Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

 

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

• Paasikivi oli hankalan miehen maineessa

• Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin

• Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia

• Paasikivi oli loistava neuvottelija

• Paasikivi oli kielitaitoinen

• Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista

• Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Satehella laitetahan sarehousut ja Farmarihin pitää laittaa tiätysti farmarihousut"!

Lauantai 17.6.2017 - -Esko Erkkilä-

On muodostunut tavaksi, että parittomina vuosina maatalouden neuvontajärjestö ProAgria järjestää valtakunnallisen maatalousnäyttelyn eri puolilla Suomea. Näyttelyn nimenä on Farmari-näyttely.

 

Parillisina vuosina valtakunnallinen maatalousnäyttely järjestetään Oripään lentokentällä Lion Club Oripään toimesta – tämän näyttelyn nimenä on OKRA.

 

 

Vierailin eilen Seinäjoella Farmari-näyttelyssä ja vierailusta jäi ”hyvä maku suuhun”, vaikka näyttelyvieraille tarjottu ruoka olikin kallista ja kelvotonta.

 

 

Seinäjoki Areenan ravintolapalvelut tuottaa Fazer Food Services Oy ja täytyy todella ihmetellä, että miten laadustaan kuuluisa Fazer sallii merkittävässä yksikössään sellaisen ravintolapalvelun, joka taas kerran kohtasi Seinäjoki Areenan yleisötapahtumaan kokoontunutta yleisöä.

 

 

Seinäjoki Areenan ravintolapalvelut ovat häpeäpilkku Seinäjoella järjestettäville suurille yleisötilaisuuksille.

 

 

 

*******************

 

 

 

Ruokapalveluja lukuun ottamatta vuoden 2017 Farmari-näyttely Seinäjoella oli täysosuma.

 

 

Joen molemmille puolille levittäytyneellä näyttelykentällä oli nähtävää kaikille.

 

 

Toimin agribisneksessä ennen eläkevaariksi siirtymistäni 40 ja puoli vuotta ja tapasin näyttelyssä lukuisia työkavereita, yhteistyökumppaneita sekä entisiä kilpailijoita – kaikki kohtaamiset olivat mukavia ja rakentavia.

 

 

Näyttelypäivän aikana tuli ”päivitettyä” monet yhteistyöverkostoni nykytilanteet.  Yhteistyöverkostostani sen verran, että vielä viime keskiviikkona sain soiton, jossa entinen työkaverini kysyi mielipidettäni eräästä haastavasta tilanteesta, joka hänen eteensä oli ilmaantunut! Kerroin mielipiteeni ja en pyytänyt konsulttipalkkiota!

 

 

 

 

 

Näyttelyalueen jakavalla sillalla oli juttu sarjakuva Pöyröön perheen tapahtumista ja eilen Pöyröön perheen tapahtumat tiivistyivätkin tämän jutun otsikossa ilmeneviin toteamuksiin.

 

 

 

 

 

Sarjakuvaperhe Pöyröön vieressä sillalla oli yhdeksät ”fyllätyt” farmarihousut, joiden päällä oli lobelia-kasvustot – pohojalaista kekseliäisyyttä ja luovuutta parhaimmillaan!

 

 

Ensi vuoden OKRAA odotellessa – siellä näyttelyvieraille tarjottava ruokakin on edullista ja laadukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vammaisasian hoitamisessa ei saa olla valtakoalitiota eikä oppositiota

Maanantai 10.4.2017 - -Esko Erkkilä-

On valitettavaa, että päättymässä olevalla valtuustokaudella käyttöön ovat Tampereella vakiintuneet termit valtakoalitio ja oppositio.

 

 

Termit eivät kuulu kunnalliseen päätöksentekoon ja toivottavasti ne kuopataan, kun uusi kaupunginvaltuusto valitaan 9.4.2017.

 

 

Mainitut termit kuuluvat vähiten siihen päätöksentekoon, jonka tuloksena Tampereella päätetään vammaisasioiden hoitamisesta.

 

 

Näin on toki meneteltykin ja toivon, että niin menetellään jatkossakin, sillä vammaisten asioiden hoitaminen on kaikkien päättäjien yhteinen asia.

 

 

Tampereen Kaupunkilähetys ry järjestää Hämeenpuiston ja Satakunnankadun risteyksessä sijaitsevassa kiinteistössä kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille tarkoitettua matalan kynnyksen toimintaa eli nimeltään ”Iltalinjalla – kansalaisten kohtaamispaikka”.

