Isänmaalliset sanat

Keskiviikko 21.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalan suomalainen hautausmaa sijaitsee Niiralasta Sortavalaan saavuttaessa tien oikealla puolella.

 

Tie on vilkasliikenteinen ja hautausmaan kohdalla taitaa olla pysähtymiskieltomerkkikin, joten pysähtyminen hautausmaan kohdalle ei ole mahdollista.

 

Hautausmaalla käynnin pitää tapahtua Sortavalasta kohti Helylää ajettaessa. Vilkkaan liikenteen vuoksi ajoradan ylittämisessä on oltava varovainen.

 

Hautausmaa on päässyt pahoin painumaan "unhon yöhön", vaikka Sortavalasta lähtöisin olevat suomalaiset ja heidän jälkeläisensä käyvätkin aluetta siistimässä. Karjalan Liitto järjestää keväisin Sortavalan hautausmaalle siistimisporukoiden matkoja.

 

Hautausmaalla kannattaa oudommankin poiketa, sillä siellä on eräs erikoisuus.

 

Hautausmaalla on Vapaussodassa sekä Virossa ja Itä-Karjalassa 1919 taisteluissa puna-armeijaa vastaan kaatuneiden Sortavalan kaupungin asukkaiden muistoksi pystytetty hautamuistomerkki.

 

Muistomerkki on kestänyt Stalinin vainot, sillä muistomerkissä ei ole ristiä - Stalinhan määräsi tuhoamaan kaikki entisillä suomalaisalueilla sijainneet muistomerkit, joissa oli kuvattuna risti.

 

Vapaussodan uhrien muistomerkki on massiivinen moniosainen kivipaasi ja siihen on hakattu seuraavat sanat:

 

EI PELKURUUTTA PETTURUUTTA POVI TUNTENUT
SEN JOUKON,  JOKA KUMMUN  YÖHÖN TAAS  ON ASTUNUT
JA VAPAUTTAS  ISÄNMAA  JOS KONSA UHATAAN
ME  NOUSEMME JA KANSSAMME TAAS NOUSEE
SUOMENMAA!

*
1918

 

Suosittelen poikkeamista Sortavalassa Vapaussodan hautamuistomerkillä, sillä siellä on ehkä isänmaallisimmat suomenkieliset sanat, mitä koskaan hautamuistomerkkiin on hakattu.

 

-Esko Erkkilä-

Sortavala - suomalainen kaupunki, jota koskaan ei ole asein menetetty

Tiistai 20.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on Laatokan Karjalassa matkailleille suomalaisille tuttu kaupunki Laatokan luoteiskulmalla. Joukossamme elää hupeneva joukko suomalaisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia Sortavalasta.

 

Suomi on menettänyt Sortavalan Neuvostoliitolle kahdesti - ensimmäisen kerran Moskovan rauhassa 1940 ja toisen kerran Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

 

Puna-armeija ei ole milloinkaan pystynyt asein valtaamaan Sortavalaa Suomelta. Suomi valloitti Sortavalan Neuvostoliitolta vuonna 1941 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1944 saakka.

 

Sortavalassa on säilynyt suomalainen rakennuskanta hyvin, sillä valtausvaiheessa 1941 suomalaiset säästivät kaupungin tuhoamiselta. Mannerheim oli antanut ehdottoman kiellon, että...

Lue lisää »

Hieno matka Laatokan Karjalaan

Lauantai 17.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin viiden päivän turistimatkalle Laatokan Karjalaan.

 

Kyseessä oli Vihdin Liikenteen ja VL-Matkojen toteuttama matka.

 

Matkaseurue koostui hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista matkaajista. Olen osallistunut näille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamille matkoille siten, että nyt taisi olla kyseessä jo seitsemäs matka. Olemme matkailleet pääsääntöisesti Venäjällä, mutta jonain vuonna olemme käyneet tai ainakin piipahtaneet myös Baltiassa.

 

Matkamme suuntautui tällä kerralla Niiralan kautta Sortavalaan, Petroskoihin, Kontupohjaan, Karhumäkeen ja sieltä Porajärven sekä Jänisjärven kautta takaisin Niiralan raja-asemalle.

 

Saimme nähdä suurvallan hylkäämiä sivukyliä, rappeutuvaa infraa, mutta myös elämää uhkuvaa Petroskoita.

 

Matka Laatokan Karjalaan on aikamatka menneisyyteen. Vanhemmiten sillekin alkaa antaa arvoa, vaikka paikallisille se merkitsee heikkoa toimeentuloa ja heikentyviä tulevaisuuden näkymiä.

 

Matkan anti on vielä nyt jäsentymättömänä mielessä, mutta pyrin jatkossa käsittelemään niitä asioita, jotka matkalla tulivat esille.

 

-Esko Erkkilä-

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »