Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hommasin narttutyrnien seuraksi kollipoikatyrnin!

Perjantai 24.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on yksineuvoinen kasvi, joten pitää istuttaa sekä hede- ja emitaimia, jotta saa satoa.

 

Minulta meni aikoinaan parisenkymmentä vuotta, kun odotin kahden tyttötyrnin tekevän marjoja, mutta eihän siitä mitään tullut.

 

Nyt meillä on sama tilanne synnyinkotini pihalla, kun liian innokkaat nurmikonleikkaajat olivat huolimattomia ja leikkasivat innoissaan myös kollipoikatyrnin taivaan tuuliin.

 

Olen nyt metsästänyt kollipoikatyrniä, mutta monet isotkin taimikaupat – mm. Hankkija – levittelevät käsiään ja toteavat, että eivät ole saaneet valikoimiinsa kollipoikatyrnejä.

 

 

IMG_3206.JPG

 

Onneksi ymmärsin kääntyä Pinsiön taimiston puoleen ja sieltähän on saatavissa sekä tyttö- että kollipoikataimia.

 

 

Nyt vaan pitää ottaa lapio käteen ja istuttaa Tarmo-kollipoikatyrni kahden vanhanpiian vierelle!

 

 

****************

 

IMG_3208.JPG

 

Mökkimaailmassa meillä asia on kunnossa, sillä tyrnimaallamme on sopivassa suhteessa narttu- sekä kollipoikatyrnejä ja tyrnien sato on ollutkin mainio – paljon jää poimimattakin, joten tervetuloa poimimaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tyrni on yksineuvoinen kasvi eli tarvitaan narttu- sekä kollipoikatyrnit jotta marjoja syntyy, Pinsiön taimisto, Pinsiön taimisto pystyy palvelemaan,

Sillastamisella saattaa pystyä pelastamaan jänisten tai myyrien kaluaman omenapuun

Maanantai 23.4.2018 - -Esko Erkkilä-

On kulunut jo vuosia, kun myyrät kalusivat muutaman omenapuun mökillämme.

 

 

Kaluaminen tapahtui lumen alla ja puut oli kaluttu rungon ympäri. Kaluttua osuutta oli parisenkymmentä senttiä pitkälti.

 

 

Mielessä kävi vauriopuiden sillastaminen ja sitä hieman yrittelinkin, mutta silloin minulla ei ollut riittävästi tietoa, kokemuksesta puhumattakaan!

 

 

Kyseessä oli peräti kymmenkunta omenapuuta ja vauriopuiden suuri lukumäärä ehkä myös osaltaan lannisti yrittämään.

 

 

*******************

 

 

Tutustuin viime perjantaina eli 20.4.2018 Tampereen Puutarhamessuilla omenapuiden sillastamiseen, kun seurasin…

 

 

 

IMG_8328.JPG

 

 

…Pinsiön Taimiston osastolla puutarhalegenda Matti Lahtisen työnäytöksiä.

 

 

 

IMG_8324.JPG

 

 

Sillastuksessa vauriokohta ohitetaan edellisen vuoden vuosikasvun ”piiskalla” ja niitä laitetaan vauriokohdan yli useita.

"Piiska" leikataan terävällä puukollaviistoksi ja piiskan kärjet työnnetään terveen kuoren alle.  Suojavahan käyttäminen varmistaa sillastustuloksen.

 

 

Tositilanteessa myyrätuhon kohdannut vauriokohta on epämääräisempi kuin tässä havainnetilanteessa.

 

 

Oletan, että tositilanteessa vauriokohdan ylä- ja alareunoilla kuorta pitää vuolla enemmän pois kuin myyrät ovat jyrsineet, jotta sillastuspiiska saadaan kiinnitettyä terveeseen kohtaan kunnolla.

