Tyrin kukkamarkkinoilla myydään paljon muutakin kuin kukkia ja taimia!Maanantai 1.6.2015 - -Esko Erkkilä- Tyri on n. 6.000 asukkaan kaupunki satakunta kilometriä Tallinnasta etelään.
Tyriä kutsutaan Viron ”kevätkaupungiksi”.
Tyrissä järjestetään toukokuun puolenvälin tietämillä ”Tyrin kukkamarkkinat” ja olen päässyt perhekuntani kanssa osallistumaan niille jo puolenkymmentä kertaa.
Tyrin kukkamarkkinat avaamat meillä trekoolin kevään!
Vierailimme Tyrin kukkamarkkinoilla tänä vuonna toukokuun 16. päivänä.
Tyrin kukkamarkkinoilla on runsas kukka- ja taimitarjonta, mutta tässä jutussani keskityn esittelemään sitä kaikkea muuta tarjontaa, joka Tyrin kukkamarkkinoille on ominaista:
Elintarvikkeet ja niiden myynti ovat tärkeällä sijalla Tyrin kukkamarkkinoiden tarjonnassa.
Suomalaista kummastuttaa, että elintarvikkeet ovat kuumassakin markkinasäässä ilman minkäänlaisia kylmälaitteita – EU:ssa säädösten tulkinta on kovin erilaista eri maissa.
Palmikoitu ”patsijuusto” 20,00 €/kg.
Savustettua maasikaa 9,90 €/kg ja paljon muita lihajalosteita.
Savustettu ankerias 32,00 €/kg ja tuulehaug 3,00 €/kpl.
Tuore ankerias 18,00 €/kg.
Makkaraa 3,00 €/kpl ja viidellä eurolla kaksi!
Kuivatut kalat ovat Tyrissä yleinen myyntiartikkeli.
Lihajalosteet myydään ilman kylmälaitteita.
Leivonnaisia.
Juustoja.
Viinejä – ei onnistuisi suomalaisilla puutarhamessuilla!
******************
Elävät eläimet ovat suomalaisittain eräs erikoisuus, joita myydään Tyrin kukkamarkkinoilla:
Hanhenpoikasia ja kaneja oli tarjolla tällä pojalla!
Kalanpoikaset maksoivat 5,00 – 8,00 €/kpl…
…ja ne pakattiin lisähapen kera vedellä täytettyyn muovipussiin!
On todettava, että katselin markkinaelämää yhtä tyytyväisenä kuin torisoittajan kissa!
Ehkä vuoden kuluttua taas Tyriin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tyri, Tyrin kukkamarkkinat, Tyrin kukkamarkkinat 2015, |
Rakveren torilla on keväisin hyvä taimitarjontaTiistai 19.5.2015 - -Esko Erkkilä- Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun kävimme Viron kevätpääkaupungissa Tyrissä kukkamarkkinoilla.
Meille on muodostunut tavaksi kolmen päivän reissu ja molemmat yöt yövymme Rakveressä.
Rakveren tori on pieni tori, mutta siellä on riittävä taimitarjonta meidän tarpeisiin.
Ostimme Rakveren torilta tomaatintaimia, kurpitsantaimia, paprikantaimia sekä verenpisarantaimia.
Muutamia kuvia torikierrokseltamme:
**********************
Ostosreissun saalis matkavalmiiksi pakattuna hotellin parvekkeella!
Hintaa ostoksille kertyi hieman alle 30 euroa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakveren tori, Rakvere, Tyrin kukkamarkkinat, Tyri lillelaat, |
T-juttujaKeskiviikko 13.5.2015 - -Esko Erkkilä- Facebookissa on vallalla villitys, että fb-kaverit värkkäävät juttuja, joissa jutun jokainen sana alkaa sillä kirjaimella, joka on jutun julkaisemisen viikonpäivän ensimmäinen kirjain.
Sen verran olen minäkin vietävissä, että kirjoitin eilen jutun fb-kavereitteni kummasteltavaksi, jonka jokainen sana alkoi T-kirjaimella, sillä olihan eilen tiistai!
Tämmöisen jutun sain aikaiseksi:
=============================
Tiistain tuuli tuivertaa, tekee talon talviseksi. Tallon tieten tahtoen trekoolille, taimet tuikkaan turvaan talvisäältä. Toki toivon taivaalta tavallista toukosäätä.
***********
Torstaina Tuovisella Tallinnaan – Tyriin taimia taikomaan. Tuttuja tavataan, terveiset toivotellaan! Tarvas tarkastetaan, tuulimylly tutkaillaan, tallikarja tavataan. Töytäiseekö tutut taas? Tummut todistelevat taimet tikuvapaiksi, totta torisevat, tutkittu takavuosina. Taimet tarkoin tarkastetaan, tuodaan turvallisesti Tampereelle – Tuulako tuo? Turvallisesti tutulla taksilla taimikuorma tavoitteeseen!
=====================
Jokunen selityksen sana lienee paikallaan:
Torstaina matkaamme Tallinnan kautta Rakvereen, jossa jo ehkä torstaina, mutta viimeistään perjantaina jokakeväinen käynti Rakveren muinaislinnassa.
Muinaislinnassa vuohiperhe seikkailee muureilla. Isäpukin kierrepusku on yllättänyt minut joka vuosi – saa nähdä, että yllättääkö nyt?
Tarvas-patsas ja valleilla sijaitseva tuulimylly on taas jokakeväiseen tapaan ”auditoitava”.
Taimia hankitaan perjantai-aamuna Rakveren torilta maalaismummuilta, jotka vakuuttavat taimien olevan ”tikuvapaita” eli niissä ei ole etanoita – ei ole ollutkaan.
Lauantaina Tyrin kukkamarkkinoilla ja joitain hankintoja sieltäkin!
