Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hopea hävitään, mutta pronssi voitetaan!

Perjantai 5.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa todettu totuus pitää nyt hiihdon MM-kisoissa Suomen osalta vain osittain, sillä olivathan Ristomatti Hakolan ja Joni Mäen sekä Ilkka Herolan hopeasaavutukset todella mainioita, mutta naisten viestissä tuo totuus päti oikein hyvin!

 

 

IMG_1494.JPG

 

Naisten 4 x 5 kilometrin viestissä Suomen viestikvartetti saavutti hienosti kolmannen tilan ja se jos mikä oli voitettu pronssi.

 

Vasemmalta Jasmi Joensuu, Johanna Matintalo, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski palauttivat Suomen mitalikantaan myös tässä lajissa.

 

 

IMG_1464.JPG

 

Eniten arvostan Riitta-Liisa Roposen roolia tuossa viestissä vaikka tämä kuva onkin siitä hetkestä, jolloin hän sai istua johtajan tuolilla naisten 10 kilometrin hiihdossa – Riitta-Liisan lopullinen sijoitus tuolla matkalla oli kymmenes ja sillä sijoituksellaan hän oli paras suomalainen.

 

Neljäkymmentäkaksivuotiaan Riitta-Liisan pärjääminen ja hänen valoisa olemuksensa antavat hienon esimerkin kaikille muillekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hopea hävitään mutta pronssi voitetaan! Ristomatti Hakola, Joni Mäki, Ilkka Herola, Jamin Joensuu, Johanna Matintalo, Riitta-Liisa Roponen, Krista Pärmäkoski,

Se olikin potkupalloilija!

Sunnuntai 17.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuoden urheilija-titteliä on jaettu vuodesta 1947 alkaen ja eräinä vuosina on erikseen valittu myös kyseisen vuoden naisurheilija – toki monena vuonna naispuolinen urheilija on saanut ”Vuoden urheilija” –tittelin.

 

1947

Mikko Hietanen ja Lassi Parkkinen

Ei vielä jaettu

1948

Heikki Hasu

1949

Viljo Heino

Kerttu Pehkonen

1950

Heikki Hasu

Sylvi Saimo

1951

Veikko Karvonen

Eevi Huttunen

1952

Veikko Hakulinen

Sylvi Saimo

1953

Veikko Hakulinen

Eevi Huttunen

1954

Veikko Hakulinen

Siiri Rantanen

1955

Voitto Hellsten

Mirja Hietamies

1956

Antti Hyvärinen

Siiri Rantanen

1957

Olavi Vuorisalo

Iiris Sihvonen

1958

Vilho Ylönen

Siiri Rantanen

1959

Juhani Järvinen

Siiri Rantanen

1960

Veikko Hakulinen

Eevi Huttunen

1961

Kalevi Huuskonen

Mirja Lehtonen

1962

Pentti Nikula

Maire Rautakoski

1963

Pentti Eskola

Mirja Lehtonen

1964

Eero Mäntyranta

Kaija Mustonen

1965

Jouko Launonen

Maire Lindholm

1966

Eero Mäntyranta

Eila Pyrhönen

1967

Eero Tapio

Eija Krogerus

1968

Kaarlo Kangasniemi

Kaija Mustonen

1969

Kaarlo Kangasniemi

Marjatta Kajosmaa

1970

Kalevi Oikarainen

Marjatta Kajosmaa

1971

Juha Väätäinen

Marjatta Kajosmaa

1972

Lasse Virén

Marjatta Kajosmaa

1973

Mona-Lisa Pursiainen

1974

Riitta Salin

1975

Heikki Ikola

Helena Takalo

1976

Lasse Virén

Helena Takalo

1977

Pertti Ukkola

Lea Hilokoski

1978

Helena Takalo

1979

Pertti Karppinen

Outi Borgenström

1980

Pertti Karppinen

Hilkka Riihivuori

1981

Heikki Ikola

Hilkka Riihivuori

1982

Keke Rosberg

Hilkka Riihivuori

1983

Tiina Lillak

1984

Marja-Liisa Kirvesniemi

1985

Matti Nykänen

Marja-Liisa Kirvesniemi

1986

Marjo Matikainen

1987

Marjo Matikainen

1988

Matti Nykänen

Marjo Matikainen

1989

Marjo Matikainen

1990

Päivi Alafrantti

1991

Kimmo Kinnunen

Marja-Liisa Kirvesniemi

1992

Toni Nieminen

Marjut Lukkarinen

1993

Juha Kankkunen

Sari Essayah

1994

Jani Sievinen

Sari Essayah

1995

Jari Litmanen

Sari Laine

1996

Heli Rantanen

1997

Mika Myllylä

Raija Koskinen

1998

Mika Häkkinen

Satu Pusila

1999

Mika Myllylä

Tuuli Matinsalo

2000

Arsi Harju

Pia Sundstedt

2001

Sami Hyypiä

Pirjo Manninen

2002

Samppa Lajunen

Heli Koivula

2003

Hanna-Maria Seppälä

2004

Marko Yli-Hannuksela

Tanja Poutiainen

2005

Janne Ahonen

Tanja Poutiainen

2006

Jukka Keskisalo

Tanja Poutiainen

2007

Tero Pitkämäki

Virpi Kuitunen

2008

Satu Mäkelä-Nummela

2009

Aino-Kaisa Saarinen

2010

Minna Kauppi

Ei enää jaettu

2011

Kaisa Mäkäräinen

2012

Tuuli Petäjä-Sirén

2013

Tero Pitkämäki

2014

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi

2015

Tero Pitkämäki

2016

Leo-Pekka Tähti

2017

Iivo Niskanen

2018

Iivo Niskanen

 

********************

”Vuoden urheilija” –kunniamaininnan saajan valitsevat Urheilutoimittajain liiton jäsenet ja se on parina viime vuonna myös näkynyt valinnassa.

 

Vuoden 2019 osalta valinnan vielä jotenkin ymmärtää, sillä Teemu Pukin valintaa Vuoden urheilijaksi voidaan jotenkin perustella.

 

Täysin metsään mentiin viime vuoden valinnassa, kun hienon kunniamaininnan sai hyvin tuntematon potkupalloilija! En voi käsittää!

 

Kuulin valitun nimen ja oletin kyseessä olevan joku tuntematon jääkiekkoilija, mutta paljastuikin, että kyseessä on potkupalloilija!

 

Vuoden urheilijan kunniamaininnan on yli kuudenkymmenen vuoden ajan saanut ansioitunut ja suosittu urheilija, mutta nyt Urheilutoimittajien liitto on valinnoissaan lähtenyt hakoteille.

 

En tunne taustoja, mutta oletan potkupallotoimittajien kaapanneen ylivallan Urheilutoimittajien liitossa ja se ei ole kunniaksi kenellekään.

 

Vuoden urheilija -äänestykseen voivat osallistua jäsenmaksunsa maksaneet Urheilutoimittajain Liiton ja sen paikalliskerhojen jäsenet. On ollut hankkeita, että tuon hienon kunniamaininnan valintaan voisi osallistua suuri yleisö ja on varmaa, että kahden viime vuoden valinnat kasvattavat paineita valintamenettelyn uudistamiseen.

 

Valintamenettelyn uudistaminen olisi myös Urheilutoimittajien liitonkin etu, sillä niin vahvasti nyt kyseinen porukka kusee omiin muroihinsa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuoden urheilija, Urheilutoimittajien liitto, porukka kusee omiin muroihinsa, Vuoden uerheilijan kunniamaininnan valintaprosessia pitää muuttaa,

Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta

Maanantai 24.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä saman työnantajan palveluksessa päivälleen neljäkymmentä viimeisintä vuotta.

 

Sain tuon neljänkymmenen vuoden aikana olla järjestämässä lukuisia tehdasesittelyjä ja jokseenkin aina tehdasesittelyihin liittyi tehdaskierros – joskus tehdaskierros saatettiin korvata tehdasalueella bussilla toteutettuun tehdasaluekierrokseen, mutta aina vieraillemme haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista rehuteollisuusmaailmasta.

 

Ainutlaatuisuuteen kuuluivat oleellisena osana tehtaalla kuuluvat työn äänet, hajut sekä erityisesti rehunvalmistuksen seuraaminen sen eri vaiheissa.

 

******************

 

IMG_6991.JPG

 

 

Osallistuin ”mennä viikolla” Tampereen Seudun Metsänomistajien jäsenilleen järjestämälle tutustumismatkalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle Äänekoskella – olin mukana TaSeMo:n jäsenyyden lisäksi myös Metsäliiton omistajana.

 

Retkeläisiä oli matkassa lähemmäs viitisenkymmentä ja oppaita kohteessamme oli ”riittävästi”!

 

IMG_7009.JPG

 

Yritys- ja tehdasesittelyt tapahtuivat Pro Nemus-yksikössä, mutta varsinaisille tehtaille tai tuotantotiloihin ei ollut pääsyä!

 

Pro Nemus tarkoittaa ”Metsän puolesta”!

 

 

*******************

 

Tehdaskierroksen puute korvataan Äänekoskella virtuaalisella ”tehdasvierailuilla” joissa…

 

 

IMG_7006.JPG

 

 

IMG_7005.JPG

 

 

…vierailijat pääsevät Metsä Groupin eri tehtaille virtuaalisesti.

 

Homma toteutetaan vierailijoille asennettavilla ”silmälaseilla” sekä käteen annettavalla ohjaimella, jolla vierailija saa valita sen Metsä Groupin tehdasyksikön, jonka tuotantoprosessia hän haluaa seurata ja tutkailla.

 

 

Onhan se tämäkin tapa tutustua puunjalostustehtaan tuotantoon, mutta toki tunne on kuin kondomin avulla naiskentelisi!

 

En pysty suosittelemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta, Pro Nemus, Metsän puolesta, Metsä Group, Metsä Groupin biotuotetehdas, kuin kondomin kautta naiskentelisi, Metsäliitto,

Varsinainen aivopieru!

Maanantai 18.11.2019

Tänään jo klo 9.00 kokoontuvan Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla on ensi vuoden talousarviosta päättäminen.

 

Kaupunginhallituksen esitys äänin 8 – 5 on se, että veroprosentti nostettaisiin nykyisestä.

 

 

Himoverottajiksi kaupunginhallituksessa halusivat leimautua ”Jaa” äänestäneet SDP:n, Vasemmistoliiton sekä Vihreiden edustajat ja ”Ei” äänestäneet Keskustan, Perussuomalaisten sekä Kokoomuksen edustajat olivat järkevällä kannalla.

 

Jaa
 Minna Minkkinen
 Matti Helimo
 Jaakko Mustakallio
 Olga Haapa-aho
 Kirsi Kaivonen
 Anne Liimola
 Pekka Salmi
 Lauri Lyly

Ei
 Kalle Kiili
 Lassi Kaleva
 Irja Tulonen
 Kalervo Kummola
 Ilkka Sasi

 

*****************

Varsinaisen aivopierun esitti eilen Kalle Kiilin fb-päivityksessä apulaispormestari SDP:n Johanna Loukaskorpi, joka perusteli veroprosentin nostohaavettaan minulle mm. näin:

 

Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä Aika paljon tarvitaan lisää mm. varhaiskasvatus-, perusopetus-, toisen asteen investointeja tai esimerkiksi tehostettua palveluasumista. Talonrakennusinvestoinnit maksavat.”

 

 

Loukaskorpi jatkoi jankkaamistaan hetken kuluttua:

 

Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä 300 uutta varhaiskasvatuspaikkaa päivähoitoon ja 500 oppilasta tulee lisää perusopetukseen pelkästään ensi vuonna. Siihen päälle iso ikäihmisten määrän kasvu. Tampere kasvaa molemmista ikäryhmien päistä - lapsia ja vanhuksia.”

 

 

**********************

 

 

En ole kyllä milloinkaan kuullut, että kaupungin väestönkasvulla perustellaan veroprosentin nostamista, mutta kyllähän näitä aivopieruja aina näyttää joskus purskahtelevan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aivopieru, Apulaispormestari, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, Tampereen kuntaveroprosentin nostaminen, Tampereen kaupunginvaltuusto, Tampereen kaupunginvaltuusto 18.11.2019,

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

hirvi.JPG

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

IMG_4711.JPG

 

 

 

IMG_4710.JPG

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

IMG_4784.JPG

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

IMG_4788.JPG

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

IMG_4747.JPG

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

IMG_4743.JPG

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos Viipurissa, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Hirvi-veistos Turussa, Hirvi-veistos Lahdessa, Hirvi-veistos Helsingissä, professori Jusi Mäntynen,

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

IMG_2516.JPG

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

IMG_2514.JPG

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Läskelä, Harlun pitäjä, Läskelästä proomulla Pietarin kautta Koivistolle, Koiviston vientisatama, Pietarin valot, Pietarin valot vuonna 1927,

Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!

Keskiviikko 3.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut viljakaupan piirissä vuoden 1994 myöhäissyksystä alkaen ja katson työelämäni aikana kuuluneeni siihen parinkymmenen henkilön joukkoon, jotka olivat EU-ajan alusta alkaen avainasemassa suomalaisessa viljakaupassa.

 

 

Rukiin kotimainen kulutus on kuluneiden runsaan parinkymmenen vuoden aikana pysynyt tasolla 100 miljoonaa kiloa per vuosi – vaihteluväli on ollut 95 – 105 miljoonaa kiloa vuosittain.

 

 

Nyt satoennusteen povaavat n. 135 miljoonan kilon satoa, joten ensi talvena ei ole tarvetta tuontirukiin eli petäjäisen käyttämiselle.

*******************

 

 

Pro Ruis yhdistys on vilja-alan merkittävä toimija ja sen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa muun muassa kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

 

 

Tavoitteensa saavuttamiseksi Pro Ruis järjestää tänäkin vuonna Ruismestari –kisan, jossa viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan vuoden 2019 puitavasta ruissadosta. Voittaja valitaan keskisadon, sadon laadun ja viljelykäytäntöjen perusteella.

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi osallistuu kisaa ja sain eilen olla mukana, kun Villen ruisala auditoitiin.

 

 

Auditoijana toimi Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila, joka on minulle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa.

 

 

 

IMG_2367.JPG

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi vasemmalla ja auditoija Antti Ollila vasemmalla.

 

 

 

IMG_2361.JPG

 

 

On Villellä komeat ruiskasvustot, sillä 15 hehtaarin alalla, joka hänellä on ruista kasvamassa.

 

 

 

IMG_2378.JPG

 

 

Kuuntelin pitkät tovit Villen ja Antti Ollilan – hänelläkin 100 hehtaaria viljalla Askolassa – keskusteluja ja totesin, että nykyaikainen rukiinviljely on maataloustieteen viimeisimpien tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

 

 

 

IMG_2383.JPG

 

 

On levollista todeta, että Villen hoidossa kotitilani pellot ovat voimaperäisessä viljantuotannossa!

 

 

Villen voimaperäinen viljely on kunnianosoitus isälleni ja vaarilleni, jotka aikoinaan ovat raivanneet kotitilani pellot ja laittaneet ne hyvään kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!, Pro Ruis, Ruismestari 2019,

Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!

Lauantai 15.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ryhtyminen hallitusvastuuseen oli tärkeä askel suomalaisen kuluttajan, suomalaisen kotieläintuottajan ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta mm. sen vuoksi, että turkistalouden kieltoa havitelleet voimat saavat pitää suunnitelmilleen ainakin neljän vuoden tauon.

 

Turkistalouden lopettamista vaativat vouhottajat saivat uutta vettä myllyynsä, kun Norjan parlamentti eli suurkäräjät on hyväksynyt lain, joka kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä.

 

*****************

 

Lainaan vuoden 2014 tilastoja, kun totean näin:

”Vuonna 2014 turkisten viennin arvo oli 460 miljoonaa euroa. Se on osapuilleen yhtä paljon, kuin Turun telakalla usean vuoden aikana valmistettavan risteilyaluksen hinta.

Viennin arvo on valtava myös muiden tuotantoeläinalojen vientiin verrattuna. Niiden yhteen laskettu vienti on noin 1 miljardi.

Veroja turkiselinkeino maksoi 48,1 miljoonaa euroa.

Lukuisat kunnat turkistuotantoalueella ovat riippuvaisia elinkeinon tuomista veroeuroista. Vuonna 2014 turkisala tuotti yhdeksään suurimpaan tuottajakuntaan vähintään 100 euroa asukasta kohden.”

 

 ****************

Turkistalous alentaa ”jokapäiväisen leipämme” tai tarkemmin sanottuna ostamiemme jokapäiväisten lihajalosteiden hintaa, sillä turkisrehutehtaat maksavat lihanjalostusteollisuudelle muuten markkinakelvottomista rehujakeista hyvää hintaa.

 

 

Turkistaloudella on suuri taloudellinen merkitys Atrialle, HKScanille, Snellmanille ja muille lihanjalostusyrityksille – sillä turkistalous alentaa merkittävästi jokapäiväisen makkarapakettimme hintaa päivittäistavarakaupan kylmäaltaissa.

 

Maataloutemme on suuressa taloudellisessa kriisissä ja sen vuoksi on nostettava hattua turkiselinkeinolle, joka mahdollistaa Itikalle, Lihakunnalle, LSO:lle ja muille tuottajaosuuskunnille sekä lihaa hankkiville yrityksille paremman tilityskyvyn.

