29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Onko tietosuoja-asioissa tänään kaikki toisin?Perjantai 25.5.2018 - -Esko Erkkilä- EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan 25.5.2016, ja sitä on alettu soveltamaan tänään eli 25.5.2018.
Tietosuoja-asetus koskee sekä julkista että yksityistä sektoria.
Suomessa hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 1.3.2018 ja nyt tänään myös sitä aletaan noudattamaan.
***************
Järjestöelämässä ollaan lain voimaantulosta oltu huolissaan, mutta saamani koulutuksen perusteella voin todeta, että asiallisesti hoidettujen yhdistysten toimintaan EU-asetuksella ja eduskunnan säätämällä lainsäädännöllä ei ole juurikaan vaikutusta.
***************
Viime päivinä olen saanut monia viestejä ja kysymyksiä niiltä yrityksiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä, joiden sähköisillä postituslistoilla on yhteystietoni.
Koen kyselyt positiivisena seikkana, sillä niihin vastaamalla tai vastaamatta jättämisellä olen pystynyt perkaamaan sitä erilaisten viestien tulvaa, jotka ovat sähköpostini kautta minua tavoitelleet.
Saamani viestit kertovat, että vastuulliset tahot ovat olleet ”hereillä” ja ovat seuranneet lainsäädännön muutoksia.
Otsikkokysymykseeni voidaan vastata, että tänään tietosuoja-asiat ovat hieman paremmalla tolalla kuin eilen, mutta vastuullisten tahojen osalta muutokset ovat olemattomia.
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), EU:n yleinen tietosuoja-asetus, GDPR, tietosuojalainsäädäntö, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksiKeskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä- Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.
Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.
Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä. Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.
Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.
Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!
Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.
Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä. Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.
Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!
On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.
Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
7 kommenttia . Avainsanat: Auringonkukka, Auringonkukan ulkomaiset siemenet ja salmonella, Salmonella, auringonkukan viljely, auringonkukan kasvatus avomaalla, auringonkukan kylväminen, pölyttäjär, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Siemeniä ei istuteta vaan niitä kylvetään!Maanantai 14.5.2018 - -Esko Erkkilä- Viime vuosien aikana yleisin nettikysymys minulle on ollut, että mistä voi hankkia kylvökepin tai kylvöpyörän.
Kysymykset johtuvat siitä, että olen monesti keväisin ja syksyisin kylvöaikoina täällä nettisivuillani ja facebookissa kuvien kera kertonut käyttämäni kylvöhommissa kylvöpyörää.
Tässä lähikuvassa kylvötöideni mainio palvelijani eli Wolf´n kylvöpyörä, jota käytän porkkanoiden ja palsternakkojen syyskylvöissä ja kaikissa piensiementen kevätkylvöissä.
Kylvöpyörä on melkoinen siemensäästäjä, sillä jos siemenpussissa luvataan riittoisuudeksi 9 rivimetriä, niin kylvöpyörällä kylvettäessä siemenet riittävät 12:lle tai peräti 15:lle rivimetrille.
Kylvöpyörällä pystyy käyttämään kalliin siemenen sekoittamista johonkin täyteaineeseen – tässä esimerkki kalliista porkkanansiemenen kylvöksestä, jossa käytimme täyteaineena vehnäjauhoa!
Niin, mistä niitä kylvöpyöriä voi hankkia?
Googlaa näin: ”Wolff Garten kylvöpyörä” niin saat ajankohtaiset tarjontatiedot!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylvöpyörä, kylvökeppi, Wolff Garten kylvöpyörä, Wolff kylvöpyörä, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensäSunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä- Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.
Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.
Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.
Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.
Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.
Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.
39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.
Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin
Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!
Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: postitoimipaikkojen nimet kuntaliitostilanteissa, kuntaliitokset, Sastamala, Vammala, Tyrvää, Viljakkala, Ylöjärvi, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kesko kusettaaLauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä- Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.
Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!
Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.
Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.
Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!
Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.
Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.
Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.
***************
Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.
Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!
**************
Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3 kommenttia . Avainsanat: Kesko kusettaa, Herkkutilan parhaat, Perhe-kermajuusto. Citymarket Lielahti, Citymarket Ylöjärvi Elo, Kesko koettelee lainsäädännön rajoja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Hyvää Suomesta. Miksi Kesko kusettaa? |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä SäätytaloltaLauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä- Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.
Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.
Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.
Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.
Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.
Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.
Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.
Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.
Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.
*******************
Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.
Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.
Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Säätytalo, Tieteellisten seurain talo, Emil Wikström, Aleksanteri I, säätyvaltiopäivät, sotasyyllisyysoikeudenkäynti, kunniamerkkien noutaminen Säätytalolta, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä- Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.
Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.
Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…
…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.
Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.
Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.
Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.
Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.
Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.
Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.
On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.
*****************
Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.
Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.
Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: J.V. Snellman, Snellmanin patsas, Emil Wikström, Eliel Saarinen, Helsingin suurpommitus helmikuussa 1944, Turun pommitus Talvisodan aikana, yllätysmaanantai Turussa 1940, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
"Loimaan kassa" on yhä edelleen edullinen työttömyyskassa ja siihen kuuluminen ei aiheuta velvoitteita liittyä ammattiyhdistysliikkeen jäseneksiMaanantai 12.3.2018 - -Esko Erkkilä- Viime päivinä on aiheellisesti herätetty keskustelua siitä, että työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää kuulua työttömyyskassaan.
Työttömyyskassoihin kuulumisella ei ole mitään sidettä ammattiyhdistysliikkeeseen vaikka ay-väki niin antaakin ymmärtää ainakin ns. rivien välistä.
Työelämässä ollessani hoidin työttömyysturvani siten, että työttömyyskassani oli Yleinen työttömyyskassa YTK!
YTK:n jäsenmaksu oli alun perin 60 euroa vuodessa, mutta se nousi vuosien kuluessa 90 euroon vuodessa ja nyt se näyttää olevan 100 euroa vuodessa.
Alla taulukko, josta ilmenee eri työttömyyskassojen jäsenmaksu kuluvana vuonna – on hienoa, että YTK:n eli ”Loimaan kassan” palvelut ovat edelleenkin edullisia.
Suosittelen kuulumista ”Loimaan kassaan”, sillä sen jäsenmaksut ovat samat riippumatta kuukausiansioista.
**************
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Loimaan kassa, Loimaan työttömyyskassa, Loimaan kassa on irti ammattiyhdistysliikkeestä, Loimaan kassalla ei ole siteitä ammattiyhdistysliikkeeseen, Yleinen työttömyyskassa YTK, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!Lauantai 10.3.2018 - -Esko Erkkilä- Tampereella ollaan pääsemässä ratikan vuoksi todelliseen tuhovaiheeseen, kun lähipäivinä idästä länteen kulkevat bussilinjat ohjataan Raatihuoneen rappusia hipoen kohti Puutarhakatua.
On varmaa, että jos nämä kaikki ratikkatyömaan haitat olisivat edes osaksi olleet päättäjien tiedossa päätösvaiheessa, niin tamperelaiset olisivat säästyneet ratikalta, sen miljardiin kohoavilta kustannuksilta ja niiltä vaikeuksilta, jotka nyt tuosta täysin turhasta hankkeesta aiheutuvat.
Kaikesta tästä saamme kiittää niitä kaupunginvaltuutettuja, jotka aikoinaan äänestivät Rantaväylän tunnelin puolesta.
Tuki Rantaväylän tunnelille oli Vihreiden vaatima maksu sille, että he saivat ratikan.