Tuovisen matkassa jo varmaan viidettä kertaa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren muinaislinna, Tyri, Tyrin kukkamarkkinat, |
Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?Lauantai 11.4.2015 - -Esko Erkkilä- MTK-Pirkanmaa järjesti kevätkokouksensa eilen UUK-Instituutin tiloissa Tampereella.
Olin mukana kokouksessa – en virallisena kokousedustajana, mutta MTK-Viljakkalan rivijäsenenä.
Kokouksen teema oli
Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?
Kokouksessa maatalouspoliittisen ajankohtaiskatsauksen esitti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.
Mainittakoon, että Pertti Hakanen on MTK:n korkean luottamushenkilöasemansa lisäksi Keskustan puoluehallituksen jäsen ja sen lisäksi hän on Keskustan kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla.
Hakanen esitti dian, josta selviää maatalouden eri tuotantosuuntien kannattavuuden kehittyminen vuodesta 2000 alkaen. Kriteerinä on kannattavuuskertoin.
Kannattavuuden kehittyminen alaspäin on ollut rajuinta viljanviljelyssä sekä sikataloudessa – molempien tuotannonalojen kannattavuus on suorastaan romahtanut. Mikä muu ammattiryhmä viljanviljelijöiden ja sikatalouden harjoittajien tapaan suostuisi palkkatasonsa puolittamiseen kahden vuoden aikana?
MTK:n hallituksen jäsen Pertti Hakanen esitti MTK:n hallitusohjelmatavoitteita mm. näin:
Erityisen mielenkiintoinen osio Pertti Hakasen esityksessä oli se, kun hän valotti uuden eläintensuojelulain valmisteluun liittyviä seikkoja, mutta se onkin jo toisen jutun aihe.
MTK:n jäsenenä on mukava todeta, että etujärjestömme asiat ovat teknisesti hyvässä hoidossa Pirkanmaalla – kiitokset MTK-Pirkanmaan toimihenkilöille ja luottamushenkilöille!
Edunvalvonnassa MTK ei ole onnistunut, mutta syy ei ole MTK:n vaan paljolti niiden poliittisten päättäjien, jotka ovat olleet vallassa viimeiset neljä vuotta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK, MTK-Pirkanmaa, MTK:n hallituksen jäsen Pertti Hakanen, Keskustan puoluehallituksen jäsen Pertti Hakanen, kansanedustajaehdokas Pertti Hakanen, Keskustan kansanedustajaehdokas Pertti Hakanen, UKK-Instituutti, |
Hämmästyttävää, että miten korkeatasoisia asiantuntijoita sote-asioissa ovat Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaat !Keskiviikko 8.4.2015 - -Esko Erkkilä- Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen Vanhalla Kirjastotalolla Tampereella Vaalijuhlan, jonka yksi ohjelmanumero oli piirin MestariPuhujan valinta.
Menin muiden palaverien vuoksi myöhässä tilaisuuteen ja se oli oikea ratkaisu, sillä sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla, että miten vahvoja asiantuntijoita Keskustalla on eduskuntavaaliehdokkainaan Pirkanmaalla!
Teuvo Hakanen Ylöjärven Viljakkalasta ja Pilvi Kärkelä Kihniöstä…
…sekä Jouni Ovaska Hämeenkyröstä, Hanna Holma Kangasalta ja Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta ovat kaikki kokeneita kuntapäättäjiä, joten sen ansiosta panelistien asiantuntemuksen olettikin olevan korkeatasoista.
Käyty keskustelu osoitti, että Keskustan pirkanmaalaisilta kansanedustajaehdokkailta löytyy todella korkealaatuista asiantuntemusta – kelpaa niillä tiedoilla pyrkiä eduskuntaan!
Tässä on vielä lähikuvat keskusteluun osallistuneista kansanedustajaehdokkaista;
Hanna Holma
Jouni Ovaska
Minna Sarvijärvi
Pilvi Kärkelä
Teuvo Hakanen
Tilaisuuden juontajana toimi ansiokkaasti Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Tuukka Liuha, joka tässä antaa Meeri Vettenrannalle mahdollisuuden yleisökysymykseen.
Myös Mikko Kiio Kangasalta teki asiantuntevan kysymyksen panelisteille.
********************
Olen tyytyväinen ja suorastaan ylpeä siitä asiantuntemuksesta ja perusteellisuudesta, jolla panelistit käsittelivät yleisökysymysten aiheita.
Pirkanmaalaiset äänestäjät voivat olla levollisia Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden asiantuntemuksesta!
Tilaisuuden lopuksi julkistettiin yleisöäänestyksen tulos, että kuka panelisteista voittaa Keskustan Pirkanmaan piirin MestariPuhujan tittelin.
Kisan voitti kansanedustajaehdokas Hanna Holma Kangasalta!
Hanna sai palkinnoksi pitkän pötkön kertakäyttömukeja sekä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kookkaan kuvan vauhdittamaan eduskuntavaalikampanjaansa!
Kiitokset kaikille ehdokkaille onnistuneesta tilaisuudesta – me kuulijat opimme esityksistänne paljon!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minna Sarvijärvi, Hanna Holma, Jouni Ovaska, Pilvi Kärkelä, Teuvo Hakanen, Tuukka Liuha, Meeri Vettenranta, Mikko Kiio, |
Tuleeko Pirkanmaalle vahva ministerinsalkku?Lauantai 4.4.2015 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaalla keskustellaan – Aamulehti keskustelun vauhdittajana – että saadaanko seuraavaan hallitukseen vahva salkku pirkanmaalaiselle.
Pidän tuosta aiheesta keskustelua aiheettomana, ennenaikaisena ja väärille urille vievänä.
On lapsellista kysellä kokoomuslaiselta, kahdeltakin demarilta, perussuomalaiselta, vihreältä, sitoutumattomalta ja jopa piraatilta sekä kommunistilta tätä asiaa, kuten Aamulehti eilen teki.
Naurettavaa oli, että kokoomuslainen vastaaja tyrkkäsi itseään ministeriksi!
Aamulehti kysyi samassa jutussa asiaa myös Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalolta, joka mielestäni ainoana antoi tolkullisen vastauksen kysymykseen.
Pirkanmaan senaattori vastasi näin:
”Vaikea sanoa.Kansanedustajan työ on jo sinänsä arvokasta. Aktiivinen kansanedustaja on parempi kuin huono ministeri, joka esimerkiksi leikkaa koulutuspaikkoja maakunnasta.”
Saa nähdä, että älähtääkö koira, johon Mikko Alatalon kalikka kalahti?
********************
Kerron esimerkin kansanedustaja Mikko Alatalon aikaansaannoksesta, kun kerron Tampereen läntisen ohitustien syntyhistorian.
Asiaa oli vatvottu pitkään ja ratkaiseva keskustelu käytiin silloin hallituksessa istuneen Keskustan eduskuntaryhmässä.
Kansanedustaja Mikko Alatalo sai Keskustan eduskuntaryhmässä Hannes Mannisen vakuuttuneeksi, että Tampereen läntinen ohitustie tarvitaan, sillä se palvelee Pirkanmaan lisäksi pohjois-Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja koko Pohjois-Suomea, koska kaikkien näiden maakuntien läntinen kumipyöräliikenne joutuu ohittamaan Tampereen.
Hannes Manninen ymmärsi asian ja näin ”tavallinen” kansanedustaja Mikko Alatalo pystyi tekemään Pirkanmaalle ja koko Suomella paljon suuremman palveluksen kuin esimerkiksi ministeri, joka leikkaa koulutuspaikkoja Pirkanmaalta ja muualta Suomesta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, Harri Jaskari, Hanna Tainio, Sakari Puisto, Satu Hassi, Jukka Gustafsson, Yrjö Schafeitel, Laila Räikkä, Tuleeko Pirkanmaalle vahva ministerinsalkku?, Hannes Manninen, |
Kiukkupuntarit: Stubb, Rinne ja HaglundSunnuntai 15.3.2015 - -Esko Erkkilä- Kotipitäjässäni Viljakkalassa tavattiin sanoa kiukuttelevia lapsia kiukkupuntareiksi.
Kun nyt on seurannut päättyneen viikon tapahtumia eduskunnassa, on helppo nimetä keskeiset ministerit taustajoukkoineen kiukkupuntareiksi!
Entisajan kiukkupuntarit saivat kiukunpurkauksia ja näiden lasten toimintaa kiukunpurkauksen yhteydessä ei pystynyt ennakoimaan.
Ennakoimattomia näyttävät olevan myös eduskunnan kiukkupuntareiden toimet – luottamus toisiin puuttuu!
Eduskunnan kiukkupuntareiden toimet näyttävät entisajan kiukkupuntareista poiketen lopulta paljolti positiivisia – kiukkupuntareiden kiukuttelu tuntuu estäneen monien tyhmien päätösten tekemisen.
Miten entisajan kiukkupuntarit taltutettiin?
Koivuniemen Herralla oli kiukkupuntareiden taltuttamisessa keskeinen rooli.
Pirtinoven raamilaudan taakse kiinnitetty Koivuniemen Herra toimi tehokkaana välineenä kiukkupuntareiden kiukunpuuskien estämisessä.
*********************
Tuhannen taalan kysymys:
Onko tämän päivän kiukkupuntareista vastuunkantajiksi eduskuntavaalien jälkeen?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiukkupuntari, Eduskunnan kiukkupuntarit, Koivuniemen Herra, Luottamus, |
Joulupukki ehti kuin ehtikin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen pikkujoulujuhlaan!Tiistai 16.12.2014 Tunsimme suurta huolta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hallituksessa, että Joulupukki ei ehkä lainkaan ehdi vieraaksemme pikkujoulujuhlaamme, jota vietimme eilen Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevassa Marttalassa.
Valmistauduimme pikkujoulujuhlaamme perusteellisesti, sillä teimme pöytäkoristeet sammaleesta,...
...havupuiden oksista…
… ja muista materiaaleista luontoa kunnioittaen.
Juhlasalin joulukuusi oli hoikka, mutta tarkoitukseensa oikein sopiva!
Emme tyytyneet yhteensä joulukuuseen, sillä hankin juhlatalon eteiseen myös toisen – hieman pienemmän joulukuusen.
Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana sain toivottaa väen tervetulleeksi tapahtumaan.
Tässä iskusanaliuskani puherungostani – en tiedä, että onnistuinko vai sainko aplodeeraukset ainoastaan ”huvin vuoksi”!
Emme hallituksen kokouksessa saaneet Joulupukilta varmuutta, että josko hän olisi liikkeellä näin varhain ja sen vuoksi emme uskaltaneet ohjelmaesitteessämme kertoa Joulupukin saapumisesta sanaakaan.
Saimme juhlamme kestäessä epäselvän puhelinsoiton – kentät ovat hieman heikkoja Korvatunturin läheisyydessä - Joulupukilta, että hän yrittää sujuttaa ohjelmaansa käynnin pikkujoulujuhlassamme.
Olimmekin innostuneita, kun saimme Joulupukin vieraaksemme ja ilomme oli kaksinkertainen, sillä Joulupukki oli ottanut Joulumuorin mukaansa.
Joulupukki pitää tunnetusti kilteistä lapsista ja hän halusikin ottaa polvelleen Eläkeliiton kilteimmän ”lapsen”.
Kiitokset kaikille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille mukavasta pikkujoulujuhlasta – tapaamme samoissa merkeissä vuoden kuluttua!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Joulupukki, Joulumuori, |
Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:staKeskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.
Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.
Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.
Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:
Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.
Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.
Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.
Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.
Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.
Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!
Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.