 

 

Iltalinja on kolmannen sektorin toimintaa ja sen toiminta on mahdollista vain Tampereen kaupungin tuella.

 

 

Iltalinjan toiminta oli katkolla viime syksyllä, mutta ”opposition” ja ”valtakoalition” yhteistuumin asia saatiin ratkaistua.

 

 

Kiitän apulaispormestareita Leena Kostiainen, Mikko Aaltonen ja Anna-kaisa Heinämäki, jotka tarttuivat toimeen ja saimme Iltalinjalle vahvan jatkokauden tälle vuodelle.

 

 

Toivon, että toimintaa vaaniva epätietoisuus saadaan poistettua ja saamme kaikkien puolueiden yhteistoimin aikaiseksi päätöksen. että Iltalinjan toimintaa jatketaan nykyisellä mallilla myös tulevaisuudessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltalinjan suurkäyttäjän isä

Tampere-Pirkkalan - lentoaseman matkustajamäärät romahtivat viime vuonna 41 prosenttia!

Tiistai 21.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017 ja kaikki pilvilinnoissa leijailevat Tampereen ja Pirkanmaan päättäjiksi pyrkivät toistelevat, että Tampere-Pirkkalan –lentoasema pitää kohottaa valtakunnan kakkoskentäksi.

 

 

Joku voi sanoa, että teen poliittisen itsemurhan, kun totean ajatuksen olevan haavekuva vain.

 

 

 

 

 

Ajatuksiin ja haavekuviin tuo ehkä hieman reaalitietoa se, että viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli 17,1 miljoonaa matkustajaa ja tässä kuvassa (lähde Fianvia ja graafinen toteutus Aamulehti) näemme maakuntakenttien matkustajamäärät vuonna 2016;

 

 

• Oulu 1.027.000 matkustajaa

• Rovaniemi 487.000 matkustajaa

• Turku 324.000 matkustajaa

• Vaasa 288.000 matkustajaa

• Kittilä 257.000 matkustajaa

• Kuopio 227.000 matkustajaa

• Tampere 208.000 matkustajaa

 

 

Mainittakoon, että vuonna 2015 Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä oli 357.000 matkustajaa ja sillä saavutettiin maakuntakenttien sarjassa kolmas tila Oulun ja Rovaniemen jälkeen!

 

 

On epärealistista kuvitella, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät kohoaisivat miljoonaan matkustajaan vuonna 2020, mutta näin väittää Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

 

 

Tredea Oy on kokonaisuudessaankin jarruttanut erityisesti Tampereen kaupungin elinvoiman kehittymistä monet vuodet ja perusteettomat kuvitelmat Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehitysnäkymistä ovat täysin vailla todellisuuspohjaa.

 

 

Tampereen kuntavaaliehdokkaana en suostu liittymään siihen kuoroon, joka pitää tärkeänä Tampere-Pirkkala –lentoaseman kehittämistä vaan lähden siitä, että Helsinki-Vantaa on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten lähikenttä.

 

 

Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille sekä mutkaton raideyhteys suoraan Helsinki-Vantaalle ovat ne toimenpiteet lentoliikenteen osalta, joita Tampere ja Pirkanmaa tarvitsevat elinvoimansa kartuttamisessa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-ratkaisu ei juurikaan luo paineita Tampereen veroprosenttiin

Lauantai 21.1.2017 - -Esko Erkkilä-

On ollut pelättävissä, että sote-ratkaisu luo paineita kuntien veroprosentin nostamiselle.

Olin pari päivää sitten tilaisuudessa, jossa Tampereen taloushallinnon virkahenkilöt kertoivat ennakkolaskelmista, jos ja kun sote tulee voimaan.

Sääntöhän on se, että 1.1.2019 kun sote tulee voimaan ja sote-henkilöstö siirtyy maakuntien palkkalistoille, niin kuntien vero-% pitää laskea 12,3 %-yksikköä. Tilanne elää, sillä uusimmat tiedot kertovat, että alennus olisi 12,5 %-yksikköä.

Tampereen vero-% on nyt 19,75 ja kun siitä vähennetään 12,3 tai 12,5 %-yksikköä, päästää uuteen veroprosenttiin eli 7,25 tai 7,45.

