Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Termin "jäte" käyttäminen pitäisi kokonaan kieltää!

Perjantai 12.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla eräs ohjelmaosio oli lauantaina 6.2.2016 seminaari, jonka teemana oli;

 

 

Jätteestä ja romusta uutta bisnestä

 

 

Osallistuin seminaariin, vaikka samaan aikaan olisi ollut mahdollista osallistua moneen muuhunkin seminaariin.

 

 

 

 

 

 

Seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hanna Kosonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoi johtamansa konsernin saavutuksista eri polttoaineiden osuuden kehityksestä yrityksen energiantuotannossa.

 

 

 

 

 

 

Yrityksen polttoainepaletissa on vuosien aikana tapahtunut melkoisia muutoksia;

• polttoöljyn osuus on minimoitu (tummanruskea)
  

• jyrsinturpeen osuus on alentunut (vaaleanruskea)
  

• puun osuus on kasvanut (vihreä)
  

 

 

 

 

 

Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari esitti…

 

 

 

 

 

 

…piirakkakuvion avulla Suomen biokaasupotentiaalia ja hän pääsi tasolle 25 TWh, kun Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa vuodessa n. 4 TWh!

Kahdestakymmenestäviidestä TWh:sta Kalmarin mukaan olisi peräti 17,8 TWh:a saatavissa peltobiomassasta - tässä olen Kalmarin kanssa samaa mieltä, mutta...

 

 

...minua häiritsi Kalmarin esityksessä tavattomasti se, kun hän käytti termiä…

 

 

…”elintarviketeollisuuden jäte”.

 

 

En voi hyväksyä moista termiä ja käytinkin yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että elintarviketeollisuudessa ei synny kiloakaan jätettä!

 

 

 

 

 

 

Minua lämmittikin kovasti, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi seminaarin lopussa virallisessa puheenvuorossaan näin:

 

 

"Erkkilän Esko kiteytti seminaarin, kun sanoi, että jätteitä ei ole lainkaan, koska toisen "jäte" on toiselle raaka-aine!"

 

 

Olipa hyvä seminaari ja nuo ministeri Tiilikaisen sanat tuntuivat mukavilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitoskuntia ja miehitetylle alueelle jääneitä kuntia ei saa ja ei myöskään voi unohtaa

Sunnuntai 17.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomen kuntarakenteessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut paljon muutoksia ja on ennustettavissa, että muutoksia tulee jatkossakin tapahtumaan.

 

 

Kuntaliitoksista ja alueluovutuksista huolimatta entiset kunnat elävät kuitenkin ihmisten mielissä ja onneksi myös valtionhallinnon tietojärjestelmissä.

 

 

Näin on hyvä, sillä en mitenkään voisi hyväksyä, että synnyinkuntani olisi muuttunut Viljakkalasta Ylöjärveksi, vaikka Viljakkala liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

 

Anoppini kohdalla, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella vuonna 1915, oli käydä vielä kalpatemmin ja hetkeksi kävikin kalpaten, sillä hänen synnyinkunnakseen merkittiin mm. sairasvakuutuskorttiin joskus 1970-luvulla ”Ulkomaat”.  Onneksi tilanne korjaantui jossain vaiheessa ja anoppini oli kuolemaansa saakka valtionhallinnon virallisissa tietojärjestelmissä syntynyt Salmissa, jonka kuntanumero tänäänkin on virallisissa asiakirjoissa 733.

 

 

***********

 

 

Tilatunnukset ovat EU-byrokratiassa ehdottoman tärkeitä ja on lohduttavaa todeta, että kuntanumerot eivät tilatunnuksissa muutu vaikka tapahtuisikin kuntaliitoksia.

 

 

Kerron esimerkin Rouvan Kälviällä omistaman maatilan tila- ja kuntanumeroista:

 

• Rouvan omistama maatila sijaitsee Kälviällä ja se merkitsee, että tilatunnuksen kolme ensimmäistä numeroa muodostavat Kälviän kuntanumero eli 315

• Kälviä liittyi Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009 ja sen merkitsee, että Rouvan omistama maatila sijaitsee Kokkolassa, jonka kuntanumero on 272

• jotta tilanne olisi selvä (tai epäselvä), niin Rouva kun asuu Tampereella, häntä verotetaan maatilan tuloista Tampereella ja sen kuntanumero taas on puolestaan 837!

