Paikallislehdet luetaan ensimmäiseksi!

Torstai 16.11.2023 - -Esko Erkkilä-

Minua kiinnostavat ja koskettavat paikallislehdet ilmestyvät keskiviikkoisin sekä torstaisin – kyseessä ovat…

 

 

 

…Seutulehti UutisOiva ja Ylöjärven Uutiset.

 

UutisOivan edellinen nimi oli Hämeenkyrön Sanomat ja se on tullut meille niin kauan kuin muistan.

 

Ylöjärven Uutiset on tullut ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

*******************

 

Arvostan molempia paikallislehtiä ja ne menevät aamuisin lukemisjärjestyksessä ensimmäisiksi ohittaen mm. Aamulehden.

 

***

 

Paikallisuus on voimaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

178-vuotias Viljakkalan kirkko

Keskiviikko 29.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Mennyt joulunaika oli taas sitä aikaa, jolloin synnyinpitäjäni Viljakkalan kirkko tuli tutuksi.

 

Viljakkalan kirkko on iältään lähes 180-vuotias, sillä se vihittiin käyttöönsä vuonna 1843.

 

 

 

Kirkon suunnittelijana mainitaan arkkitehti Anton Wilhelm Arppe ja samoin myös Carl Ludvig Engel, joka tosin kuoli ennen kirkon valmistumista.

 

 

 

Tässä kuva uuden hautausmaan puolelta ja tämän oven kautta sanotaan entisaikaan karhelaisten kulkeneen kirkkoon – tuota porstuaa kutsutaankin Karhen porstuaksi!

 

 

 

Sisäkuva kirkosta.

 

 

 

Alttaritaulun on vuonna 1896 maalannut Felix Frang ja se on nimeltään Ristiinnaulittu.

 

Frang on ollut tuottelias kirkkojen alttaritaulujen maalari, sillä hänen maalaamiaan alttaritauluja on ainakin 19 kirkossa.

Frang asui vaatimattomassa vuokramökissä Ikaalisissa ja hänellä ei ollut mitään ateljeeta, sillä kookkaat maalauksensa hän maalasi pikkuhiljaa rullaa päästäen ja maalaamisen jälkeen taas rullalle kiertäen!

 

Viljakkalan kirkon alttaritaulu on Frangin varhaistuotantoa, sillä ennen Viljakkalaa hän ehti maalata ainoastaan Längelmäen kirkon alttaritaulun.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt ei tarvitse piileskellä miesten vessassa pylväiden takana!

Torstai 4.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Bisnesmaailmassa yrityksen alamäki on nopea ja vauhdikas, jos niikseen tulee.

 

Yrityksen alamäen on viime kuukausina kokenut Ikaalisten Kylpylä, joka ennenaikaan – ja ei niinkään kauan sitten – sai surffailla menestyksen aallonharjalla.

 

**********

 

Sain seurata Ikaalisten Kylpylän nauttimaa suosiota 1970-luvulta alkaen ja sain olla omalla vastuubudjetillani myös pönkittämättä sen hyvinvointia.

 

Lukemattomat kerrat olin osanottajana ja usein myös maksajan roolissa, kun järjestimme Ikaalisissa mitä erilaisimpia kokouksia, koulutustilaisuuksia ja asiakastilaisuuksia.

 

Erityisen suosittuja olivat maanantai-päivät, sillä tiesiväthän osanottajat, että illalla järjestetään naistentanssit ja niiden sisällyttäminen tilaisuuden ohjelmaan oli tae hyvästä osanotosta.

 

 

Naistentansseihin liittyy lukuisia mielenkiintoisia tapahtumia ja niistä mm. nämä:

 

• Teimme yhteistyötä jenkkifirma Central Soyan kanssa ja joskus kaksi CS:n edustajaa saapui naistentanssien aikana Ikaalisiin ja alkoivat meidän jälkeemme ruokailemaan. Eipä jenkkipoikien ruokailusta mitään tullut, sillä naiset hakivat heitä jatkuvasti tanssimaan – oli siinä jenkkipojilla hämmästeltävää!

 

• Eräs myyntiryhmäni kokenut huippumyyjä ei ollut halukas tanssimaan, mutta eiväthän naiset sitä huomioineet vaan ryntäilivät myös hänen pöytänsä ympärillä.  Kaverini yritti ratkaista ongelmaa sillä, että poikkesi usein miesten vessassa.  Sekään ei kuitenkaan auttanut vaan tanssihaluiset naiset ryntäilivät jopa miesten vessaan!  Kaveri yritti piilotella miesten vessassa olevien pylväiden taakse, mutta huonolla menestyksellä ja hän kehittikin tilanteesta tuon otsikossani kertoman eli

 

 

”Ikaalisissa miehet eivät saa rauhaa edes miesten vessassa pylväiden takana”!

 

• Kolmas nyt kertomani muistelus ei suoranaisesti liity naistentansseihin, mutta kerron, kun eräs nuori ja kokematon esimiehemme lukitsi itsensä vessapömpeliin ja ei osannut päästä ulos.  Hänellä oli kuitenkin voimia ja niinpä hän kaatoi kaikki vessapömpelit; loppuillan ajan miesten vessassa oli rivistö vessanpönttöjä ja kasa vessanpömpeleiden elementtejä!

 

 

On tuhannen taalan kysymys, että saadaanko Ikaalisten Kylpylä vielä jonkinlaiseen toimintaan vaiko ei!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikaalisten naistentansseissa miehet olivat turvassa ainoastaan miesten vessassa ja sielläkin vain pylvään takana!

Tiistai 22.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Ikaalisten Kylpylä-kokonaisuuden nopea romahtaminen on malliesimerkki siitä, että miten nopeasti menestyväkin yritys saattaa tulla tiensä päähän.

 

 

Ikaalisten Kylpylän historia alkaa jo vuodelta 1884, mutta tunnen tuon yrityksen taustoja vasta 1950-luvulta ja omakohtaisesti asiakasroolin kautta 1960-luvuilta alkaen.

 

Valiolainen Meijeriväen Liitto ry toimi vuodesta 1956 alkaen ”Tuomarlan” omistajana, kuten mm. meillä Viljakkalassa paikkaa kutsuttiin.  Muistelen, että myös meillä oli piironginlaatikossa osuustodistuksia, jotka osoittivat maidonlähettäjien omistusta tuossa lomakodissa tai ainakin lomaoikeutta!

 

Vuonna 1964 valmistui uusi päärakennus sekä kylpylä ja tuolloin joskus 1960-luvun lopulla olen ensimmäisen kerran poikennut tuonne päärakennukseen ravintola-asiakkaana.

 

******************

 

1970-luku ja myös 1980-luvun loppupuolelle olivat omistuksellisesti ja myös toiminnallisesti vakaata kehittymisen aikaa, mutta vuonna 1989 alkoi omituksellinen myllerrys, joka käsittääkseni on eräs keskeinen syy myös toiminnan romahtamiselle.

 

Omistajatahojen konkurssit, yrityssaneeraukset, omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj ja Uotin veljekset olivat ”takeena” sille, että vauhtia riitti!

 

**************

 

Ikaalisten Kylpylä tuli tutuksi niinä hieman yli neljänäkymmenenä vuonna, jolloin toimin bisnesmaailamassa.

 

Lukemattomat valtakunnalliset ja alueelliset kokoukset sekä koulutustilaisuudet järjestettiin Kylpylässä ja erityisen suurta suosiota nauttivat ne naistentansseille pyhitetyt maanantai-illat. 

 

Jälleenmyyjien ja jakeluteiden koulutukset onnistuivat takuuvarmasti, jos koulutustilaisuus alkoi maanantaina lounaalla ja päättyi illalla naistentansseihin.

 

**********************

 

Otsikossa jo viittaan siihen, että miten vaikeaa miehillä oli välttää joutumasta maanantaisin tanssimaan eli piti mennä miesten vessaan, mutta sekään ei vielä riittänyt vaan piti lymyillä sielläkin pylväiden takana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokeeko Hämeenkyrön kuntakeskus ohitustien vuoksi Jalasjärven Koskuen kohtalon?

Tiistai 30.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Me kaikki kolmostietä Jalasjärven kohdalla käyttäneet muistamme, että miten vilkas ja toimelias oli Koskuen kylä siihen aikaan, kun kolmostie kulki sen läpi.

 

 

Kaiken keskiössä oli vilkas huoltoasema ja sen lisäksi kylässä oli ainakin kaksi vireää kauppaa sekä pankin sivukonttori – Koskue oli portti Etelä-Pohjanmaalle.

 

Ohitustie rakennettiin Koskue ohittaen ja kylä on ollut kuoleva kylä sen jälkeen.

 

 *******************

 

Hämeenkyrön ohittava ohitustie on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta vasta nyt ollaan sen rakentamisessa päästy liikkeelle.

 

 

 

 

Tielinjaus on ollut selvillä ja nyt metsänraivaukset ovat vauhdissa.

 

 

Jälki on kammoksuttavaa luonnon raiskaamista ja raiskaamista tehdään leveälti!

 

 *************************

Puhun kokemuksesta pakkolunastuksien kohteeksi joutuneiden metsänomistajien puolesta, sillä meiltä aikoinaan pakkolunastettiin neljä hehtaaria parhaassa kasvuvaiheessa olevaa metsää Tampere-Parkano- Seinäjoki – rautatien alle.

