Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Syksy saapuu, mutta pasuunakukka ja kaktukset kukkivat!

Maanantai 28.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme lokakuun viimeisiä päiviä ja saattaa tuntua, että kukkaloisto on tipotiessään.
 
 
Pääosin toki näin on, mutta ainakin meillä on kaksi poikkeusta, sillä…
 
 
 

20191027_190250.jpg
 
 
…kaktus, jonka tarkempaa nimeä en tiedä, ja…

 
 
 
IMG_5150.JPG
 
 
…pasuunakukka kukkivat täydellä vauhdilla!


 

*****************
 
 
 
IMG_5149.JPG
 
 
Tuon kaktuksen on edesmennyt anoppini saanut ystävältään viitisentoista vuotta sitten ja anopin jälkeen se siirtyi meille.
 
 
Kuvassa oleva kaktus ilahduttaa meitä kukinnallaan aina loka-marraskuun vaihteessa ja hienosti ilahduttaakin.
 
 
 
IMG_5151.JPG
 
 
 
Siirsimme pasuunakukat lähes kuukausi sitten lasiverannalta sekaiseen autotalliin – autotallissamme ei ole säilytetty autoa varmaan viiteentoista vuoteen – ja nyt pasuunamme jatkavat kukintaansa siellä!
 
 
Pasuunakukka erittää kukkiessaan aina iltaisin huumaavan hienoa tuoksua ja kun tuo tuoksu pysyy autotallin seinien sisäpuolella, niin onhan tuolla autotallissa mukava poiketa!
 
 
Nyt kannattaa nauttia näiden myöhäiskukkijoiden kukista ja sen lisäksi pasuunakukan hienosta tuoksuaromista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syksy saapuu - kuitenkin pasuunakukka ja kaktukset kukkivat! pasuunakukka, kukkiva kaktus, lokakuussa kukkiva kaktus, pasuunakukan hieno tuoksuaromi, pasuunakukan tuoksuaromi,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?, Iisakki Kiemunki, luottamushenkilön vastuuvakuutus, hallitusjäsenen vastuuvakuutus, toimitusjohtajan vastuuvakuutus, AKT, Sunny Car Center, Hämeenlinna,

Mahtava juttu!

Torstai 15.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilinen oli monessakin asiassa suuri uutispäivä, mutta suurimmaksi uutiseksi nostan eilen iltapäivällä julkisuuteen saatetun uutisen, jossa todetaan, että ahtausalalle on solmittu kaksivuotinen sopimus.

 

Uutisen merkittävyyttä lisää, että sopimukseen sisältyy kaksi optiovuotta!

 

Eilen solmittu sopimus rakentaa tukevan lisäpohjan sille positiiviselle talouskehitykselle, josta on viime päivinä uutisoitu.

 

Työrauha Suomen satamissa ja vakaat ennustettavat kustannukset ovat avainasemassa, kun Suomea ollaan nyt todella kampeamassa nousuun!

 

Sopimuksessa on sovittu, että ensi vuonna yleispalkankorotuksia ei tehdä, mutta seuraavina vuosina niiden osalta noudatetaan yleistä linjaa.

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ja Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru totesivat eilen, että sopimus turvaa ahtausalan työpaikkoja ja tuo vakautta ja ennustettavuutta alalle – totta joka sana!

 

Omaan työurani ajalta kokemusta AKT:n kanssa toimimisesta ja työssäni oli oleellista ”satamarauha”, sillä merkittävä osa vastuullani olleista rehuteollisuusyrityksen raaka-aineista olivat tuontiraaka-aineita.

 

 

Tervehdin suurella tyytyväisyydellä eilen solmittua sopimusta ja tiedän, että se luo vankan perustan sille, että Suomen taloustilanne kohenee!

 

 

Koirat haukkuvat, mutta vastuullinen karavaani kulkee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: AKT, Satamaoperaattorit, ahtausalan sopimus,

MTK:n traktorimarssilla saatiin paljon aikaan

Sunnuntai 11.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin mukana MTK:n traktorimarssilla Helsingin Senaatintorilla 11.3.2016.

 

 

Maataloustuottajien suurmielenosoitukseen osallistui yli 5.000 viljelijää ja 700 traktoria.