 

 

Jos turkisrehuyritykset eivät toimisi lihanjalostusteollisuuden rehujaemarkkinoilla – joita usein kutsutaan teurasjätemarkkinoiksi –  teurasjätteet jouduttaisiin kuljettamaan erillisiin käsittelylaitoksiin Honkajoelle ja Kaustisille, joissa ne kuivattaisiin kalliilla öljyllä lihaluujauhoksi ja se taas käytettäisiin melkein nolla-hinnalla eri paikkakuntien lämpövoimaloissa omakotitalojen, rivitaloasuntojen ja kerrostaloasuntojen kaukolämmön tuottamiseen.

 

 

On hienoa ja kannatettavaa, että Keskusta ja RKP ovat mukana Rinteen hallituksessa, sillä niiden mukanaolo päätöksenteossa estää sen, että turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset saisivat sananvallan asiassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!, Turkistalous, Rinteen hallitus, Keskusta Rinteen hallituksessa, RKP Rinteen hallituksessa, Atria, HKScan, Snellman, Itikka, Lihakunta, LSO, Honkajoki Oy, Findest Protein Oy,

Onko Suomella varaa hankkia 64 Hornetteja korvaavaa hävittäjää?

Torstai 7.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Vaalien alusaika on otollista aikaa ehdokkaille yrittää profiloitua mahdollisimman monella saralla.  Eräs näitä ”saroista” on olla omaa mieltä meneillään olevasta HX-prosessista eli siitä miten Suomen pitäisi menetellä Hornettien korvaamisessa.

 

 

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti asetti eräitä reunaehtoja ja selvitteli HX-projektin taustoja Tampereella 4.3.2019 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa, jossa olin paikalla.

 

 

Juusti oli kerännyt hankkeesta esitettyjä väitteitä ja käsitteli niistä aluksi nämä:

 

 

  • Miksi ostetaan uusia hävittäjiä, kun niitä ei ole varaa ylläpitää?
  • Kun hankinta on 7 – 10 miljardia, niin elinkaari maksaa 14 – 20 miljardia lisää
  • Miksi tähän ei ole varauduttu?

 

 

Juusti vastasi yksiselitteisesti näin:

 

Ei maksa, on varauduttu ja kyllä on varaa käyttää ostettuja koneita!

 

 

 

IMG_7732.JPG

 

 

Sanomansa tueksi Juusti esitti kuvan, josta ilmenee sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiksi 2,4 miljardia euroa ja sen, että kokonaissummasta Hornettien käytön ja ylläpidon kustannukset ovat vain alle 10 %!

 

 

*************************

 

 

 

Toisena kysymyspatterina kansliapäällikkö Jukka Juusti toisti ohjustorjuntaan liittyvät mielipiteet ja kysymykset – kas näin:

 

 

  • Suomen pitäisi rakentaa ballististen ohjusten torjuntakyky
  • Jos Ruotsi varautuu ballististen ohjusten torjuntaan, niin miksei Suomi?
  • Ohjusten torjunta on helppoa ja halpaa

 

Kansliapäällikkö Juusti vastasi näille ohjustorjunnan puolestapuhujille näin:

 

 

Kukaan ei varaudu ballististen ohjusten torjuntaan, eikä se ole helppoa tai halpaa.

 

 

Mielipiteensä tueksi Juusti esitti allaolevan kuvan…

 

 

 

IMG_7734.JPG

 

 

…eli totesi, että keskipitkän torjuntajärjestelmän torjuntaetäisyys yksittäistä maalia vastaan on n. 200 kilometriä ja hinta n. 3 miljardia

 

ja

 

Lyhyen kantaman torjuntajärjestelmän kantama on n. 25 kilometriä ja hinta n. 1 miljardi euroa!

 

 

Haluan Juustin esityksestä vielä mainita sen, että Suomen HX-projektiin osallistuu n. 100 henkilöä.

 

 

************************

 

 

Tein yleisökysymyksen ja kysyin hävittäjähankintojen vastakauppamahdollisuuksista.

 

 

Juusti totesi vuonna 2012 voimaantulleen direktiivin kieltävän vastaostot. Asiassa on kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia vapaaehtoisin järjestelyin; kansliapäällikkö Juusti mainitsi vastauksessaan mahdollisuudet 30 %:n arvoisiin järjestelyihin ja näitä vapaaehtoisia järjestelyjä voidaan kuvata EK:n kehittelemällä termillä ”innovaatiokumppanuusohjelma”!

 

 

Oma mielenkiintonsa on sillä, että Saab kertoi viime vuoden alussa uuden teknologiakeskuksensa perustamisesta Tampereelle!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja HX-projektin osalta, mutta otsikossani esittämään kysymykseen vastaan KYLLÄ!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko Suomella varaa Hornetteja korvaaviin hävittäjiin? Hornet, HX-projekti, Hävittäjähankintojen vastakaupat, innovaatiokumppanuusohjelma, Saabin teknologiakeskus Tampereella,

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta

Keskiviikko 14.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiinteistövero on Suomessa maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta.

 

Vakituisen asuinrakennuksen veroa peritään vain siitä asunnosta missä asutaan pysyvästi.

 

 

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti vaihtelee kunnan taloudenpidon onnistumisen mukaan, sillä kunnille on lainsäädännössä annettu melkoinen pelivara sen määrittelemisessä.

 

 

Kuluvana vuonna vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Tampereella on 0,55 % ja ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle ehdotetaan sen korottamista 0,65 prosenttiin.

 

 

Ylöjärvellä vastaava veroporosentti on tänä vuonna 0,48 ja ensi vuodelle kaupunginvaltuusto on jo päättänyt alentaa sen 0,45 prosenttiin.

 

 

Mitä nuo luvut merkitsevät käytännössä?

 

 

Omistan verotustietojen mukaan Rouvan kanssa Tampereen Palokalliolla omakotitalon, jonka jälleenhankinta-arvo olisi 125.473,86 euroa ja verotusarvo 81.558,01 euroa.

 

 

Maksoimme omakotitalostamme tänä vuonna kiinteistöveroa 448,57 euroa ja ensi vuonna – jos verotusarvo säilyy entisellään – 530,12 euroa eli nousua tulee 81,55 euroa! Kiinteistöveron kohoamaisen lisäksi asumiskustannuksemme nousevat ns. hulevesimaksun verran eli ainakin 50 eurolla, joten asumiskustannusten veroluonteiset maksut kohoavat meillä hieman yli 130 euroa vuodessa.

 

 

Mikäli omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvellä ja sen verotusarvo olisi sama kuin nyt Tampereella, olisimme maksaneet siitä kiinteistöveroa tänä vuonna 391,48 euroa ja ensi vuonna vastaava vero Ylöjärvellä olisi vain 367,01 euroa.

 

 

Todellisista luvuista huomaamme, että Ylöjärven kaupunki on hoitanut taloutensa mallikelpoisesti Tampereeseen verrattuna, sillä kiinteistöveromme olisi Ylöjärvellä tänä vuonna ollut 57,05 euroa alhaisempi kuin Tampereella.

 

Ensi vuonna ennakoitu kiinteistövero muuttuu radikaalisesti Ylöjärven eduksi, sillä ensi vuonna eroa olisi peräti 163,11 euroa! Kun lukuun lisätään hulevesimaksu, niin ero kasvaa merkittävästi. Toki Ylöjärvikin on ottamassa käyttöön hulevesimaksun, mutta se on maltillisempi kuin Tampereella.

 

 

Kiinteistövero ja sen suuruus vaikuttaa omakotitalojen lisäksi samalla tavalla myös asunto-osakeyhtiöissä, sillä kiinteistövero maksetaan yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon jyvitetystä pinta-alasta.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin taloudenpitoa ja osoitan kiitokseni Ylöjärven kaupungin yrityshankintaa aktiivisesti tekeville virkahenkilöille sekä kaupungin luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Tampereella, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Ylöjärvellä, kiinteistövero, hulevesimaksu Tampereella,

Valitettavaa, että Tampereen kaupunginvaltuutetut eivät tunne päätöksentekojärjestelmää

Tiistai 27.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuutetun vaikuttamiskeinoihin kuuluu valtuustoaloitteiden tekeminen.

 

 

Valtuustoaloitteet ovat monesti propagandan tekovälineitä ja tämä suuntaus näyttää voimistuvan.

 

 

Otan esimerkiksi tammikuun kaupunginvaltuustonkokouksessa jätetyn valtuustoaloitteen, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli perussuomalaisten Lassi Kaleva.  Monessa asiassa arvostan aloitteentekijää, mutta nyt ihmettelen, että hän ei näytä tuntevan Tampereen kaupungin päätöksentekojärjestelmää.

 

 

Toki saattaa tunteakin, mutta se progandanteko!

 

 

 

*********************

 

 

 

Kaupunginvaltuustolle jätetyssä aloitteessa esitetään, että kaupungille hankittaisiin kaksi tiekarhua ja niiden käyttäjiksi rekrytoitaisiin neljä uutta työntekijää!

 

 

Aloitteessa esitetty asia saattaa juuri nyt olla ajankohtainen, mutta kevään edetessä nopeasti ohimenevä.

 

 

Missään tapauksessa tiekarhujen hankinta ei kuulu kaupunginvaltuuston päätettäviin asioihin ja se ei kuulu myöskään kaupunginhallituksen työsarkaan.

 

 

Tiekarhujen hankinta – jos se ylipäätään olisi tarpeellista – kuuluu Tampereen Infra Liikelaitoksen vastuulle.

 

 

Toki pitää muistaa, että Tampereen kaupungin alue on katujen kunnossapidon ja siten mm. aurauksen osalta jaettu kymmeneen alueeseen ja kolmen alueen osalta kunnossapitovastuu on ulkoistettu – miten Tampereen kaupungille harhakuvitelmissaan liitelevät aloitteen allekirjoittajat hoitaisivat ”tiekarhuillaan” ulkopuolisille annetut alueet?

 

 

Mutta niistä tiekarhujen hankinnasta:

 

 

Niiden hankinta kuuluu yksiselitteisesti Tampereen Infra Liikelaitokselle ja päätös mahdollisesta hankinnasta tapahtuu Infran johtokunnassa.

 

 

Tiekarhuja valmistaa Kiteellä toimiva Veekmas Oy, joka on Pohjoismaiden ainoa tiekarhujen valmistaja.  Yhden tiekarhun hinta liikkuu varustetasosta riippuen 350.000 – 380.000 euron tietämillä.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen investointitason, sillä olin johtokunnan varapuheenjohtaja vuosina 2009 – 2012 ja johtokunnan jäsen 2013 – 2017. Investointitaso liikkui menneinä vuosina tasolla miljoona euroa eli vain joinain vuosina muutaman kuukauden ajan tarvittava tiekarhu veisi Infran vuosi-investointimahdollisuuksista kolmanneksen!

 

 

Ei ole järkevä investointi!

 

 

Oma ja hyvin hupaisa vaatimus on neljän uuden henkilön palkkaaminen tiekarhun kuljettajiksi!

 

 

Hupaisa se on ainakin sen kaupunginvaltuutetun osalta, joka on vaatimassa Tampereen kaupungin henkilöstömäärän vähentämistä 10 prosentilla, mutta aloitteen allekirjoittaessaan esittää neljän uuden henkilön palkkaamista.

 

 **************

 

On valitettavaa, että tämänkin valtuustoaloitteen käsitteleminen Tampereen kaupungin organisaatiossa maksaa ainakin 10.000 euroa!

 

 

Lohdutukseksi se, että tämä ei ole ainoa pöhlö valtuustoaloite, joka Tampereen kaupunginvaltuustossa on tehty ja tehdään tänäkin vuonna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiekarhu, Veekmas Oy, valtuustoaloite, valtuustoaloite propagandanteossa,

Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!

Perjantai 16.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen eilen ja toissapäivänä saanut kiinteästi seurata Ylöjärven kaupungin strategialuonnoksen laatimista vuoteen 2024 saakka.

