Alvareiden hautajaiset olivat alakuloinen tilaisuus

Torstai 18.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki perusti vuonna 2007 Alvarit eli asukasvaikuttamisen alueelliset toimielimet, mutta niiden toiminnan lopettaa nykyinen valtakoalitio 31.5.2017.

 

 

Alvarit ovat olleet poliittisesti sitoutumattomien kaupunkilaisten kanava kaupungin päätöksentekoon.

 

 

On valitettavaa, että suora kansalaisvaikuttaminen Tampereella on päättymässä.  Alvareiden tilalle ollaan kaavailemassa jotain muka vastaavaa toimintaa, mutta ennusmerkit uuden toiminnan merkityksestä ovat perin heikot.

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla järjestettiin 16.5.2017 Raatihuoneella Alvari-toiminnan hautajaiset. Tunnelma oli arvokkaasta ympäristöstä huolimatta apea, sillä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet kaventuvat Alvari-toiminnan loppumisen myötä ratkaisevasti.

 

 

 

 

Etelä-Alvarin pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Skogberg arvosteli puheessaan tiukin sanoin nykyvallanpitäjien päätöstä, jolla suitsitaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet Tampereella.

Olen Skogbergin kanssa samaa mieltä!

 

 

Toivon lukuisten tamperelaisten tavoin, että kesäkuun alussa valtaa astuva koalitio uskaltaa ottaa päätöksenteossa avukseen Alvari-toiminnan tyyppisen kansalaisvaikuttamiskanavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.

 

Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.

 

Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.

 

 

Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.

 

 

On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.

 

 

Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:

 

 

Länsi-Tampere…

 

…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.

 

 

Etelä-Tampereen…

 

…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.

 

Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.

 

Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.

 

 

Kaakkois-Tampere…

 

…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.

 

Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!

 

Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.

 

 

Koillis-Tampere…

 

…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.

 

Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.

 

Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.

 

Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.

 

 

Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.

 

Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.

 

”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.

 

Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.

 

Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!

Tiistai 23.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!

               

    208  

Eskon luottamustoimet kuluneen neljän vuoden aikana:

• Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja 2009 – 2012
• Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsen 2010 – 2012
• Etelä-Alvarin aktiivinen jäsen sen perustamisesta alkaen

 

Tampereen Infra on kaupungin yksiköistä ainoa, jonka toimintaa on valtuustokauden aikana pystytty tehostamaan. Tehostamisen säästöt ovat n. 10 miljoonaa euroa vuodessa ja palvelutaso on silti säilynyt.

 

Palokalliolla lähivuosien haasteet ovat kovat:

 

Lahdesjärvellä aiotaan räjäyttää kalliota jopa seitsemän metrin syvyydeltä ja se tietää suuria ongelmia Palokallion rivi- ja omakotitaloille. Ikean räjäytystöiden vauriot pelottavat ja sen vuoksi Esko on oikea luottamushenkilö jatkamaan taistelua palokalliolaisten puolesta!

 

Lakalaivan alueen rakentaminen aloitetaan lähiaikoina ja silloin alueen luottamushenkilöltä vaaditaan laaja-alaista kokemusta sekä kaupunkikoneiston tuntemusta. Vain siten alueemme viihtyisyys ja palvelutaso pystytään turvaamaan jatkossakin.  Esko on oikea henkilö tähänkin!

 

Eskon kaupunkitasolla ajamat asiat:

 

• EI mielettömälle Tavase-tekopohjavesihankkeelle, sillä saamme Näsijärvestä puhdasta lähivettä
• EI Sulkavuoren keskuspuhdistamolle, sillä Ikean räjäytystöiden tuhot pelottavat
• EI TKL:n bussien korjaamiselle Virossa, sillä Tampereen kaupungilla on ammattitaitoisia asentajia
• EI Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle, sillä emme saa pilata Pyhäjärveä emmekä Kokemäenjokea

 

Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan kaupunginvaltuuston päätettävä tarvittaessa uudestaan!