 

 

Viestimme otettiin vakavasti ja siitä kertoo jo sekin, että paikalla olivat pääministeri Juha Sipilä, silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

 

 

Traktorimarssi sai yleisen hyväksynnän, sillä ruoka on niin lähellä jokaista suomalaista, että sen tuottamisen ongelmista ovat kaikki suomalaiset kiinnostuneita.

 

 

Suurmielenosoituksesta tällä saitilla kertovat raporttini löytyvät, kun googlaa ”Esko Erkkilä traktorimarssi”.

 

 

Mitäkö traktorimarssista jäi käteen?

 

 

Siitä jäi viljelijöille paljonkin ja saimme kuulla traktorimarssin tuloksista yhteenvedon perjantaina 9.12.2016 pidetyssä MTK-Pirkanmaan syyskokouksessa.

 

 

 

mtk1.jpg

 

 

En toista oheisessa kuvassa yksilöityjä tuloksia, mutta totean niiden olevan yhteisarvoltaan yli 90 miljoonaa euroa.

 

 

Kiitokset MTK:lle traktorimarssin järjestämisestä, sillä se havahdutti päättäjät tajuamaan sen tilanteen, johon elintarvikkeidemme alkutuotantoa oltiin ajamassa.

 

 

Kiitokset myös Juha Sipilän johtamalle hallitukselle, joka osasi nähdä ”ajan merkit” ja ryhtyi toimenpiteisiin suomalaisen ruuantuotannon alasajon lopettamisessa.

 

 

Kuntavaalit 9.4.2017 ovat seuraava virstanpylväs, jolloin jokaisen suomalaisen velvollisuus on äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä sellaisia päätöksiä, että suomalaisen ruuantuotannon edellytykset turvataan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK, MTK-Pirkanmaa, traktorimarssi, traktorimarssi 11.3.2016, MTK:n traktorimarssi, pääministeri Juha Sipilä, valtiovarainministeri Alexander Stubb, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kuntavaalit 9.4.2017,

Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen

Lauantai 12.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla Helsingin Senaatintorilla maaliskuun 11. päivänä, kun sinne oli vyörynyt talonpoikien traktorimarssi vaatien viljelijöille oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjun ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana.

 

 

Senaatintorille kokoontui 5.000 viljelijää ja 700 traktoria – olin yksi marssijoista ja pääsin henkilökohtaisiin keskusteluihin silloin mm. pääministeri Juha Sipilän kanssa.

 

 

Torille saapui – taisi olla suoraan Kiinaan suuntautuneelta menekinedistämismatkaltaan ministeri Kimmo Tiilikainen ja lupasi, että tukien maksatuksessa tussaroinut Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään moitteettomasti toimivaan Eviraan eli Elintarviketurvallisuusvirastoon.

 

 

Tunnen Eviran entisen pääjohtaja Jaana Husu-Kallion, joka nykyisin toimii maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.

 

 

Kysyin Senaatintorilla Husu-Kalliolta tuoreeltaan kommenttia korkean esimiehensä kertomasta, mutta kunnon virkahenkilönä kansliapäällikkö ei lähtenyt enempään kommentointiin.

 

 

Oma oletukseni on, että nykyinen kansliapäällikkö ja entinen Eviran pääjohtaja kuunteli Tiilikaisen kertomaa mielihyvällä.

 

 

 

*****************

 

 

Asia eteni eilen eli perjantaina 11.11.2016 päätösvaiheeseen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Evira ja Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään.

 

 

Tunnen työelämän ajoilta Eviran ja pidän sitä hyvinhoidettuna virastona ja elintarvikealaa valvovana viranomaisena.

 

 

Mavia eli Maaseutuvirastoa ja sen toimintatapoja en henkilökohtaisesti tunne, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen toiminta on monissa asioissa ollut kelvotonta.

 

 

Pidän ministeri Tiilikaisen päätöstä oikeana; pidän sitä oikeana eritoten, jos uudessa yhdistettävässä virastossa Eviran toimintatavat ja toimintakulttuuri pääsevät vallitseviksi.