 

 

”Kiinteästi seuraamiseni” liittyy siihen, että toimin Ylöjärven kaupungissa Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana – olen Viljakkala-neuvoston jäsen Vipu Viljakkala ry:n ehdottamana eli olen vailla poliittisia rasituksia.

 

 

Vuosien saatossa olen saanut seurata lukemattomia strategioiden laatimisia yritys- sekä kuntapuolella ja voin jo nyt todeta, että meneillään oleva Ylöjärven kaupungin strategia-asiakirja on prosessiltaan ja ilmeisesti myös lopputulokseltaan paras!

 

 

Ylöjärven kaupungin strategialuonnos on nyt hieman kaksikymmensivuinen ja sen viimeisin versio on Ylöjärven verkkosivuilla kuntalaisten, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaikkien muiden kommentoitavissa.

 

 

 

Strategialuonnosta Ylöjärven kaupungintalon Valtuustosalissa olivat eilen esittelemässä yleisötilaisuudessa…

 

 

 

IMG_7339.JPG

 

 

 

…asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola sekä…
 

 

 

IMG_7341.JPG

 

 

…Ylöjärven kaupungin vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen.

 

 

 

Yleisötilaisuudessa annettiin erityistä tunnusta, että alkaneen vaalikauden aikana Ylöjärvellä ei nosteta asukaskohtaista velkamäärä nykyisestä!

 

 

Virkamiehet varmistivat yleisötilaisuuden aikana, että Ylöjärven kaupungilla on konsernilainat huomioon ottaen asukaskohtaista velkaa vain hieman yli 3.000 euroa!

 

 

Strategialuonnoksessa todetaan, että velkamäärä per asukas pidetään nykyisellä tasolla.

 

 

Käytin puheenvuoron, jossa totesi velkamäärätavoitteen olevan hieno asia ja kannatin siltäkin osin strategialuonnosta.

 

 

Korostin puheenvuorossani, että kaikissa asioissa myös kuntamaailmassa pitää edetä talousasiat kärjessä.

 

 

Talousasioiden rempallaan oleminen merkitsee, että kunnalla ei ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi tervettä palvelutasoa ikääntyville, lapsille, nuorille, opetustoimessa, infran ylläpidossa ja ei missään muussakaan toiminnassa, jotka koetaan kunnan ydintehtäviksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!, Ylöjärven strategiaprosessi, velkamäärä per asukas,

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

IMG_6309.JPG

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

IMG_6318.JPG

 

 
Tilaisuudessa esiintyi Paasikivi-asiantuntija, professori Timo Soikkanen.

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

  • Paasikivi oli hankalan miehen maineessa
  • Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin
  • Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia
  • Paasikivi oli loistava neuvottelija
  • Paasikivi oli kielitaitoinen
  • Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista
  • Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

IMG_6331.JPG

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: J. K. Paasikivi, presidentti J.K.Paasikivi, Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi, Paasikivi-Seura, Tampereen Paasikivi-Seura, professori Timo Soikkanen, Matti Vanhanen, Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtja Matti Vanhanen,

"Satehella laitetahan sarehousut ja Farmarihin pitää laittaa tiätysti farmarihousut"!

Lauantai 17.6.2017 - -Esko Erkkilä-

On muodostunut tavaksi, että parittomina vuosina maatalouden neuvontajärjestö ProAgria järjestää valtakunnallisen maatalousnäyttelyn eri puolilla Suomea. Näyttelyn nimenä on Farmari-näyttely.

 

Parillisina vuosina valtakunnallinen maatalousnäyttely järjestetään Oripään lentokentällä Lion Club Oripään toimesta – tämän näyttelyn nimenä on OKRA.

 

 

Vierailin eilen Seinäjoella Farmari-näyttelyssä ja vierailusta jäi ”hyvä maku suuhun”, vaikka näyttelyvieraille tarjottu ruoka olikin kallista ja kelvotonta.

 

 

Seinäjoki Areenan ravintolapalvelut tuottaa Fazer Food Services Oy ja täytyy todella ihmetellä, että miten laadustaan kuuluisa Fazer sallii merkittävässä yksikössään sellaisen ravintolapalvelun, joka taas kerran kohtasi Seinäjoki Areenan yleisötapahtumaan kokoontunutta yleisöä.

 

 

Seinäjoki Areenan ravintolapalvelut ovat häpeäpilkku Seinäjoella järjestettäville suurille yleisötilaisuuksille.

 

 

 

*******************

 

 

 

Ruokapalveluja lukuun ottamatta vuoden 2017 Farmari-näyttely Seinäjoella oli täysosuma.

 

 

Joen molemmille puolille levittäytyneellä näyttelykentällä oli nähtävää kaikille.

 

 

Toimin agribisneksessä ennen eläkevaariksi siirtymistäni 40 ja puoli vuotta ja tapasin näyttelyssä lukuisia työkavereita, yhteistyökumppaneita sekä entisiä kilpailijoita – kaikki kohtaamiset olivat mukavia ja rakentavia.

 

 

Näyttelypäivän aikana tuli ”päivitettyä” monet yhteistyöverkostoni nykytilanteet.  Yhteistyöverkostostani sen verran, että vielä viime keskiviikkona sain soiton, jossa entinen työkaverini kysyi mielipidettäni eräästä haastavasta tilanteesta, joka hänen eteensä oli ilmaantunut! Kerroin mielipiteeni ja en pyytänyt konsulttipalkkiota!

 

 

 

IMG_0210.JPG

 

 

Näyttelyalueen jakavalla sillalla oli juttu sarjakuva Pöyröön perheen tapahtumista ja eilen Pöyröön perheen tapahtumat tiivistyivätkin tämän jutun otsikossa ilmeneviin toteamuksiin.

 

 

 

IMG_0180.JPG

 

 

Sarjakuvaperhe Pöyröön vieressä sillalla oli yhdeksät ”fyllätyt” farmarihousut, joiden päällä oli lobelia-kasvustot – pohojalaista kekseliäisyyttä ja luovuutta parhaimmillaan!

