Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Biojakeita raaka-aineenaan käyttävät ja jopa niitä tuottavat yritykset kutsuvat biojakeita jätteiksi!

Tiistai 21.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden ja maatalouden parissa yli 40 vuotta.

 

Kummastelen, mutta toisaalta ymmärrän eräiden tahojen innon kutsua elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantoprosesseissa syntyviä biojakeita jätteiksi.

 

Muistan takavuosilta, kun MTK:n ylimpään luottamushenkilöjohtoon kuulunut henkilö kutsui kotieläintalouden arvokasta rehuraaka-ainetta vehnälesettä jätteeksi! Maatalouden kokonaisnäkemys puuttui siis täysin!

 

Eniten ihmettelen myllyteollisuuden palkollisten keskuudessa vielä nytkin ilmenevää halua kutsua vaikkapa kaurankuorijauhoa sekä muita sivutuotteita jätteeksi. Käsittämätöntä oman työnsä aliarvioimista!

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy arvokasta teurasjaetta, joka on turkistaloudessa tärkeä raaka-aine ”häkkivalmiin” rehun valmistamisessa. Ymmärrän turkistalouden halun kutsua sitä teurasjätteeksi, sillä voidaanhan terminologialla ohjata tuotteen hintakuvaa halvempaan suuntaan. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi teurastamoteollisuus suostuu kutsumaan teurasjaettaan jätteeksi!

 

Viimeksi törmäsin ongelmaan, kun Gasum Oy:n aamupäiväseminaarissa 31.5.2011 Tampereen Vapriikissa Gasum ´n teknologiapäällikkö Sari Siitonen kutsui elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojakeita jätteeksi.

 

Olen tyytyväinen, sillä käyttämäni puheenvuoron jälkeen Siitonen lupasi välittömästi tarkistaa dia-aineistonsa.

 

Ymmärrän biojakeita hyödyntävien yritysten halun käyttää arvokkaista raaka-aineistaan ”jäte” –termiä.  Ne haluavat terminologiallakin painaa biojakeista maksamansa hinnan alas.

 

On paljon yrityksiä, jotka vaativat biojakeita toimittavan yrityksen maksamaan siitä, että niitä hyödyntävät yritykset suostuvat vastaanottamaan biojakeita!

 

Toki on muistettava, että hulluhan ei ole se, joka vaatii kelvollisesta raaka-aineesta maksua kyytipojaksi - hullu on se, joka suostuu maksamaan!

 

Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on!

 

Mainitsin em. tilaisuudessa käyttämässäni puheenvuorossa hyvänä esimerkkinä Tampereelle suunnitellun Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen. Jäte-käsitteellä melskaavat voisivat käyttää hankkeesta ”jätteenpolttolaitos” –termiä, sillä sitähän se teknisesti on.

 

Kiitokset Sari Siitoselle, jos tarkistat dia-esityksesi sanamuotoja!

 

Erityiskiitokset Tammervoiman omistajille oikean ja bisnestänne edistävän termin käyttämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biojakeet, jätteet, jäte, Gasum Oy, Sari Siitonen, Tammervoima, elintarviketeollisuus, myllyteollisuus, teurastamoteollisuus,

Maakaasulla on monia hyviä puolia, mutta huoltovarmuusnäkökohdat rajaavat sen osuuden nykytasolle

Maanantai 13.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy järjesti 31.5.2011 Tampereella Vapriikissa päättäjille suunnatun aamupäiväseminaarin.

 

Olin mukana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja ne sekä osanottajien puheenvuorot ja kysymykset valottivat monia asioita.

 

Gasum Oy markkinoi itseään kotimaisena yrityksenä ja niin yrityksen omistuspohjaa tarkasti tutkien asia onkin.

 

Yrityksen omistajat ja niiden osuudet ovat seuraavat:

 

  • Fortum Heat and Gas  Oy 31 %
  • Suomen valtio 24 %
  • OAO Gazprom 25 %
  • E.ON Ruhrgas International GmbH 20 %
Yrityksestä neljännes on siis venäläisomistuksessa ja viidennes saksalaisomistuksessa eli RUS/GER -omistusosuus on 45 %!

 

Saasteettomuus ja logistiikka ovat maakaasun kiistattomat edut.

 

Maakaasuputken rakentamisen jälkeen rekka-, rautatie- tai merikuljetuksia ei tarvita, sillä kaasu kulkee Siperian kaasukentiltä käyttöpaikalle lähes ilmaiseksi.

 

Kannan huolta maamme huoltovarmuudesta, jos venäläinen maakaasu saa liian suuren osuuden Suomen energialähteenä.

 

Venäläinen kulttuuri ja toimenpiteet luotettavana tavarantoimittajana sekä myös asiakkaana ovat länsimaisesti ajatellen edelleen arvaamattomia. Tämä on muistettava myös silloin, kun tarkastellaan heidän kykyään ja haluaan luotettavana maakaasuntoimittajana.

