Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syväri - merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa

Lauantai 15.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Syväri on joki, joka laskee Euroopan toiseksi suurimmasta järvestä Äänisestä Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.

 

Syvärillä on pituutta 224 kilometriä ja sen jokiniska sijaitsee 28 metriä korkeammalla kuin Syvärin jokisuisto.

 

 

Suomalaiset ylittivät Syvärin hyökkäysvaiheessa 1941 ja palasivat takaisin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi 1944.

 

 

Syväriin liittyvät nimet Lotinanpelto ja Syvärin voimalaitos ovat osa Suomen sotahistoriaa.

 

 

 

 

 

 

Tutustuimme Syvärin yläjuoksulla Syvärin voimalaitoksen maisemiin kyröläismatkallamme 3.7.2015.

 

 

Olimme siis Äänisen eteläisimmällä rannalla.

 

 

Tämä maisema on pysynyt jokseenkin samana yli 70 vuotta, sillä samalta Syvärin voimalaitos näyttää niissä valokuvissa, jotka on otettu 1941 – 1944.

(Valitan, että kuvaajana en ole tässä kuvassa käyttänyt "vatupassia")

 

 

 

 

 

 

Kosketin Syvärin jokiniskan vettä ja tunsi olevani niillä paikoilla, joilla Suomen itsenäisyydestä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 27. päivänä 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys Syvärillä alkoi.

Kuvassa olen sillä puolella Syväriä, josta alkoi niiden sotilaiden uintimatka, jotka uiden pääsivät perääntymisvaiheessa Suomen puolelle.

 

 

 

 

 

 

Pietarista Laatokan, Syvärin ja Äänisen kautta Petroskoihin ja siitä edelleen kulkevat risteilylaivat ovat tavallinen näkymä Syvärillä – niin myös tällä kerralla.

Tämä laiva on matkalla kohti Petroskoita.

 

 

 

 

 

 

 

Eräät risteilylaivat pysähtyvät Syvärillä ja niiden matkustajien palvelemiseksi Syvärillä on mm. tsasouna.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen käynyt muutaman kerran Syvärin rannalla ja aina siellä on käsitöitä tai luonnontuotteita kaupittelevia paikkakuntalaisia.

 

Nyt tarjolla oli ainoastaan sieniä, herukoita, vadelmia…

 

 

 

 

 

 

…ja metsämansikoita.

 

 **************

 

Monesti joku porukasta on aina uinut Syvärissä, mutta nyt olimme kaikki niin arkajalkoja, että kukaan ei uskaltautunut Syvärin aaltoihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläisessä kyläkaupassa hinnat ovat meidän mittapuumme mukaan edulliset

Perjantai 14.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Vytegrasta eteenpäin kohti Syväriä ja meillä oli välillä taas kerran mahdollista poiketa aitoon venäläiseen kyläkauppaan.

 

 

 

 

 

 

Tässä kyläkaupassa poikkesivat ainoastaan matkanjohtajamme ja kuljettajamme , mutta heikoin tuloksin, sillä täältä he eivät saaneet riittävästi seuraavan eväskahvipaikkamme pullia.

Asiallinen kauppatalo kuitenkin!

 

 

 

 

 

 

Seuraavassa kylässä oli kaksikin kauppaa ja tästä kaupasta johtajamme saivat hankittua seuraavalla pysähdyspaikalla tarjottavat tarjoilutarvikkeet.

 

 

 

 

 

 

Minä menin viereiseen pienempään kauppaan, jossa valikoima oli aivan kelvollinen.

 

 

 

 

 

 

Karamelleja oli aivan suomalaisten Prismojen valikoimiin verrattava tuotevalikoima ja karamellien kilohinnat olivat tasolla 143 – 313 ruplaa/kilo. 

On muistettava, että yhdellä eurolla saa 60 ruplaa.

 

 

 

 

 

 

Olut on venäläisessä kyläkaupassa edullista, sillä puolen litran tölkki esimerkiksi parasta ja vahvinta venäläistä olutta eli Baltica 9 –merkkiä maksoi 55 ruplaa. Hinta merkitsi euroissa siis hieman alle euron!

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen suorittanut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Hygieniapassin ja luonnollisesti minua kiinnosti, että miten hygienia-asiat oli venäläiskylässä hoidettu.