 

 

Kiitokset puutarhuri Matti Lahtiselle vaikka en toivokaan, että joutuisin soveltamaan oppejasi käytäntöön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sillastaminen, sillastus, omenapuun sillastaminen, omenapuun myyrätuhot, omenapuun jänistuhot, Puutarhamessut 2018, Pinsiön Taimisto,

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

teko.jpg

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Pinsiön tekopohjavesihanke, Vehoniemi-Isokankaan tekopohjavesihanke, Miharin-Ylöjärvenkankaan tekopohjavesihanke, Pirkanmaan maakuntakaava 2040,

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Kangasalan harjut, Pälkäneen harjut, Pinsiö, Nokian Pinsiö, Hämeenkyrön Pinsiö, Ylöjärven Pinsiö, Tavase Pinsiöön?,

Työmme tuotti tulosta!

Perjantai 19.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Saimme virallisesti eilen tiedon, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Tavase Oy:n hakemuksen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Pälkäneelle ja Kangasalle.

 

 

Toki asiasta liikkui alustavaa tietoa jo edellispäivänä, mutta virallisesti asia vahvistui eilen.

 

 

Sanotaan, että hyvällä ja myönteisellä asialla on monta isää.

 

 

Olen varma, että Te, jotka olette vuosikausia seuranneet näitä sivujani, allekirjoitatte, että Esko Erkkilä on eräs Tavasen kuoppaamiseen liittyneen prosessin isistä!

 

 

Olen kuitenkin pieni tekijä siinä monien henkilöiden joukossa, jotka olemme taistelleet järjetöntä hanketta vastaan.

 

 

Haluan nostaa esille muutaman henkilön, jotka ovat olleet etulinjassa, kun Tavasea ollaan kuopattu.

 

 

Ari Nieminen Valkeakoskelta saa suurimmat kiitokseni, sillä hänen laskelmiin ja tosiasioihin perustuvat kirjoituksensa ja kannanottonsa ovat antaneet meille ”vesialan amatööreille” sitä selkänojaa, jota olemme tarvinneet.

 

 

Politiikan saralta kansanedustaja Pauli Kiurun selkeä toiminta Tavasen kuoppaamiseksi on ollut ratkaisevaa. Kansanedustaja Mikko Alatalo on yhdessä Pauli Kiurun kanssa muodostanut sen parivaljakon, jotka kansanedustajan mandaatilla ovat toimineet porkanmaalaisten parhaaksi.

Muistan päivän tarkkuudella sen hetken, jolloin kansanedustaja Mikko Alatalo vei silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen Pälkäneelle tutustumaan järjettömään Tavase-hankkeeseen - tuo päivä oli tammikuun 24. päivä vuonna 2011!

*************

 

 

Saavuttamamme voitto on kirvelevä tappio Tampereen Vedelle ja Tavasen johdolle.

 

 

AVI:n päätös on tappio myös niille monille tamperelaispoliitikoille, jotka ovat aikoneet Tavasen kautta alistaa Tampereen naapurikunnat keskuskaupungin määräysvallan alle.

 

 

Päätös on tappio myös niille henkilöille, jotka joissain poliittisissa yhteyksissä ovat todenneet, että ”Tavasen vastustaminen on Eskon omaa toimintaa”.

 

 

*****************

 

 

 

On aihetta iloon, mutta pelkään, että Tavase-kysymyksessä on nyt nähty vasta ensimmäinen alkuerä.

 

 

Olen melko varma, että Tavase-taistelun nyt hävinneet tahot alkavat suunnitella tekopohjavesilaitoksen rakentamista Pinsiöön.

 

 

Hämeenkyrön ja Ylöjärven päättäjät!

 

Nyt pitää olla hereillä ja alkaa heti tekemään työtä, jotta Tavasen kannattajat eivät uskaltaisi alkaa tekemään suunnitelmia Pinsiönharjun tuhoamiseksi, jotta Tampereen tarpeisiin saataisiin tekopohjavettä!