Seppänen kysyi:
Aiheellisia kysymyksiä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esa Seppänen, evrstiluutnantti evp Esa Seppänen, valtiotieteen tohtori Esa Seppänen, tietokirjailija Esa Seppänen, UKK, Pirkanmaan UKK-seura, Urho Kekkonen, Kuka Kekkonen?, |
Lauma hajoaa, kun paimen syöksyy rotkoonMaanantai 1.12.2014 - -Esko Erkkilä- Viime perjantai oli synkkä päivä evankelis-luterilaiselle kirkolle ja todennäköisesti myös Kokoomukselle.
Synkkyys johtui, kun Eduskunta antoi äänestyksessä tukensa avioliittolain muutokselle.
Avioliittolain muutoksella ei ehkä sinällään olisi ollut dramaattisia vaikutuksia evankelis-luterilaiselle kirkolle, mutta äänestystuloksen jälkeen seurannut arkkipiispa Kari Mäkisen taitamaton menettely muodostui kohtalokkaaksi kirkolle.
Arkkipiispan lausunto päästi valloilleen ennen näkemättömän hyökyaallon kirkosta eroamisille.
Kirkkokuntamme paimen – arkkipiispa - syöksyi mielipiteineen rotkoon ja nyt lauma eli me kirkkokansa olemme hajoamassa!
Mäkisen lausunto on malliesimerkki siitä, että mitä huono johtaja merkitsee yhteisölle.
Huono johtaja vie johtamansa yhteisön turmioon ja pahimmassa tapauksessa saa aikaan sen, että yhteisö häviää kokonaan.
Kirkolliskokouksella riittää seuraavassa kokouksessaan puuhaa, jotta kirkkokuntamme pystyy pelastamaan sen mitä on pelastettavissa.
*************
Kokoomuksen osalta tilanne saattaa muodostua samanlaiseksi kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Pääministeri Alexander Stubb asettui näkyvästi etukäteen puolustamaan avioliittolain muutosta ja sai puuttumisellaan aikaan suurta hämminkiä kokoomuslaisten joukoissa.
Kokoomuksen ”paimenen” toimien vaikutus ei näy niin reaaliaikaisesti kuin näkyy evakelis-luterilaisen kirkon paimenen hoipertelu, mutta odotettavissa on, että Stubb´n uusin töppäys heikentää kokoomuksen kannatusta.
Myös kokoomuksen ”paimen” syöksyi avioliittolain käsittelyn yhteydessä rotkoon ja nyt kokoomuslauma on hajoamassa.
***********
Näyttää, että avioliittolain eduskuntakäsittelyssä SDP selvisi lähes olemattomin vaurioin ja se on uusin osoitus Antti Rinteen taidoista.
************
Tänään alkoi joulukuu ja on mielenkiintoista nähdä, että miten joulukuussa julkistettavissa gallupeissa eri puolueiden kannatukset ovat kehittyneet.
Niitä odotellessa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avioliittolain muutos, arkkipiispa Kari Mäkinen, pääministeri Alexander Stubb, Kokoomuksen puheenjohtaja Alexsander Stubb, Antti Rinne, joukkopako kirkosta, evankelis-luterilainen kirkko, joukkopako evankelis-luterilaisesta kirkosta, |
Syöpäjärjestöt sekä Eläkeliitto ovat Suomen suurimmat sosiaali- ja terveysalan järjestötTiistai 4.11.2014 - -Esko Erkkilä- Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry järjesti eilen syyskokouksensa ja sen antina sain tietää, että syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto ovat maamme kaksi suurinta sosiaali- ja terveysalan järjestöä.
Olen molemmissa järjestöissä mukana, sillä toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja sain eilen jatkopestin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.
**************
Syöpäjärjestöt ilmoittavat jäsenmääräkseen n. 130.000 jäsentä.
Syöpäjärjestöihin kuuluvat:
Minulta leikattiin eturauhassyöpää marraskuussa 2001, joten olen nyt kokenut syövänjälkeistä elämää 13 vuotta.
Toivon, että minut koetaan esimerkkinä siitä, että... ...syöpä voidaan ajoissa tapahtuneella toteamisella ja hyvällä hoidolla nujertaa.
***************
Eläkeliiton jäsenmäärä oli syyskuun lopussa 130.542 jäsentä eli Eläkeliitto ja syöpäjärjestöt ovat jäsenmäärävertailussa jokseenkin yhtä suuret.
Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä ympäri maata.
Eläkeliiton jäsenmäärä on kasvava, sillä jäsenmäärälisäys vuoden aikana oli 1.628 jäsentä.
Syyskokouksemme päätti eilen, että jäsenmaksumme ensi vuonna on 18,00 €/henkilö.
Toivottelen juttuni lukijat liittymään paikallisen Eläkeliiton yhdistyksen jäseniksi, sillä Eläkeliiton jäsenenä pääsee pienellä jäsenmaksulla mukaan monipuoliseen toimintaamme!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäjärjestöt, Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö, Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpäinstituutin Säätiö, eturauhassyöpä, |
Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä- Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.
Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.
Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.
*************
Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.
Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.
Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.
Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:
**************
Vuorineuvos Ilmo Nurmela 12/10 1965Hyvä Veli,Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!) Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.
**************
Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!
Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.
Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.
Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jouko Loikkanen, pääjohtaja Jouko Loikkanen, Miettusen iii hallituksen ii valtiovarainministeri Jouko Loikkanen, Tampereen UKK-seura, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila, Hahkialan Kartano, Kaupan Maataloussäätiö, Kesko, Keskon pääjohtaja I.O.Nurmela, |
Koukkuniemen vanhainkoti Tampereella - esteettömyyden surkea esimerkki?Maanantai 13.10.2014 - -Esko Erkkilä- Osallistuin lokakuun 9. päivänä Koukkuniemen vanhainkodin Juhlatalossa Elonpolkuja-verkoston 15-vuotisen toiminnan Juhlaseminaariin.
Juhlaseminaarissa Tampereen kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola piti asiantuntija-alustuksen vastuualueensa tilanteesta.
Kaukola esitteli alustuksena aluksi kolme työvälinettä, joita hän tarvitsee työssään.