Ennakkotietojen mukaan Raatihuoneen raiskaaminen ratikan vuoksi alkaa 19.3.2018, mutta jo nyt Raatihuoneen portaiden eteen rakennetaan betoniporsailla eristettyjä karsinoita busseille ja jalankulkijoille. Jotta Vihreät saisivat tässäkin asiassa täysimääräisen hyvityksen Rantaväylän tunnelin puolesta toimimiselleen, rakennetaan Raatihuoneen eteen myös viherpyöräilijöille omat karsinat.
Tässä muutama kuva niistä karsinanrakennuspuuhista, joita parhaillaan tehdään Raatihuoneen portaiden alapäässä:
*************
Talvi kun on, niin rakennustöissä tarvitaan massiivisia kaasukäyttöisiä maanlämmittimiä, jotta Raatihuoneen edustaa pystytään oikein kunnolla raiskaamaan!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!, Ratikka raiskaa Tampereen, Vihreiden tuki Rantaväylän tunnelille, Tampereen Raatihuone, Aleksis Kivenkatu, Puutarhakatu, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassaLauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä- Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.
Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.
Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.
Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.
Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.
Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä. Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.
**********
Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.
Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.
Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.
Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi, Ylöjärven kaupunkistrategia, Ylöjärven kaupungin haja-asutusalueet, Ylöjärven vapaa-ajanasuntoasukkaat, Ylöjärven mökkikansa, Viljakkala-neuvosto, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sitkeä työ ollaan palkitsemassaSunnuntai 18.2.2018 - -Esko Erkkilä- Viljakkalan ja Hämeenkyrön välinen maantie – Kyröskoskentie - on Viljakkalan kirkonkylän ja Mannin väliseltä osuudelta todettu vaaralliseksi tieksi.
Suurin osa Viljakkalan kirkonkylän koululaisista käyttää tätä vaaralliseksi luokiteltua maantietä koulutienään.
Kyröskoskentien varteen Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välille rakennettava kevyenliikenteen väylä on ollut viljakkalalaisten toiveena jo vuosikaudet.
Toimin Viljakkala-neuvostossa aluksi varapuheenjohtajana ja sitten tavallisena jäsenenä viime valtuustokauden ja mainittu kevyenliikenteen väylän rakentaminen oli myös meidän toivomuslistallamme.
Asiassa päästiin eteenpäin, kun Ylöjärven kaupunginvaltuusto teki 22.5.2017 päätöksen, että Kyröskoskentien varteen rakennetaan kevyenliikenteen väylä.
Hankkeen kokonaiskustannukset on budjetoitu 1,9 miljoonaan euroon ja niistä Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitusosuus on 0, 5 miljoonaa euroa – Ylöjärven kaupunki vastaa lopuista kustannuksista.
********************
Kuluvan vuoden ensimmäinen Viljakkala-neuvoston kokous oli 14.2.2018 ja neuvoston puheenjohtajana halusin ottaa asian omaksi kohdakseen kokouksemme esityslistalle, sillä olen oppinut, että kokousten asialistalle on hyvä saada joskus myös myönteisiä asioita!
Valmistauduin asian käsittelyyn hankkimalla hankkeen vastuuhenkilöiltä taustatietoja ja sain selville mm. seuraavaa:
***********
Halusin syventää tietojani työmaasta ja ajoin Tampereelta Viljakkalaan Hämeenkyrön kautta, jotta sain omin silmin todeta työmaan edistymisen.
Tässä näkymiä Mannista Viljakkalan kirkonkylään saakka:
On varmaa, että Kyröskoskentien varteen saatava kevyenliikenteen väylä koetaan viljakkalalaisten keskuudessa myötäsukaisesti ja sen saaminen varmasti auttaa viljakkalalaisten suhtautumista aikoinaan tehtyyn kuntaliitokseen!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kevyenliikenteenväylä Manniin, kevyenliikenteenväylä Viljakkalaan, kevyenliikenteenväylä viljakkalasta Manniin, Kyröskoskentie, Kyröskoskentien varteen kevyenliikenteen väylä, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!Perjantai 16.2.2018 - -Esko Erkkilä- Olen eilen ja toissapäivänä saanut kiinteästi seurata Ylöjärven kaupungin strategialuonnoksen laatimista vuoteen 2024 saakka.
