Miksi näköispressua ei käytetä?

Lauantai 14.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja sen toimittaja Aki Taponen ovat viime päivinä tarttuneet Tampereella ajankohtaiseen ongelmaan, joka toki on luonteenomaista ongelmissa rypevälle Tampereen kaupungille.

 

 

Tampere rypee taloudellisissa ongelmissa jo ties monettako vuotta, kun kaupungin päättäjiltä puuttuu taito ja ilmeisesti halukin puuttua maamme toiseksi suurimman kaupungin talousongelmiin.

 

 

Mutta nyt siihen ongelmaan, johon Aamulehti ja eritysesti sen toimittaja Aki Taponen ovat puuttuneet.

 

 

 

 

 

 

Kyse on Tampereen Raatihuoneen ulkoasun korjaamisesta, joka työ on peitetty surkealla pressulla.

 

 

Raatihuoneen ulkoasun korjaaminen sinänsä on paikallaan, mutta ihmeellistä on, että korjaustyöt suojataan repaleisella pressulla, kun tiedämme kaupungin varastolla lojuvan Raatihuoneen koko julkisivun peittävän suojapressun!

 

 

Aikoinaan hankitun näköispressun asentaminen työmaan suojaksi olisi maksanut ehkä kymppitonnin, mutta kun rahaa ei kuulemma tähän hommaan ole!

 

 

Syksyllä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuodaan ratikkahanke, jonka todellisena hintalappuna tulee olemaan 600 miljoonaa euroa – silloin Tampereen vihreät ja muut valtakoalition osapuolet eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä!

 

 

Vaadin kahta asiaa;

 

 

• Tampereen kaupunki hankkikoot Raatihuoneen suojaksi sen näköispressun, joka lojuu jossain kaupungin varastolla

• ratikkahanke vedettäköön pois  ja esitän, että:

Ratikkarahoilla rahoitetaan tamperelaisille ilmainen joukkoliikenne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistan sen aamun!

Perjantai 15.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämä juttuni olisi pitänyt ilmestyä jo toissapäivänä – toissapäivänä sen vuoksi, että silloin tuli kuluneeksi 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä.

 

 

Huhtikuun 13. päivänä 1976 tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli 40 ja loukkaantui 60 ihmistä.

 

 

Surullista oli, että kaikki surmansa saaneet olivat naisia ja useimmat heistä perheellisiä.

 

 

Räjähdys tapahtui klo 07.42 ja muistan hyvin sen aamun.

 

 

Työpaikkani oli silloin Seinäjoella ja menin tavalliseen tapaan autollani töihin Seinäjoen keskustassa silloisen Helsingin Osake-Pankin talossa sijainneelle Raision konttorille.

 

 

Pysäköin autoni omalle paikalleni talon pysäköintitasanteella ja olin lähdössä kerrosta ylempänä sijainneelle konttorille.

 

 

Oli kuulas kevätaamu ja kaikkialta kuului ambulanssien sekä muiden hälytysajoneuvojen tauoton hälytysääni.

 

 

Menin konttorille ja me kaikki työtämme aloittamassa olleet olimme ymmällä, että mistä on kyse, sillä hälytysajoneuvojen äänet vaan voimistuivat.

 

 

Siihen aikaan ei ollut matkapuhelimia ja eikä nettiä, joten tilanteen selviämiseen kului aikaa.

 

 

Olimme niin työorientuneita, että meillä – puolentusinalla Raision eri yksiköiden myyntihenkilöillä – ei ollut edes radiota työpaikalla.

 

 

Kesti varmaan puolisen tuntia, kunnes radioiden ääressä olleet asiakkaamme soittivat ja kertoivat tapahtuneesta.

 

 

Järkytyimme, sillä muutamilla konttorimme työntekijöistä oli läheisiä Lapualla ja kuuluihan Lapua meidän kaikkien myynti- sekä vastuualueelle.

 

 

**************

 

 

 

Olin Seinäjoella toimiessani Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeri ja järjestimme parisen vuotta räjähdyksen jälkeen kokoontumisen Lapualla. Kokoontumiseemme kuului tutustuminen uudelleen rakennettuun Lapuan Patruunatehtaaseen.

 

 

Tutustuimme ”hajasijoitettuun” tehtaaseen, sillä nyt patruunatehtaan toiminnot oli hajasijoitettu pieniin yksiköihin hiekkakankaalle Lapuan Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

 

Nykyisin entinen Lapuan Patruunatehdas – paikkakunnalla lempinimi ”Paukku” – kuuluu pohjoismaiseen Nammo-konserniin.