 

 

 

 

 

Ilahduin, että kauppojen takamaastossa oli ”Toalet”, jotta maalikylälle tulijoiden ei tarvinnut kuseskella tai tehdä isompaa hätäänsä minne tahansa.

 

 

 

 

 

 

Naisten ja miesten puolet oli asianmukaisesti eriytetty.

 

 

 

 

 

 

Ainakin miesten puoleinen paskomisreikä oli siedettävässä kunnossa ja kun pyyhkimiseen tarkoitettuja heinäkorsiakin oli varattu riittävästi, niin kylän yleiset hygieniakysymykset saivat minulta täyden hyväksynnän.

 

 

 

 

 

 

Ja matkamme jatkui kohti eväskahvipaikkaa hienoissa maisemissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailtavaa, miten venäläismummot osaavat hyödyntää mökkitonttiensa viimeisimmänkin neliömetrin!

Torstai 13.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vytegran jälkeen kyröläismatkamme eteni Äänisen etelärantaa kohti Vanhaa Laatokkaa, mutta onneksi poikkesimme erääseen venäläiskylään.

 

 

Ajoimme bussimme kylän laidalle ja tutustuimme joen rannalla sijaitseviin taloihin ja niiden viljelyksiin jokirantakujaa kävellen.

 

 

 

 

Kylä jää tässä kuvassa joen vasemmalle puolelle.

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kävelyreittimme varrelta:

 

 

 

 

 

 

Haloista saatava energia on Äänisen maisemissa arvossaan!

 

 

 

 

 

 

Tässä kylässä traktori oli jotain muuta kuin se kaikille tuttu venäläinen traktori, joka aina on väriltään sininen.

 

 

 

 

 

 

Venäläisittäin on varsinainen ökytalo, jos kulkuväylän suunnalle talossa on kuusi ikkunaa rinnakkain - ja toisessa kerroksessa!

 

 

 

 

 

 

Tässä venäläiskylässä perunanvarret olivat heinäkuun alussa kehittyneet paljon paremmiksi, kuin…

 

 

 

 

 

 

…meillä samaan aikaan.

 

 

 

 

 

 

Ruskoliljat eli keisarinkruunut aiheuttivat minun mielessäni jopa pientä kademieltä!

 

 

 

******************

 

 

Vielä muutama kuva venäläismummujen kaali- ja sipuliviljelyksistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tämän mummun sipulikasvustot olivat erityisen komeat.

 

Kehuin mummulle hänen hienosti kasvavia kasvustojaan – yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta kaikesta näki, että mummu piti sanoistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomessa lehmät aitauksessa ja ihmiset "vapaana" - Venäjällä tämäkin asia on toisin!

Keskiviikko 5.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olemme Suomessa tottuneet, että lehmät pidetään aitauksessa ja ihmiset liikkuvat kotipihoillaan ”vapaana”.

 

 

Venäjän karjalaiskylissä Äänisen, Laatokan ja Vienan-Karjalan maisemissa asia on toisin – asuinrakennusten lähiympäristö, perunamaat ja yleensäkin puutarhamaat on aidattu ja kylän lehmät käyskentelevät kylänraitilla vapaina.

 

 

Paikka taisi olla Avdeeson kylä Kupetskoje-järven rannalla, jossa saimme taannoisella kyröläismatkallamme tutustua ”irtolehmiin”.

 

 

 

 

 

 

Kylän kadut – eivät taida kaikkien mielestä olla katuja – kasvavat rehevää ruohoa ja sitä on lehmien mukava nautiskella.

 

 

 

 

 

 

Lehmät olivat hyväkuntoisia, mutta tuskin sentään yltävät kymppitonniluokkaan eli maitotuotokseen 10.000 kiloa vuodessa.

 

 

 

 

 

 

Tämän lehmän rakennepisteet olisivat suomalaisessa arvostelussa aivan kohdallaan.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että kotieläintalouden parissa neljäkymmentä vuotta toimineena piti minunkin tehdä lähempää tuttavuutta Avdeeson kylän lehmien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Lyhyen tuttavuuden jälkeen jätimme hyvästit Avdeeson lehmille ja jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoisia venäläiskyliä Äänisen itäpuolella

Maanantai 3.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Poventsasta Äänisen itäpuolta kohti etelää ja kohtasimme matkallamme paljon metsää, mutta myös mielenkiintoisia karjalaiskyliä.