 

 

Metsänomistajalle koituu pakkolunastuksesta monenlaista ongelmaa, sillä esimerkiksi orvoksi jääneelle metsäpalstan rippeelle saattaa tulla kilometrien kiertomatka – miten siinä tilanteessa hoidat metsiäsi järkevästi!

 

Peltomaiden pakkolunastus saattaa olla kohtalokasta viljelyn ja kotieläintalouden harjoittamisen osalta!

 

*****************

 

Suuri ongelma Hämeenkyrön ohitustien rakentamisesta koituu hämeenkyröläiselle elinkeinoelämälle, sillä kirkonkylän seutu on vaarassa kuihtua Koskuen tapaan – parantuneet tieolosuhteet Ikaalisiin ja erityisesti Ylöjärvelle sekä Tampereelle mahdollistavat ”palvelueurojen” valumisen muualle.

 

 

Se näkee, joka elää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikaalisten Kylpylän jokamaanantaiset naistentanssit olivat jotain kummallista

Lauantai 27.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain tämänpäiväiseen blogijuttuuni aiheen, kun eräs fb-kaverini laittoi faceen kuvan Scandic Ikaalisten Kylpylästä.

 

 

Ikaalisten Kylpylään liittyy minulla moniaita muistoja ja eräs niistä surullisimmasta on se, kun alaisesi työnjohtaja menehtyi siellä koulutustilaisuutemme jälkeen.

 

 

Lähdin tapani mukaan jo varhain nukkumaan ja vasta aamulla kuulin tapahtuneesta.

Minulle jäin ainoastaan muistokirjoituksen laatiminen henkilökuntalehteemme pidetystä työnjohtajastamme!

 

 

 

**********************

 

 

 

 

Arkimaanantaisin Ikaalisten Kylpylässä järjestetyt naistentanssit olivat maankuulut – lienevätkö edelleenkin!

 

 

Olimme joskus yrityksemme sisäisessä koulutustilaisuudessa, johon maanantai-iltana saapuivat jenkkiläisen yhteistyökumppanimme Cetral Soyan kaksi edustajaa.

 

 

Jenkkipojat saapuivat illalla ja olihan heillä ihmettelemistä, kun yrittivät syödä maittavaa pihviä, mutta kun heidän takanaan oli koko ajan lauma naisia, jotka pyysivät jenkkipoikia tanssimaan!

 

 

Eräs työkaverini – joka oli yhtä huonosti tanssihaluinen kuin minä – sanoi, että Ikaalisten Kylpylässä välttyy naistentanssi-iltana joutumasta tanssimaan vain sillä, että lymyilee koko ajan miesten vessassa ja sielläkin pitää pysyä pylvään takana!

 

 

Allekirjoitan työkaverini kuvauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhustenhoito ja eläkeläisten hyvinvointi on riittoisa bisnes!

Lauantai 9.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin toissapäivänä Tampere-talossa seminaariin, jonka otsikkona oli

 

 

Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa.

 

 

Pystyin osallistumaan seminaariin vain osan aikaa, sillä eläkeläisellä on tunnetusti kiireitä.

 

 

Juttuni otsikko on haastava ja sana ”bisnes” kattaa aihepiirin bisnestoiminnan lisäksi kaiken sen viranomaistoiminnan ja kuntavirkamiesten toiminnan, joka vanhustenhuoltoon liittyy.

 

 

Seminaariannista minulle jäi päällimmäiseksi se, että erilaiset virkahenkilöt ja aiheeseen enemmän tai vähemmän asianosaiset viettivät tässäkin seminaarissa aikaansa muka kiinnostuneina seminaariannista.

 

Vaikka kritisoinkin seminaaria, sain sen aikana merkittäviä kontakteja sekä ideoita.

 

 

 

 

 

Tapasin seminaarissa Ikaalisten Vanhusneuvoston puheenjohtaja Asko Alpin, joka on ehdolla Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi seuraavassa piirikokouksessa.

 

 

 

 

 

Ex-puolustusministeri ja entinen Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Tina piti mielenkiintoisen alustuksen, jossa hän mm. ihmetteli, että liike-elämä ei ole täysillä havahtunut huomaamaan eläkeläisten ostopotentiaalia.

 

 

Nykyisestä digitaalisuusvillityksestä Anneli Taina totesi, että mm. pankeista vanhempi väki on jo heitetty ulos ja se merkitsee vanhusten sekä ikäihmisten syrjäytymistä.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu Anneli Taina muistutti, että  1/5 henkilöistä, jotka ovat täyttäneet 75-vuotta. kokevat 500 metrin asiointimatkan liian pitkäksi!

 

 

Toivottavasti ne virkahenkilöt, jotka olivat paikalla seminaarissa, muistavat työpaikoilleen palattuaan seminaarissa kuulemansa.

 

 

Muistutan, että seminaariaineisto on ilmestymässä Pirkanmaan liiton nettisivuille – kannattaa tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-