 

 

Nammo-konsernin suomalaistehtaat sijaitsevat Lapualla, Laukaassa ja Sastamalassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereelle mahdollisesti rakennettava ratikka saisi monille joukkoliikenteen asiakkaille aikaan melkoisen vaihtoruletin

Tiistai 12.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa ratikkaa, joka kulkisi käytännössä edestakaisin 23 kilometrin pituista reittiä.

 

 

Käytännössä yksi raidelinja saattaa palvella sen varrella asuvia, mutta vähänkään linjasta sivussa asuvat joutuisivat läpikäymään melkoisen vaihtoruletin. Ongelma tuplaantuisi, jos tämmöisen henkilön työpaikka olisi myös etäällä ratikkareitistä

 

 

Otan esimerkiksi oman perhekuntani, jonka ainoa työssäkäyvä eli nuorimies tulisi kokemaan ratikan aiheuttaman vaihtoruletin koko kaameudessaan.

 

 

Nuorimiehemme asuu kotonaan Palokalliolla ja käy töissä Tesomalla. Nyt hän pääsee kotoa työpaikalleen yhdellä ja samalla bussilla, mutta ratikka toisi työmatkaan paljon mutkia.

 

 

”Ratikkatilanteessa” miehen matka sujuisi aluksi bussilla Tampereen keskustaan jollekin ratikan ”lajittelukeskukselle”.

 

 

Ratikan lajittelukeskukselta matka jatkuisi jonnekin Pispalan seutuville ratikalla ja siellä pitäisi jäädä pois ratikasta ja taas olisi vuorossa ratikan toinen lajittelukeskus.

 

 

Pispalan seutuvilla sijaitsevalta ratikan lajittelukeskukselta miehemme matka jatkuisi taas bussilla ja nyt päätepiste olisi Tesoma.

 

 

Työpäivän jälkeen ”bussi – lajittelukeskus – ratikka – lajittelukeskus – bussi” -ruljanssi pitäisi läpikäydä toisinpäin!

 

 

Aikaa kuluisi ja vaikeuksia kertyisi oikein kunnolla!

 

 

Ratikka merkitsisi suunnatonta kulkuyhteyksien heikentymistä siis niille henkilöille, jotka asuvat etäällä ratikkareitistä ja erityistä olosuhteiden heikentymistä se merkitsisi niille, joilla myös työpaikka sijaitsee etäällä ratikkareitistä!

 

 

Olen entistä vakuuttuneempi, että ilman ratikkaa olisi viisaampaa ja saisimme…

 

 

…ratikkarahoilla ilmaisen joukkoliikenteen Tampereelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan remontointia on aikaistettava 20 vuodella, jos ratikka tulee ja tämä taas kohottaisi ratikkakustannusta miljoonilla!

Lauantai 26.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkauskovaiset jankuttavat edelleen, että ratikkahanke maksaisi vain 250 miljoonaa euroa.

 

 

He unohtavat tai eivätkö edes tiedä, että julkisuudessa tarjoiltuun 250 miljoonaan sisältyy ainoastaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat.

 

 

Muistan pari vuotta sitten kuvan, jossa kaksi ratikkauskovaista istui hangessa ja olivat matkustavinaan ratikalla – hangessa istuminen on hyydyttänyt terveen ajattelukyvyn.

 

 

***************

 

 

Meillä ”järkiratikkalaisilla” on ollut koko ajan tiedossa, että Hämeensilta on remontoitava, jos kaupunkiin halutaan ratikka. Näin on tehtävä, sillä Hämeensillan kantokyky kun ei riitä kahdelle ratikalle ja niin kai joskus tulisi tapahtumaan, jos ratikka Tampereelle tulisi.

 

 

Kiitokset ”Tamperelainen” –lehdelle, joka toi asian esille jutussaan 23.3.2016.

 

 

Jutussa todetaan, että Hämeensillan remontti ei suinkaan olisi ainoa operaatio, joka Hämeenkadulla pitäisi tehdä, jos ratikka rakennettaisiin.

 

 

Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen toteaa Tamperelaisen uutisen mukaan, että Hämeensilta on vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

 

 

Pelkkä Hämeensillan remontti maksaisi nykyisen kustannusarvion mukaan n. 4 miljoonaa euroa, mutta kun käytetään Tampereen hommista tuttua Tampereen kerrointa eli x 2, niin ollaan luvussa 8 – 10 miljoonaa euroa.