Oleellista em. kuulemistilaisuudessa oli, että sote-ratkaisu toisi Tampereen osalta ainoastaan 0,11 %-yksikön suuruisen sopeutumispaineen eli ei käytännössä mitään, sillä Tampereella yksi vero-% -yksikkö merkitsee 30 - 35 miljoonaa euroa - kymmenen prosenttia noista luvuista on 3 - 3,5 miljoonaa, yksi prosentti noista luvuista on 300.000 - 350.000 euroa joten 0,11 % ei ole paljon mitään, kun tiedetään, että suunniteltu ratikka maksaisi miljardin eli 1.000 miljoonaa euroa!

Yhteenvetona se, että Tampereella ja tamperelaisilla ei ole mitään syytä jarrutella sote-ratkaisua ainakaan taloudellisessa mielessä!

-Esko Erkkilä-

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ja matka jatkui kohti Portoa!

Sunnuntai 1.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Edellisessä agrologien Portugalin matkastamme kertoneessa jutussani laskeuduimme Douro-joessa olevan Euroopan korkeimman sulun eli Carrapatelon läpi kohti Portoa.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus on 35 metriä.

 

 

Jatkoimme matkaa ja nyt ohjelmassa laivalla oli…

 

 

 

 

 

…ruokailu.

 

 

 

 

 

Keittoa eturuuaksi,…

 

 

 

 

 

…kunnon pihvi lisukkeineen ja…

 

 

 

 

 

…hyvä juomavalikoima takasivat onnistuneen ruokailun.

 

 

 

 

 

Carrapatelo-sulussa samassa sulutuksessa kanssamme ollut ”Barcadouro” – alus pysyi kiltisti takanamme, mutta sitten se kiristi vauhtiaan ja…

 

 

 

 

 

…porhalsi vasemmalta ohitsemme.

 

 

 

 

 

Lähestyimme Portoa ja jokilaivaliikenne…

 

 

 

 

 

…oli selvästi vilkastumassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sulutustoiminta Crestuma-sululla on vilkasta ja…

 

 

 

 

 

…jouduimmekin odottamaan, että…

 

 

 

 

 

…Douro-jokea ylöspäin menevä risteilylaiva oli päässyt pois sulusta.

 

 

 

 

 

Edellisessä sulussa takamanne ollut Barcadouro-alus pääsi Crestuma-sulkuun ennen meitä, mutta kun Crestuma-sulun pituus on 470 metriä, mahduimme vallan hyvin samaan sulutukseen.

 

 

Crestuma-sulun patohanke alkoi vuonna 1976 ja pato valmistui vuonna 1985 – padon omistaa ”Companhia Portuguesa de Producao de Electricidade” –yhtiö; sama yhtiö omistaa myös Carrapatelo-sulun.

 

 

 

 

 

Nelitoistametrinen sulutus onnistui nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaamme.

 

 

 

 

 

Seuraava laiva oli jo odottamassa, jotta se pääsisi nousemaan Douro-joessa ”seuraavalle tasolle”!

 

 

 

Portugalissa osataan maanteiden ja moottoriteiden rakentaminen, sillä suuret korkeuserot vaativat hyvää sillanrakennustaitoa.

 

 

Voimme antaa hyvän arvosanan myös Portugalin kanavanrakennustaidolle, sillä Euroopan korkein sulku Carrapatelo ja äsken kokemamme Crestuma-sulku on molemmat rakennettu hyvin toimiviksi.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus 35 metriä ja Crestuma´n sulutuskorkeus 14 metriä merkitsivät, että saimme jokiristeilymme aikana kokea suluissa 49 metrin ”pudotuksen” kohti Atlantia!  "Sulkupudotuksen " lisäksi on huomioitava se pudotus, joka kertyy matkalla ennen sulkuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maataloustuottajain suurmielenosoituksessa oli paikalla päättäjiemme kärki

Tiistai 15.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhkun edelleenkin intoa maataloustuottajain suurmielenosoituksesta Senaatintorilla 11.3.2016, johon minulla oli kunnia MTK:n jäsenenä osallistua.

 

 

Tapasin tilaisuudessa useita yhteiskuntamme keskeisiä päättäjiä ja sain monien heidän kanssaan vaihtaa myös ajatuksia.

 

 

Pienoinen kuvakertomus tässä:

 

 

 

 

 

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Helsinkiin kolme bussilastillista tilanteeseen tyytymättömiä MTK:n jäseniä ja minä aloitin bussimatkani Lahdesjärven ABC-huoltoasemalta Tampereelta.

