Maanantaimarkkinoiden siirtäminen ratikan autioittaman Hämeenkadun päähän Hämeenpuistoon on ollut niille karhunpalvelus!

Tiistai 3.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina järjestämät Maanantaimarkkinat ovat tuoneet elämää muuten ratikan aiheuttamista ongelmista kärsivän Tampereen elämään.

 

Maanantaimarkkinat on perinteisesti järjestetty Keskustorilla, mutta nyt ne on jouduttu muiden tapahtumien tieltä jouduttu siirtämään Hämeenpuistoon.

 

Matka Keskustorilta Hämeenpuistoon ei ole pitkä, mutta kun välissä on…

 

 

 

…ratikan täysin autioittama Hämeenkatu, ovat Maanantaimarkkinat menettäneet merkityksensä.

 

*******************

 

Varsinaisia torimyyjiä eilen oli paikalla vain muutama, mutta pääosin Hämeenpuiston keskikäytävä huuteli tyhjyyttään.

 

 

Harmillista tuo ratikan aiheuttama Tampereen ydinkeskustan autioituminen, mutta Partolan, Turtolan, Linnainmaan, Lielahden ja Kalevan kauppakeskukset sekä Ideapark Lempäälässä ja Kauppakeskus Elo Ylöjärvellä kiittävät!

 

 
-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylväminen on harvojen osaama taito

Keskiviikko 13.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Löysin facebookin kätköistä valokuvan, jonka olen ottanut Felica-kamerallani vuonna 1965 eli 57-vuotta sitten!

 

Kyseisenä vuonna aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä, jossa olin kurssini priimus.

 

Metallitöissä teimme kylvövakan ja opettelimme hankikannolla kaksikäsinkylvämisen jalon taidon – kylvimme hiekkaa hangelle.

 

 

Mallia kaksinkäsinkylvämisestä meille näytti rehtorimme Tuomo Linnainmaa.

 

Arvostin silloin ja arvostan yhä edelleen nyt jo joukostamme poistunutta rehtori Linnainmaata ja en tuolloin olisi 18-vuotiaana poikana uskonut, että joskus saan ulkomaanmatkoilla olla Linnainmaan kanssa huonekaverina.

 

Näin kuitenkin tapahtui ja muistan mm. sen, kun olimme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämällä Kyröläismatkalla Petroskoissa ja kun hotellihuoneemme alapuolella Äänisellä kävi kova syysmyrsky eli Äänisen aallot pauhasivat!

 

Kiitokset Tuomo Linnainmaalle opetuksesta ja huonekaveruudesta sinne jonnekin, jossa nyt olet!

 

-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eipä olisi vuonna 1965 uskonut!

Torstai 4.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opinteille tammikuussa 1965, kun matkasin karhelaisella – linja-auto aamuisin Viljakkalan Karhelta Viljakkalan kautta Hämeenkyröön – Viljakkalan kirkonkylään.

 

 

Otin Viljakkalasta Tarmo Salvaksen taksin ja ajoin Osaran Maamieskoululle opintielle.

 

 

Sillä tiellä olen, sillä maamieskoulun jälkeen – taisin olla kurssini priimus – olin vuosiharjoittelijana Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus ja Koetilalla Hauholla, sitten vuoden verran armeijassa, sen jälkeen Mustialan Maatalousopistossa agrologiopinnoilla ja sitten työelämään.

 

 

Osaran ajoista eräs muisto on, kun rehtorimme…

 

 

 

 

 

…Tuomo Linnainmaa joskus keskellä yötä tuli asuntolaamme ja komensi poikajoukon riviin asuntolan käytävälle ja syynä oli se, että pidimme aikamoista melua asuntolassamme.

 

 

Rehtori Linnainmaalla oli hienot pussihousut jalassaan ja hän piti keskellä yötä meille klopeille kovan puhuttelun.

 

 

En olisi silloin uskonut, että olen jollain matkalla tuon ihailemani rehtorin kanssa huonekavereita!

 

 

Niin vain kävi ja muistan oikein hyvin, kun hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen parillakin Venäjälle suuntautuneella Kyröläismatkalla sain olla huonekaverina Tuomo Linnainmaalle.

 

Tuomo Linnainmaa vaikuttaa edelleen Hämeenkyrössä ja näin se kuitenkin meni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koilliskeskus Tampereen Linnainmaalla - uutta ajattelua kaupunkilaisten palveluun!

Lauantai 1.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monen palvelun keskus Koilliskeskus, aloitti toimintansa Linnainmaan Prisman yhteydessä 12.9.2016.

 

 

Sain eilen olla kutsuvieraana läsnä, kun Koilliskeskusta esiteltiin päättäjille.

 

 

Koilliskeskus on todellinen monitarjontapaikka, sillä siellä on samassa väljässä tilassa kirjasto, äitiys- ja lastenneuvola sekä nuorisotila.

 

 

Koilliskeskuksesta voi myös varata tiloja kokoustamiseen, tapahtumiin ja liikuntaharrastukseen tai vaikka pitää siellä oma taidenäyttely.

 

 

 

 

 

Linnainmaan Prisman kassaosastolta on selkeät opastukset Koilliskeskukseen, joka siis sijaitsee ”samojen kattojen alla”, kuin Linnainmaan Prisma.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen lattioissa olevat opasteet ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä ja selkeitä ne ovatkin.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen rakentuminen on ollut Tampereen kaupungin monen eri yksikön yhteisponnistus ja yhteisponnistuksen vetäjänä on toiminut kokenut osaaja Mia Lumio.

 

 

 

 

 

Toimintakykyä ja terveyttä edistävistä palveluista ja ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmalla) sekä Tampereen kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel olivat mukana kutsuvierastilaisuudessa – keskustelin molempien Tampereen keskeisten päättäjien kanssa.

 

 

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on suunnitelmia rakentaa Koilliskeskusta vastaava palvelukokonaisuus Lakalaivaan eli omakotitalomme ”naapuriin” ja sen toteuttamisaikataulusta keskustelin apulaispormestarin kanssa.

 

 

Totesimme apulaispormestari Mikko Aaltosen kanssa yhdessä, että toteuttamisaikataulussa viisi vuotta saattaa olla epärealistinen, mutta molemmat pidimme kymmenen vuoden aikataulua mahdollisena.

 

 

 

 

 

 

Pienenä huumorijuttuna taloa esitelleet työntekijät kertoivat, että heti Koilliskeskuksen avaamisen jälkeen kirjaston palautuspisteelle vastasyntyneen vauvan kanssa saapunut äiti oli ollut ihastunut, että Koilliskeskuksessa on palautuspiste!!

 

 **************

 

Tampereella Lielahti-keskuksella ja Koilliskeskuksella on hieman eri roolit, mutta molemmat ovat kaupunkilaisille tärkeitä.

 

 

Seuraavana lienee Tesoma-keskuksen aikaansaaminen, mutta pidän tärkeänä, että myös Etelä-Tampereelle kaavailtua Lakalaiva-keskusta päästään toteuttamaan mahdollisimman pian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On välttämätöntä, että MTK:lla on Brysselissä edustusto

Sunnuntai 2.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 1.9.1991 alkaen eli runsaat kolme vuotta ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin.

 

Suomi haki Euroopan Unionin jäsenyyttä vuonna 1992 ja jäsenyys astui voimaan 1.1.1995.

 

EU-jäsenyys merkitsi Suomelle liittymistä osaksi EU:n yhteismarkkinoita ja maatalouden osalta yhteistä maatalouspolitiikkaa.

 

*************

 

Sain vierailla MTK:n Brysselin edustustossa tammikuun 27. päivänä.

 

 

 

 

 

Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimi isäntänämme ja hän selvitteli meille MTK:n Brysselin toimiston toimintaa.

 

Laxåback`n toimeksiantajina ovat maidontuotanto-osuuskuntien perustama maitovaltuuskunta, LSO, Atria, Munakunta, MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC sekä Pellervo-Seura.