 

 

Olen julkisuudessa käyttänyt Tampereen ratikan kustannusarviona 500 – 600 miljoonaa euroa, mutta kun nyt näihin melkein päivittäin ilmeneviin uusiin kustannustekijöihin paneutuu, Tampereen ratikkakustannus alkaa hipomaan miljardia eli 1.000 miljoonaa euroa.

 

 

Summalla saisimme Tampereelle ilmaisen joukkoliikenteen ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eli toteamukseni…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne

 

 

…on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetää vakavaksi, jos omakotitalon tonttivuokra kymmenkertaistuu!

Perjantai 25.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tunnettu Caruna-korotuksia suuremmista hinnankorotuksistaan.

 

 

Surkeana esimerkkinä Tampereen hinnankorotuksista on Teiskon alueen joukkoliikennehintojen korottaminen.

 

 

Vuokrasopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tapahtuneet tonttivuokrien hinnankorotukset ovat kuulopuheiden mukaan sellaisia, että entiseen vuokrasummaan lisätään yksi nolla summan perään.

 

 

Tietääkseni vuokrankorotukset koskevat niin kerrostaloja, rivitaloja kuin valitettavasti myös omakotitaloja.

 

 

Kerrostaloissa vuokrankorotukset ”leivotaan” yhtiövastikkeisiin, mutta omistusrivitaloissa ja omistusomakotitaloissa vuokrankorotukset omistajat joutuvat maksamaan erillislaskuilla.

 

 

Varmistin viime vuonna maksamamme omakotitalomme tonttivuokran ja se oli tarkalleen 551,62 euroa.

 

 

Jos viime vuonna maksamassamme tonttivuokrassa pilkkua siirretään yhden numeron verran oikealla, on summa 5.551,62 euroa!

 

 

Ei hymyilytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee!

Torstai 11.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi ratikkaa koskevan mielipidekirjoitukseni tiistaina 9.2.2016.

 

 

Julkaisin sen eilen omilla fb-sivuillani sekä myös näillä nettisivuillani – se julkaistiin myös Tampereen Keskustan fb-sivuilla.

 

 

Eräs fb-kaveristani jakoi sen myös ”Ratikka Tampereelle” –fb-sivuille ja siitäkös elämä nousi. 

 

 

Hyvä että jakoi ja hyvä, että älämölö nousi, sillä nyt saatiin kunnon aihe täysin tarpeettomasta Tampereen ratikasta.

 

 

******************

 

 

Syyllistyn nyt hieman epäasialliseen juttuun, kun muistelen jonkun parkettien partaveitsen kertoneen, että hän kysyy aina tanssiin hakemaltaan naiselta, että mennäänkö heti huoneeseeni ja tehdään temput.

 

Parkettien partaveitsi jatkoi, että kyllä tulee korvilla, mutta on hän saanut naidakin!

 

 

Ratikkajutustani saamani palautteen pohjalta totean, että paljon on tullut ratikkauskovaisilta moitteita, mutta vielä enemmän olen saanut tunnustusta kirjoituksestani!

 

 

*****************

 

 

Uskon, että  mielipidekirjoitukseni tuloksena monet ratikkaan kriittisesti suhtautuvat uskaltavat nyt tulla mielipiteineen julkisuuteen ja saamme torpattua täysin turhan hankkeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!

Keskiviikko 10.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen ”Lukijalta” –palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa esitän, että ratikkaan suunnitelluilla rahoilla järjestettäisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle.

 

 

Mielipidekirjoitukseni kuului näin:

 

********************

 

Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne

Tampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa.

Viime vuoden toimintamenoiksi ennustettiin 55 miljoonaa ja toimintatuloiksi 43 miljoonaa eli ainoastaan 78,2 prosenttia toimintamenoista saatiin katettua joukkoliikenteen tuloilla.

Vuoden 2016 "tappiotavoite" on sama eli tarkalleen 11,997 miljoonaa euroa joten tarkoitus on jatkaa samalla tappiotasolla.

Kahdentoista miljoonan euron tappio on suuri summa, mutta se ei riitä edes suolarahoiksi, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

Tiedämme, että ratikkaratkaisun kustannukset ovat vähintään 400 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti 600 miljoonaa euroa, kun huomioidaan ratikan rakennuskustannukset, kaluston hankintakustannukset sekä kaupunki-infraan tarvittavat muutokset. Tämä merkitsee, että on perusteltua harkita muita vaihtoehtoja.