 

 

Minua kolmenlaiset kuntanumerot koskevat Viljakkalassa omistamani vapaa-ajanasunnon sekä osaomistamani maatilan osalta:

 

• vapaa-ajanasuntoni tilatunnuksen ja maatilan tilatunnuksen kolme ensimmäistä numeroa muodostavat Viljakkalan kuntanumero 932

• kun vapaa-ajanasuntoni ja maatila sijaitsevat kuntaliitoksen tapahduttua Ylöjärvellä, niin silloin on käytössä Ylöjärven kuntanumero eli 980

• vapaa-ajanasunnosta ja maatilasta maksettavat verot menevät Tampereelle ja sen kuntanumero on puolestaan yllämainittu 837!

 

 

On oikein, että kuntaliitoskuntien ja Neuvostoliitolle pakkoluovutettujen kuntien ”elämä” jatkuu yhä edelleen valtionhallinnon virallisissa tietojärjestelmissä!

 

 

Kuntanumerot löytyvät, kun googlaa: ”Kuntanumerot”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampella-kyltti poistuu Tammerkosken koskimaisemasta, mutta vain väliaikaisesti

Tiistai 12.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampella-kyltti on oleellinen osa Tammerkosken koskimaisemaa Tampereella.

 

 

Kyltti on noussut paikoilleen 1930 – 1940 luvuilla ja se on uusittu vuonna 1956.

 

 

Tampella-kyltti sijaitsee vanhan tehdasrakennuksen, nykyisen oikeustalon katolla.

 

 

Tampella joutui yrityksenä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä ja kun se omistuskamppailujen tuloksena joutui SKOP:n haltuun, alkoi Tampellan yritystaru olla lopussa.

 

 

Omistusjärjestelyjen lopuksi Suomen Pankista tuli SKOP:n ja sitä kautta myös Tampellan omistaja 19.9.1991.

 

 

Tampella pilkottiin ja lopuksi Tampellasta oli vuonna 1997 jäljellä enää kallionporalaitteita valmistava Tampella Tamrock Oy, joka sitten yrittikin saada Tampella-kyltin tilalle ”Tamrock” –kyltin.

 

 

Onneksi Tampereen päättäjät eivät myöntyneet Tamrock´n suunnitelmille ja sen vuoksi Tampella-kyltti olikin poissa sen aidolta paikalta aina vuoteen 2006 saakka.

 

 

Pian alkavasta poissaolosta ei kyltille ole nyt tulossa yhtä pitkää evakkoreissua kuin oli vuosina 1997 – 2006, sillä nyt kyltti poistetaan paikaltaan vain talolle tehtävän kattoremontin ajaksi.

 

 

Tampella-kyltin palauttamisen ehtona vuonna 2006 oli se, että Tampereen kaupunki sitoutui kustannuksellaan huolehtimaan kyltistä.

 

 

 

Toivottelen Tampella-kyltin tervetulleeksi takaisin ylväälle paikalleen taas keväällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

• siemeneksi 6 milj. kg
• rehuksi 1 milj. kg
• teolliseen käyttöön 3 milj. kg
• ruuaksi 92 milj. kg
• vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syrjienkyntö - vieläkö kukaan muistaa?

Lauantai 5.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kannatan kyntöä viljelyteknisenä toimenpiteenä vaikka sen merkitys viljelytekniikassa onkin viime vuosina vähentynyt.

 

 

Kyntäminen on kieltämättä työläs ja toimenpiteenä hidas, kun sitä verrataan erilaisiin suorakylvömenetelmiin.

 

 

Suorakylvömenetelmien eräs ongelma on viljasadon laatutason heikkeneminen, sillä esimerkiksi hometoksiiniongelmien lisääntymisellä on selkeä yhteys suorakylvön lisääntymiseen.

************

 

Piti kuitenkin kirjoittaa kyntämisestä, ei niinkään suorakylvön ongelmista.

 

 

Muistan ajan, jolloin ainakin pientiloilla kyntäminen tapahtui hevosvetoisella auralla tai vältillä, kuten Viljakkalassa sanottiin.

 

 

Hevoskyntö onnistui helposti parihevosilla, mutta silloin työhön tarvittiin kaksi miestäkin – toinen suitsiin ja toinen vältin sarviin.

 

 

En ole kyntänyt, mutta olen nähnyt parihevoskyntöä ja sen lisäksi seurasin lapsena myös sitä, kun isäni kynti yhdellä hevosella.  Yhden hevosen kynnössä tärkeää oli miehen ja hevosen yhteistoiminta – kyntömiehellä oli suitset niskansa takana ja hevonen osasi kulkea oikealla kohdalla kyntämättömällä osalla peltosarkaa.

 

 

Hevoskyntöä seurannut vaihe oli traktorikyntö kaksisiipisellä auralla.

 

 

Kaksisiipisellä auralla kyntäminen merkitsi, että pientareille jäi liian leveä kaista kyntämättä.

 

 

Tuon leveän kaistan kyntäminen hoidettiin ns. ”syrjienkyntämisellä”.

 

 

Syrjienkyntö suoritettiin yhden hevosen ja miehen muodostamalla työparilla.

 

 

Olin päivänä muutamana liikenteessä ja huomasin, että eräällä pelloilla oli kyntöhommat tehty kaksisiipisellä traktoriauralla ja syrjät olivat tietysti kyntämättä.

 

 

Syrjienkynnössä käytettiin ennen hevoskynnön lisäksi myös erillistä laitetta, jolla syrjienkyntö onnistui myös traktorityönä.

 

 ****************

 

 

Tässä muutamia kuvia peltokuvioilta, jotka on kynnetty kaksisiipisellä auralla ja syrjät ovat tietysti jääneet kyntämättä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Syrjienkynnöllä ei nykyään ole kummoistakaan merkitystä, sillä viljojen tonnihinta on niin alhainen, että peltokuvioiden syrjistä mahdollisesti saatavilla jyvillä ei ole käytännössä mitään taloudellista arvoa.

Syrjienkyntötarve on nykyään olematon, sillä kyntökalusto on sellaista, että peltolohkojen syrjätkin saadaan kynnettyä "kertaheitolla".  Salaojitus on merkinnyt, että peltolohkojen "syrjiä" on nykyään kovin vähän.

 

 

Toista oli ennen, kun pellot olivat sarkaojissa ja syrjienkyntö oli silloin tärkeää kokonaissadon kannalta.

 

 

Kepeät mullat syrjienkynnölle, mutta kiitos kuitenkin, jos jaksoit lukea tämän muistelujuttuni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala - Joulukuusipaikkakunta!

Perjantai 4.12.2015 - -Esko Erkkilä-

On hienoa olla syntyjään viljakkalalainen tänä jouluna, sillä kotokulmiltani ovat peräisin Tampereen Keskustorin joulukuusi ja myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärven koulupiirissä eli samassa koulupiirissä, jossa olen syntynyt ja viettänyt elämäni ensimmäiset parisenkymmentä vuotta.

 

 

Minulla on edelleen vahvat siteet Viljakkalan Hanhijärvenkulmalle, sillä omistan siellä puolet synnyinkotitilastani ja toisen puoliskon omistavat yhdessä kolme poikaani. Kotitilani lisäksi mökkini sijaitsee samalla kulmakunnalla.

 

 

Keskustorilla nyt oleva joulukuusi on kasvanut Pentti Leppäkosken aikoinaan omistamalla tilalla. Tilan nykyinen isäntä on Jarkko Blomqvist.

 

 

 

 

 

On mukavaa sattumaa, että myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi on Viljakkalasta.

 

Kuusen lahjoittivat Seija ja Pauli Kivimäki Viljakkalan Karhelta.

 

 

 

Saan olla ylpeä, että Tampereen ja Ylöjärven komeat joulukuuset ovat Viljakkalasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!

Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.

 

 

Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä.  Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.

 

 

 

 

 

 

Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti...

...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!

 

 

 

***************

 

 

 

On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!

 

 

 

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.

 

Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.

 

Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.

 

Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

 

 

 

Kysyy

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on mukana jokaisen viljakkalalaisen elämässä

Perjantai 13.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo eli entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo on ollut mukana jokaisen paikkakuntalaisen elämässä ja on hienoa, että se on sitä myös tänä päivänä.

 

 

 

 

 

 

Seurojentalon omistajana on vuodesta 2008 alkaen ollut Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, jonka muodostavat seuraavat yhdistykset:

 

• Viljakkalan Haveri
• Inkulan Holvisiltayhdistys
• Karhe-Seura
• Kyläyhdistys Vilkku
• MTK-Viljakkala
• Pikku-Pispalalaiset
• Teatteriyhdistys Wimma
• Viljakkalan kirkkoveneyhdistys
• Viljakkalan Marttayhdistys
• Viljakkalan Naisvoimistelijat
• Viljakkalan puolesta VIPU
• Viljakkalan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys

 

 

 

 

 

 

Talossa on kunniapaikalla Viljakkalan vaakuna…

 

 

 

 

 

 

…ja Viljakkalan Maamiesseuran logo.