 

 

Ohitimme Haapaselän kylän, jonne asti suomalaiset joukot Jatkosodassa hyökkäsivät.

 

 

Seuraava kohteemme oli Tsolmuisen kylä, mutta ennen sinne pääsyämme tässä muutamia kuvia venäläisasutuksesta Äänisen itäpuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näemme, että oma tupa ja perunamaa on teemana Äänisen itäpuolella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Neuvostoliiton aikaisissa maissa myllylaitosten sisätilat ovat pölyistä putipuhtaat?

Torstai 30.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta jokseenkin kaikista Suomessa toimivista myllylaitoksista, sillä olen käynyt auditoimassa ne melkein kaikki.  Auditointikäyntien syy oli se, että ne toimittivat myllyteollisuuden rehujakeita työnantajayritykseni raaka-aineiksi.

 

 

Suomalaisten myllyjen hygieniataso on korkea – se on korkea viljanvastaanottotiloista aina jauho- sekä rehujaesiiloihin saakka.

 

 

Sain työurani aikana tutustua myllylaitoksiin myös Virossa sekä Venäjällä.

 

 

Merkillepantavaa virolaisessa myllyssä sekä Kontupohjan myllyssä Venäjällä oli se, että myllytilojen siisteys ja pölyttömyys olivat huippuluokkaa.  Samaa ei voida sanoa kyseisten myllyjen ulkotiloista, sillä varikset mellastivat molempien myllyjen kaatosuppiloiden ympärillä.

 

 

Syy entisten neuvostoliittolaismaiden myllyjen poikkeukselliseen sisätilojen puhtauteen paljastui Kontupohjan myllyllä, kun näimme kuvia pölyräjäytysten tuhoamista myllyrakennuksista.

 

 

Tiedän, että Suomessakin on ollut ainakin yksi myllyrakennusta kohdannut pölyräjähdys, mutta Kontupohjan myllyn vastaanottoaulassa näimme kuvia kymmenkunnasta myllyrakennuksesta, jotka Neuvostoliiton aikana olivat tuhoutuneet pölyräjähdyksessä.

USA:ssa pölyräjähdykset viljankäsittelylaitoksissa ovat aiheuttaneet suurta taloudellista tuhoa ja ihmishenkien menetyksiltäkään ei ole vältytty.

 

 

Myllyjen lisäksi pölyräjähdysvaara on mm. turve- ja pellettitehtailla.

Lämpövoimalat ja niiden vastaanottoaltaisiin sekä vastaanottoaltaiden lähistölle kertyvä pöly on oivallinen paikka pölyräjähdykselle. Muistan, kun kerran tarjosin kaurankuorijauhoa Tampereella lämpövoimalan polttoaineeksi, niin kaupat olisivat syntyneet, mutta lämpövoimalan käytöstä vastaava insinööri ei uskaltanut vastaanottaa kaurankuorijauhoa sen suuren pölyämisominaisuuden vuoksi.

 

Googlettamalla ”pölyräjähdys” saa esille lukemattoman määrän tapauksia, joissa pölyräjähdys on saanut pahoja aikaan.

 

 

Turvatekniikan keskus eli TUKES on vuonna 2003 julkaissut ohjeet pölyräjäytysvaaran välttämiseksi. Kyse on ATEX-lainsäädännöstä, joka tuli silloin voimaan – ATEX = atmospheres explosibles.

 

 

Jos haluaa tarkemmin tutustua pölyräjähdyksiin ja niiden estämiseen, kannattaa tutustua em. Turvatekniikan keskuksen…

 

…"ATEX räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus"…

 

…–nimiseen oppaaseen.

 

 

Tehokas tapa estää pölyräjähdys on sisätilojen ehdoton puhtaus ja tämän seikan olivat kantapään kautta oppineet jo Neuvosliiton aikana maan myllyteollisuusjohtajat!

Minä sain saman opin Kontupohjan myllyllä Äänisen rannalla vuonna 2006!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaa

Lauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.

 

 

Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.

 

 

 

 

Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.

 

 

Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.

 

 

Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.

 

 

 

Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.

 

 

Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.

 

 

Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.

 

 

Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!