 

 

Ensi vuoden OKRAA odotellessa – siellä näyttelyvieraille tarjottava ruokakin on edullista ja laadukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ProAgria, Farmari-maatalousnäyttelyt, OKRA, Okra-maatalousnäyttely, Fazer Food Services Oy, Pöyrööt, Pöyröön perhe, lobelia,

Vammaisasian hoitamisessa ei saa olla valtakoalitiota eikä oppositiota

Maanantai 10.4.2017 - -Esko Erkkilä-

On valitettavaa, että päättymässä olevalla valtuustokaudella käyttöön ovat Tampereella vakiintuneet termit valtakoalitio ja oppositio.

 

 

Termit eivät kuulu kunnalliseen päätöksentekoon ja toivottavasti ne kuopataan, kun uusi kaupunginvaltuusto valitaan 9.4.2017.

 

 

Mainitut termit kuuluvat vähiten siihen päätöksentekoon, jonka tuloksena Tampereella päätetään vammaisasioiden hoitamisesta.

 

 

Näin on toki meneteltykin ja toivon, että niin menetellään jatkossakin, sillä vammaisten asioiden hoitaminen on kaikkien päättäjien yhteinen asia.

 

 

Tampereen Kaupunkilähetys ry järjestää Hämeenpuiston ja Satakunnankadun risteyksessä sijaitsevassa kiinteistössä kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille tarkoitettua matalan kynnyksen toimintaa eli nimeltään ”Iltalinjalla – kansalaisten kohtaamispaikka”.

 

 

Iltalinja on kolmannen sektorin toimintaa ja sen toiminta on mahdollista vain Tampereen kaupungin tuella.

 

 

Iltalinjan toiminta oli katkolla viime syksyllä, mutta ”opposition” ja ”valtakoalition” yhteistuumin asia saatiin ratkaistua.

 

 

Kiitän apulaispormestareita Leena Kostiainen, Mikko Aaltonen ja Anna-kaisa Heinämäki, jotka tarttuivat toimeen ja saimme Iltalinjalle vahvan jatkokauden tälle vuodelle.

 

 

Toivon, että toimintaa vaaniva epätietoisuus saadaan poistettua ja saamme kaikkien puolueiden yhteistoimin aikaiseksi päätöksen. että Iltalinjan toimintaa jatketaan nykyisellä mallilla myös tulevaisuudessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltalinjan suurkäyttäjän isä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Iltalinjalla, Iltalinjalla Tampere, Tampereen Kaupunkilähetys ry, Iltalinjalla-projektin rahoitus,

Tampere-Pirkkalan - lentoaseman matkustajamäärät romahtivat viime vuonna 41 prosenttia!

Tiistai 21.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017 ja kaikki pilvilinnoissa leijailevat Tampereen ja Pirkanmaan päättäjiksi pyrkivät toistelevat, että Tampere-Pirkkalan –lentoasema pitää kohottaa valtakunnan kakkoskentäksi.

 

 

Joku voi sanoa, että teen poliittisen itsemurhan, kun totean ajatuksen olevan haavekuva vain.

 

 

 

IMG_7456.JPG

 

 

Ajatuksiin ja haavekuviin tuo ehkä hieman reaalitietoa se, että viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli 17,1 miljoonaa matkustajaa ja tässä kuvassa (lähde Fianvia ja graafinen toteutus Aamulehti) näemme maakuntakenttien matkustajamäärät vuonna 2016;

 

 

  • Oulu 1.027.000 matkustajaa
  • Rovaniemi 487.000 matkustajaa
  • Turku 324.000 matkustajaa
  • Vaasa 288.000 matkustajaa
  • Kittilä 257.000 matkustajaa
  • Kuopio 227.000 matkustajaa
  • Tampere 208.000 matkustajaa

 

 

Mainittakoon, että vuonna 2015 Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä oli 357.000 matkustajaa ja sillä saavutettiin maakuntakenttien sarjassa kolmas tila Oulun ja Rovaniemen jälkeen!

 

 

On epärealistista kuvitella, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät kohoaisivat miljoonaan matkustajaan vuonna 2020, mutta näin väittää Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

 

 

Tredea Oy on kokonaisuudessaankin jarruttanut erityisesti Tampereen kaupungin elinvoiman kehittymistä monet vuodet ja perusteettomat kuvitelmat Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehitysnäkymistä ovat täysin vailla todellisuuspohjaa.

 

 

Tampereen kuntavaaliehdokkaana en suostu liittymään siihen kuoroon, joka pitää tärkeänä Tampere-Pirkkala –lentoaseman kehittämistä vaan lähden siitä, että Helsinki-Vantaa on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten lähikenttä.

 

 

Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille sekä mutkaton raideyhteys suoraan Helsinki-Vantaalle ovat ne toimenpiteet lentoliikenteen osalta, joita Tampere ja Pirkanmaa tarvitsevat elinvoimansa kartuttamisessa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere-Pirkkalan - lentoaseman matkustajamäärät romahtivat viime vuonna 41 prosenttia!, Tampere-Pirkkala, Tredea Oy, Tredea Oy:n lentoliikenteen kehitysjohtaja, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy,

Sote-ratkaisu ei juurikaan luo paineita Tampereen veroprosenttiin

Lauantai 21.1.2017 - -Esko Erkkilä-

On ollut pelättävissä, että sote-ratkaisu luo paineita kuntien veroprosentin nostamiselle.

Olin pari päivää sitten tilaisuudessa, jossa Tampereen taloushallinnon virkahenkilöt kertoivat ennakkolaskelmista, jos ja kun sote tulee voimaan.

Sääntöhän on se, että 1.1.2019 kun sote tulee voimaan ja sote-henkilöstö siirtyy maakuntien palkkalistoille, niin kuntien vero-% pitää laskea 12,3 %-yksikköä. Tilanne elää, sillä uusimmat tiedot kertovat, että alennus olisi 12,5 %-yksikköä.

Tampereen vero-% on nyt 19,75 ja kun siitä vähennetään 12,3 tai 12,5 %-yksikköä, päästää uuteen veroprosenttiin eli 7,25 tai 7,45.