Koska ratikkarahoja ei tipu taivaasta, vaan jokainen euro on tamperelaisten maksettava, on ilmaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen Tampereen nykyisellä kalustoratkaisulla yhtä edullinen kuin ratikkaan panostaminen.

Neljänsadan miljoonan euron kustannus merkitsee ilman korkokustannuksia kymmenen vuoden ajalla vuosittain tasaerin 40 miljoonaa euroa ja 600 miljoonan euron suuruinen ratikkapanostus 15 vuoden "kuoletuksella" samaista 40 miljoonan euron rasitusta tamperelaisille veronmaksajille.

Tampereen joukkoliikenteen toimintamenojen ennakoidaan vuonna 2016 olevan 56,3 miljoonaa.

Kun nykyiseen 12 miljoonan suuruiseen joukkoliikenteen tappioon lisätään ratikan aiheuttama vuotuinen kustannus eli 40 miljoonaa, päästää lukuun 52 miljoonaa euroa.

Toimintoja tehostamalla ja bussikaluston kaavaillulla ulkoistamisen kasvattamisella saadaan kurottua tuo 4 miljoonan euron vuotuinen ero umpeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että ratikkapanostuksella on Tampereella mahdollista taata ilmainen joukkoliikenne jopa vuoteen 2031 saakka.

Tekninen kehitys on niin nopeaa, että 2030-luvulla voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa uudempia ratkaisuja kuin ratikka.

Vähintä, mitä Tampereen päättäjät nyt voivat tehdä, on siirtää ratikkapäätös 9.huhtikuuta 2017 valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta tamperelaiset saisivat aidosti päättää, että halutaanko Tampereelle ratikka vaiko ilmainen joukkoliikenne.

Esko Erkkilä

Tampere

Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"

Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!

 

 

Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.

 

 

Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.

 

 

Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.

 

 

Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.

 

 

 

 

 

 

Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi.  Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:

 

• eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat ”kolmen lukon takana”
  • pääministerin perusteltu aloite
  • eduskunnan pitää todeta asia ja yhtyä pääministerin perusteltuun aloitteeseen
  • presidentin hajottamispäätös ja päätös uusien vaalien järjestämisestä

• jos presidentti ja hallitus ovat jostain asiasta erimielisiä, on ratkaisuna se, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon ja eduskunta päättää sen jälkeen koko asian = ei ole siis samantekevää, kenelle eduskuntavaaleissa äänensä antaa!

• näkökohtia puhemiehen roolista
  • puhemies on parlamentarismin ylin valvoja
  • puhemiehen pitää tietoisesti ajatella eduskunnan aseman säilyttämistä
  • puhemiehen valta on piilevää, menettelytapoihin perustuvaa
  • puhemiehen etiikka vaatii, että päätöksiä edeltää riittävän pitkät käsittelyajat
  • puhemies on koko eduskunnan puhemies

 

 

 

 

 

 

Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia

 

• eduskunnan kyselytunti on tietyllä tavalla ”opposition kyselytunti”
  • kun demarit viime kaudella valittivat Heinäluomalle, että he saavat esittää liian vähän kysymyksiä kyselytunnilla, niin Heinäluoma oli vastannut ”hommatkaa itsenne oppositioon”!

• presidentin syrjäyttäminen EU-päätöksenteosta ei ollut hyvä asia
  • nyt presidentin kyky johtaa maan ulkopolitiikkaa heikkenee, kun hän ei osallistu EU-politiikkaan

• pääministerillä on liikaa tehtäviä ja se merkitsee, että pääministerin valta valuu avustajille

• jos hallitus jättää työnsä kesken, niin pitää etsiä uusia hallituskokoonpanoja – ei hajottaa eduskuntaa

• Heinäluoma on edustuksellisen demokratian kannattaja ja ei pidä kansanäänestyksiä hyvänä ratkaisuna
  • päättäjällä pitää olla tietoa

• Heinäluoma kaipaa komiteatyöskentelyä hyvänä tapana valmistella ja käsitellä asioita
  • EH pitää ruotsalaista ”diskuteeraamista” hyvänä

 

 

 

 

 

 

Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.

 

Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!