 

 

 

 

 

Hieman runsaan 20 henkilön suuruinen ryhmämme ei olisi mahtunut MTK:n omiin tiloihin osoitteessa Rue de Trèves 61, B-1040 Brussels sijaitsevalla toimistolla, joten tilaisuutemme pidettiin samassa talossa sijaitsevan Copa-Cogecan kokoustilassa.

 

Copa on Euroopan unionin maataloustuottajajärjestöjen katto-organisaatio ja Cogeca puolestaan EU:n alueella toimivien maatalousosuuskuntien järjestö.

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toimii Copan varapuheenjohtajana ja Cogecan Presidiumin jäsenenä toimii MTK:n valtuuskunnan I varapuheenjohtaja, hämeenkyröläinen Tiina Linnainmaa.

 

 

 

 

Copa-Cogecan käytävän seinällä on kuva jokaisen jäsenmaan yhdestä maataloustuottajasta ja Suomen osalta tämä kunnia on langennut lihakarjaa kasvattavalle Antti Veräväiselle.

En tunne "poika-Veräväistä", mutta olen hänen isänsä opiskelukaveri!

 

Kuvan esittelytekstin mukaan Veräväinen viljelee 300 hehtaarin suuruista tilaa Toijalassa ja kasvattaa sadan yksilön kokoista Hereford-lihakarjaa.

 

Kuvatekstissä todetaan, että Antti Veräväinen toimii puheenjohtajana Pihvikarjaliitossa.

 

 

***************

 

 

MTK:n Brysselin toimintojen esittelyssä kiinnitin huomiotani metsäasioiden osalta niihin vaatimattomiin henkilöstöresursseihin, joita MTK:lla on sille suunnalle.

 

MTK:n Brysselin toimistolla toimii metsäkoordinaattorina Tatu Liimatainen.

 

Liimataisen vastuulla on Pohjoismaiden yksityismetsänomistajien asioiden ohella myös Euroopan metsänomistajaliiton edunvalvonta. Mielestäni metsäasioiden hoitamiseen tarvittaisiin lisäksi ainakin toinen henkilö.

 

Laxåback kertoi, että Brysselissä maatalousasioita käsittelevän DG Agriculturen ”metsät ja ympäristö” –yksikkö on se taho, joka hoitaa metsäasioita. Tiedän kuitenkin, että metsäasiat ovat Brysselissä yhä enemmän luisumassa DG Environment´n eli ympäristöasioista vastaavan DG:n piiriin.

 

Tiedämme suomalaisesta kokemuksesta, että jos asiat painottuvat ympäristöasioiden parissa täyspainoisesti askaroivien haltuun, niin hyvää ei ole tiedossa.

 

Vaikka EU:lla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaan, on suuri vaara, että suomalainen metsätalous tulee ajautumaan ongelmiin, jos Brysselissä ei huolehdita riittävästä metsäasioiden edunvalvonnasta.

 

Metsäasioista Laxåback ounasteli, että uusi parlamentti ja uusi komissio eivät ehkä ole yhtä ”metsämyönteisiä” kuin nykyinen. Laxåback´n ounastelu vahvisti pelkojani.

 

**********

 

Luomussa EU pyrkii siihen, että EU:n ulkopuolelta tuodut ”luomu-tuotteet” olisivat korkealuokkaisia.

 

Kerron tässä tapauksen EU:n ulkopuolelta tuodusta luomumateriaalista, joka mielestäni hyvin kuvaa laajemminkin luomun ympärille kehiteltyä perusteetonta sädekehää:

 

Eräs kilpaileva rehualan yritys toi pienen määrän luomurapsipuristetta Romaniasta, joka silloin ei ollut EU-maa. Viidensadan tonnin suuruisesta pikkuparttiasta otettiin viranomaistarkastuksessa yli 50 salmonella-saastunutta näytettä!

 

Se luomusta!

 

*********

 

 

MTK:n viimeaikaisista Bryssel-saavutuksista kyntökieltokysymys on hyvä esmerkki:

 

CAP-uudistushankkeen yhteydessä ”tietty ryhmä” vaati turvemaiden kyntökieltoa.