Kamera
Vaaka
Rullamitta
Juhlaseminaari järjestettiin siis Koukkuniemen Juhlasalissa, jonne jos nyt jonnekin pitäisi olla esteetön ja turvallinen kulkureitti.
Mitä vielä:
Juhlasalin ulko-ovella on tyrmäävä viesti:
”Apuvälineillä kulkevien käynti Juhlataloon tapahtuu Iltala-talon kautta”
Tilannetta pahentaa se, että kukaan ei kerro missään, että missä Iltala-talo sijaitsee ja kaiken huippu on kuulemma se, että Iltala-talossa ei ole kunnollisia opasteita Juhlasaliin! ************
Juhlasaliin kuljetaan kaksien jyrkkien rappusten kautta ja rappusissa on ainakin kaksi ongelmaa; toinen ongelmista on selkeä laittomuus:
Määräykset sanovat, että rappusten käsitukipuiden pitää ylettyä rappusten yläpäässä 30 senttiä ennen rappusia ja rappusten alapäässä tukipuiden pitää ylettyä 30 senttiä ”tasamaalle” rappusten jälkeen.
Koukkuniemen Juhlatalon rappusissa kumpikaan vaatimus ei täyty!
*********
Esteettömyyden eräs seikka on, että rappusten askelmat pitää voida helposti havaita.
Jokainen pystyy itse toteamaan kahdesta edellisestä kuvasta, että esteettömyyden rakennusohje ei Koukkunimen Juhlatalon rappusissa täyty! Olisi saavutettu huomattavasti parempi tulos, jos joka toisen rappusen klinkkerit olisi rakennusvaiheessa aseteltu toisin päin!
*************
Tampereen päättäjillä on varaa tehdä päätöksiä tasamaan tunneleista ja ratikasta, mutta Koukkuniemen vanhainkodin muuttaminen esteettömäksi ei ole tullut kenellekään mieleen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koukkuniemi, Koukkuniemen vanhainkoti, Koukkuniemen Juhlatalo, esteettömyys, esteettömyysvaatimukset eivät Koukkuniemen Juhlatalossa täyty, Jukka Kaukola, esteettömyys- ja vammaisasiamies, esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola, |
Laukkakilpailu Sienassa - Palio di Siena - kerää kaksi kertaa vuodessa tuhansia katsojia ympäri maailmaaPerjantai 26.9.2014 - -Esko Erkkilä- Olen tällä saitilla kertonut jo useammankin jutun Italian Toscanassa sijaitsevasta Sienan kaupungista ja nyt on tarkoitukseni kertoa kaupungin suurimmasta tapahtumasta eli Palio di Sienasta!
Kävimme Sienassa 6.9.2014 ja emme nähneet tätä kuuluisaa laukkakilpailua, sillä se järjestetään kahdesti vuodessa – heinäkuun 2. päivänä ja elokuun 16. päivänä.
Kilpailu järjestetään Piazza del Campolla, jonne on hyvät opasteet eri puolilta Sienan kaupunkia.
*************
Piazza del Campo on simpukanmuotoinen ja kalteva tori, jolla kulkemisen sanotaan aiheuttavan joillekin huimausta.
Tässä muutama kuva Piazza del Camposta, jolla kahdesti vuodessa käydään tuo kuuluisa laukkakilpailu eli Palio di Siena.
Torikiveys on tiilestä.
**********
Laukkakilpailu käydään Piazza del Campon laidoilla eli torin laidoille rakennetulla laukkaradalla – oppaamme näyttävät tässä kuvaa laukkakilpailuradasta sekä siitä yleisömäärästä, joka seuraa kilpailua.
Laukkakilpailun osanottajina ovat Sienan eri ”korttelit” tai ”kaupunginosat” joita kutsutaan nimellä ”contrada”.
Sienan kortteleiden kulmataloissa on kilvet, jotka kertovat, että mihin contradaan kyseinen talo kuuluu.
Tässä pari esimerkkiä:
Contrada della Selva (eli sarvikuono)
Contrada della Torre (eli elefantti) Kannattaa googlata esim. nämä contradat, niin näkee, että miten monipuolista toimintaa ja oman contradan erinomaisuutta korostavaa toimintaa Seinan eri kaupunginosilla on.
Sienassa on 17 contradaa, mutta ainoastaan 10 contradaa pääsee kerralla osallistumaan laukkakilpailuun.
Ne seitsemän contradaa, jotka eivät päässeet osallistumaan edelliseen laukkakilpailuun, ovat itseoikeutettuja ja loput kolme arvotaan.
Palio di Siena on suurten juonittelujen, harhautusten ja monien muiden rankkojen vilppiyritysten areena, sillä voitto Palio di Seinassa on contradoille tärkeä juttu.
Juonittelujen ja kaiken muun etukäteistoiminnan kohteena ovat niin hevoset kuin myös ratsastajat. Mm. hevosia vartioidaan tarkasti ennen kisaa, jotta kilpailijat eivät pääse tekemään niille mitään koiruuksia. Pelin henki on se, että vain voitto on tärkeintä.
Kilpailu kestää kolme kierrosta torin ympäri ja kisa on ohi kolmessa minuutissa.
Kilpailussa hevoset sekä ratsastajat joutuvat koville ja taannoin Silvio Berlusconin hallituksessa ollut Vihreiden ministeri halusikin tutkia, että pitäisikö Palio di Siena lopettaa eläinsuojelullisista syistä.
Lopputulos oli kuitenkin, että ei lopeteta, sillä Palio di Sienan merkitys Sienan kaupungin taloudelle on niin merkittävä.