”Kiinteästi seuraamiseni” liittyy siihen, että toimin Ylöjärven kaupungissa Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana – olen Viljakkala-neuvoston jäsen Vipu Viljakkala ry:n ehdottamana eli olen vailla poliittisia rasituksia.
Vuosien saatossa olen saanut seurata lukemattomia strategioiden laatimisia yritys- sekä kuntapuolella ja voin jo nyt todeta, että meneillään oleva Ylöjärven kaupungin strategia-asiakirja on prosessiltaan ja ilmeisesti myös lopputulokseltaan paras!
Ylöjärven kaupungin strategialuonnos on nyt hieman kaksikymmensivuinen ja sen viimeisin versio on Ylöjärven verkkosivuilla kuntalaisten, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaikkien muiden kommentoitavissa.
Strategialuonnosta Ylöjärven kaupungintalon Valtuustosalissa olivat eilen esittelemässä yleisötilaisuudessa…
…asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola sekä…
…Ylöjärven kaupungin vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen.
Yleisötilaisuudessa annettiin erityistä tunnusta, että alkaneen vaalikauden aikana Ylöjärvellä ei nosteta asukaskohtaista velkamäärä nykyisestä!
Virkamiehet varmistivat yleisötilaisuuden aikana, että Ylöjärven kaupungilla on konsernilainat huomioon ottaen asukaskohtaista velkaa vain hieman yli 3.000 euroa!
Strategialuonnoksessa todetaan, että velkamäärä per asukas pidetään nykyisellä tasolla.
Käytin puheenvuoron, jossa totesi velkamäärätavoitteen olevan hieno asia ja kannatin siltäkin osin strategialuonnosta.
Korostin puheenvuorossani, että kaikissa asioissa myös kuntamaailmassa pitää edetä talousasiat kärjessä.
Talousasioiden rempallaan oleminen merkitsee, että kunnalla ei ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi tervettä palvelutasoa ikääntyville, lapsille, nuorille, opetustoimessa, infran ylläpidossa ja ei missään muussakaan toiminnassa, jotka koetaan kunnan ydintehtäviksi!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!, Ylöjärven strategiaprosessi, velkamäärä per asukas, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Säilyivät sodalta suojassa!Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä- Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.
Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla evakuointimääräys.
Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.
Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.
Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.
Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.
Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.
Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.
************************
Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.
Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli
”Erikoiset esineet”!
Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oli mielenkiintoista olla mukana suorassa radiolähetyksessäSunnuntai 21.1.2018 - -Esko Erkkilä- Yle Tampere teki eilen mielenkiintoisen radio-ohjelman vaalimökeiltä Tampereen Keskustorilta.
Kyseessä oli suora lähetys ja se oli tunnin mittainen alkaen klo 10.00.
Olin mukana ohjelmassa ja tiesin muutamaa päivää ennen ohjelman rakenteen.
Yle Tampereen toimittaja Katri Tapola oli kysynyt tnnnetulta tamperelaiselta vaalikommentoija Pertti Timoselta, että ketä Timonen suosittelee haastateltavaksi.
Vankkana demarina Timonen oli suositellut entistä Tampereen apulaispormestari Tarja Jokista (SDP).
Tarja Jokinen oli suostunut ja hän oli ehdottanut minua toiseksi haastateltavaksi.
Olemme Tarja Jokisen kanssa todellisia puolueidemme työmyyriä toritilaisuuksien järjestämisessä, sillä olemme järjestäneet tahoillamme lukuisia toritilaisuuksia.
Lennämme Tarjan kanssa eri poliittisissa parvissa, mutta kunnioitamme toistemme työtä ja pyrimme myös päättäjätasolla yhteistoimintaan.