 

Kataisen hallituskin oli jo luovuttamassa tässä Suomelle tärkeässä kysymyksessä, mutta EU-parlamentti päätti toisin. Turvemaiden kyntökiellon torppaamisessa MTK:lla sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli ratkaiseva rooli.

 

Kyntökiellon puolustajista Jonas Laxåback käytti termiä ”tietty ryhmä” – tiedän, että kyseessä olivat Vihreät!

 

 

Käyntimme MTK:n Brysselin toimistolla oli antoisa ja siellä kuulemastamme olisi aineistoa ainakin toiseen juttuun – saa nähdä, että löytyykö se joskus läppärini näppäimistöltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomusehdokkaiden eriskummalliset mielipiteet MTK-Pirkanmaan vaalipaneelissa

Sunnuntai 17.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa järjesti perjantaina 15.4.2011 UKK-Instituutissa Tampereella kevätkokouksensa.

 

 

On hienoa, että MTK-Pirkanmaalla on naisvalta.

Piirin puheenjohtaja on Heidi Tanhua (oikealla) ja MTK:n valtuuskunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii emäntä Tiina Linnainmaa (vasemmalla) Hämeenkyröstä.

 

Kokouksen lopuksi MTK-Pirkanmaa järjesti vaalipaneelin, johon osallistuivat kaikki MTK-Pirkanmaan jäseninä olevat kansanedustajaehdokkaat.

MTK-Viljakkalan jäsenenä osallistuin kokoukseen ja luonnollisesti seurasin myös vaalipaneelin.

 

 

 

Vaalipaneelin juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski ja hyvin toimikin!

 

Vaalipaneelin jäseninä oli kattava joukko pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita, sillä mukana olivat seuraavat ehdokkaat:

 

 

 

Arto Pirttilahti, Keskusta ja Marko Taipale, Kokoomus

 

 

Pertti Hakanen, Keskusta ja Arto Satonen, Kokoomus

 

 

Raili Naskali ja Ari Lamminmäki, molemmat Keskustasta

 

 

 

 

Tarja-Ritta Koskinen sekä Matti Äijö, molemmat Keskustasta

 

 

MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi linjasi MTK:n seuraavaan hallitusohjelmaan esittämät asiat.

 

Vaalipaneelissa herätti suurta kummastusta molempien kokoomusedustajien mielipiteet.

 

Arto Satonen heitti, että hänen mielestään uusia kansanedustajia ei pitäisi eduskuntaan valita lainkaan.

Todella eriskummallinen mielipide, vaikka heitossa Satonen pyrkikin tiettyyn huumoriin.  Satosen mielipide on kuitenkin vakava asia, johon ei pidä suhtautua leikkimielellä.

 

Ehkä vielä eriskummallisempi oli Kokoomuksen Marko Taipaleen mielipide, kun hän kotimaisten elintarvikkeiden menekinedistämiseksi ehdotti uusien viinakauppojen perustamista.

Luitte aivan oikein eli kokoomuslainen kansanedustajaehdokas haluaa lisää viinakauppoja, jotta kotimaisten elintarvikkeiden menekki saataisiin vauhtiin.

Konkarikansanedustaja Arto Satonen haroi hiuksiaan, kun hän kuunteli saman puolueen untuvikkokilpailijansa mielipidettä – vai lisää viinakauppoja!

Taipaleen ajatuksenjuoksu eteni jotenkin niin, että uusien viinakauppojen viereen sijoittuneet elintarvikeliikkeet myisivät nykyistä enemmän kotimaisia elintarvikkeita! Ainakaan minä en pysy mukana kokemattoman kokoomusehdokkaan ajatustenvirrassa!

 

MTK-Pirkanmaan järjestämä vaalikeskustelu oli mielenkiintoinen, sillä paneeliin osallistuneet keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat eivät syyllistyneet samanlaisiin floppeihin, joita kokoomuslaiset kansanedustajaehdokkaat paneelissa esittivät.  Riittääpä kokoomuslaisilla vielä oppimista!

 

-Esko Erkkilä-