 

 

Tavasen kannattajien mukaan Tampereelle eivät riitä Näsijärvi ja Pyhäjärvi raakaveden lähteiksi – sitä pitää heidän mukaansa tehdä keinotekoisilla sadetuksilla ja tuhota korvaamattomat luontoarvot.

 

 

Tavasen toinen ja todellinen taistelu on vasta alkamassa – sitä pelkään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Pinsiöön?, Pinsiö, Ari Nieminen, Pauli Kiuru, kansanedustaja Pauli Kiuru, Mikko Alatalo, Tampereen Vesi Liikelaitos, Vesitehdas, Tampereen Vesi,

Kiinalaistraktori Foton on saapunut Suomen markkinoille!

Tiistai 21.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Sanotaan, että vuosi 2013 oli traktoreiden ensirekisteröintien osalta karuin sen jälkeen, kun hevosaika Suomessa päättyi.

 

Viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin perinteisesti traktoreiksi luokiteltavia työkoneita vain 2.401 kappaletta.

 

Kyseessä on vain osatotuus, sillä konekauppiaat, tilastonikkarit ja viranomaiset sallivat nykyisin traktoriksi luokiteltavan melkein mitä vain työkoneita. Näin menetellen Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna ”traktoreiksi” peräti 6.232 erilaista vempelettä.

 

Moni näistä vempeleistä ei todellakaan täytä perinteisen traktorin mielikuvaa, sillä mukana on jos jonkinlaista mönkijää, ruohonleikkuria, erilaisia kiinteistönhoitokoneita ja viimeisimpänä villityksenä kurottimia ja pienkuormaajia.

 

Näin keväällä puolalaisessa maatalouskonekaupassa Kiinassa valmistetun Foton-merkkisen traktorin.

 

Foton on kooltaan pienikokoinen traktori ja se soveltuu Puolan pienikuvioisille viljelyksille hyvin.

 

 

**********

 

 

Yllätyin, kun näin kaksikin mallia Kiinassa valmistetuista Foton traktoreista Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16. – 18.10.2014 järjestetyillä Konemessuilla.

 

 

 

tr1

 

 

Kyseessä olivat Foton 254…

 

 

 

 

tr2

 

 

…ja Foton 504 nelivetotraktorit.

 

 

Olen vankkumaton suomalaisen työn ja suomalaisen traktorinvalmistuksen kannattaja, mutta suhtaudun positiivisesti kiinalaistraktoreiden tuloon Suomen markkinoille.

 

 

 

 

tr3

 

 

Positiivista suhtautumistani lisää, että Suomessa myytävien Foton-traktoreiden vetokoukkusysteemien prototyypit on rakennettu Hämeenkyrössä M. Soini Oy:n konepajalla.

 

 

************

 

 

Foton-traktorit ovat kooltaan pieniä ja ne onkin tarkoitettu pienille maatiloille, kiinteistönhoitoon, hevostalleille, mökille tai pienmetsänomistajille. Foton-traktoreita markkinoidaan harrastekäyttöön ja kevyeen työhön.

 

Pienemmän mallin myyntihinta on arvonlisäveroineen 10.990 € ja suuremman vastaavasti 18.990 €.

 

 

Tampereen Konemessuilla tapaamani tamperelainen myyntimies kertoi myyneensä tänä vuonna kuusi Foton-traktoria, joten Suomen markkinat ovat avautuneet kiinalaistraktorille!

 

 

Foton on Kiinan suurimpia traktorinvalmistajia ja sen tuotteita myydään yli 100 maassa ympäri maailman – Euroopassa myyntiä on yli 20 eri maassa.

 

En ehtinyt tarkistamaan, että kuuluvatko Foton-traktoreiden tämänvuotiset ensirekisteröinnit ”todellisten traktoreiden” sarjaan, vai kuuluvatko ne siihen sarjaan, jossa ovat mukana mönkijät ja muut härpäkkeet – oletan, että Foton tilastoidaan ”härpäke”-sarjaan!