 

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt

 

 

 

 

 

 

Haaga

 

 

 

 

 

 

Helsingin Yliopisto

 

 

 

 

 

 

Mikkeli

Ainakin meillä Mikkeli on kasvanut selvästi kookkaimmaksi, sillä sen korkeus on jo nyt yli kaksi metriä.

 

 

Muistakaa, että alppiruusu kuuluu männikköön, sillä matalajuurisena kasvina alppiruusu soveltuu hyvin syväjuurisen männyn rinnalle.

 

 

Alppiruusua ei milloinkaan pidä istuttaa kuusen alle, sillä molemmat ovat matalajuurisia kasveja ja siten ne eivät sovellu yhteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkosen muistomerkki Finlandia-talon lähellä koostuu useasta osasta

Torstai 4.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiseen kokoukseen Hotel Scandic Park´ssa Helsingissä 27.5.2015.

 

 

Varasin hyvin aikaa ja sen vuoksi minulla oli hetki aikaa tutustua Hakasalmen puistossa Mannerheimintien varrella, hieman Finlandia-talosta pohjoiseen sijaitsevaan Urho Kekkosen muistomerkkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki koostuu oikealla näkyvästä vesialtaasta, neljästä pylväiden päässä sijaitsevasta prossisesta kädestä sekä kallioon hakatusta tekstistä:

 

URHO KEKKONEN  1900 – 1986

 

 

 

 

 

 

Kädet ovat kahdeksan metriä korkein pylväiden päissä ja ne kuvaavat sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi vahvan tahtonsa käsiensä kautta.

 

 

 

 

 

 

Lähikuva yhdestä kädestä.

 

 

 

 

 

 

Olen aiemminkin havainnut Urho Kekkosen nimen kalliossa, mutta vasta nyt ehdin paneutumaan asiaan kunnolla.

 

 

 

Teoksen suunnittelukilpailun voitti 1997 Pekka Jylhä, joka oli nimennyt ehdotuksensa ”Lähde”.

 

 

Virallisesti kyseessä on ”Lähde/UKK muistomerkki” ja se paljastettiin vuonna 2000 eli sata vuotta Urho Kekkosen syntymän jälkeen.

 

 

 

 

Opin taas kerran, että Helsingissä on paljon tärkeitä kohteita, joihin maalaispoika ei ole ehtinyt tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

On varmaa, että myös kuntapolitiikka muuttuu eduskuntavaalien tuloksen ansiosta

Tiistai 5.5.2015 - -Esko Erkkilä-

On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua, että muuttuuko paikallispolitiikka eduskuntavaalien tulosten vuoksi.

 

 

Ei ole kenellekään yllätys, kun eduskuntavaalien suurimmat häviäjät eli Kokoomus ja SDP väittävät, että ei muutu.

 

 

Eduskuntavaalien kiistaton ja selkeä voittaja Keskusta taas toteaa, että eduskuntavaalien tulos heijastuu muutoksena myös paikallispolitiikkaan.

 

 

Otan esimerkiksi Ylöjärven, johon synnyinkuntani ja mökkikuntani Viljakkala taannoin liittyi.

 

 

Tietoni perustuvat Ylöjärven Uutiset –paikallislehden – jonka tilaaja olen – 29.4.2015 julkaisemaan juttuun.

 

 

Lehden mukaan Kokoomuksen, SDP:n sekä Vasemmistoliiton kanta on, että eduskuntavaalien tulos ei vaikuta Ylöjärven paikallispolitiikkaan. Yllättävää on, että myös Ylöjärven Perussuomalaiset näkevät asiantilan samoin – piskuinen Kristillisdemokraatit myötäilee entisten valtapuolueiden mielipidettä.

 

 

Ylöjärven Keskustan valtuustoryhmän viljakkalalainen puheenjohtaja Pekka Hietaniemi näkee asian tyystin toisin, sillä hänen mielestään eduskuntavaalien tulos näkyy jatkossa selvästi Ylöjärven kaupungissa.

 

 

Olen Pekka Hietaniemen kanssa samaa mieltä.

 

 

 

Keskustan Ylöjärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Hietaniemi perustelee Ylöjärven Uutisten mukaan kantaansa näin:

 

 

”Vaalien tulos vaikuttaa ylöjärveläiseen politiikkaan muun muassa haja-asutusalueiden tarpeiden aiempaa selvempään huomioimiseen.”