Kokemukseni Palio di Sienasta rajoittuvat kilpailuareenaan tutustumiseen, mutta ehdottelen, että varatkaahan kalentereihinne vaikkapa jo ensi vuodeksi 2.7.2015 tai 16.8.2015 ja hankkiutukaa Sienaan – ette varmasti tule pettymään!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siena, Toscana, toscana2014, Palio di Siena, Piazza del Campo, laukkakilpailu Sienassa, Sienan tori, Sienan kalteva tori, Contrada della Selva, Contrada della Torre, |
Huomista kohti - rohkea KeskustaTiistai 19.8.2014 - -Esko Erkkilä- Otsikkoslougan oli taustalla, kun Keskusta järjesti ”Pyörät pyörimään” –tempaukseen liittyneen…
…Punamultaillan…
…eilen Ruovedellä.
Iltatapahtuman teema antaa viitteitä, että kyseessä olisi ollut Keskustan ja SDP:n yhteinen tilaisuus.
Niin se olikin, sillä Pyörät pyörimään –tempaus eteni eilen Ruovedelle ja siellä järjestettiin puheenjohtajien Juha Sipilän ja Antti Rinteen mielenkiintoinen keskustelutilaisuus, johon myös yleisö sai kysymyksillään osallistua.
Minulla on mökiltäni matkaa Ruovedelle 64 kilometriä ja olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä matkaan! Olin hyvissä ajoin paikalla ja kuvasin esiintyjäkorokkeen ennen tilaisuuden alkamista!
Keskustan puoluetoimisto oli saanut tilaisuuteen huippujuontajan eli ex-kansanedustaja Markku Laukkasen, jolla on muutaman kansanedustajakauden kokemuksen lisäksi toimittajatausta.
Kiittelin Laukkasta kädestä pitäen tilaisuuden jälkeen ja annoin hänelle tunnustusta hyvin johdetusta tilaisuudesta.
Yleisöä oli Ruoveden Haapasaaren lomakylässä järjestetyssä tilaisuudessa ”tupa täynnä” eli yli 300 henkilöä.
Yleisöä oli paikalla ympäri Pirkanmaata.
Puheenjohtajat keskustelivat leppoisasti ja yleisö antoi suuren tunnustuksen Antti Rinteelle, joka toi Sipilälle lahjaksi pari kuljetuspakkausta, jotka sisälsivät Valion valmistamaa palautusjuomaa – palautusjuoman arvoa lisäsi se, että se oli alun perin tarkoitettu Venäjän vientiin.
Sipilä laittoi Rinteen lahjajuomat jakoon ja hyvin ne näyttivät kelpaavan sille pyöräilijäjoukolle, joka oli aloittanut Sipilän johdolla matkan Rovaniemeltä jo elokuun 12. päivänä.
Täytyy sanoa, että oli ilo seurata ilmiselvästi samoilla aaltopituuksilla olevien puoluejohtajien keskustelua.
Sipilän ja Rinteen ilmeet tiukkenivat aavistuksen verran vain silloin, kun keskusteltiin oppivelvollisuusiän nostamisesta.
Rinne vakuutti, että kysymyksessä on kustannusten osalta ehdoton katto 15 miljoonaa euroa ja tuo summa sisältää myös kuntien kontolle lankeavat kustannukset.
*************
Punamultailta oli onnistunut tilaisuus ja sen annissa oli paljon sellaisia asioita, jotka ovat mainioita ainespuita myös tällä saitilla käsiteltäviksi. En lupaa mitään, mutta katsotaan!
Harmittelen niiden puolesta, jotka eivät olleet läsnä tilaisuudessa ja arvostan taas niitä, jotka monilta muilta kiireiltään halusivat olla paikalla.
Pyöräilykaravaani saapuu Tampereelle tänään ja toivottavasti saan jo huomenissa kertoa tuoreeltaan Tampereen tapahtumista!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyörät pyörimään, Juha Sipilä, Antti Rinne, oppivelvollisuusiän nostaminen, Ruovesi, Haapasaaren lomakylä, Markku Laukkanen, Punamulta, Punamultailta, |
Viherpeukalolla on nyt meneillään kiivain sadonkorjuuaika!Lauantai 16.8.2014 - -Esko Erkkilä- Elämme elokuun puolenvälin tienoota ja viherpeukalolla on nyt kiire.
Kiirettä riittää sadonkorjuun merkeissä, mutta samaan aikaan pitäisi ehtiä moneen muuhun hommaan, joilla luodaan perusteita seuraavan ja seuraavien vuosien sadolle.
Seuraavassa pieni kuvakimara selitysten kera niistä toimenpiteistä, joita kohdalleni on elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana sattunut. Olin melkein viikon matkoilla ja silloin ei viherpeukalorintamalla tapahtunut mitään, joten tehollista ”viherpeukaloaikaa” on elokuussa ollut tähän mennessä vain kymmenkunta työpäivää.
Valkosipulit saatiin nostettua elokuun 1. päivänä.
Ajankohta oli hieman varhainen, mutta valkosipuleitamme kohdanneen monokulttuuriongelman vuoksi oikea.
Olen aiemmin luullut, että valkosipulilla ei ole monokulttuuriongelmaa ( = jatkuva viljely samalla paikalla), mutta nyt on pakko tunnustaa vuoroviljelyn välttämättömyys myös valkosipulin kohdalla.
Meillä on omatekoinen sipulikuivuri ja valkosipulit täyttivät sipulikuivurin ensimmäisen kerroksen.
Valkosipulin kukinnot ovat ”täyttä tavaraa” esim. vokkipannulla ja niitä ei missään tapauksessa kannata heittää kompostiin.
Mansikkamaata pitää jatkuvasti uudistaa ja meillä se merkitsee tänä vuonna yhden n. 25 metrin pituisen mansikkapenkin aikaansaamista.
Mansikkapenkkiin asennetaan kasteluputki ja se on tässä asennettu paikoilleen.
Musta-, puna- ja viherherukan satotaso jäi meillä hyvin alhaiseksi, mutta valkoherukasta saimme hyvän sadon.
Kesäkurpitsa on kiitollinen puutarhakasvi, sillä se kasvattaa näyttävät ”mollukat”.