 

 

Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie"

Lauantai 26.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva vanha suomalainen sananlasku tulee mieleen, kun vertailee joulukuussa 2011 Etelä-Afrikan Durbanissa päättyneen kansainvälisen ilmastokokouksen päätöksiä nyt Pariisissa päättyneen vastaavan kokouksen päätöksiin.

 

 

Durbanin kokouksen päätöksillä Suomelle tuli rajusti turpaan, sillä Suomen metsien hiilinielusta tuli päästö!

 

 

On selvää, että Durbanin tapaiseen päätökseen Suomen osalta jouduttiin vain siksi, että siellä Suomen valtuuskuntaa johti Vihreitten Ville Niinistö.

 

 

****************

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Durbanin ilmastokokouksen päätöksiä joulukuussa 2011 näin:

 

 

”Ei tällä ole yleisen oikeudenmukaisuuden ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä”.

 

 

”Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella kaikin käytössä olevin keinoin mutta joku roti hallituksellakin pitäisi olla Suomen etujen puolustamisessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt tehnyt näyttävän irtioton edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomen metsien biologinen hiilinielu ei voi yhtäkkiä muuttua laskennalliseksi päästöksi. Se on kuitenkin selvää, että tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, Marttila jatkoi vuonna 2011.

 

 

”40 miljoonan puukuutiometrin hiilinielun markkinahinta olisi nykyisellä EU:n päästökauppajärjestelmän 8 euron hinnalla n. 300 miljoonaa euroa ja 25 eurolla jopa 1.000 miljoonaa euroa. Palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta ja metsiemme kasvusta saamme nyt kymmenien miljoonien eurojen laskun”, Marttila päivitteli Durbanin sähellyksen jälkeen.

 

 

 

 

Suomalaisten onneksi hiljattain päättyneen Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi keskustalainen Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen kokouksen lopputulokset olivat Suomen kannalta tyystin toisenlaiset kuin Ville Niinistön tyrimien Durbanin kokouksen päätökset vuonna 2011.

 

 

Pariisin ilmastokokous oli YK:n 21. ilmastokokous, jossa saavutettua sopua voidaan pitää historiallisena.

 

 

Metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että globaali linjaus metsien hoidon ja kestävän metsätalouden merkityksestä hiilinielun ylläpitäjänä pysyi sopimuksessa loppuun asti.  

 

 

Uutta on se, että myös maatalous tunnustetaan osana ratkaisua. Ruokaturvan rooli sopimuksessa on selkeä. Sekä metsien rooli että ruokaturva kirjattiin perussopimukseen.

 

 

– Maan hiilinielu tarvitsee tuottavan maan, jota ilmastonmuutos uhkaa. Ilahduttavaa oli seurata maatalouden vahvaa nousua. Maatalous nähtiin monissa puheissa ensi kertaa myös keskeisenä osana ratkaisua. Ei vain ruuantuottajana mutta myös hiilen sitojana, kiittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

 

 

– Oli aistittavissa, että Pariisissa päästiin lähemmäs maa- ja metsätalouden erityispiirteitä. Sektoreitamme ei enää rinnasteta suoraan pelkkiin ihmistoiminnan päästöihin, vaan ne ymmärretään osana yhteistyötä luonnon kanssa. Toimemme eivät enää ole samassa korissa piipputeollisuuden kanssa, toteaa Pietola.

 

 

Kiitokset kaikkien suomalaisten – yllätys, yllätys myös Vihreitten – kiittämälle Pariisin ilmastosopimukselle on sulka hattuun myös pääministeri Juha Sipilälle, joka hallitusta muodostaessaan yhdisti maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät.

 

 

Ministeripestien yhdistämisellä saavutettiin se etu, että nyt myös ympäristöministeri toimii aidosti suomalaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaa olla aika suunnitella ensi kesän kesäteatterikäyntejä

Keskiviikko 11.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme marraskuun alkupuolta ja juttuni otsikko saattaa hämmentää – joko nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi kesän kesäteatterikäyntejä?

 

 

Kirjoitan ”ensi kesän kesäteatteriajatuksia” yhdistyksen puheenjohtajana - yhdistyksen, jonka tapana on järjestää jäsenilleen ainakin yksi kesäteatteritapahtuma.

 

 

**************

 

 

Viime kesänä oli suorastaan (surku)hupaisaa vastaanottaa monenlaisia kesäteatteritarjouksia vielä joskus kesäkuussa ja taisipa jokunen kesäteatteritarjous tulla sähköpostiini vielä heinäkuussakin.  Jos kesäteattereiden vastuuhenkilöt ajattelevat, että yhdistykset tekevät kesäteatteripäätöksensä vielä toukokuussa tai jopa sen jälkeen, he eivät paljon osaa arvostaa kohderyhmänsä toimintaa.