 

 

Uskon tietäväni, että Pekka Hietaniemi viittaa lausunnollaan Tampereen seutukuntaa kurittavaan MAL-sopimukseen, jonka haitallisin vaikutus on se, että se mm. estää rakentamisen omalle maalle.

 

 

MAL-sopimus (Maankäytön-, Asumisen- ja Liikenteen) ei perustu mihinkään lakiin tai säädöksiin, mutta Tampereen seutukunnan virkamiehet ja valtansa kukkuloilla olleet luottamushenkilöt ovat sen keksimisellä rajoittaneet haja-asutusalueiden elämää.

 

 

MAL-sopimusten kyseenalaisena kehtona voidaan pitää Tampereen kaupunkiseutua, mutta ”tauti” on viime aikoina ollut vinhaa vauhtia etenemässä mm. Turkuun ja jopa Kokkolaan.

 

 

Järkevät kansalaiset panevat nyt toivonsa siihen, että virkamiesten ja eräiden luottamushenkilötahojen hellimät MAL-sopimukset painetaan unhon yöhön ja päästään koko valtakunnan tasapuoliseen kehittämiseen.

 

 

 

 

 

 

Olin tyytyväinen, kun Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja ja Ylöjärven kaupunginvaltuutettu sekä Ylöjärven kaupunginhallituksen jäsen Minna Sarvijärvi totesi eilen Tampereen Keskustorilla näin:

 

 

”Toivottavasti Tampereen kaupunkiseutujen kasvua rajoittava MAL-sopimuspaperi nyt laitetaan saunan pesään!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajuuden puute ja siitä johtuva yleinen apatia ovat eräs perussyy Suomen heikkoon taloustilanteeseen!

Perjantai 17.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Katselin eilen syrjäsilmällä puolueiden puheenjohtajien Suurta Vaalitenttiä.

 

 

Paras osuus oli, kun neljän suurimman puolueen puheenjohtajat olivat keskustelemassa Pekka Ervastin johdolla.

 

 

Tässä puheenjohtajat ovat eilen julkistetun YLE:n uusimman galluptutkimuksen mukaisessa puolueiden suuruusjärjestyksessä:

 

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilä

 

 

 

 

 

 

Alexander Stubb

 

 

 

 

 

 

Timo Soini

 

 

 

 

 

 

Antti Rinne

 

 

 

 

Keskustelun ydintä oli, kun Juha Sipilä totesi Suomen huonon taloustilanteen keskeiseksi syyksi yleisen apatian.

 

 

Olen Sipilän kanssa täsmälleen samaa mieltä ja olen päätynyt samaan analyysiin jo kauan sitten.

 

 

Talous on tietysti numeroita, mutta numeroiden takana on paljon inhimillistä toimintaa ja erilaisia päätöksiä.

 

 

On luonnollista, että jos taloudellisia päätöksiä tekevät ei luota maan poliittiseen johtoon, niin päädytään juuri siihen surkeuteen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

 

Yleinen apatia on seurausta johtajuuden puutteesta ja juuri siitä Suomessa on nyt kohta neljä vuotta saatu kärsiä – maallamme ei ole ollut Johtajaa.

 

 

Juha Sipilä osoitti eilisessä televisiokeskustelussa selkeää johtajuutta.

 

Sipilän johtajuus pohjaa liike-elämässä hankittuun kokemukseen ja olen aina todennut, että liike-elämässä pärjänneitä pitäisi saada paljon nykyistä enemmän poliittisiksi päättäjiksi.

 

 

Ensi sunnuntaina suomalaisilla on suuri mahdollisuus poistaa Suomea vaivaava johtajuuden puute ja siitä seurannut yleinen apatia:

Juha Sipilä tiimeineen vaalivoittajaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin tapa lisätä asukasdemokratiaa aihe- ja alueneuvostojen avulla on mielenkiintoinen

Torstai 26.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan sanoa, että olen kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa, sillä kuulun Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan lisäksi Ylöjärven kaupungin Viljakkaa-neuvostoon.

 

 

Miten voin olla kahden kaupungin luottamushenkilö?

 

 

Kysymyksen vastaus on, että olen Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omistavien mandaatilla.

Viljakkala-neuvostoon nimittämiseni taustataho on "Vipu - Viljakkalan puolesta ry" eli en ole Viljakkala-neuvostossa poliittinen toimija.