 

 

Uskon, että Eviran ja Mavin yhdistämisellä saavutetaan myös niitä päämääriä, joita Keskusta on peräänkuuluttanut, kun se on vaatinut normienpurkutalkoita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen, Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Tiilikainen yhdistää Eviran ja Mavin, Mavi ja Evira yhteen, Evira ja Mavi yhteen,

Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen oli voitto järjelle, Juha Sipilälle ja Keskustalle sekä Suomelle

Sunnuntai 5.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Järki voitti vihdoinkin, kun kilpailukykysopimus sai riittävän kattavuuden ja se tuli eri osapuolten hyväksymäksi.

 

 

Kun viime päivinä kuunteli SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kommentteja, oli helppo uskoa, että molemmat ovat vastuuntuntoisia johtajia.

 

 

Kokonaisuuden kannalta on valitettavaa, että vientialojen kannalta tärkeä logistiikkaketju ei lähtenyt mukaan sopimukseen.

 

 

On toivottavaa, mutta valitettavasti epätodennäköistä, että esimerkiksi AKT ymmärtäisi maamme tilanteen vakavuuden ja pidättäytyisi lakoista.

 

 

Positiivista tilanteessa on, että SDP on jotenkin kantamassa vastuuta Suomen taloudellisesta tilanteesta, mutta maamme politiikan pelle eli vihreiden Ville Niinistö jaksaa pelata käsittämätöntä peliään ja arvostella solmittua kilpailukykysopimusta. Kaikesta näkee, että ministeri-Audin takapenkin nahanhajuisesta miljööstä luopuminen ottaa politiikan pelle Niinistölle lujille!

 

 

On Suomelle suuri onni, että Vihreät pysyvät päätöksenteon ulkopuolella ainakin seuraavat kolme vuotta ja toivon mukaan myös sen jälkeen.

 

 

Kilpailukykysopimuksen solmiminen on suuri askel Suomen taloustilanteen kuntoon laittamisessa. 

 

 

Näen sen olevan suuri askel myös siinä mielessä, että hallituksella vapautuu nyt voimavaroja muiden maamme taloutta uhkaavien synkkien pilvien hälventämiseen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kilpailukykysopimus, Lauri Lyly, Jyri Häkämies, AKT, politiikan pelle, politiikan pelle Ville Niinistö,

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ammattiyhdistysliike on vastuuton, ay-liike, vastuuton ay-liike, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Rakennusliitto ry, Metalliliitto, Yleinen työttömyyskassa YTK,

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

toi55.jpg

 

 

 

 

toi56.jpg

 

 

 

toi57.jpg

 

 

 

 

toi58.jpg

 

 

 

 

toi59.jpg

 

 

 

 

toi60.jpg

 

 

 

 

toi61.jpg

 

 

 

 

toi62.jpg

 

 

 

 

toi63.jpg

 

 

 

 

toi64.jpg

 

 

 

 

toi65.jpg

 

 

 

 

toi66.jpg

 

 

 

 

toi67.jpg

 

 

 

 

toi68.jpg

 

 

 

 

toi69.jpg

 

 

 

 

toi70.jpg

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, Eläinpuiston eläimet,

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

toi41.jpg

 

 

 

 

toi42.jpg

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

toi43.jpg

 

 

 

 

toi44.jpg

 

 

 

 

toi45.jpg

 

 

 

 

toi46.jpg

 

 

 

 

toi47.jpg

 

 

 

 

toi48.jpg

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

toi49.jpg

 

 

 

 

toi50.jpg

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

toi51.jpg

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

toi52.jpg

 

 

 

 

toi53.jpg

 

 

 

 

toi54.jpg

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, entisajan maataloustyökalut, entisajan maatalouskoneet, trusamylly, kasmasiini,

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

toi22.jpg

 

 

 

 

toi23.jpg

 

 

 

 

toi24.jpg

 

 

 

 

toi25.jpg

 

 

 

 

toi26.jpg

 

 

 

 

toi27.jpg

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

toi28.jpg

 

 

 

 

toi29.jpg

 

 

 

 

toi30.jpg

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

toi31.jpg

 

 

 

 

toi32.jpg

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

toi33.jpg

 

 

 

 

toi34.jpg

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

toi35.jpg

 

 

 

 

toi36.jpg

 

 

 

 

toi37.jpg

 

 

 

 

toi39.jpg

 

 

 