Toimittaja Katri Tapola on todellinen taitaja radiotoimittajana ja hänen kanssaan oli hienoa tehdä suoraa radiolähetystä.
Katrin toimittajakolleega Anna Siren oli studiossa ja juonsi sieltä omalta osaltaan vaalimökkiohjelman.
Musiikkijaksojen aikana Katri Tapola ja myös me olimme yhteydessä studioon ja teimme musiikkiesitysten aikana karkean suunnitelman siitä, mitä juttelemme suorassa lähetyksessä.
Kuljimme Katri Tapolan kanssa vaalimökeillä, kun Katri aina välillä jututti vaalimökkien henkilökuntaa.
Kaikkien vaalimökkien henkilökunta oli muihin puolueisiin suhtautumisessa mukavaa ja yhteistyöhaluista, mutta Paavo Väyrynen on osannut valita Tampereellakin joukkoihinsa sellaisia henkilöitä, jotka eivät pysty edes vaalimökeillä mihinkään yhteistoimintaan muiden kanssa. Surullista, mutta niin kuvaavaa Paavo Väyryselle.
****************
Tässä pari kuvaa haastattelutilanteista:
Katri Tapola keskellä ja Tarja Jokinen antaa juuri lausuntoaan eetteriin - minä odotan vuoroani.
Keskustan vaalimökillä Katri Tapola jututti erästä talkoolaistamme, psykiatrian erikoislääkäri Reijo Laitista.
Kylmä kun oli, niin Reijo lähetti radion kautta kiitokset Tuula-vaimolleen, joka aamulla oli vaatinut, että Reijon pitää huolehtia kerrospukeutumisesta!
Kiitän ex-apulaispormestari Tarja Jokista, joka halusi minut kaverikseen suoraan radiolähetykseen!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle Tampere, Keskustorin vaalimökit, Keskustan vaalimökki Keskustorilla, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tampereen presidentinvaalitentti oli vahva pettymysLauantai 13.1.2018 - -Esko Erkkilä-
Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen Tampereen yliopiston päätalon juhlasalissa presidenttiehdokkaiden vaalitentin.
Paikalla olivat kaikki 8 presidentinvaaliehdokasta.
Kaikki halukkaat kuulijat eivät mahtuneet juhlasaliin, mutta apuun otettiin ainakin kaksi muuta luentosalia, joissa tenttiä voitiin seurata valkokankaalle heijastetun live-kuvan välityksellä.
Kyseessä taisi olla näiden presidentinvaalien suurin vaalitilaisuus, sillä paikalla oli lähes 1500 kuulijaa.
Olin paikalla hyvissä ajoin, mutta kuitenkin olin ihan viimeisiä, jotka pääsivät juhlasaliin.
Tentti oli pettymys ja pitkäveteinen – tentissä ei päässyt esiin todellisten osaajien taito; toki Matti Vanhanen osoitti tälläkin kertaa valtiomiesmäisyytensä.
Vaikka tilaisuus olikin heikosti toteutettu, sain presidenttiehdokkaista muutamia kuvia ja niitä tässä: Olin juhlasalin perimmäisellä tuolirivillä, mutta ainakin osa kuvista onnistui kohtuullisesti.
Tuula Haatainen
Pekka Haavisto
Laura Huhtasaari
Merja Kyllönen
Sauli Niinistö
Nils Torvalds
Matti Vanhanen
Paavo Väyrynen
*******************
Juontajista kantavana voimana oli Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja hänen ohellaan tilaisuutta juonsi Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.
*******************
Tilaisuudessa ei käsitelty juuri lainkaan niitä asioita, jotka kuuluvat Tasavallan Presidentin vastuulle ja sen vuoksi...
...”presidenttitentin” ainoa väripilkku olivatkin Nils Torvalds´n sirkussukat.