 

 

 

 

 

 

Maanviljelijä Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta esitti tunnetuilla taidoillaan lauluja, joilla hän pyrki piristämään vakavalle asialle kokoontuneita maataloustuottajia.

 

 

Kokkolan tilalla viljellään nyt ohraa, mutta aikaisemmin Aimon isä Martti Kokkola oli tunnettu sikatilallinen – olen istunut Kokkolan pirtissä ja tehnyt sianrehukauppoja kohtuullisella menestyksellä!

 

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli tilaisuuden odotetuin vieras ja me kaikki toivoimme Sipilältä selkeitä lupauksia maatalouden ahdingon helpottamiseksi - niitä myös saimme!

 

 

Sain vaihtaa muutaman sanan pääministerin kanssa.

 

 

 

 

 

 

Valtiovarainministeri Alexander Stubb esiintyi yhdessä pääministeri Sipilän kanssa ja oli lohdullista kuulla, että myös hänellä oli rohkaisun sanoja maatalousväestölle.

 

 

 

 

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tuntee itsekin maanviljelijänä sen taloudellisen ahdingon, johon suomalainen maataloustuotanto on joutunut S-ryhmän halpuutuksen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikkeiden vientikaupan ongelmien sekä Maaseutuviraston tupeksinnan johdosta.

 

 

 

 

 

 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Junttila Äänekoskelta piti useita jämäköitä puheenvuoroja meille toimeentulostamme huolestuneille viljelijöille.

 

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila hoiti pääministerin, valtiovarainministerin sekä maatalous- ja ympäristöministerin haastattelut ja hyvin hoitikin.

 

 

Marttilan puhe mielenosoituksen lopuksi oli innostava ja toimintaan kannustava.

 

 

 

 

 

 

Maamme ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestön eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puheenjohtaja Holger Falck on osaava edunvalvontajohtaja ja hän hoiti osuutensa mielenosoituksessa mallikkaasti.

 

 

 

 

 

 

Maatalousasioissa on paljon turhaa byrokratiaa ja Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilällä onkin tärkeä tehtävä Keskustan byrokratian purkutalkoiden vastuuhenkilönä, kun maatalouden turhaa byrokratiaa puretaan.  Maatalouden osalta vastuuhenkilönä on kansanedustaja Pertti Hakanen Pirkanmaalta, joka toimii myös MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kamerani linssiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän sekä ex-maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan – molemmat Keskustan kansanedustajia!

 

 

Tapaan aina Sirkka-Liisan tavatessani todeta hänelle, että hänen ministeriaikanaan oli turvallinen olo, sillä silloin ei ollut vaaraa asioiden menemisestä vikasuuntaan!

 

 

 

 

 

 

Keskustan hallintosihteeri Minna Siira oli myös paikalla kuulostelemassa tuottajajärjestön jäsenten tunnelmia – pääsin Minnan kanssa samaan kuvaan!

 

 

 

 

 

 

”Vanhoista tutuistani” juttelin hetken maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa.

 

 

Kiittelin nykyistä kansliapäällikköä niistä vuosista, jolloin hän oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja ja minä Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö – silloin valvovan viranomaisen ja maamme johtavan rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehuollosta vastaavan henkilön saumaton yhteistyö olivat valttia!

Lukemattomat ovat ne neuvottelut, palaverit, tarkastukset, auditoinnit, seminaarit sekä erilaiset yhteydenotot joihin olen saanut osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä sen edeltäjän Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen KTTK:n eri henkilöiden kanssa!

 

 

 

 

 

 

Tapasin Senaatintorilla myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskan, jolle me pirkanmaalaiset olemme koko ajan lisäämässä paineita, jotta hän lähtisi ensi kesänä Keskustan puoluekokouksessa puoluesihteerikilpaan!

 

 

 

*****************

 

 

Kuvakimarani lopuksi vielä kolme tuttuakin tutumpaa voimaperäistä viljelyä harjoittavaa maataloustuottajaa, jotka olivat suurmielenosoituksessa vaatimassa talonpojille turvatumpaa huomista;

 

• vasemmalla rajanaapurini Pasi Alakomi Hämeenkyrön Komista
• keskellä vuokraviljelijäni Jouko Koivuniemi Viljakkalasta
• oikealla maanviljelijä Seppo Lehtomäki Viljakkalasta

 

 

Mielenosoituspäivääni voin olla tyytyväinen, sillä olen varma, että saimme talonpoikien voiman osoittamisella maajusseille hieman paremman huomisen kuin olisimme saaneet jäämällä kotiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko ennen helpompaa - tuskin?