 

toi392.jpg

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

toi40.jpg

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet,

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

Valmistelija: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, kalustosuunnittelija Petri Salonen, puh. 040 359 0766,
                                         

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

tr1.jpg

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

tr2.jpg

 

 

 

 

tr3.jpg

 

 

 

 

tr4.jpg

 

 

 

 *********

tr5.jpg

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ostospesifikaatio, halvin hinta ostospesifikaationa, traktorin hankinta Tampereen kaupungille, Tampereen Infra Liikelaitos, ostospeksi,

AKT kulkee Paperiliiton viitoittamalla tiellä

Tiistai 22.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Paperiliitto sai puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla aikaan sen, että paperiteollisuus Suomessa on kulkenut alaspäin jo vuosikaudet.

 

 

Paperiliiton toimet ovat saaneet aikaan sen, että paperiteollisuusyritykset ovat suunnanneet investointinsa muualle kuin Suomeen ja tässä myyräntyössään Paperiliitto on onnistunut lähes täydellisesti.

 

 

Jokaiselle on viime aikoina tullut selväksi se, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pyrkii kaikin tavoin estämään suomalaisten hyvinvoinnin.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen kulkee Paperiliiton taannoisen puheenjohtaja Jouko Ahosen viitoittamalla tiellä!

 

 

Hallitus on nyt päättänyt, että myös Suomessa tullaan maaliskuusta alkaen noudattamaan kabotaasikysymyksessä EU:n säännöksiä ja silloin kumotaan kabotaasisäännösten kansalliset tulkinnat.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen toteaa oman liittonsa tekemiset unohtaen liittonsa nettisivuilla, että liikenneministeri Anne Bernerin esitys on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle ja liittää suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat jonon jatkoksi työttömien armeijaan.

 

 

Miksi Piirainen nyt unohtaa ne johtamansa liiton toimenpiteet, jotka kerta toisensa jälkeen ovat laittaneet Suomen talouselämän polvilleen ja saaneet aikaan Suomessa laajaa työttömyyttä?

 

 

On myönnettävä, että kabotaasitulkinnan muuttuminen merkitsee kotimaisille kuljetusyrityksille haasteita, mutta ainakaan AKT:n liittyminen nykyisiä kabotaasisäännöksiä puolustavaan joukkoon ei aiheuta myötätuntoa.

 

 

AKT:lle voisi todeta vaikkapa näin:

 

 

Sitä saa mitä tilaa.

 

 

tai

 

 

Koska AKT ei halua rakentaa hyvinvoivaa Suomea, niin ei kai Suomikaan tarvitse AKT:tä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: AKT Paperiliiton tiellä, AKT, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, kabotaasi, kabotaasisäännökset, Paperiliitto, Markku Piirainen, Jouko Ahonen,

Syrjienkyntö - vieläkö kukaan muistaa?

Lauantai 5.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kannatan kyntöä viljelyteknisenä toimenpiteenä vaikka sen merkitys viljelytekniikassa onkin viime vuosina vähentynyt.

 

 

Kyntäminen on kieltämättä työläs ja toimenpiteenä hidas, kun sitä verrataan erilaisiin suorakylvömenetelmiin.

 

 

Suorakylvömenetelmien eräs ongelma on viljasadon laatutason heikkeneminen, sillä esimerkiksi hometoksiiniongelmien lisääntymisellä on selkeä yhteys suorakylvön lisääntymiseen.

************

 

Piti kuitenkin kirjoittaa kyntämisestä, ei niinkään suorakylvön ongelmista.

 

 

Muistan ajan, jolloin ainakin pientiloilla kyntäminen tapahtui hevosvetoisella auralla tai vältillä, kuten Viljakkalassa sanottiin.

 

 

Hevoskyntö onnistui helposti parihevosilla, mutta silloin työhön tarvittiin kaksi miestäkin – toinen suitsiin ja toinen vältin sarviin.

 

 

En ole kyntänyt, mutta olen nähnyt parihevoskyntöä ja sen lisäksi seurasin lapsena myös sitä, kun isäni kynti yhdellä hevosella.  Yhden hevosen kynnössä tärkeää oli miehen ja hevosen yhteistoiminta – kyntömiehellä oli suitset niskansa takana ja hevonen osasi kulkea oikealla kohdalla kyntämättömällä osalla peltosarkaa.