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

 

-Esko Erkkilä-

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

• Partiolippukunta Viinikan Siniset
• Koivistonkylän Kunto
• Lions Club Tampere Koivistonkylä
• Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
• Koivistonkylän nuorisokeskus
• Pirkanmiehet
• Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…

 

 

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.

Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!

Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksi

Keskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon.

Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.

 

 

Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.

 

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa.

Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on!

Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.

 

 

 

Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.

 

 

 

Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.

 

 

 

Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!

 

 

 

Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu  tällä allaskentällä.

Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!

 

Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.

 

Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.

 

Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa.

Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.

 

Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?

 

Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja!

Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään!

Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.

 

 

Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.

 

Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.

 

Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.

 

Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!

 

-Esko Erkkilä-

Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaan

Tiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin:

”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.”

Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta.

Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa.

Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit.

Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla.

Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä.

Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi!

Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta.

Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012.

Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:

• asukkaiden, eläinten ja kasvien elinolosuhteiden sekä ympäristön huomiointi
• alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan kunnostus
• rikkaan kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen ja sen nivouttaminen alue- sekä yhdyskuntarakenteeseen
• joukkoliikenteen järjestäminen
• ainutlaatuisen Pitkäjärvi-Kaukajärvi-Iidesjärvi –murroslaakson kulttuuriperinteen säilyttäminen

Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.

1. Perhepuistovaihtoehto
2. Rakennusvaihtoehto 1, pientaloja
3. Rakennusvaihtoehto 2, kerrostaloja

Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä.

Joitain hajahuomioita asian tiimoilta:

Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu.

Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle.

Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa.

Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa.

Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa.

Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata.

Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa.

Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti.

Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta.

Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti!

Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa.

Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaista

Torstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta.

Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta.

Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”.

Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin.

Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa.

Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon.

Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa.

Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”.

Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta.

Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä!

Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?

Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.

 

Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.

 

Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.

 

Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.

 

Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.

 

Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.

 

Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.

 

Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.

 

Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.

 

Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.

 

-Esko Erkkilä-

Ajatuksia Etelä-Alvarin Sulkavuorilausunnon hienosäätämiseksi

Perjantai 24.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari on jättämässä mielipiteen Sulkavuoreen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta.

 

Puheenjohtaja Juhani Skogberg pyysi Etelä-Alvarin jäseniä kommentoimaan lausuntoluonnosta.

 

Tässä 23.09.2010 lähettämäni kommentointiviesti:

 

 

Tervehdys !

 

Luonnos on kattava ja asiantunteva jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten osalta. Myös prosessin eri vaiheiden "vaiheistaminen" on käsitelty kattavasti.

 

Ikea-räjäytysten tiimoilta saamani kokemuksen perusteella esitän huomioitavaksi puhdistamon rakentamisen yhteydessä ilmeneviä ongelmia.

 

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy Sulkavuoreen louhittavista tiloista?

 

Sulkavuoreen tullaan suunnitelman mukaan räjäyttämään puhdistamotilat kuuden (6) hehtaarin pinta-alalle. Kuuden hehtaarin pinta-ala muodostuu esim. suorakaiteesta, jonka pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä.

 

Jos louhittavan kallioluolan keskikorkeus on 20 metriä, joudutaan vuoren sisältä kuljettamaan kalliolouhosta 1.200.000 kuutiometriä.

 

Mikäli louhe ajetaan ihmisten ilmoille autolla, johon louhetta mahtuu 10 kuutiometriä, se merkitsee 120.000 louhekuormaa.

 

Louhe ajetaan Sulkavuoresta kahden ajorampin kautta eli louheen kokonaismäärä merkitsee 60.000 louhekuormaa/ramppi.

 

Kyse on valtavasta kuljetusurakasta ja louheliikenteen ympäristövaikutukset on jo YVA-vaiheessa selvitettävä tarkasti.