Keskiviikko 21.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut fb-kavereideni ongelmia työpaikansaannissa.

 

 

Työpaikka on nykyään varmaan tiukemmassa kuin ennen, mutta ehkä syitä on niin sysissä kuin sepissäkin.

 

 

Surkea esimerkki työttömästä sairaanhoitajasta on SDP:n kunnanvaltuutettu Meri Venäläinen, josta on juttu Yle Pohjois-Karjalan sivuilla.

 

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”työtön sairaanhoitaja Tohmajärvi”.

 

 

En voi pienimmässäkään määrin arvostaa henkilöä, joka irtisanoutuu 15 vuotta kestäneestä sairaanhoitajatyöstään ja alkaa ”opiskelemaan” teatteria ja etsii nyt töitä kulttuurialalta!

 

 

Kuinka monella ”työttömällä” on samantapainen tilanne eli on valittu sellainen työnhakupolku, jolla kerta kaikkiaan ei ole työllistymismahdollisuuksia?

 

 

Kulttuuri- ja media-ala ovat käsittääkseni juuri sellaisia, joille pyrkimällä pääsee helposti työttömäksi.

 

 

**************

 

 

Valmistuin agrologiksi vuonna 1970 ja silloinkin työllistyminen oli vaikeaa.

 

 

Olin onneksi suorittanut vuosiharjoitteluni Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla ja soitinkin muutama kuukausi ennen valmistumista Keskolle Antti J. Jussilalle ja esitin, että tottahan Kesko työllistää sitten aikanaan harjoittelijansa.

 

 

Antti J. – jonka näin ”männäviikolla" KoneAgria 2015 –näyttelyssä – sanoi, että eiköhän asia järjesty.

 

 

Sain sitten työpaikan Kauhajoella K-Maatalouskeskuksessa ja palkkani, joka muuten oli 700 markkaa, maksoi puoliksi kyseinen kauppias ja puoliksi Kesko.

Opin tekemään kaikenlaisia kaupassa esiintulleita töitä.  Maatalouskaupan lisäksi kauppiaspariskunnalla oli samassa kiinteistössä päivittäistavarakauppa.

Roskien polttaminen, maidon noutaminen kesken päivän meijeriltä ja lukemattomat muut hanttihommat kuuluivat tehtäviini. Työ opetti tuntemaan maatalous- ja päivittäistavarakaupan rutiinit.

Oli hyvä, että kaikkiviisas nuori agrologi joutui kantamaan asiakkaan henkilöautoon yhden säkin Mullin-Herkkua, kun sitten aikanaan teki vastuualueensa myyntibudjettia, johon saattoi sisältyä vaikkapa 10.000 tonnin tai 15.000 tonnin vuosimyynti samaista tuotetta!

 

 

Laadin elämäni ainoan työpaikkahakemuksen Kauhajoella ja minut valittiin Rehuraision myyntimieheksi 1.12.1970 alkaen.

 

 

Aloituspalkkani oli 1.100 markkaa kuukaudessa.

 

 

Olin saman työnantajan palveluksessa tasan 40 vuotta lukemattomissa eri tehtävissä.

 

 

Olen monta kertaa sanonut, että työurani oli koko ajan alaspäin menemistä, sillä aloitin hommat Kokkolassa, josta sitten valuin Seinäjoelle, Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta syrjä-Suomeen Raisioon. Asuin aina kotona ja koti oli työurani aikana Kokkolassa, Seinäjoella ja Tampereella – Kokkolassa se toki oli vain asunto, mutta Seinäjoella ja Tampereella koti.

 

 

 

*****************

 

 

 

Tahdon oman työhistoriani kautta kertoa nykynuorille, että kaikenlaista työtä pitää etsiä ja vastaanottaa.

 

 

Jos haluaa tehdä vain sellaista työtä, joka tuntuu mukavalta, niin hakemuksia saa lähetellä, mutta työhönkutsua on turha odottaa.

 

 

Olen työurani aikana saanut palkata lukemattomia henkilöitä erilaisiin työtehtäviin ja valinnassa eräs tärkeimmistä seikoista on se, että henkilön työhistoriassa ei ole suuria aukkoja.

 

 

Henkilön työtehtävät työhistorian aikana ovat toissijaisia, sillä oleellista on se, että työhistoriassa ei ole pitkiä aukkoja.