Suunnitelmissa on, että kaksinkertaistamme kesäkurpitsaviljelymme nykyisestä kolmesta taimesta kuuteen taimeen ensi kesänä!
Avomaankurkkulavaamme mahtuu parisenkymmen tainta ja se tuottaa talveksi tarvitsemamme määrän aineksia herkkukurkkujen säilöntään – tässä ensimmäisen keräilykierroksen sato.
Piparjuuri on valkosipuleiden ohella tärkeä tekijä herkkukurkkujen säilönnässä. Piparjuurta kasvaa ryytimaamme kupeella ja sitä voi käydä sieltä kaivamassa lapiolla.
Herukkapensaissa tuli vastaan koivumittarin toukka.
Toukka on naamioitumisen maailmanmestari ja se on tuo kättäni vastaan ottamassani kuvassa tuo vasemmanpuoleinen ”oksa”.
Koivumittari on perhonen, joka lentelee vaikkapa silloin, kun polttopuupinoja pengotaan.
Lehtikaali onnistui tänä vuonna hyvin ja sitä meillä riittää.
Lehtikaali on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa ja täytyy olla tyytyväinen, että Rouva tuli talven aikana ostaneeksi halvalla lehtikaalin siemeniä – ostetaan muuten jatkossakin!
Elokuun puolivälissä sadonkorjuukiireiden kärkeen asettuu pensasmustikan poiminta.
Meillä on 19 pensasmustikantainta, jotka nyt ovat varttuneet sadontuottoikään – näyttää tulevan kohtuullinen pensasmustikkavuosi!
Viherpeukalon kiireet jatkuvat – suorastaan vauhdittuvat – mutta niistä joskus toiste!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valkosipulien sadonkorjuu, pensasmustikan viljely, avomaankurkun sadonkorjuu, piparjuuri, herkkukurkkujen valmistaminen, mansikkamaan perustaminen, kesäkurpitsa, koivumittarin toukka, koivumittari, lehtikaalin viljely, pensasmustikka, |
"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"Torstai 7.8.2014 - -Esko Erkkilä- Otsikon sanat on kirjoitettu sen vaivaisukon rintaan, joka seisoo Kälviän kellotapulin edessä.
Kälviän komea kellotapuli on rakennettu vuonna 1804 ja sen on suunnitellut Jacob Rijf.
Tunnettu kirkonrakentaja Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin.
Kellotapulin ovien vieressä seisovan vaivaisukon on vuonna 1820 veistänyt kirkkoväärti Erkki Lassila.
Kerrotaan, että Lassila sai vaivaisukon veistämisestä 10 riikintaaleria ja 32 killinkiä.
Vaivaisukon ilme on hieman surullinen – liekö syynä se, että vaivaisukko on jossain vaiheessa menettänyt osan oikean kätensä sormista! Vai onko niin, että juuri sormiensa menetyksen vuoksi ukko onkin vaivaisukko!
***********
Suomessa on yllättävän monta vaivaisukkoa eli n. 125 ukkoa ja yksi vaivaisakka – Suomen ainoa vaivaisakka on Soinissa.
Osa vaivaisukoista on siirretty kirkkojen sisätiloihin säältä ja ilkivallalta suojaan.
**********
Kälviän vaivaisukko kerää lantteja seurakunnan diakoniatyölle. Kälviällä ei tosin näytä olevan tarvetta pikkurahalle, sillä ukon sisältä löydettiin 1860-luvun rahoja, kun ukkoa viime kesänä valmisteltiin Kerimäellä järjestettyyn vaivaisukko-näyttelyyn!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joka köyhää armahtaa se lainaa Herralle, Kälviä, Kälviän seurakunta, Kälviän kirkko, Kälviän kellotapuli, Jacob Rijf, Henrik Kuorikoski, Erkki Lassila, kirkkoväärti Erkki Lassila, suntio Erkki Lassila, vaivaisukkonäyttely 2013, vaivaisakka, |
Kaikkea kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt osaavatkin koinataLauantai 2.8.2014 - -Esko Erkkilä- Olen ihmetellen, kummastellen ja surullisena seurannut, kun Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat virkahenkilöt ja korkeimmat luottamushenkilöt ovat kaipailleet Tampereen kaupungin alueella liikennöiviin busseihin vaikka minkälaisia lisäherkkuja.
Asialla ovat luonnollisesti olleet Vihreisiin ja Kokoomukseen kuuluvat henkilöt – niin eihän Tampereella noissa asemissa muita demarien lisäksi olekaan!
Nyt olisi tarve mm. wifi-yhteyksille ja tietysti ilmainen kyyti!
Vihreiden ja Kokoomuksen virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä lienee täysin unohtunut, että kaiken julkistalouden maksumies on aitojen ja markkinoilla toimivien yritysten henkilökunta!
Kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt saavat palkkansa, jos aitojen yritysten palveluksessa olevien tamperelaisten keräämät verot sen mahdollistavat.
Olen ylpeä, että 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana olin joka hetki aidon yrityksen palveluksessa ja siten osaltani maksoin mm. Tampereen virkahenkilöiden sekä johtavien luottamushenkilöiden aiheuttamat kustannukset.
**********
Wifi-yhteyksiä busseihin koinaaville kerron omasta kokemuksestani sen, että 1960-luvulla Viljakkalassa kotikylälläni oli puhelin ainoastaan Rantalassa ja sen apuun meilläkin turvauduttiin kymmenkunta kertaa vuodessa.
Muutama kerta piti tilata Mäihäniemen Kalevin tai Salvaksen Tarmon taksi, kun piti päästä jumalanpalvelukseen Viljakkalan kirkkoon. Taksin tilaaminen onnistui Rantalasta ja sinne ei ollut matkaa kuin hieman yli kaksi kilometriä.
Kalevilla taksina oli Volga ja Tarmolla Mersu.
Kirkkokyydin lisäksi toinen puhelimentarve syntyi, kun piti tilata keinosiementäjä lehmille.