 

 

 

 

 

 

Näyttämön taustalla on koivumaisema, joka on vast´ikään restauroitu.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon tontti on Ylöjärven kaupungin omistuksessa, mutta tonttivuokra on enintään kohtuullinen, sillä vuokra on 1,00 €/vuosi!

 

 

Viljakkalan Seurojentalon historiaan kuuluu kattavasti tapahtumia, jotka koskettavat jokaista viljakkalalaista ja se on ollut tärkeä paikka myös monille naapurikuntalaisille.

 

 

 

Ehkä joskus palaan niihin omakohtaisiin muistoihin, jotka liittyvät nykyiseen Viljakkalan Seurojentaloon!  Saatan kertoa myös sellaisista jutuista joihin en ole henkilökohtaisesti osallistunut, mutta joista olen kuullut tai lukenut vaikkapa Ikaalisten kihlakunnan käräjäoikeuden pöytäkirjoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukastilaisuus turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen sijoittumisesta melkein naapuriimme oli rakentava kokemus

Keskiviikko 7.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin kuuntelijana eilen, kun Tampereen kaupunki järjesti asukastilaisuuden Multisillan koululle järjestetyn turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta.

 

 

Oikeastaan en ollut pelkkä kuuntelija, sillä osallistuin ennen tilaisuutta YLE-Tampereen Radion suoraan radiolähetykseen, jossa toimittaja Kai Pohjanen kyseli ennakkotunnelmia koordinaattori Marja Huttuselta sekä minulta.

 

 

Totesin, että turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskus sijaitsee 800 metrin etäisyydellä omakotitalostamme ja odotan saavani tilaisuudessa lisätietoja asiasta.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontanut Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu kertoi asukastilaisuuden aluksi, että Pirkanmaalle on nyt saapunut 850 turvapaikanhakijaa ja heistä on Tampereelle sijoitettu hätämajoitukseen n. 550 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin koordinaattori Marja Huttunen selvitteli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja hätämajoituskeskuksen eroja.

 

 

Hätämajoituskeskuksessa turvapaikanhakijat saavat katon päänsä päälle sekä patjamajoituksen hätämajoituskeskuksen lattialla.

 

 

Tampereen hätämajoituskeskuksiin ruuan toimittaa Tampereen Ateria ja ruoka on samaa, jota Tampereen Ateria toimittaa Tampereen eri laitoksille.

 

 

 

 

 

 

SPR:n Anu Rohima Mylläri…

 

 

 

 

 

 

…sekä rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitokselta jakoivat asukastilaisuudessa runsaasti tietoa – kiitos siitä heille!

 

 

 

 

 

 

Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että pitääkö suomalaisnaisten muuttaa esimerkiksi pukeutumiskäytöstään, jotta eivät anna virheellistä viestiä turvapaikanhakijamiehille.

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen vastasi kysyjälle selkeästi, että omaa pukeutumista tai käyttäytymistä ei tarvitse turvapaikanhakijoiden vuoksi muuttaa.

 

 

***********

 

Yleinen kysymys asukastilaisuudessa oli, että kuinka kauan hätämajoituskeskukset ja vastaanottokeskukset joutuvat toimimaan?

 

 

 

Kysymykseen vastanneet totesivat, että hätämajoituskeskusten toiminta-ajaksi on kaavailtu 2 – 4 viikkoa, mutta realismia on todennäköisesti se, että ajanjaksot tulevat olemaan pidempiä.

 

 

Vastaanottokeskusten toiminta-ajasta kun puhutaan, niin kyseessä saattaa olla vuosikausia.

 

 

Turvapaikanhakupäätökset ovat todennäköisesti pitkä prosessi ja mahdolliset valitukset turvapaikanhakupäätöksistä tulevat pidentämään vastaanottokeskusten toiminta-aikaa.

*************

 

 

 

Viestintäjohtaja Anne-Mari Maunon toteama vanha suomalainen toteamus…

 

 

Maltti on valttia

 

 

…tulee ilmeisesti olemaan hyvä ohjenuora, kun ennakoidaan turvapaikanhakijoiden asioiden lopullista ratkaisua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-