 

Inkoosta Tallinnaan suunniteltu maakaasuputki tulisi kytkemään Suomen maakaasuverkoston yhteen Baltian kaasuverkon kanssa. Suunnitelma on kannatettava, sillä se saattaisi parantaa maakaasun toimitusvarmuutta Suomeen.

 

Suunniteltu yhteys risteäisi Venäjältä Saksaan kulkevan ”Nord Stream” –kaasuputken kanssa, mutta keskinäistä yhteyttä niillä ei olisi.

 

Maakaasun verotuspolitiikka on poliittisten päättäjien näpeissä. Niin pitää ollakin, jotta eri energiamuotojen kokonaisjärkevyyttä voidaan puntaroida.

Aamupäiväseminaarin aikana varmistui, että Gasum Oy:n toimiva johto on realistinen, sillä yrityksen tavoite on säilyttää Suomessa maakaasulla lähivuosina nykytaso.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakaasu, Gasum Oy, Huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, Suomen valtio omistajana, Gazprom, E.ON,

Pirkanmaan kuntapäättäjät eivät kiinnostuneet Gasum Oy:n tutkimuksesta

Perjantai 29.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy toteutti syyskuussa Pirkanmaan kuntapäättäjien keskuudessa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kohderyhmän suhtautuminen eri energialähteisiin.

Kyselyyn vastasi ainoastaan 164 pirkanmaalaista kuntapäättäjää eli 24 % kyselyn saaneista.

Olin yksi kyselyyn vastanneista.

Käsittelin Gasum Oy:n kuntapäättäjille osoittamaa "tutkimusta" syyskuussa näillä sivuilla ja totesin silloin mm. näin:

"Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa."

Kiinnitin blogikirjoituksessani huomiota Suomen huoltovarmuuteen ja muistutin, että Gasum Oy:n omistuksesta 45 % on Venäjällä ja Saksassa. Kaikki maakaasu on tuontitavaraa ja sen alkuperämaa on Venäjä.

On luonnollista, että Gasum Oy näkee tutkimukselleen suuremman arvon kuin viihdearvon. Tästä osoituksena yrityksen 28.10.2010 ko. tutkimuksesta julkisuuteen toimittama tiedote:

-------------------------

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.10.2010

Gasum selvitti Pirkanmaalla:
Biopolttoaineiden riittävyydestä ollaan epävarmoja

Gasum toteutti syyskuussa sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan kuntapäättäjien sekä ympäristöasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden suhtautumista eri energialähteisiin. Yli puolet vastaajista toimii kunnanvaltuutettuina.*)

Vastaajista kolme neljästä seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää uutisointia. Kysyttäessä merkittävimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskohteita koko Pirkanmaan näkökulmasta energiantuotanto nousi tärkeimmäksi kun taas kuntatasolla yksityisliikenne nähtiin merkittävimmäksi päästövähennyskohteeksi.

– Toteutimme vuosi sitten vastaavan kyselyn pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Liikenteen merkitys päästövähennyskohteena nousee Pirkanmaalla yli 10 % suuremmaksi Uudenmaan tutkimukseen verrattuna, viestintäpäällikkö Minna Ojala huomioi.

Biokaasu saa myönteisiä arvioita

Biokaasulaitos nähtiin ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi niin sähkön ja lämmön yhteis- kuin erillistuotannossakin. Suurin potentiaali biokaasun käytössä nähtiin aluelämpöratkaisuissa. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin kriittisesti biopolttoaineiden riittävyyteen. Yli puolet vastaajista katsoi, että biopolttoaineita ei ole kaiken kaikkiaan Suomessa tai omassa asuinkunnassa riittävästi tavoitteisiin nähden saatavilla.

– Usean selvityksen mukaan biokaasusta saadaan paras ilmastohyöty liikenteen polttoaineena. Gasumilla on kaksi merkittävää biokaasuhanketta käynnissä Kouvolassa ja Nastolassa. Myös Pirkanmaan alueella on potentiaalia biokaasun tuotantoon ja jakeluun maakaasuverkossa, Minna Ojala toteaa.

Energiatehokkuus tarvitsee kannustimia

Kyselyn perusteella kiinteistöjen energiankäytön tehostamisessa porkkana toimii raippaa paremmin. Vastaajista 79 % pitää investointitukia toimivana keinona energiatehokkuuden parantamiseksi, kun vain 35 % näkee energiaverotuksen kiristämisen johtavan parempaan tehokkuuteen energian käytössä.

– Yllätykseksemme vastaajat pitivät ydinvoimaa tehokkaimpana ratkaisuna sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Ainakin tällä hetkellä ydinvoimalla ei tuoteta kaukolämpöä vaan ylijäämälämpö johdetaan mereen. Ydinvoima on julkisuudessa ollut paljon esillä rakentamisen ja lupakäsittelyjen vuoksi, ja siten ydinvoiman varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli sähkön tuotantoon liitetään muitakin etuja, Minna Ojala arvioi.

Tutkimukseen vastanneiden mielestä maakaasun tärkein käyttökohde on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Neljännes vastaajista näkee maakaasun ensisijaisen kasvupotentiaalin olevan juuri  yhteistuotannossa.