 

 

Hevoskyntöä seurannut vaihe oli traktorikyntö kaksisiipisellä auralla.

 

 

Kaksisiipisellä auralla kyntäminen merkitsi, että pientareille jäi liian leveä kaista kyntämättä.

 

 

Tuon leveän kaistan kyntäminen hoidettiin ns. ”syrjienkyntämisellä”.

 

 

Syrjienkyntö suoritettiin yhden hevosen ja miehen muodostamalla työparilla.

 

 

Olin päivänä muutamana liikenteessä ja huomasin, että eräällä pelloilla oli kyntöhommat tehty kaksisiipisellä traktoriauralla ja syrjät olivat tietysti kyntämättä.

 

 

Syrjienkynnössä käytettiin ennen hevoskynnön lisäksi myös erillistä laitetta, jolla syrjienkyntö onnistui myös traktorityönä.

 

 ****************

 

 

Tässä muutamia kuvia peltokuvioilta, jotka on kynnetty kaksisiipisellä auralla ja syrjät ovat tietysti jääneet kyntämättä:

 

 

 

 

syrja1.jpg

 

 

 

 

syrja2.jpg

 

 

 

 

syrja3.jpg

 

 

 

 

syrja4.jpg

 

 

 

 

*******************

 

 

Syrjienkynnöllä ei nykyään ole kummoistakaan merkitystä, sillä viljojen tonnihinta on niin alhainen, että peltokuvioiden syrjistä mahdollisesti saatavilla jyvillä ei ole käytännössä mitään taloudellista arvoa.

Syrjienkyntötarve on nykyään olematon, sillä kyntökalusto on sellaista, että peltolohkojen syrjätkin saadaan kynnettyä "kertaheitolla".  Salaojitus on merkinnyt, että peltolohkojen "syrjiä" on nykyään kovin vähän.

 

 

Toista oli ennen, kun pellot olivat sarkaojissa ja syrjienkyntö oli silloin tärkeää kokonaissadon kannalta.

 

 

Kepeät mullat syrjienkynnölle, mutta kiitos kuitenkin, jos jaksoit lukea tämän muistelujuttuni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suorakylvö, hevoskyntö, traktorikyntö, syrjienkyntö,

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Jäljet johtavat sylttytehtaalle eli SDP:n puoluetoimistolle, AKT:n tukilakkosuunnitelmat ja SDP, SDP, AKT, sabotaasit Tampereen Yliopistolla, sabotaasit Koskikeskuksessa, Alexander Stubbin häirintä, Tampereen Yliopisto, Tampereen Koskikeskus,

"Meillä pannaan konsteilla eikä suurilla munilla"

Lauantai 20.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Lainaan tämän juttuni kuvaksi facebookista löytämäni kuvan, jossa traktori ajetaan ylös mutakuopasta, johon taitamaton ajaja on sen ajanut.

 

 

 

 

 

 

Kuvassa näkyvällä tavalla asetettu puu on menetelmä on minulle uusi, mutta olen monia kertoja ajanut traktorin ylös mutakuopasta, mutta sellaisen puunrungon avulla, joka on kytketty traktorin vetäviin takapyöriin poikittain pyörään nähden.

Kuvassa käytetty menetelmä onnistuu, jos traktorin lokasuojat ovat kapeammalla kuin takapyörien ulkoreuna - nykytraktoreissa asia ei ole niin.

Puun avulla traktorin ajamisen suosta pitää tapahtua siten, että traktorissa on peruutusvaihde päällä, sillä eteenpäin ajettaessa on suuri vaara, että traktori pyörähtää katon kautta ympäri ja se ei ole kuskille terveellistä!

**********

Opetin kerran puun avulla suosta ajamisen taidon Mantsinsaaren ainoalle traktorikuskille, joka ajoi meitä kuljettaneen traktorin venäläiseen tai oikeammin todettuna mantsinsaarelaiseen suonsilmäkkeeseen.

Onneksi venäläiskuskilla oli mukanaan kettinkiä ja kirves - kirveellä pystyimme kaatamaan kunnollisen venäläismännyn, jolla sitten saimnme helposti ajettua traktorin suokuopasta!