 

 

Kannustan työhakijoita olemaan aktiivisia ja muistamaan, että työhakuprosessi on vaativa myyntityö, jossa myytävänä on oma työpanos!

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna!

Lauantai 29.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Eräs opiskelukaverini oli aikoinaan ollut harjoittelijana Rurik Pihkalan hoitamalla sikatilalla Aitolahdessa. Rurik Pihkala oli isäntänä vaimonsa Ella Laalahden kotitilalla Laalahden rushollissa.

 

 

Rurik Pihkala oli arvostettuja Mustialiitteja, sillä hän valmistui agronomiksi Mustialan Maanviljelysopistosta vuonna 1906.

 

 

Pihkala teki pitkän ja ansiokkaan uran maatalousalan yliopistomiehenä sen rinnalla, että kunnostautui myös käytännön viljelijänä.

 

 

Pihkalan eräs johtava ajatus oli säästäväisyys ja taloudellisen toiminnan kehittäminen.

 

 

Otsikossa mainittu periaate eli

 

 

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna

 

 

oli hänen linjauksensa mm. maatalouden investonneissa.

 

 

Laalahdessa vuosiharjoittelunsa suorittanut opiskelukaverini kertoi, että talon isännän ”pönkitä, pönkitä” –periaate näkyi kaikissa tilan toiminnoissa.

***************

 

 

Rurik Pihkalan opettamaa ja myös käytännössä noudattamaa periaatetta pitää arvostaa.

 

 

Kaikenmaailman halpuuttamiset ja päivittäistavaraketjujen hinnanalennuksiin keskittynyt politiikka merkitsevät, että  maataloudella ja kotieläintaloudella ei ole varaa investointeihin – on siis vaan pönkitettävä ja pönkitettävä!

 

 

Professori Pihkalan periaatteet pitäisi nykypäivänä saada entistä laajemmin käyttöön koko yhteiskunnassa.

 

 

Erityisesti ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ymmärtää, että uusien etujen hankkiminen tai edes nykyisten etujen säilyttämiseen ei nyt ole mahdollisuuksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viestikapula putosi Jyrki Kataiselta ja Alexander Stubb´lta

Keskiviikko 28.1.2015 - -

Pirkanmaan Liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät eilen Museokeskus Vapriikissa Tampereella aamupäiväseminaarin, jonka aiheena oli

 

 

”Biotalous Pirkanmaalla”.

 

 

Läsnä oli kuutisenkymmentä pirkanmaalaisvaikuttajaa – olin yksi läsnäolleista!

 

 

 

 

 

 

 

Kuisma toimi Matti Vanhasen II:n hallituksen talouspoliittisena asiantuntijana, joten hän omaa vahvat tiedot Suomen biotalouteen liittyvistä kysymyksistä.

 

 

Juha Kuisma totesi, että biotaloussuunnitelmat olivat Keskusta-johtoisten hallitusten aikana hyvässä vedossa, mutta hallituksen vaihtuessa Kataisen hallitukseksi ”viestikapula putosi”!

 

 

Menetimme yli neljä vuotta, kun Kokoomus-vetoiset hallitukset eivät ymmärtäneet biotalouden merkitystä Suomen hyvinvoinnille.

 

 

Nyt biotalous ja sen merkitys kansantaloudellemme on löydetty, se tunnetaan ja se tunnustetaan!

 

 

Museokeskus Vapriikissa järjestetty ”Biotalous Pirkanmaalla” oli lähtölaukaus jollekin suurelle, joka tulee antamaan leimansa Pirkanmaan tulevaisuudelle.

 

 

Seminaarin osanottajaluettelosta ilmeni, että ainoastaan Keskustan listoilla olevia kansanedustajaehdokkaita oli paikalla – muut puolueet eivät vieläkään ymmärrä sitä merkitystä, joka biotaloudella on koko Suomella ja myös Pirkanmaalle.

 

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi Pirkanmaan ELY-keskuksesta tutkimusprofessori Tom Frisk – Frisk on Keskustan Tampere Klubi –paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

 

 

Keskustalaisista kansanedustajaehdokkaista olivat Juha Kuisman lisäksi Pirkanmaan biotaloutta edistämässä;

 

 

• Timo Hanhilahti

• Teuvo Hakanen

• Santeri Lampi

• Marjo Mäkinen-Aakula

• Olli-Pekka Nurmi

• Minna Sarvijärvi

 

 

Keskuslaisten runsas osanottajajoukko kertoo vahvaa kieltä siitä, että puolue haluaa Pirkanmaallakin panostaa biotalouteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Päätelmät eturauhassyövän seulontatutkimuksista ovat ristiriitaiset, mutta oma kantani on selvä

Sunnuntai 16.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä eturauhassyöpään sairastuneiden tukihenkilönä.

