonka aikoinaan Paula Koivuniemi lauloi huipulle

 

 

 

Kiitokset Eläkeliiton Pirkanmaan piirille ja Ideaparkille nautittavan toimintapäivän järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Esko Aho: Jäteala, metsänhoito, infra ja logistiikka - näihin suomalaisten kannattaa nyt panostaa Venäjänkaupassa!

Maanantai 16.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Suomen teollisuuden idäntoimiston hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho vieraili Tampereen Paasikivi-Seuran tilaisuudessa Tampereen Yliopistolla tiistaina 10.10.2017.

 

 

Tampereen Paasikivi-Seuran jäsenenä oli paikalla.

 

 

 

 

 

Aho linjasi, että pakotteiden ulkopuolella pitää voida tehdä kauppaa ja Venäjää ei saa eristää.

 

 

Ahon mielestä venäläisiä ei haittaa, vaikka olemmekin EU:ssa ja olemme lähellä Natoa.

 

 

 

 

 

Yleisökysymykseen, että mihin Venäjänkaupassa nyt kannattaisi panostaa, Aho mainitsi jätealaan liittyvät ratkaisut. metsänhoitokysymykset sekä infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyvät seikat.

 

 

Toivon, että maamme yritysmaailma ja poliittiset päättäjät huomioivat Esko Ahon sanoman!

 

 ****************

 

Kysyin omassa yleisökysymyksessäni, että miten Venäjällä arvostetaan Pyhäjoen Fennovoima Oy:n ydinvoimalan rakennushanketta.

 

 

Esko Aho totesi, että sitä arvostetaan korkealle Venäjällä.

 

 

Pyhäjoen projekti on nyt ylivoimaisesti suurin hanke Venäjältä Suomeen.

 

 

Kannatan Fennovoima Oy:n hanketta ja olen tyytyväinen, että ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi valittiin Pyhäjoki.

 

 

Pyhäjoki on minulle tuttu ja tärkeäkin paikkakunta.

 

 

Olen Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan tilalla pitänyt tupaillassa elämäni ensimmäisen esitelmän tupailtayleisölle ja aiheena oli mullien ruokinta. Vuosi oli 1971 ja kyseessä taisi olla tammikuu.

 

 

Toinen elämääni vaikuttanut iso tapahtuma sattui minulle samaisessa Pirkolan pirtissä, kun korkea esimieheni tavoitti minut sieltä Pirkolan puhelimen välityksellä ja kysyi, että olenko valmis siirtymään samaan hommaan Seinäjoelle. Vastasin empimättä, että olen valmis!

 

 

 

No, nyt menin sivuraiteelle, kun piti kertoa Esko Ahon esityksestä Tampereen Paasikivi-Seurassa 10.10.2017, mutta sen totean, että Ahon esitys oli mainio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työni Viljakkalan puolesta jatkuu

Keskiviikko 27.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla ilmestyi eilen uutinen, että Viljakkala-neuvoston jäsenet on valittu.

 

 

Jatkan kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Vipu Viljakkala ry:n ehdotuksesta minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostoon 2017 – 2018.

 

 

Viljakkala-neuvoston tehtävänä on;

 

• seurata Viljakkalan alueella tarjottavia kuntapalveluja ja niistä tiedottamista

• seurata Viljakkalan alueella sijaitsevien toimitilojen laatua

• tehdä havaitsemistaan puutteista ja kehitystarpeista esityksiä kunkin osaston osastopäällikölle ja tarvittaessa Ylöjärven lautakunnille

• antaa pyydettäessä lausuntojaan asukaslautakunnalle sekä muille lautakunnille

• käsitellä muita toimialaansa kuuluvia lautakuntien antamia tehtäviä

 

 

Olin edellisellä vaalikaudella Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja vuodet 2013 – 2014 ja sen jäsen 2015 – 2017, joten Viljakkala-neuvoston toiminta on minulle tuttua.

 

Olen ainoa, joka entisistä Viljakkala-neuvoston jäsenistä jatkaa alkaneella vaalikaudella neuvoston jäsenenä.

 

 

Kiitän Vipu Viljakkala ry:tä, joka esitti minua Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Vipu Viljakkala ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on vaalia paikallisia kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia Ylöjärvellä. Tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Vipu Viljakkala ry toimii ylöjärveläisenä kaupunginosayhdistyksenä.

 

 

Viljakkala-neuvoston sääntöjen mukaan yhden jäsenen tai varajäsenen pitää neuvostossa edustaa Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistamia ja oletan, että olen Viljakkala-neuvostossa sillä mandaatilla.

 

 

Tunnen synnyinkuntani Viljakkalan hyvin ja uskon, että pystyn toimimaan Viljakkala-neuvostosssa viljakkalalaisten etuja ajaen.