1950-luvulla sonnintarve hoitui, kun lehmä vietiin Koivuniemeen siellä olevan sonnin ”lääkittäväksi”, mutta 1960-luvulla meilläkin siirryttiin käyttämään lehmien tiineeksi saattamisessa keinosiementäjää.
Minut laitettiin tavallisesti asialle, kun Rantalasta piti pyytää soittamaan keinosiementäjä jollekin kolmesta tai jopa neljästä lehmästämme.
Puhelurahaksi annettiin 50 markan lantti, joka rahanuudistuksen myötä vuonna 1963 muuttui 50 pennin lantiksi. Eihän Rantalan emäntä sitäkään olisi ottanut, mutta ohje kotoa oli, että se pitää antaa.
************
Kova on ajan riento, kun maalaisperhe vielä 1960-luvulla pärjäsi kymmenkunnalla puhelulla vuosi, mutta nyt Tampereen Vihreiden ja Tampereen Kokoomuksen väriä tunnustavat virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt vaativat, että heillä pitää aamuisin ”työmatkallaan” olla jopa bussissa yhteys globaaliin maailmaan, jotta he pystyvät pelaamaan erilaisia pelejä ja siten viihdyttämään itseään työnantajan eli meidän veronmaksajien maksaman kännykkäyhteyden avulla!
Ei hyvä näin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wifi-yhteydet TKL:n busseihin, TKL, Tampereen Joukkoliikenne, |
Pirkanmaan hyvinvointi Tampereen etuLauantai 19.7.2014 - -Esko Erkkilä- Tämän jutun otsikkona voisi olla moni muukin otsikko, sillä tämä juttuni pohjautuu siihen kansanedustaja Mikko Alatalon kirjoitukseen Aamulehdessä 7.7.2014, jossa kansanedustaja Alatalo käsitteli Tampereen ratikan haitallisia vaikutuksia Tampereen kaupunkirakenteeseen.
On heti todettava, että liikennehankkeena aluksi markkinoitu ratikka on mitä suurimmassa määrin yhdyskuntarakenteen tiivistämishanke ja ”grynderin märkä unelma”.
Tampereen ratikka on myös vaihtokauppa, johon vihreät pakottivat kokoomuksen, jotta kokoomus sai himoitsemansa rantaväylän tunnelin.
Kansanedustaja Mikko Alatalon mielipidekirjoituksen otsikko Aamulehdessä 7.7.2014 oli:
Liian tiivis rakentaminen pilaa Tampereen imagon
Alatalo toteaa kirjoituksessaan tiiviin rakentamisen haittapuolista mm. sen, että sosiaaliset ongelmat lisääntyvät ja samoin ihmisten turvattomuus sekä stressaantuminen lisääntyvät tiiviin rakentamisen seurauksena. Totta joka sana!
Mikko Alatalon kirjoitukseen vastasi 9.7.2014 Jukka Ollikainen –niminen henkilö, joka kirjoituksessaan toisti Alatalon nimen yksitoista (11) kertaa, mutta ei sanallakaan yrittänytkään kumota kansanedustaja Mikko Alatalon esittämiä ajatuksia!
Ollikaisen kirjoituksen otsikko oli: ”Alatalo vastustaa Tampereen kehitystä äänien toivossa”.************
Alatalon kirjoituksen kirvoittamana useat Aamulehden lukijat asettuivat kansanedustaja Mikko Alatalon ajatusten tueksi ja jukkaollikaiset joutuivat suorastaan häpeään.
Laitoin lusikkani soppaan ja lähetin Aamulehdelle oman Mikko Alatalon ajatuksia kannattavan mielipidekirjoituksen, jonka…
…Aamulehti sitten julkaisikin Lukijalta-osastollaan 13.7.2014
Kirjoitukseni otsikko oli
Pirkanmaan hyvinvointi Tampereen etu
ja se kuului näin:
Hämmästelen, kun kansanedustaja Mikko Alatalon koko Pirkanmaan huomioiva mielipidekirjoitus (Al 7.7.2014) on saanut niin nurjan vastaanoton.Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Alatalo pystyy eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan pitkäaikaisimpana jäsenenä hahmottamaan maakuntamme liikenteeseen sekä kaavoitukseen liittyvät asiat Pirkanmaan parhaaksi. Pirkanmaan teiden hoito tuo hyvinvointia myös Tampereelle.Nyt on osattava asettaa tavoitteet oikeaan tärkeysjärjestykseen ja silloin pitää muistaa, että kolmostien parantaminen on muun muassa Pirkanmaan Liiton sekä maakuntahallituksen päättämä maakunnan liikennepoliittinen kärkihanke.Esko ErkkiläTampere
Olen tyytyväinen, että mielipiteeni sai palstatilaa Aamulehdessä ja olen erityisen tyytyväinen, että kansanedustaja Mikko Alatalo puuttui tärkeään asiaan ja sai esittämilleen ajatuksille laajan kansalaistuen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan hyvinvointi Tampereen etu, Pirkanmaan hyvinvointi on Tampereen etu, Mikko Alatalo: Liian tiivis rakentaminen pilaa Tampereen imagon, Liian tiivis rakentaminen pilaa Tampereen imagon, Jukka Ollikainen, Grynderin märkä unelma, |
"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä- Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.
Leinonen toimi kansanedustajana 1936 – 1939 ja 1944 – 1945.
Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.
On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!
Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.
Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.
Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.
Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.
Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa! Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!
Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.
On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.
Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.
*************
Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.
Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.
Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.
Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.
************
Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.
***********
Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.
Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.
Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.
*************
Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.
Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.
Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.
Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.
Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.
***********
Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.
Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauhajoki, Lakeuksien lukko, Teatteri Kajo, Paavo Hallivuori, Jaakko Hallivuori, Kantolan isäntä, Aarne Paalanen, Artturi Leinonen, kirjailija Artturi Leinonen, Kesäteatteri Sotkanpesä, Helena Eeva, Metsäpirtti, jos helmiä kyyneleet ois, |