 

 

Opetus 1.

 

Kesäteatterit: Olkaa ajoissa kertomassa yhdistyksille tarjontaanne!

 

 

**************

 

 

Suomen kesä on sääolosuhteiltaan hieno, mutta joskus kuitenkin sade yllättää.

 

 

Sateen mahdollisuus on aina yhdistyksen vastuuhenkilön mielessä, kun tehdään päätöstä, että mihin suuntaan bussin nokka ohjataan, kun lähdetään kesäteatteriin.

 

 

Yhdistyksen jäsenet kyllä ymmärtävät sääriskin, mutta kuitenkin ”sade-esityksen” aikana tuntuu, että sateessa kastuminen on yhdistyksen vstuuhenkilöiden vika.

 

 

Opetus 2.

 

Ainakaan minä en halua olla osallisena sellaisen kesäteatteriesityksen varaamisessa, jos teatteriesitys tapahtuu avoimen taivaan alla!

 

 

 

 

 

 

Mallikas kesäteatterikatsomo on Hämeenkyrön Heiskalla!

 

 

 

***************

 

Kesäteatteriyleisö kaipaa teatterikappaleelta letkeää ja rentoa menoa – yleisölle tulee suorastaan paha olo, jos kesäteatteriesitys on liiaksi kantaaottava tai jonkun ”suuren kulttuuripersoonan” hengentuote.

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki vuonna 2014 kesäteatteriretken Kauhajoelle, jossa Teatteri Kajo esitti ”Lakeuksien lukko” –esityksen.  Teatteriesitys ja retkemme oheisohjelma saivat jäsentemme tunnustuksen.

 

 

Viime kesänä teimme myös onnistuneen kesäteatteriretken ja nyt Hämeenkyrön Heiskalle, jossa saimme seurata Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n tuottaman ”Ikkunaprinsessa” –esityksen.   

 

 

Ikkunaprinsessa oli mukavaa seurattavaa – se oli mukavaa seurattavaa meille, jotka tunnemme teatterikappalessa käsiteltyjä seikkoja, mutta se oli mukavaa seurattavaa myös niille, jotka eivät ole tarkasti perillä hämeenkyröläisistä sattumuksista.

 

 

Opetus 3.

 

 

Kesäteatteriesityksen pitää olla viihdyttävä!

 

 

****************

 

 

Kiitän turkulaista Samppalinnan Kesäteatteria, joka muutama päivä sitten otti minuun yhteyttä puhelimitse sekä pyynnöstäni myös sähköpostitse ja esitteli ensi kesän ohjelmistoonsa tulevaa ”Nunnia ja Konnia” –esitystä.

 

 

Kysyin, että ketkä näyttelijät tulevat esiintymään keskeisissä rooleissa, mutta teatterin myyntihenkilö totesi, että lopullisia kiinnityksiä ei ole vielä tehty.

 

 

Varmistin, että Samppalinnassa on katettu katsomo ja kun siellä varmasti tulee olemaan nimekäs esiintyjäjoukko, niin olisikohan ensi kesänä kesäteatterimatkamme suuntana Turku!

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Sunnuntai 8.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikossa kertomani vanha viljakkalalainen sananlasku tuli mieleen, kun eilen aamulla sain tiedon, että hallituskriisi on ohi ja Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta sekä 15 sote-aluetta.

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osoitti, että suomalaiset voivat luottaa häneen.

 

Sote-alueiden lukumäärään keskittyneen kiistan sivujuonteena Sipilä pystyi neuvottelemaan maakuntien Suomelle elintärkeän asian eli itsehallintoalueet.

 

Pidän kahdeksantoista itsehallintoalueen saamista kansalaisten kannalta tärkeämpänä seikkana kuin sote-alueiden lukumäärää.

 

Viimeistään nyt voidaan laajalti tunnustaa, että bisnesmaailman opit soveltuvat myös valtakunnan asioiden hoitamiseen.

 

 

Edellinen vaalikausi meni neljän vuoden ajaksi täydelliseksi vatuloinnoksi, kun johtajuutta ei löytynyt Kataiselta eikä Stubb´lta.

 

 

Nyt johtajuutta löytyy!

