Kyröläismatkojen ohjelmaan kuuluu aina shampanjahetki!

Lauantai 31.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt jokakesäisen Kyröläismatkan jo lähemmäs kaksikymmentä kertaa.

 

Olen saanut osallistua kaikille Kyröläismatkoille, jotka alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä sotahistoriamatkoina rajan taakse jääneille taistelupaikoille.

 

Nyt heinäkuussa ensimmäisen kerran Kyröläismatka suuntautui pelkästään Suomeen ja syynä oli luonnollisesti korona!

 

 

Kyröläismatkoilla on yksi pysyvä ohjelmanumero ja se on, kun kenraali tarjoaa osanottajille shampanjapullojen poksautuksen. Shampanjapullojen poksautushetki on aina arvoitus, sillä vain kenraali päättää tuon tapahtuman ajankohdan!

 

 

*****************

 

 

 

 

Nyt paikkana oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki ja siellä ensimmäisen shampanjapullon korkki lensi korkeuksiin!

 

 

 

Mukana oli sotakamreeri Rauno Suhonen,…

 

 

 

…joka toimi Kyröläismatkamme asiantuntevana oppaana matkamme Ilomantsin osuudella.

 

Voin suositella sotakamreeria oppaaksi Ilomantsiin ja sen lähiseuduille suuntautuville matkoille!

 

 

 

Neljän shampanjapullollisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme - tyhjät pullot otimme luonnollisesti mukaamme!

 

 

Arvostan kenraalin tapaa huomioida retkeläiset!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä

Perjantai 30.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs matkamme pääkohteista oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki.

 

 

 

Päämuistomerkki koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista, joiden keskellä on…

 

 

…muistomerkin luonnetta kuvaava muistokivi asiaankuuluvine laattoineen.

 

 *****************

 

Tällä avaralla mäellä oli Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä sijaitsevaan Hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin.

 

 

Muistomerkin on suunnitellut Sulo Leppänen ja se paljastettiin 27.9.1981.

 

 

*****************

 

 

Päämuistomerkin reunoilla on Ilomantsissa taistelleiden eri joukko-osastojen muistokiviä ja niistä voidaan todeta, että Ilomantsin taisteluihin osallistui useita joukko-osastoja eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihautamuistomerkki sijaitsee Murheen ristin lähellä

Maanantai 20.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Impilahdella Koirinojan –Lemetin alueella sijaitseva Murheen risti on ensimmäinen Talvisotaa koskeva muistomerkki Venäjän puolella.

 

 

Talvisota oli Neuvostoliitolle ja vielä nyt myös Venäjälle vaikea pala, sillä suurvalta ei pystynytkään Talvisodassa nitistämään Suomea ja sen itsenäisyyttä.

 

 

 

 

Vuonna 2000 paljastettu Murheen risti kuvaa venäläistä äitiä…

 

 

 

 

 

 

…ja suomalaista äitiä suremassa Talvisodassa kaatuneita poikiaan.

 

 

 

Muistokivessä oleva teksti kuuluu näin:

 

 

1939 – 1940

 

 

Venäjä ja Suomi – kaksi sisarusta

 

Suomi ja Venäjä kaksi äitiä

 

Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin

 

itsestään.

 

Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi

 

ja kätensä liittyneet yhteen Toivossa

 

Että Rakkaus voittaa

 

Se riippuu meistä

 

Jokaisesta

 

 

*******************

 

Murheen ristin läheisyydessä sijaitsee maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän muistokivi, jonka tytär sai siihen hankittua, vaikka silloinen Neuvostoliitto ei tunnustanutkaan Talvisotaa.

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla (syntynyt vuonna 1937) oli Puna-armeijassa kuitenkin sellainen asema, että hän sai hankittua Lemetin motissa kaatuneelle isälleen, joka toimi Talvisodassa hyökkäysvaunun kuljettajana, muistomerkin.

 

 

 

 

 

Olen joskus takavuosina käynyt Vladimir Tereskov`n muistomerkin äärellä ja kuvannut sen, mutta nyt joudun tässä tukeutumaan www.matkaviljanen.fi –nettisivuilla olevaan kuvaan. Toivottavasti Matkaviljanen suhtautuu kuvan kopiontiin myötäsukaisesti!

 

*********************

 

Pysähdyimme taannoisella kyröläismatkallamme Murheen ristillä ja nautimme eväskahvit sillä paikalla, jolle Valentina Tereskova aina Voitonpäivänä laskeutui Puna-armeijan helikopterilla, käveli parisensataa metriä pohjoista kohti ja laski isänsä hautamuistomerkille seppeleen.

 

 

Olen kirjoittanut samasta aiheesta kaksikin juttua tälle saitille vuonna 2010 ja ne löytyvät, kun googlaa: ”Esko Erkkilä Murheen Risti” ja ”Esko Erkkilä Valentina Tereskova”.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********

Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!

 

***********

Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena

”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille”

–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Maanantai 26.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä...

Lue lisää »