Oleellista em. kuulemistilaisuudessa oli, että sote-ratkaisu toisi Tampereen osalta ainoastaan 0,11 %-yksikön suuruisen sopeutumispaineen eli ei käytännössä mitään, sillä Tampereella yksi vero-% -yksikkö merkitsee 30 - 35 miljoonaa euroa - kymmenen prosenttia noista luvuista on 3 - 3,5 miljoonaa, yksi prosentti noista luvuista on 300.000 - 350.000 euroa joten 0,11 % ei ole paljon mitään, kun tiedetään, että suunniteltu ratikka maksaisi miljardin eli 1.000 miljoonaa euroa!

Yhteenvetona se, että Tampereella ja tamperelaisilla ei ole mitään syytä jarrutella sote-ratkaisua ainakaan taloudellisessa mielessä!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, sote-ratkaisu Tampereen näkökulmasta, veroprosenttimuutos Tampereella 1.1.2019,

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

IMG_4513.JPG

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

IMG_4514.JPG

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

IMG_4516.JPG

 

 
Tässä eräs hevosvaunu asiakkaita kyyditsemässä.

 

 

 

IMG_4511.JPG

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

IMG_4518.JPG

 

 
”Potan” tyhjentäminen tapahtui hevosvaunujen parkkipaikalla ajurien toimesta.

 

 

 

IMG_4519.JPG

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

IMG_4517.JPG

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Envitecpolis Oy, HELMET - hevosenlanta menestystarinoiksi, HELMET-projekti, hevosenlannan hyötykäyttöprojekti, lannoitemyynti, rehuseosten valmistus 2015, Obidos horse drawing,

Ja matka jatkui kohti Portoa!

Sunnuntai 1.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Edellisessä agrologien Portugalin matkastamme kertoneessa jutussani laskeuduimme Douro-joessa olevan Euroopan korkeimman sulun eli Carrapatelon läpi kohti Portoa.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus on 35 metriä.

 

 

Jatkoimme matkaa ja nyt ohjelmassa laivalla oli…

 

 

 

IMG_4240.JPG

 

 

…ruokailu.

 

 

 

IMG_4241.JPG

 

 

Keittoa eturuuaksi,…

 

 

 

IMG_4246.JPG

 

 

…kunnon pihvi lisukkeineen ja…

 

 

 

IMG_4244.JPG

 

 

…hyvä juomavalikoima takasivat onnistuneen ruokailun.

 

 

 

IMG_4247.JPG

 

 

Carrapatelo-sulussa samassa sulutuksessa kanssamme ollut ”Barcadouro” – alus pysyi kiltisti takanamme, mutta sitten se kiristi vauhtiaan ja…

 

 

 

IMG_4251.JPG

 

 

…porhalsi vasemmalta ohitsemme.

 

 

 

IMG_4252.JPG

 

 

Lähestyimme Portoa ja jokilaivaliikenne…

 

 

 

IMG_4256.JPG

 

 

…oli selvästi vilkastumassa.

 

 

 

IMG_4265.JPG

 

 

Edessä näkyi Atlantilta Douro-jokea nousten ensimmäinen sulku eli Crestuma-sulku; sen sulutuskorkeus on 14 metriä eli sen verran meidän piti sulun kohdalla laskeutua, jotta saavuttaisimme Atlantin tason.
 

 

 

IMG_4268.JPG

 

 

Sulutustoiminta Crestuma-sululla on vilkasta ja…

 

 

 

IMG_4269.JPG

 

 

…jouduimmekin odottamaan, että…

 

 

 

IMG_4272.JPG

 

 

…Douro-jokea ylöspäin menevä risteilylaiva oli päässyt pois sulusta.

 

 

 

IMG_4276.JPG

 

 

Edellisessä sulussa takamanne ollut Barcadouro-alus pääsi Crestuma-sulkuun ennen meitä, mutta kun Crestuma-sulun pituus on 470 metriä, mahduimme vallan hyvin samaan sulutukseen.

 

 

Crestuma-sulun patohanke alkoi vuonna 1976 ja pato valmistui vuonna 1985 – padon omistaa ”Companhia Portuguesa de Producao de Electricidade” –yhtiö; sama yhtiö omistaa myös Carrapatelo-sulun.

 

 

 

IMG_4284.JPG

 

 

Nelitoistametrinen sulutus onnistui nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaamme.

 

 

 

IMG_4286.JPG

 

 

Seuraava laiva oli jo odottamassa, jotta se pääsisi nousemaan Douro-joessa ”seuraavalle tasolle”!

 

 

 

Portugalissa osataan maanteiden ja moottoriteiden rakentaminen, sillä suuret korkeuserot vaativat hyvää sillanrakennustaitoa.

 

 

Voimme antaa hyvän arvosanan myös Portugalin kanavanrakennustaidolle, sillä Euroopan korkein sulku Carrapatelo ja äsken kokemamme Crestuma-sulku on molemmat rakennettu hyvin toimiviksi.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus 35 metriä ja Crestuma´n sulutuskorkeus 14 metriä merkitsivät, että saimme jokiristeilymme aikana kokea suluissa 49 metrin ”pudotuksen” kohti Atlantia!  "Sulkupudotuksen " lisäksi on huomioitava se pudotus, joka kertyy matkalla ennen sulkuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, Douro, Douro-joki, jokiristeily Douro-joella, Carrapatelo, Crestuma, Companhia Portuguesa de Producao de Electricidade,

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

sote1.jpg

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

sote2.jpg

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

  • suorat vaalit
  • aloiteoikeus
  • neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
  • keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
  • nuorisovaltuusto
  • vammaisneuvosto
  • vanhusneuvosto
  • vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
  • maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

sote3.jpg

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus Pirkanmaalla, maakuntauudistus Pirkanmaalla, www.pirkanmaa2019.fi, muutosjohtaja Kari Hakari, maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie, soteprojektijohtaja Jaakko Herrala, Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus,

Vanhemmat kirjoitukset »