 

Minne Sulkavuoresta ajettava kalliolouhe välivarastoidaan?

 

Liikenneinsinööri Jukka Kyrölä totesi pormestarin asukasillassa Peltolammin koululla 21.09.2010, että Sulkavuoresta louhittavalle louheelle löytyy käyttöä.

 

Kyrölän maininta on helppo uskoa, mutta missä sijaitsee Sulkavuoresta louhittavan kalliolouheen loppusijoituspaikka?

 

Mitkä alueet joutuvat kärsimään mielettömästä louherallista? On varmaa, että louheralli tulee häiritsemään taloja, jotka sijaitsevat lähellä ajoramppien suuta sekä niitä, joiden asunto/talo sijaitsee lähellä niitä liikenneväyliä, jotka johtavat rampin suulta välivarastointipaikalle.

 

Oletan, että Sulkavuoresta louhittava kalliolouhe ajetaan maan pinnalle isoina lohkareina, jotka välivarastoidaan jonnekin eteläisen Tampereen alueelle (minne?) ja sitten aikanaan räjäytetään pienemmäksi louheeksi välivarastointipaikalla. Näin meneteltiin aikoinaan nykyisellä Ikean tontilla ja aiheutettiin suurta vahinkoa lähellä sijaitseville taloille.

 

Sulkavuoresta ajettavan kalliolouheen välivarastointipaikat sekä loppusijoituspaikat pitää selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on selvitettevä se, että joudutaanko kalliolohkareet räjäyttämään välivarastointipaikalla.

 

Välivarastoinpaikoilla suoritettavien räjäytysten vaaratekijät ja ympäristövaikutukset on selvitettävä.

 

 

Kallioluolat Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärven purkupaikalle?

 

Kävin tänään tutustumassa Moreniassa Sulkavuori-suunnitelmiin. Asukkaiden mielenkiinto suunnitelmia kohtaan on laimea, sillä olin vasta neljäs näyttelyssä vieraillut.

 

Moreniassa varmistui, että Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta purkupaikalle tullaan louhimaan omat kallioluolat. Kallioluolien pituus on 3 kilometriä kummallakin.

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy kallioluolien louhinnasta?

 

YVA-yleisötilaisuudessa kerrottiin, että kallioluolista louhittava louhe ajetaan ramppeja pitkin luolien puolivälin tienoilta maan päälle. Mikä on tarkka paikka kallioluolien ajorampille/ajorampeille? Tieto on välttämätön, jotta ajoramppien läheisyydessä asuvat asukkaat pystyvät muodostamaan mielipiteensä väliramppien sijainnista ja louheliikenteen ongelmista.

 

Varapurkauspaikka?

 

Yleisötyilaisuudessa kerrottiin, että häiriötilanteita varten rakennetaan varapurkauspaikka, jonne häiriötilanteissa lasketaan puhdistamaton jätevesi.

 

Sijaitseeko varapurkauspaikka kuivalla maalla vai lasketaanko puhdistamaton jätevesi häiriötilanteissa Pyhäjärven rantaveteen esim. Arboretum´n kohdalla?

 

Puhdistamon päiväkapasiteetti on 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

 

Varapurkauspaikan merkityksestä saa kuvan, kun tietää, että jos varapurkauspaikka on käytössä vuorokauden, sen merkitsee puhdistamatonta jätevettä kahden hehtaarin alueelle päästettynä 4,5 metrin paksuista p...avesikerrosta!

 

 

Valitettavasti kuvatut asiat ovat ainakin kalliolouheen osalta täyttä totta. Toivottavasti varapurkauspaikkaa ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta siihenkin pitää jo YVA-vaiheessa valmistautua.

 

 

 

Jos ajatuksistani on jotain hyötyä Etelä-Alvarin lausuntoa hienosäädettäessä, niin siitäpä vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-