Oli siinä venäläiskuskilla ihmettelemistä, että miten suomalaispoika taikoi traktorin noin helposti suonsilmäkkeestä kuivalle maalle!

Viljakkalassa tavattin ennen aikaan vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa todeta näin:

"Meillä pannaan konsteilla eikä suurilla munilla"

Viljakkalalainen sanonta pätee Suomessa, mutta myös Venäjällä!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: meillä pannaan konsteilla eikä suurilla munilla, traktorin ajaminen suosta,

Kuvakierros Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa

Tiistai 9.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa tapaamastani Takra-traktorista.

 

Tänään teen pienen kuvakierroksen samaisessa paikassa:

 

 

 

 

tr1

 

Museossa on pieni kahvila ja siellä museovieraille kahvia ”tarjoilee” lottapukuun pukeutunut naisnukke.

 

 

 

 

 

tr2

 

 

Nukella on kaulallaan arvokas Lotta Svärd –mitali.

 

 

************

 

tr3

 

 
Museossa on uudenkarhea neuvostoliittolaisvalmisteinen Vladimirez T 25 A –merkkinen traktori, joita on Suomeen tuotu ainoastaan kaksi kappaletta.

 

Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1991 ja sillä on ajettu ainoastaan 34 tuntia.

 

Neuvostotraktorit jäivät vanhanaikaisiksi, koska niitä kehitettiin mahdollisimman vähän, jotta kolhoosien varaosavarastot eivät olisi paisuneet.

 

 

 

tr4

 

 

Nuffield –traktorit ovat minulle tuttuja, sillä vuosiharjoittelutilallani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla ne olivat traktorikalustona.

 

 

 

 

tr5

 

”Mörkö-majuri” eli Fordson Major E 27 N oli ensimmäisiä traktoreita, joita viljelijät pystyivät hankkimaan sodan jälkeen. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1951.

 

 

**************

 

Tsekkoslovakialaiset Zetor –traktorit ovat varmaan kakkien mielessä, jotka muistavat suomalaisen maatalouden 1950 – ja 1960 –luvuilta.

 

Zetorilla, jos millä traktorilla oli oma erityinen äänensä.

 

Sanotaan, että ylämäessä Zetor vaikeroi näin:

 

tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”,

mutta alamäessä ääni oli tyystin toisenlainen eli näin:

 

tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän

 

…ja perä huusi:

niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin”!

 

Vanhaan aikaan oli kahdenmallisia Zetoreja – oli A-mallin Zetoreja ja K-mallin Zetoreja.

 

tr6

 

 

 

 

tr7

 

 

 

 

tr8

 

 

 

******************

 

 

tr9

 

 

Pikku-Valmet eli piikkilangan kiristäjäksi kutsuttu traktori ansaitsee aina paikan kaikissa museoissa, joissa on esillä traktoteita.

 

Pikku-Valmet korvasi aikoinaan hevosparin.

 

 

**************

 

Vielä muutama kuva Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa esillä olevista traktoreista:

 

 

tr10

 

 

 

 

tr11

 

 

 

 

tr12

 

 

 

 

**********

 

 

tr13

 

 

Museossa on lukemattomia traktoreita ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotajärvi-säätiö, Auto- ja Traktorimuseo, Lotta Svärd -merkki, Vladimirez T 25 A, Nuffield, Mörkö-Majuri, Pikku Valmet, piikkilangan kiristäjä, Zetor 25 A, Zetor 25 K,

Takra on osa tamperelaisen metalliteollisuuden historiaa

Maanantai 8.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella valmistettiin 1950-luvun alkupuoliskolla n. 800 Takra-merkkistä traktoria.

 

Takra on osa tamperelaista metalliteollisuutta ja se on merkittävä osa myös suomalaista traktorinvalmistusta.

 

Naapurissani Viljakkalassa oli Takra ja sen persoonallinen käyntiääni on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

 

 

 

 

takra1

 

 

Pääsin tutustumaan Takra-traktoriin marraskuun 5. päivänä, kun sain vierailla Eläkeliiton koulutuspäivän yhteydessä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä Auto- ja Traktorimuseossa Sastamalassa.

 

 

takra2

 

Seppo Kotajärvi ehti elinaikanaan kerätä mittavan ajoneuvo- ja maatalouskonekokoelman, joka nyt on esillä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä museossa.