Gasumilta toivotaan näkyvämpää roolia energiakeskustelussa

Gasumin tunnettuus Pirkanmaalla on heikko. Yli puolet vastaajista tuntee Gasumin vain nimeltä. Vastaajat toivovat Gasumilta näkyvämpää roolia Pirkanmaan energiakeskustelussa, erityisesti syvällisempää tietoa maakaasun ja biokaasun tuomista mahdollisuuksista.

*) Kysely 680 kuntapäättäjälle ja asiantuntijalle Pirkanmaan alueella. Vastaajia 163 eli 24 % kyselyn saaneista. Kyselyn toteutti Gasumin toimeksiannosta EL Markkinointi.

Lisätietoja Gasum Oy, viestintäpäällikkö Minna Ojala,
puhelin 040 5001193

----------------------

Uskokoon ken tahtoo.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gasum Oy, Gasum Oy:n omistus, maakaasu, maakaasu Pirkanmaalla,

Pukki kaalimaan vartijana

Perjantai 10.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy on viime päivinä kunnostautunut toimenpiteillä, joita voi kuvailla vanhalla suomalaisella sananlaskulla: "Pukki kaalimaan vartijana".

 

Pukki voi joskus olla tehokaskin kaalimaan vartija ja saattaa toki olla, että Gasum Oy:n viimeaikaiset tempaukset ovat jopa hyödyllisiä - ainakin ne ovat kirvoittaneet keskustelua. Lähdekritiikki on oltava kuitenkin koko ajan mielessä, kun arvioi Gasum Oy:n toimenpiteitä.

 

Valtakunnallisesti merkittävä Gasum Oy:n ulostulo liittyi sen Pöyry Management Consulting Oy:ltä tilaamaan selvitykseen, jossa paneuduttiin mm. maakaasun, kivihiilen ja turpeen välisiin eroihin hiilidioksidin tuottajina.  

 

Selvitys otti kantaa hallituksen suunnitelmiin kiristää maakaasun verotusta ja sen vaikutuksia hiilidioksiditilanteen ohella kaukolämmityksen kustannuksiin.

 

Pöyry Management Consulting Oy ja Gasum Oy kieltävät mahtipontisesti lainaamasta selvitystä edes osittainkaan, joten pyydän lukemaan sen Gasum Oy:n nettisivuilla - www.gasum.fi - olevan linkin takaa. Selvitys on muistio ja sen nimi on:

 

ENERGIANTUOTANNON LÄMMÖN VEROMUUTOSTEN

VAIKUTUS MAAKAASUN KILPAILUKYKYYN, KÄYTTÖÖN JA

PÄÄSTÖIHIN CASE-KOHTEISSA

 

Selvityksen lainauskiellosta kerrotaan vasta muistio-otsikon jälkeen, joten muistion otsikon saa lainata.

 

Toinen Gasum Oy:n aktiviteetti on Pirkanmaan seudun seutupäättäjien ja -vaikuttajien keskuudessa tehty mielipidekysely.

 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seutupäättäjien ja -vaikuttajien ajatuksia siitä, miten taajama-alueiden ilman laatua voidaan parantaa ja ilmastonmuutosta torjua huomioimalla eri energialähteet.

 

Sain kyselyn ja olen siihen vastannut.

 

Kysymykset olivat ainakin lievästi asenteellisia ja kyselyn toimeksiantajasta ei ollut epäselvyyttä.

 

Maakaasukysymyksessä kiinnitän huomiota yhteen seikkaan ja se on huoltovarmuusnäkökohta.

 

Maakaasu tulee aina olemaan tuontitavaraa ja Suomen kohdalla alkuperämaa on Venäjä.

 

Venäjälle suuntautuvassa viennissä ja sieltä tapahtuvassa tuonnissa on aina oltava varuillaan.

 

Erityisen suurta varuillaanoloa vaatii energiantuonti. Venäjältä tapahtuva energiantuonti ei saa kohota liian suureksi, vaan sen on pysyttävä tietyissä rajoissa.

 

Gasum Oy:n omistajina ovat Fortum (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen Valtio (24 %) ja EON Ruhrgas (20 %). Omistuksesta siis 55 % on suomalaisomistusta ja 45 % venäläis-saksalaisomistusta. Omistusrakenne vaatii tiukan lähdekritiikin ylläpitoa, kun Gasum Oy:n mielipiteitä arvotetaan.

 

Gasum Oy:n tilaama selvitysmuistio tuli yllättäen ja tilaamatta, mutta siitä huolimatta sille kannattaa antaa tietty arvo.

 

Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa.

 

Miksi veropäätöksen valmistelijat eivät itseohjautuvasti selvittäneet eri energiatuotantomuotojen päästöjä ja niitä kustannusvaikutuksia, jotka eri veromallit aiheuttavat?

 

Toivottavasti päättäjät osaavat arvioida myöhäsyntyisenkin aineiston painoarvon oikein, kun Eduskunnassa lopullisesti linjataan eri energiamuotojen verokohtelu.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gasum, Fortum, OAO Gazprom, Suomen Valtio, EON Ruhrgas, Pöyry,