 

 

Toivon, että kaikki viljakkalalaiset yhdistykset, seurat ja muut tahot toimisivat kiinteässä yhteistyössä, jotta viljakkalalaisten edut tulisivat huomioiduiksi Ylöjärven kaupungin päätöksenteossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

• kahvinkorviketta 10 g
• sokeria 15 g
• keksejä 50 g
• marmeladia 50
• viinaa 100 g

 

 

 

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei niin isoa herraa, ettei söisi talonpojan tuottamaa ruokaa"!

Perjantai 15.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena halusin eilen poiketa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla.

 

Olen ylpeä suomalaisesta elintarviketeollisuudesta ja siitä, että sain olla sen palveluksessa neljäkymmentä vuotta!

 

 

Elintarvikkeet ovat ala, joka porskuttaa kaikissa olosuhteissa, sillä kaikkien pitää syödä.

 

 

Voimme tinkiä monista asioista, mutta ruuasta emme voi tinkiä.

 

*****************

 

Seuraavissa kuvissa muutamia slouganeita ruuasta:

 

 

 

 

 

”Laatu ei ole sattumaa”

 

 

ja

 

 

”Hyvä maku on työn takana”

 

 

 

 

 

”Hyvä laatu on vaikea määritellä, mutta helppo tunnistaa”

 

 

 

 

 

Keskeistä suomalaisessa ruuassa on Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkki ja toteamus:

 

 

”Ruokaa omasta maasta”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Amerikasta Saksan ja Tsekin kautta Kiinaan!

Torstai 10.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuten lukijani ovat todenneet, käsittelen jutuissani mitä ihmeellisimpiä asioita.

 

 

Se minulle suodaan, sillä onhan kyseessä blogisivustoni.

 

 

Jatkan ihmeellisissä jutunaiheissa, kun nyt kerron myrskylyhtykokoelmani valmistusmaista!

 

 

Myrskylyhdyillä ei nykyään ole suurtakaan käytännön merkitystä, mutta toisin oli vielä muutama vuosikymmen sitten.

 

 

 

 

 

 

Siivosin erästä romuvarastoani ja löysin sieltä jonkinlaisen myrskylyhtyvalikoiman.

 

 

Ilokseni havaitsin, että kaikissa oli lasi ehjänä ja useimmissa oli myös sydännauha kunnossa, joten lamppuöljyä vaan ja lamput olisivat valmiita valaisemaan.

 

 

En osaa arvioida, että kuinka suuri ikäero eri lampuilla on, mutta sen voimme nähdä, että myrskylyhdyissä tuotekehitystä ei ole juurikaan tapahtunut.

 

 

Juttuni tarkoitus on kiinnittää huomiota myrskylyhtyjen valmistusmaihin ja tehdä siitä joitain johtopäätöksiä – kas näin oikealta lukien:

 

 

• Made in U.S. of America

• Made in Germany

• Made in Zechoslovakia

• Made in Czech Republic

• Made in Czech Republic

• Made in China

 

 

Voidaan kai ajatella, että myrskylyhtyjenkin valmistaminen on aloitettu USA:ssa ja sitten Suomeen on aloitettu tuoda Saksassa valmistettuja myrskylyhtyjä!

 

 

”Made in Germany” –tuotteet on valmistettu ainakin ennen vuotta 1973, sillä silloin Bundesgerichtshof teki ratkaisun, jonka mukaan Made in Germany ei ole asianmukainen kahden Saksan kohdalla ja sen jälkeen ”Made in West Germany” ja ”Made in DDR” tulivat käyttöön.

 

 

Saksalaisen valmistuskauden jälkeen myrskylyhtyjen valmistaminen kai siirtyi halvempien kustannusten maahan eli Tsekkoslovakiaan ja kun myös siellä kustannustaso kohosi, niin markkinat valtasi Kiina.

 

 

Jos päätelmäni myrskylyhtyjeni valmistusmaista pitävät paikkansa, kertoo se siitä samasta kehityksestä, joka on ollut valtavirta myös monien muiden tuotteiden kohdalla.

 

 

Mitä Kiinan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen hieno hetki Hämeenkyrön Heiskalla

Maanantai 31.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtaja olen – teki eilen onnistuneen kulttuurimatkan Hämeenkyröön.

 

 

 

Retkemme todellinen kohde oli Heiskan kesäteatterissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n järjestämä musiikkinäytelmä

 

 

Viimeinen laulu – Irwinin herkimmät soinnut

 

 

 

 

 

Teatterikokemuksemme huipennus oli, kun Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin uraa käsittelevää näytöstä oli ensimmäisen kerran saapunut katselemaan kansantaiteilijan vaimo eli Riitta Hammarberg ja Heiskan voimahahmo opetusneuvos Kauno Perkiömäki esitteli näytöksen lopussa Riitta Hammarbergin täpötäydelle kesäteatteriyleisölle.