 

 

******************

 

 

Ratkaisuun pääseminen oli suuri pettymys oppositiolle ja myös valtaosalle mediaa.

 

Kaikenmaailman tehyt ja muut mielestään asiantuntijatahot ovat kritisoineet tehtyä päätöstä.

 

Päätöksessä ei ole esim. Tehyllä pienintäkään sananvaltaa eli olkoot hiljaa.

 

Oppositiopuolueista Vihreät ovat mekkaloineet eniten ja se heille suotakoon, sillä Vihreät ovat käsittääkseni viimeiset, jotka pääsevät vallankahvaan, kun Keskusta on piikkipaikalla laittamassa Suomea kuntoon.

 

Kiitokset Juha Sipilälle ja kiitokset koko sille taustatiimille, joka oli tiukkojen neuvottelujen aikana puheenjohtajamme apuna!

Suomi kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteen tappioennuste ensi vuodelle on 12.000.000 euroa

Torstai 5.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen jäsenenä Tampereen eläkeläisvaltuustossa, joka piti syyskokouksensa Tampereen valtuustosalissa 29.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisimman esityksen eläkeläisvaltuustossa piti joukkoliikennepäällikkö

Mika Periviita.

 

 

Periviita taustoitti asiaansa katsauksella toimintaympäristön muutosnäkymillä 2016 – 2018.

 

 

Muutosnäkymistä miinusta merkitsevät kireä ja kiristyvä kuntatalous sekä leikkaava valtiontalous.

 

 

Positiivisena Periviita näki maltillisen kustannuskehityksen eli maltilliset palkkaratkaisut sekä polttoaineen todennäköinen maltillinen hintakehitys.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen menot tulevat talousarvioesityksen mukaan olemaan n. 56 M€  ja ne koostuvat pääosin liikenteen ostamisesta (52 M€).

 

Taksaostot liikennöitsijöiltä ja VR:ltä ovat noin miljoona euroa ja sama summa menee myös R-kirjalle ja muille lippuja myyville tahoille myyntipalkkioina.

 

Joukkoliikenteen ICT maksaa runsaan millin ja markkinointiin sekä tiedotukseen kuluu yhteensä vajaa milli.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen tuloista saadaan lipputuloista hieman yli 39 M€ ja valtiolta saatava tuki on n. 2 M€.

Kysyin Periviidalta, että kuinka paljon lipputuloista saadaan kertalippujen myynnistä ja yllätyin, että summa on peräti 5,5 miljoonaa euroa. Kertalippujen myynti on siis Tampereen kaupungille edullista, joten sen osuutta Tampereen joukkoliikenteen tulonmuodostuksessa pitää kunnioittaa.

 

 

Ympäristökunnilta veloitetaan 2,5 M€ ja muita tuloja on puolisen miljoonaa euroa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tulot ovat ensi vuoden talousarvion mukaan 44 M€.

 

 

 

 

 

 

Lopputulema tästä numeroleikistä on, että Tampereen joukkoliikenteen toimintakate jää miinukselle 12 M€ eli suomeksi sanottuna ensi vuoden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa tappiolla.

 

 

Haluaisin korjata tämän dian alalaidassa olevan toteamukseen seuraavaan muotoon:

 

”Joukkoliikenteen subventio on 21 – 22 % eli vain n. 80 % toimintamenoista katetaan tuloilla.”

 

 

******************

 

 

Kahdentoista miljoonan euron suuruinen tappio on pientä alkusoittoa sille, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto tiedostaa tämän, kun valtuutetut ovat päättämässä ratikan jatkosuunnitteluun ehdotetusta viidestä miljoonasta eurosta, joista Tampereen kaupungin osuus olisi 2,5 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Katkennut linja - puhutteleva muistomerkki

Torstai 15.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tällä saitilla kirjoittanut ennenkin – 7.9.2014 – M/S Estonian muistoksi Tallinnaan pystytetystä ”Katkennut linja” –muistomerkistä.

 

 

Pyrin aina Tallinnassa käydessäni poikkeamaan muistomerkillä ja niin tein viime viikollakin, kun perjantaina 9.10.2015 pysähdyin tälle mittavalle muistomerkille.

 

 

 

 

 

Muistomerkki on pystytetty 28.9.1994 tapahtuneen M/S Estonian merionnettomuuden muistoksi – onnettomuudessa hukkui 852 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki on kaksiosainen ja tällä kaksiosaisuudelle se kuvaakin sen linjan katkeamista, joka Tallinnan ja Tukholman välillä tapahtui tuona syyskuisena yönä vuonna 1994.