 

 

Ylöjärven kaupunki järjesti eilen eli keskiviikkona 25.3.2015 Ylöjärven kaupungin valtuustosalissa tilaisuuden, jonne oli kutsuttu kaikkien Ylöjärvellä toimivien neuvostojen jäsenet.

 

 

Tilaisuuden tarkoitus oli edesauttaa neuvostojen keskinäistä tietämystä toistensa toiminnasta ja perimmäisenä tarkoituksena oli kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien kasvattaminen.

 

 

Ylöjärven kaupungissa toimii neljä aihepiirin mukaan nimettyä neuvostoaa ja ne ovat:

 

• lapsi- ja nuorisoneuvosto

• mielenterveysneuvosto

• vammaisneuvosto

• vanhusneuvosto

 

 

”Aiheneuvostojen” lisäksi Ylöjärvellä toimii kaksi alueellista neuvostoa eli;

 

• Viljakkala-neuvosto

• Kuru-neuvosto

 

 

 

 

 

 

Pyysin ennen tilaisuutta yhteiskuvaan Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvannon ja Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Riina-Kaisa Heiskan - mielellään suostuivat!

 

 

Riina-Kaisa on synnyinkotini naapurin emäntä ja tunsin hyvin jo Riina-Kaisan isän sekä isänsä vanhemmat – naapureita kun olimme!

 

 

 

*****************

 

 

 

Neuvostojen yhteistapaaminen oli onnistunut tilaisuus ja sen pohjalta pitäisi kirjoittaa juttuja enemmänkin - ehkä joskus!

 

 

Eräs uutinenkin siellä kerrottiin, kun Ylöjärven vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto suunnittelevat yhteisen kirkkopyhän järjestämistä kesällä 2016 Viljakkalassa ja he ovat suunnitelleet paikalliseksi vastuutahoksi Viljakkala-neuvostoa.

 

 

Me Viljakkala-neuvoston jäsenet innostuimme asiasta ja olemme valmiit toimimaan vastuutahona yhteisen kirkkopyhän järjestelyissä kesällä 2016!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnassa tehtiin viimeisellä istuntoviikolla yksi erittäin järkevä päätös

Lauantai 14.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta päättää neljä vuotta kestäneen istuntokautensa tänään.

 

 

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma luonnehti eilen eduskunnan viimeistä istuntoviikkoa, että ”aitaa on jossain määrin kaatunut”!

 

 

Arvostan kuitenkin eduskunnan tai täsmällisesti ilmaistuna eduskunnan kansliatoimikuntaa, kun se viimeisellä istuntoviikolla päätti, että eduskunta on tästä eteenpäin savuton työpaikka.

 

 

Eduskunnan kansliatoimikunnan muodostavat puhemiehet sekä neljä jäsentä – kaikilla jäsenillä on varajäsen.

 

 

Tänään työnsä päättävän kansliatoimikunnan jäsenet ovat:

 

• puhemies Eero Heinäluoma, SDP
• ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi, kokoomus
• toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti, perussuomalaiset
• kansanedustaja Heikki Autto, kokoomus
• kansanedustaja Jouni Backman, SDP
• kansanedustaja Pietari Jääskeläinen, perussuomalaiset
• kansanedustaja Timo Kalli, keskusta

 

Varajäsenet:

• kansanedustaja Johanna Karimäki, vihreät
• kansanedustaja Mikaela Nylander, RKP
• kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliitto
• kansanedustaja Leena Rauhala, kristillisdemokraatit

 

 

Kiitän eduskunnan kansliatoimikuntaa järkevästä päätöksestä ja toivon, että myös kaikilla muilla työpaikoilla tehtäisiin samanlainen päätös!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan hyvinvointi vaatii uutta asennetta Tampereelta

Sunnuntai 8.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivinä joutunut asiayhteyksiin, joissa on keskusteltu Tampereen kaupunkiseudun ja myös koko Pirkanmaan voimien yhdistämisestä useidenkin käytännön asioiden tiimoilta.

 

 

Keskustelut on käyty pääosin tamperelaisvoimin ja aitoa yhteistä hyvää tarkoittaen.

 

 

Keskusteluissa on ollut organisaatiotasoina käytännön kysymyksiä ratkovat henkilöt.