 

Osallistuin tukihenkilökoulutukseen kulumassa olevalla viikolla ja saimme silloin tiedon, että professori Anssi Auvinen oli saanut Syöpäsäätiön myöntämän suursapurahan tutkimukselleen, jonka nimi on

 

”Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnasta”.

 

On hyvä, että asiaa tutkitaan, mutta potilasjärjestöjen sekä myös minun kantani on, että kaikki hyötyvät eturauhassyöpäseulonnoista!

 

Tiedän tasan tarkkaan, että syöpälääkärit ja muut ”asiantuntijat” eivät ole kanssani samaa mieltä.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta eturauhassyövän seulonnoista ja ilman eturauhassyövän seulontaa en olisi näitä rivejä kirjoittamassa.

 

Myönnän, että eturauhassyövän seulonnoissa on tietty riski havaita tapauksia, jotka eivät lyhentäisi sen henkilön elinkaarta, jolta seulonnoissa havaittaisiin eturauhassyöpä.

 

Käsitän, että nämä tapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö niihin tapauksiin verrattuna, joille eturauhassyövän varhainen toteaminen on elinehto.

 

Minä kuulun niihin henkilöihin, joilla eturauhassyövän varhaistoteaminen oli elinehto!

 

PSA-tutkimus on veritesti, joka auttaa eturauhassyövän varhaistoteamisessa.

 

Vierailin tämän jutun valmistelussa Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen nettisivuilla ja huomasin, että järjestömme kanta eturauhassyövän seulontatutkimuksiin on ”laimentunut”.

 

En hyväksy eturauhassyöpäseulontojen vähättelyä, vaan kannustan 50 vuotta täyttäneitä miehiä hakeutumaan verikokeeseen, jossa tutkitaan PSA eli prostataspesifinen antigeeni.

 

Jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää, on PSA-tutkimuksiin hakeuduttava jo ennen 50 ikävuotta.

 

Olen elävä esimerkki – todellakin elävä – siitä, että eturauhassyöpäseulonnat ovat tarpeellisia.

 

On hyvä asia, että professori Anssi Auvinen työryhmineen on nyt saanut suurapurahan eturauhassyöpäseulontojen tarpeellisuudesta, mutta…

 

…minä en tarvitse euronkaan suuruista apurahaa siihen, kun totean, että eturauhassyövän seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää heti

Lauantai 8.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennyksen voi saada, jos teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta.

 

Kotitalousvähennyksen omavastuu 100 euroa ja enimmäismäärä 2 400 euroa/henkilö.

 

Omavastuu 100 euroa on kalenterivuosikohtainen. Voit siis maksaa useita eri kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ja omavastuu vähennetään vain kerran.

 

 

 

***************

 

Meillä tehtiin kuluneen kesän aikana remonttitöitä keittiössä ja yhdessä vessassa.

 

Perheen sisäinen työnjako meillä on se, että Rouva hoitaa remontit. Minulla ei riittäisi niiden hoitamiseen aika, ei kärsivällisyys ja ei myöskään taito.

 

Remontit onnistuivat hyvin ja hyvin onnistuivat myös remontteihin liittyvien kotitalousvähennysten järjestely Verohallinnon kanssa. On luonnollista, että Rouva hoiti Verohallinnon kanssa käydyt selvittelyt.

 

 

**************

 

 

Rouva meni Verotoimistoon ja minulta saamansa valtakirjan nojalla hoiti minulle täydet kotitalousvähennykset.

 

Kuten yllä jo totesin, niin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2.400 euroa.

 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia maksuja meillä oli runsaasti, mutta minulle Rouvan ja Verotoimiston virkailijan välisissä neuvotteluissa oli sovittu 5.555,20 euron suuruiset kustannukset, sillä niiden perusteella päästään hyvin lähelle tuota maagista 2.400 euroa.

 

Vähennykseen oikeuttavista kustannuksista hyväksytään kotitalousvähennykseksi 45 % eli minun tapauksessani 5.555,20 € x 0,45 = 2.499,84 €. Kun siitä summasta vähennetään kotitalousvähennyksen omavastuu eli 100 euroa, niin päästään 2.399,84 euroon! Käyttämättä jäi siis ainoastaan 16 senttiä!