 

Kiinalaiset traktorit ovat joka tapauksessa tulleet myös Suomen markkinoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Foton, kiinalaistraktori Foton, Foton 254, Foton 504, konepaja M. Soini Oy Hämeenkyrö, konepaja M. Soini Oy Pinsiö, traktoreiden ensirekisteröinnit, traktoreiden ensirekisteröinnit 2014,

Onko oikein, että Tavase-tekopohjavesihanke saa tuhota Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemat?

Tiistai 11.9.2012 - -Esko Erkkilä-

ee.jpg

Esko Erkkilä (kesk.) vastaa:

Se ei ole oikein, sillä 863 metriä korkean vesipatsaan sadettaminen joka toinen vuosi harjumaisemaan tuhoaisi Suomen kauneimmat harjut!

 

Tavase Oy:n suunnittelema sadetusmäärä ylittäisi yli 1.000-kertaisesti Pirkanmaan normaalin sademäärän!

 

Näsijärvi on puhdistunut ja Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen pystyy tuottamaan tamperelaisille laadukasta lähivettä!

 

Ehdoton ei Tavaselle!

 

-Esko Erkkilä-

Tavase-sotkuihin perehtynyt tamperelainen

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

1 kommentti . Avainsanat: Tavase, Tavase-tekopohjavesihanke, Tavase kusettaa, Kangasalan harjut, Pälkäneen harjut, Tavase laajenee Pinsiöön,

Heinähupaa Hämeenkyrön Heiskalla

Tiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.

 

Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.

 

Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.

 

Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:

 


heiska1

 

Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta.

Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa.

Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!

 


 

heiska2

 

Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!

 

 


heiska3

 

Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.

 

 


heiska4

 

Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut.

Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä!

Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.

 

 


heiska5

 

Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.

 

 


heiska6

 

Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.

 

 


heiska7

 

Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.

 

 


heiska8

 

Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich.

Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.

 


 

heiska9

 

Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!

 


 

heiska10

 

Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.

 

 


heiska11

 

Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.

 


 

heiska12

 

Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä.

Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.

 

 


heiska13

 

Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.

 

 


heiska14

 

Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.

 

Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.

 

Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi.  Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.

 


heiska15puntalo

 

Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.

 

On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.

 

Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Heiska, Kylätoimintakeskus Heiska, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Pastoral Blosn, Hans-Dieter Wunderlich, Tyrwään Seudun Zetoristit, Heiska ry, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Heiska, Antintalo, Pinsiön Mieskuoro, Jarmo Puntalo, Anssi Joutsenlahti,

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupinojan vesilaitos, Ruskon vesilaitos, Tampereen Vesi, Tavase Oy, Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen, Pinsiönkankaalle Tavase Oy:n imeytysalue? Tavase Oy ja Pinsiö, Tampereen kaupunginvaltuusto,

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

pict1459.jpg

 


Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.


 

pict1461.jpg

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.


Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

pict1462.jpg

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puuvuori, Ylöjärven Asuntomessut, Martti Ahtisaari Ylöjärvellä, Martti Ahtisaari, Tavase Oy, Tavasen laajentuminen Pinsiöön,

Tavase on tulossa Pinsiöön - ovatko kyläläiset ja Hämeenkyrön, Ylöjärven sekä Nokian kuntapäättäjät hereillä?

Torstai 3.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi tämän mielipidekirjoitukseni 1.11.2011. Otsikkona oli ytimekkäästi: "Tavase on tulossa Pinsiöön"

pict1386.jpg

Tässä kuva mielipidekirjoituksesta:

----------------------


Tavase Oy on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien hanke, jonka tarkoituksena on hankkia osakaskunnilleen tekopohjavettä.

 

Tavasen alkuperäinen suunnitelma on valmistaa tekopohjavettä sadettamalla Roineen vettä Pälkäneen sekä Kangasalan harjuihin ja kerätä harjuihin sadetettu järvivesi ”pohjavetenä” Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaiden talousvedeksi.