Olen pettynyt tilaisuuden antiin!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen presidentinvaalitentti, Nils Torvalds´n sirkussukat, Nils Torvalds´n sukat, Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen, Paavo Väyrynen, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lentorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle harppasi eteenpäinTorstai 11.1.2018 - -Esko Erkkilä- Nykyistä paremmat junayhteydet Tampereelta Helsinkiin ovat jokaisen järkevän poliitikon ajatusmaailmassa kärkilistalla.
Junayhteyden parantamisesta on käytetty erilaisia termejä ja niistä ehkä tunnetuin on
Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin
”Tunnin juna” –kaavailuihin liittyy tiiviisti se, että Tampereen ja Helsingin välille pitäisi koko matkalle saada kolmas raide.
Viime päivinä hankkeesta on alettu käyttämään termiä
Lentorata
Lentorata-hanke sai uutta tuulta siipiensä alle, kun Tampereen pormestari Lauri Lyly, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson ottivat näkyvästi kantaa Lentoradan puolesta.
Lentoradan aikaansaamisen uhkana saattaa olla muutama seikka ja eräs niistä on se, että myös varsinais-suomalaiset alkavat ponnekkaasti ajaa ”Tunnin junaa” Helsingin ja Turun välille.
Toivon, että Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittämistä ajavat tahot näkisivät laajemmat kokonaisuudet ja toimisivat Lentoradan puolesta.
Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittäminen on paikallaan, mutta samalla pitää muistaa se koko- ja monipuolisuusero, joka vallitsee Helsinki-Vantaan hyväksi.
Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014 tässä (luvuissa on eritelty kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäätärät):
Vuoden 2017 matkustajamääristä on olemassa ennusteet ja ne näyttävät tältä (matkustajamäärissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2014 vuoteen 2017):
Mielestäni nämä kaksi taulukkoa ovat pitävä perustelu sille, että Tampereen rautatieaseman ja Helsingin lentokentän välille pitää rakentaa Lentorata!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentorata, Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin, Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille, Helsinki-Vantaan lentoasema, Tampere-Pirkkala -lentoasema, pormestari Lauri Lyly, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähköverkkojen toimintavarmuus on tärkeä osa maamme huoltovarmuuttaKeskiviikko 10.1.2018 - -Esko Erkkilä- Viime vuoden loppupäivät ja alkaneen vuoden alku ovat osoittaneet, että maamme sähköverkkojen toimintavarmuus ontuu.
Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat osissa maata aiheuttaneet useidenkin päivien pituisia sähkökatkoksia.
Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa ongelmia ei ole ollut, mutta harvaanasutuilla seuduilla sitäkin enemmän. Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat esimerkkejä alueista, joilla viime päivinä on ollut erityisiä ongelmia sähkönjakelussa.
********************
On positiivista, että Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on kiinnittänyt asiaan huomiota, sillä onhan sähköverkkojen toimintavarmuus tärkeä osa huoltovarmuuttamme.
Sähköverkon ongelmat haittaavat erityisesti tavallisen kansalaisen elämää, sillä esimerkiksi kotieläintilat ovat jo kauan varustautuneet sähkönsaannin ongelmiin erilaisten varajärjestelmin.
Kotieläintiloista broilertilat kulkivat kehityksen kärjessä, kun maatilat varautuivat sähkönsaantiongelmiin, mutta käsittääkseni nyt ainakin sianlihantuotantotilat, porsastuotantotilat ja maidontuotantotilat ovat hankkineet erilaisia aggregaatteja, joilla poikkeustilanteissa pärjätään.
*************
Vanhanen pohtii myös sitä, jos ulkopuolinen taho pyrkii tahallisesti vahingoittamaan sähköverkkoamme – aiheellista pohdintaa sekin.
Puhutaan paljon niistä rajanvedoista, jotka koskevat presidentin vastuista ja niistä seikoista, jotka eivät kuulu presidentin vastuulle.