 

Museossa on autojen, traktoreiden ja maatalouskoneiden lisäksi esillä mm. kaksipyöräisiä kulkuneuvoja sekä Kotajärven keräämiä maalauksia.

 

 

 

 

takra3

 

 

Takran prototyyppi valmistui vuonna 1948 ja koesarjan valmistukseen päästiin seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1950 päästiin sarjavalmistukseen, mutta metalliteollisuuden lakot häiritsivät tuotantoa.

 

Takran valmistusmäärät jäivät lopulta n. 800 traktoriin ja yksi niistä siis toimi tosityössä naapurimme Siirronmaan tilalla Viljakkalassa.

 

SMK myi viimeiset Takrat suomalaisille maatiloille vuonna 1955.

 

 

************

 

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilötehtävissäni päässyt tutustumaan Takran ”valmistuslinjastoon”, sillä Tampereen kaupunki osti Nekalan kaupunginosassa sijaitsevat Takran valmistustilat ja niissä toimii nykyään Tampereen Infra Liikelaitoksen korjaamo.

 

Infran korjaamossa on tänä päivänäkin alkuperäinen lattia eli korjaamohallin lattia on rakennettu pyöreistä pölleistä, jotka on ladottu pystysuuntaisesti sorapatjan päälle!

 

 

Takran traktorituotanto oli Väinö Paunun omistuksessa, joka oli aloittanut linja-autoliikenteen jo 1930-luvulla. Nykyään Paunun bussit liikennöivät Tampereen paikallisen joukkoliikenteen lisäksi Tampereelta mm. Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin.

 

 

takra4

 

 

Takra merkitsee suomalaiselle maataloudelle sekä suomalaiselle traktorinvalmistukselle paljon ja sen vuoksi suosittelenkin lukijoitani poikkeamaan Kotajärvi-säätiön omistamassa auto- ja traktorimuseossa Sastamalassa!  

 

 

-Esko Erkkilä-

7 kommenttia . Avainsanat: Takra, Takra-traktori, Infran korjaamohalli, Väinö Paunu, Seppo Kotajärvi, Kotajärvi-säätiö, Auto- ja Traktorimuseo, Auto- ja Traktorimuseo Sastamalassa, Auto- ja Traktorimuseo Vammalassa,

Kiinalaistraktori Foton on saapunut Suomen markkinoille!

Tiistai 21.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Sanotaan, että vuosi 2013 oli traktoreiden ensirekisteröintien osalta karuin sen jälkeen, kun hevosaika Suomessa päättyi.

 

Viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin perinteisesti traktoreiksi luokiteltavia työkoneita vain 2.401 kappaletta.

 

Kyseessä on vain osatotuus, sillä konekauppiaat, tilastonikkarit ja viranomaiset sallivat nykyisin traktoriksi luokiteltavan melkein mitä vain työkoneita. Näin menetellen Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna ”traktoreiksi” peräti 6.232 erilaista vempelettä.

 

Moni näistä vempeleistä ei todellakaan täytä perinteisen traktorin mielikuvaa, sillä mukana on jos jonkinlaista mönkijää, ruohonleikkuria, erilaisia kiinteistönhoitokoneita ja viimeisimpänä villityksenä kurottimia ja pienkuormaajia.

 

Näin keväällä puolalaisessa maatalouskonekaupassa Kiinassa valmistetun Foton-merkkisen traktorin.

 

Foton on kooltaan pienikokoinen traktori ja se soveltuu Puolan pienikuvioisille viljelyksille hyvin.

 

 

**********

 

 

Yllätyin, kun näin kaksikin mallia Kiinassa valmistetuista Foton traktoreista Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16. – 18.10.2014 järjestetyillä Konemessuilla.

 

 

 

tr1

 

 

Kyseessä olivat Foton 254…

 

 

 

 

tr2

 

 

…ja Foton 504 nelivetotraktorit.

 

 

Olen vankkumaton suomalaisen työn ja suomalaisen traktorinvalmistuksen kannattaja, mutta suhtaudun positiivisesti kiinalaistraktoreiden tuloon Suomen markkinoille.

 

 

 

 

tr3

 

 

Positiivista suhtautumistani lisää, että Suomessa myytävien Foton-traktoreiden vetokoukkusysteemien prototyypit on rakennettu Hämeenkyrössä M. Soini Oy:n konepajalla.