 

Sadetusmäärät olisivat yli tuhatkertaiset alueen normaalisadantaan verrattuna, sillä harjuihin tultaisiin sadettamaan Roineen vettä jopa 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain!

 

On selvää, että Suomen kauneimmat harjumaisemat eivät olisi entisensä, jos tämä toiminta sallittaisiin.

 

Hanke on saanut päivä päivältä entistä suuremman vastarinnan Pälkäneellä sekä Kangasalla ja tämän vuoksi Tavasen jo vuosia taustalla olleet suunnitelmat imeytyskenttien rakentamiseksi Pinsiöön ovat tulleet ajankohtaisiksi.

 

Kangasalan valtuusto joutuu käsittelemään Tavasessa pysymisen uudestaan, sillä 18.10.2011 ilmeni, että 1.400 kuntalaista allekirjoitti adressin, jossa vaaditaan Kangasalan eroamista Tavasesta. Kangasala-prosessi tulee nopeuttamaan Tavasen suunnitelmia aloittaa tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Pinsiöön.

 

On luonnollista, että Tavasen toimiva johto kieltää Pinsiön suunnitelmien heti tapahtuvan toteuttamisen, mutta myöntää, että Tampereen ja Valkeakosken seutujen vesitarpeen kasvaessa Pinsiö tulee olemaan laajentumissuunta.

 

Hallinnon perusperiaate on avoimuus, mutta Pälkäneen ja Kangasalan kokemuksista tiedämme, että avoimuus asioiden valmistelussa ei koske kuntien liikelaitoksia ja tässä tapauksessa Tavase Oy:tä.

 

Ovatko Pinsiön asukkaat tietoisia, että kylää uhkaa ”vedenpaisumus” ja toimiminen Tampereen sekä Valkeakosken seutukuntien tekopohjavesialueena?

 

Valmistetaanko tamperelaisten tarpeisiin ohjattava tekopohjavesi Pinsiössä sadettamalla, kaivoimeytyksenä vai allasimeytyksenä?

 

Mistä Pinsiön kankaille imeytettävä vesi otettaisiin?

 

Kuinka maankäyttö Pinsiössä muuttuisi, kun kylään jouduttaisiin rakentamaan veden esikäsittelylaitos vesistön ääreen, putkistot vesistöstä kankaille, imeytysalueet kankaalle ja vesiputkistot, joilla Pinsiössä valmistettu tekopohjavesi johdettaisiin Tampereen vesijohtoverkostoon?

 

Kysymyksiä on paljon ja nyt on kyläläisten aika pohdiskella niitä.

 

Tavase-hanke olisi viisainta lopettaa. Lopettamisen tekee vaikeaksi se, että hankkeeseen on jo nyt tuhlattu kymmenkunta miljoonaa euroa.

 

Pälkäneen ja Kangasalan alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoksen kustannus olisi nykylaskelmien mukaan lähes 150 milj. euroa ja Pinsiön laajennuksen osalta puhutaan n. 65 milj. euron kustannuksesta!

 

Ehdotan, että hanke kuopattaisiin ja Tampereen kaupunki kirjaisi kertyneet tappiot tilinpäätökseensä. On parempi ottaa kymmenen miljoonan tappio nyt, kuin tuhota Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjut ja saada yhteiskunnan vastuulle toimimaton ja luonnonvastainen tekopohjavesilaitos.

 

On korkea aika, että Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntapäättäjät nyt etsivät tietoa Tavase Oy:n suunnitelmista. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta ne ovat vasta toimivan johdon ja Tavase Oy:n hallituksen ”kirjoituspöydillä”, joten jotain on vielä tehtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Tavase Oy on tulossa Pinsiöön, Pinsiö, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Nokia, Hämeenkyrön Sanomat,