Elintarvikkeiden huoltovarmuuden parissa toimineena näen, että presidentin toimivaltaan ja ”huolenpitoon” kuuluu myös huoli maamme sähköverkon toimivuudesta, joten yhdyn Matti Vanhasen ajatuksiin sähkönjakeluumme liittyvistä haasteista!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: huoltovarmuus, sähkönjakelun ongelmat, tykkylumi, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Niinistön tyylitaju petti!Torstai 4.1.2018 - -Esko Erkkilä- Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28.1.2018.
Istuvana presidenttinä Sauli Niinistöllä on ilmeinen johtoasema gallupeissa.
Olen kaksissa viimeisimmissä presidentinvaaleissa äänestänyt vaalien toisella kierroksella Niinistöä – ensimmäisen kerran huonolla menestyksellä Tarja Halosta vastaan, mutta toisella kerralla menestyksekkäästi Pekka Haavistoa vastaan.
Olen surullinen, sillä sinänsä arvostamani Sauli Niinistöltä petti tyylitaju Uudenvuodenpäivänä klo 13.04, kun hän tai hänen avustajansa päästivät facebook´iin todellisen rimanalituksen.
Niinistön viestissä todetaan sanatarkasti näin:
”Kiitos läsnäolostanne ja kannustuksestanne kuluneen vuoden aikana.Kaikkea hyvää tälle alkaneelle. SN, Jenni ja Lennu”
En ole milloinkaan hyväksynyt ja en hyväksy sitä myöskään istuvan Tasavallan Presidentin suusta, että koirasta sanotaan ”hän”!
Koiran nimen liittäminen "allekirjoitusketjuun" on sama asia, kuin jos koirasta käytetään termiä "hän".
Totean yksiselitteisesti, että Uudenvuodenpäivänä Sauli Niinistöltä petti tyylitaju sen jälkeen, kun hän televisioidun Uudenvuodenpuheensa lopuksi toivotti:
”Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!”
Olen pettynyt - koirien kanssako meitä on johdettu!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tasavallan Presidentin tyylitaju petti!, Sauli Niinistön rimanalitusviesti, Sauli Niinistö facebookissa, Lennu-koira, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Noin ei kannata sanoa!Perjantai 29.12.2017 - -Esko Erkkilä-
Huomasin facebookissa tämmöisen ilmoituksen ja oletan, että Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään kaupunginmuseo ja Niinisalon kyläyhdistys eivät ymmärrä vastuutaan.
Olen Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilö ja olin vastuuhenkilö myös silloin, kun suunnittelimme vastaavan asukaskirjeen toimittamista Uudenvuoden tapahtumastamme Palokallion Pamauksesta omakotialueemme asukkaille.
Onneksi olin yhteydessä vakuutusyhtiöön ja sieltä todettiin yksiselitteisesti, että olette täydessä vastuussa, jos joku tohelo ampuu uudenvuodenraketin jonkun toisen silmään. Perusteluna oli se asukaskirjeessä todettu, että Palokallion Pamauksessa voi turvallisesti ampua omia raketteja.
Ovatko Kankaanpää kaupungilla, Kankaanpään kaupungin museotoimella ja Niinisalon kyläyhdistyksellä sellaiset vakuutukset, että ne korvaavat kaikki tuossa tilaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat vahingot?
En halua olla ilonpilaajana, mutta kokemuksesta kerron ja varoitan!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kankaanpään kaupunki, Kankaanpää, Kankaanpään kaupunginmuseo, Niinisalon kyläyhdistys, Niinisalo, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko SuomessaLauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä- Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:
”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”
Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.
Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.
Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.
Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:
Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!
-Esko Erkkilä- |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sitra Tampereelle, Sitra Pirkanmaalle, tekonivelsairaala Coxa, Tays Sydänsairaala, Koukkuniemen vanhainkoti, Ylöjärven terveyskioski, Tays:n yhtiöittäminen, Tesoman terveyspalvelujen allianssimalli, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Suomen Pankki, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