 

 

 

 

 

 

”Katkennut linja” on pystytetty Tallinnan Suuren Rantaportin bastionille Linnahallin raitiovaunupysäkin lähelle.

 

Muistomerkkiin kuuluu kuvassa näkyvä yksinkertainen risti.

 

 

 

 

 

 

Poikkesin muistomerkillä varhain aamulla 9.10.2015 ja silloin siellä oli kaksi seppeltä, joiden tuojat olivat kunnioittaneet M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneita.

 

 

Vasemmalla oleva seppele oli Eesti Mereakadeemian laskema ja sen seppelnauhassa luki:

 

 

”Estonia katastroofis hukkunuid”

 

 

Oikeanpuoleisessa seppeleessä ei ollut seppelnauhatekstiä, mutta seppelnauhojen värityksestä saattoi päätellä, että kyseessä oli Tallinnan kaupungin laskema seppele.

 

**************

 

Uskon, että lähes meillä kaikilla on muistikuva niistä hetkistä, jolloin saimme tiedon Estonia onnettomuudesta.

 

 

Tallinnassa käydessä on paikallaan käydä viettämässä hiljainen hetki M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneiden muistolle ”Katkennut linja” – muistomerkin äärellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkosen muistomerkki Finlandia-talon lähellä koostuu useasta osasta

Torstai 4.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiseen kokoukseen Hotel Scandic Park´ssa Helsingissä 27.5.2015.

 

 

Varasin hyvin aikaa ja sen vuoksi minulla oli hetki aikaa tutustua Hakasalmen puistossa Mannerheimintien varrella, hieman Finlandia-talosta pohjoiseen sijaitsevaan Urho Kekkosen muistomerkkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki koostuu oikealla näkyvästä vesialtaasta, neljästä pylväiden päässä sijaitsevasta prossisesta kädestä sekä kallioon hakatusta tekstistä:

 

URHO KEKKONEN  1900 – 1986

 

 

 

 

 

 

Kädet ovat kahdeksan metriä korkein pylväiden päissä ja ne kuvaavat sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi vahvan tahtonsa käsiensä kautta.

 

 

 

 

 

 

Lähikuva yhdestä kädestä.

 

 

 

 

 

 

Olen aiemminkin havainnut Urho Kekkosen nimen kalliossa, mutta vasta nyt ehdin paneutumaan asiaan kunnolla.

 

 

 

Teoksen suunnittelukilpailun voitti 1997 Pekka Jylhä, joka oli nimennyt ehdotuksensa ”Lähde”.

 

 

Virallisesti kyseessä on ”Lähde/UKK muistomerkki” ja se paljastettiin vuonna 2000 eli sata vuotta Urho Kekkosen syntymän jälkeen.

 

 

 

 

Opin taas kerran, että Helsingissä on paljon tärkeitä kohteita, joihin maalaispoika ei ole ehtinyt tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virossa kädentaidot ovat kunniassaan

Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomessa järjestettävillä erilaisilla kädentaitomessuilla näkee toinen toistaan taidokkaampia tuotteita.

 

 

Sama juttu on myös Virossa, mutta siellä ehkä panostetaan tavaroiden käyttöarvoon enemmän.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakatsaus Tyrin Kukkamarkkinoilla 16.5.2015 näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

Monen mielessä on ehkä mallivarkaus näistä kukkatelineistä.

 

 

 

 

 

 

Kivisieniä!

 

 

 

 

 

 

Paloauto ja muita puuleluja.

 

 

 

 

 

 

Puuastiat alkavat ainakin Suomessa olla harvinaisuuksia.

 

 

 

 

 

 

Kauniita liinoja.

 

 

 

 

 

 

Mattoja.

 

 

 

 

 

 

Keramiikkatuotteita en yleensä tutkaile, mutta tällä osastolla ne olivat niin taidokkaita ja uniikkeja, että niistä piti ainakin kuva ottaa.

 

 

 

****************

 

 

 

Olen aikaisemminkin todennut, että Virossa pienet yhden miehen yritykset tekevät taidokkaita metallitöitä, jotka soveltuvat koriste-esineiksi, mutta myös käyttöesineiksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Myös tässä esitellyt tuotteet ovat eräs syy käydä Tyrin Kukkamarkkinoilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-