 

 

 

 

 

Oli hienoa seurata, kun oikea Riitta Hammarberg (vasemmalla) kohtasi rooli-Riitan eli Virpi Muikun (oikealla) kesäteatteriyleisön taputtaessa.

 

 

 

 

 

Opetusneuvos Kauno Perkiömäki arvosti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen läsnäoloa teatteriesityksessä ja hän halusi näytöksen jälkeen tulla hyvästelemään porukkamme.

 

 

Oikealla yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis ja matkavastaavamme Marita Pyykkö opetusneuvoksen ja minun kanssani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoitto

Keskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.

 

 

 

 

 

Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.

 

 

Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.

 

 *******************

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!

 

 

Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.

 

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.

 

 

Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!

 

 

Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.

 

 

Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.

 

 

Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.

 

 

 

 

 

"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…

 

 

”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille” 

 

 

…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!

 

 

No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!

 

 

 

 

 

Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

 

 

 

Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rannapaargun ravintola Kärdlassa ja Suuremõisan linnan mahtikartano Pühalepan kunnassa kuuluvat Hiidenmaan suosittuihin matkailukohteisiin

Lauantai 22.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Kyröläismatkamme Hiidenmaa-päivän ruokailu tapahtui meren rannalla Kärdlassa sijaitsevassa Rannapaargun ravintolassa.

 

 

 

Ruoka oli hyvää ja maisemat merelle hienot.

 

 

 

 

 

Ihmettelimme, että miten meri voi näyttää meille matkaajille viittä eri väriä, mutta totta se kuitenkin oli!

 

 

 

Voin suositella muillekin Rannapaargun ravintolapalvelujen käyttämistä!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Barokkityylisen Suuremõisan linnan Pühalepan kuntaan rakennutti vuosina 1755-1760 kreivitär Ebba-Margaretha Stenbock (syntyjään De la Gardie).

 

 

Kartanolinnan omistajaksi tuli Reigin kirkonrakentajanakin kunnostautunut Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg vuonna 1796.

 

 

 

 

 

Emme valitettavasti käyneet Suuremõisan linnassa, vaikka ovella vieraita odottikin viehättävä linnanneito!

 

 

Enemmän aikaa Hiidenmaalla vieraileville lukijoilleni kerron, että Suuremõisan linnan päärakennuksen ympäristössä on mahdollista tutustua Hiidenmaan ammattikoulun koristepuutarhaan sekä englantilaistyyliseen puistoon.

 

 

Suuremõisan linnalla on värikäs sekä mielenkiintoinen historia ja siihen kannattaa tutustua www.hiiumaa.ee –sivuilla kohdassa ”Suuremõisan linna”.  Kannattaa tutustua - itsemurha, miestappo, karkotus Siperiaan, haaksirikkoutuneiden laivojen ryöstelyä jota toki ei pystytty todistamaan, kummituksia!

 

 

*****************

 

 

Kannattaa ottaa Hiidenmaan vierailunne ohjelmaan Rannapaargun ravintola sekä Suuremõisan kartanolinna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muhun Katariinan kirkkoa on käytetty myös linnoituksena

Lauantai 15.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme tutustuimme moniin Viron kirkkoihin.

 

 

Ensimmäisenä tutustuimme Muhun saarella sijaitsevaan Katariinan kirkkoon.

 

 

Muhu on se saari, jolle Viron mantereelta Virtsusta Saarenmaalle matkaavat saapuvat lautoilla – lautat rantautuvat Kuivastun satamaan.

 

 

Viron pitkästä kulttuuriperinnöstä kertoo se, että monien virolaiskirkkojen historia alkaa 1200-luvulta ja niin myös Muhun Katariinan kirkon historia, sillä ensimmäiset maininnat tästä kirkosta ajoittuvat vuodelle 1267.

 

 

Muhun evankelisluterilainen kirkko on pyhitetty Katariina Aleksandrialaiselle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon kapeat ikkunat ja sisätilajärjestelyt ovat saaneet tutkijat päätymään siihen, että kirkolla on aikoinaan ollut puolustuksellinen rooli.

 

 

 

 

 

Kirkkomaan aidalla on komea tammenrunko kantoineen – hienoa, että kaatunutta tammea ei ole pätkitty polttopuiksi!

 

 

 

Muhun Katariinan kirkko on virolaisista kirkoista kiinnostuneelle haastavassa paikassa, sillä massaturismiin keskittyneet matkatoimistot ajattavat Saarenmaalle matkaavat bussinsa lujaa vauhtia Kuivastusta kohti Kuressaarta ja silloin ei jää aikaa poiketa tutustumaan Muhulla Katariinan kirkkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-