 

 

Tamperelaisilla on ollut hyvä tarkoitus ja heillä ei ole ollut pienimmässäkään määrin ”ketunhäntää kainalossaan”.

 

 

Keskustelujen kuunteluoppilaana olen paljolti kannattamassa niitä käytännön toimia, joista keskustelua on käyty.

 

 

Olen jossain vaiheessa yhtynyt keskusteluun ja todennut, että meidän vilpittömällä halullamme ei ole pienintäkään mahdollisuutta toteutua, sillä Tampereen kaupungin ylimpien luottamushenkilöiden ja johtavien virkahenkilöiden nurjamielinen suhtautuminen naapurikuntiin on niin voimakas, että pieniinkään käytännön edistysaskeliin ei ole mahdollisuuksia.

 

 

Vaalikausien vaihtuminen merkitsee yleensä luottamushenkilöiden vaihtumista ja näenkin, että ennen seuraavia kunnallisvaaleja Tampereen ja sen kehyskuntien keskinäinen luottamus ei pääse kohoamaan sille tasolle, jotta todelliselle kuntien väliselle yhteistoiminnalle olisi mahdollisuuksia!

 

 

Valitettavaa, mutta realistista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rohkaiseva gallup-tieto herättää kysymyksiä ja ajatuksia!

Perjantai 30.1.2015 - -Esko Erkkilä-

YLE julkisti eilen puolueiden suosiosta kertovan tammikuun gallup-kyselynsä tulokset ja sen tulokset ovat suomalaisten näkökulmasta rohkaisevia.

 

 

Gallup-kyselyt ovat vain gallup-kyselyjä, mutta rohkaisua ne antavat keskustalaisille ja kaikille suomalaisille.

 

 

Tulokset näyttivät YLE:n gallupissa seuraavilta:

 

• Keskusta 26,0 %

• SDP 17,2 %

• Kokoomus 16,3 %

• Perussuomalaiset 14,8 %

 

 

Tulosten tiimoilta viritän muutamia ajatuksia, kysymyksiä ja toteamuksia:

• Kokoomuksen vajoaminen kolmanneksi oli ilmeisesti keskeinen syy, että Jan Vapaavuori on jättämässä hallituksen?

• kuka Kokoomuksen puheenjohtajaksi eduskuntavaalien jälkeen, kun Vapaavuori siirtyy Euroopan investointipankin johtotehtäviin?

• rohkeaako Kokoomus vaihtaa puheenjohtajansa jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja?

• Risikko puheenjohtajaksi, kun Vapaavuori lähtee Euroopan investointipankkiin?

• Jan Vapaavuori saattaa nauttia Kokoomuksen kannatuslukemien kehittymisestä ja nauraa "paskaset" naurut niille kokoomuslaisille, jotka eivät valinneet häntä puheenjohtajaksi?

• palaako Jan Vapaavuori Euroopan investointipankin johtotehtävistä Suomeen, jos hänet valittaisiin Kokoomuksen puheenjohtajaksi?

• SDP:n Antti Rinne on saamassa SDP:n puoluekoneen vauhtiin?

• SDP on matkalla kohtuulliseen tulokseen kevään eduskuntavaaleissa?

• pystyykö Timo Soini hyödyntämään Kreikan irtiotot aiemmista sopimuksista perussuomalaisten vaalimenestykseksi?

• onko Timo Soinilla taitoa ja auktoriteettia pitää perussuomalaiset ”salonkikelpoisina”?

• lähteekö Jussi Halla-aho kisaamaan Timo Soinin kanssa?

• neljäs sija on puolueiden kisassa todellinen inhokkisija – mikä puolue sysätään neljännelle sijalle?

• odottaako neljäs sija Kokoomusta?

• neljännelle sijalle jäävä puolue ei saa edustajaansa edes eduskunnan puhemiehistöön!

 

 

Kysymysten, ajatusten ja toteamusten sumassa muistutan, että vasta 19.4.2015 pidettävät eduskuntavaalit antavat joitain ratkaisuja.

 

 

Yksi asia ihmetyttää ja se on;

 

Kokoomus ja sen edustajat ovat täysin hävinneet ainakin Tampereella julkisuudesta ja samaa on todettava myös siitä, että sosiaalisessa mediassa kokoomuslaiset loistavat poissaolollaan.

 

 

Miksi?

 

 

-Esko Erkkilä-