"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

 

 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********

Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!

 

***********

Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena

”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille”

–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-