 

 

************

 

 

Foton-traktorit ovat kooltaan pieniä ja ne onkin tarkoitettu pienille maatiloille, kiinteistönhoitoon, hevostalleille, mökille tai pienmetsänomistajille. Foton-traktoreita markkinoidaan harrastekäyttöön ja kevyeen työhön.

 

Pienemmän mallin myyntihinta on arvonlisäveroineen 10.990 € ja suuremman vastaavasti 18.990 €.

 

 

Tampereen Konemessuilla tapaamani tamperelainen myyntimies kertoi myyneensä tänä vuonna kuusi Foton-traktoria, joten Suomen markkinat ovat avautuneet kiinalaistraktorille!

 

 

Foton on Kiinan suurimpia traktorinvalmistajia ja sen tuotteita myydään yli 100 maassa ympäri maailman – Euroopassa myyntiä on yli 20 eri maassa.

 

En ehtinyt tarkistamaan, että kuuluvatko Foton-traktoreiden tämänvuotiset ensirekisteröinnit ”todellisten traktoreiden” sarjaan, vai kuuluvatko ne siihen sarjaan, jossa ovat mukana mönkijät ja muut härpäkkeet – oletan, että Foton tilastoidaan ”härpäke”-sarjaan!

 

Kiinalaiset traktorit ovat joka tapauksessa tulleet myös Suomen markkinoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Foton, kiinalaistraktori Foton, Foton 254, Foton 504, konepaja M. Soini Oy Hämeenkyrö, konepaja M. Soini Oy Pinsiö, traktoreiden ensirekisteröinnit, traktoreiden ensirekisteröinnit 2014,

Lippu salkoon ja uurnille!

Sunnuntai 25.5.2014 - -Esko Erkkilä-

On kansalaisvelvollisuus käydä tänään äänestämässä Europarlamenttivaaleissa.

 

Hämmästyttävää, että miten heikoksi ennustetaan äänestysaktiivisuuden jäävän, sillä veikataan, että äänestysprosentti jäisi 40 prosentin tuntumaan!

 

Emme saa tyytyä noin alhaiseen äänestysprosenttiin.

 

Tänään järjestettävissä vaaleissa on suuret asiat kyseessä ja ne asiat koskettavat jokaista suomalaista.

 

Nyt ratkaistaan paitsi koko EU:n kehityksen suunta myös se, että millaisia edustajia Suomesta valitaan valvomaan elintärkeitä kansallisia etujamme.

 

Tänään valitaan Suomen puolestapuhujat!

 

Tänään luodaan ne linjat, joilla Suomea kuunnellaan ja Suomi huomioidaan Euroopassa seuraavat viisi vuotta.

 

Ruoka koskettaa jokaista meitä. Jo yksistään se on syy mennä tänään vaaliuurnille, sillä ruokaturvallisuuden linjaratkaisut tehdään Europarlamentissa.

 

Onko suomalaisilla halua edistää Alexander Stubb´n linjaa, että ruuan alkuperämerkintöjä ei tarvittaisi?

 

Ei ole!

 

Haluavatko suomalaiset, että kotimaista ruuantuotantoa ei tarvita, kuten kokoomuslaisten päättäjien menettely 141-kysymyksessä merkitsisi?

 

Emme halua!

 

 

 

Kokoomuksen hampaaton ja komissiota nöyristelevä kumartelu 141-asiassa merkitsisivät, että ruuantuotantoketjussa kolmesataatuhatta suomalaista jäisi ilman työtä. Onko meillä varaa siihen?

 

Meillä ei ole siihen varaa!

 

*******************

 

 

Jokainen suomalainen on tänään päättäjän paikalla!

vaalit2014

 

Käy tänään äänestämässä ja muista, että ehdokasnumerot 192 – 211 puolustavat Suomea Euroopan Parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: europarlamenttivaalit 2014, eurovaalit 2014, kokoomuksen menettely 141-asiassa, 141, ruokaturvallisuus, ruuan alkutuotanto, elintarvikeketju, elintarvikeketju työllistäjänä, äänestysaktiivisuus, äänestysprosentti,

Vanhemmat kirjoitukset »