 

 

*************

 

 

Juttu jatkui siten, että tuo summa lisättiin kuluvan vuoden verotuslaskelmaani. Laskelma merkitsi, että minulle maksettava eläkesumma pomppasi marras- ja joulukuulta aivan uusiin lukemiin, sillä sain kotitalousvähennyksen välittömästi hyödykseni.

 

Marras- ja joulukuussa pidätysprosenttini laski yksinumeroiseen %-lukuun!

 

On erikseen mainittava, että remonttihommista ”jäi hyvää” myös Rouvan verotukseen, sillä kotitalousvähennyksen henkilökohtainen katto tulee täyteen jo tuolla 5.555,20 eurolla.

 

 

 

*****************

 

 

Tämän jutun opetuksia ovat ainakin seuraavat kaksi seikkaa:

 

1.

Kannattaa teettää sellaisia töitä, joita on lueteltu tämän jutun ensimmäisessä kappaleessa.

 

 

2.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien tositteiden kanssa kannattaa välittömästi mennä Verotoimistoon ja sopia siellä loppuvuoden osalta verotuksen keventämisestä.

**************

 

Muistakaa nämä vinkit viimeistään silloin, kun ensi vuonna teetätte hommia, jotka mahdollistavat kotitalousvähennyksen hyödyntämisen!

-Esko Erkkilä-

Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla

Keskiviikko 3.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja jo työelämässä ollessani liikkunut Ullavalla ja tiennyt, että taidemaalari Veikko Vionoja on siellä syntynyt ja vaikuttanut.

 

Vasta nyt oli ”ohi ajaessani” aikaa ja mahdollisuus poiketa taiteilija Vionojan aikoinaan kesäasunnokseen hankkimalla paikalla, jota nykyisin kutsutaan Taide Vionojaksi.

 

Veikko Vionoja syntyi Ullavalla vuonna 1909 ja hän kuoli vuonna 2001.

 

Taidemaalari Veikko Vionoja sai Pro Finlandia –mitalin vuonna ja professorin arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1973.

 

 

Taide Vionoja sijaitsee Ullavan Haapalan kylällä melkein Kaustinen –Ylivieskan -tien varrella.

 

 

 

 

Taide Vionojalla oli 24.6. – 10.8.2014 välisenä aikana muoto- ja henkilökuvanäyttely, jossa oli esillä Veikko Vionojan teoksia.

 

Näyttelyjulisteessa on kuvattuna Vionojan maalaama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta.

 

Teos oli esillä myös näyttelyssä, mutta kun näyttelyssä ei saa valokuvata,  on tyydyttävä näyttelyjulisteessa olevaan kuvaan.

 

 

 

 

 

 

Taide Vionojan näyttelyrakennus on uustuotantoa 1990-luvulta, mutta se noudattelee sitä muotokieltä, jollainen oli taiteilijan synnyinkoti ja Vionojan äidin kotitalo Videnojan kylässä Ullavalla.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä oleva Korpelan talo on se rakennus, jonka Veikko Vionoja hankki kesäasunnokseen.

 

Rakennuksen historia ajoittuu n. sadan vuoden jaksoihin, sillä se on rakennettu vuonna 1760 Vetelin Pulkkisten kylään ja vuonna 1860 se purettiin ja rakennettiin uudestaan Perhoon.

 

Ullavalle rakennus siirrettiin taas siitä n. sadan vuoden kuluttua eli 1960!

 

On siinä rakennuksella historiaa; mitähän rakennukselle tapahtuu vuonna 2060!

 

 

 

 

 

 

Pihapiirin tuulimylly on peräisin Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Harmaa vilja-aitta on peräisin Ullavalta ja punainen vilja-aitta puolestaan Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä on vielä luhtiaitta ja se on alkujaan Ylistarosta.

 

 

Veikko Vionojan taiteessa näkyy keski-pohjalaisuus; se näkyy aihevalinnoissa ja värien käytössä. Monet Vionojan maalaukset ovat saaneet "kehykset", sillä hän maalasi paljon ikkunanäkymiä.

 

Suosittelen ensi kesänä poikkeamaan Taide Vionojalla, sillä taidemaalari Vionojan tuotanto on tutustumisen arvoista!

 

 

-Esko Erkkilä-