Seurasimme kuningasparin sekä kruununprinsessa Victorian ja kruununprinssi Carl Philip´n kanssa Ruotsi-Suomi -maaottelua.

Sunnuntai 3.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Yleisurheilumaaottelu Ruotsin kanssa alkoi eilen Tukholman Olympiastadionilla ja lopputulos ratkaistaan tänään.

 

Saimme Rouvan kanssa seurata Ruotsi-ottelua joskus 1980-luvun puolivälissä aitiopaikalta Tukholman Olympiastadionilla.

 

Olimme saaneet paikat pääkatsomosta maaliviivan kohdalta ja kuningaspari istui kohdallamme muutama penkkirivi ylempänä.

 

Kuningasparin ja prinsessa Victorian käyttäytyminen oli hillittyä, mutta prinssi Carl Philip eli pikkupojan koko tarmolla maaottelun kiihkeissä tunnelmissa.

 

Prinssille oli hankittu Ruotsin väreissä oleva ”lakki”, jossa olevia käsiä pystyi taputtamaan yhteen, kun veteli ”käsiin” kiinnitettyjä siimoja!

 

*********************

 

Muisteluksestani on kulunut kolmisenkymmentä vuotta ja tuskin nykypäivänä enää olisi mahdollista, että tavalliset (naapurimaankaan) kansalaiset pääsisivät noin lähelle Ruotsin kuninkaallisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain tuurata Euroopan Unionin ulkoministeriä parin tunnin ajan vuonna 2014

Maanantai 31.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 8 vuotta, kun sain osallistua tutustumismatkalle Euroopan Unioniin Brysselissä ja samalla matkalla pääsin vierailemaan myös Naton päämajassa.

 

 

 

Matkamme eräs kohokohta oli, kun seurueemme pääsi osallistumaan asiantuntijoiden esityksiin Euroopan Komission kokoushuoneessa ja minulle osui paikka Catherine Ashtonin paikalla, joka oli ensimmäinen Euroopan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ”EU:n ulkoministeri”!

 

Uphollandin paronitar Ashton on brittiläinen poliitikko, joka johti Euroopan ulkosuhdehallintoa 19.11.2009 – 1.11.2014 – hänet valittiin tuohon tehtävään marraskuussa 2009 viiden vuoden toimiajaksi.

 

Brittien EU-eron vuoksi nykyään komissiossa ei enää ole brittiedustajaa.

 

-Esko Erkkilä-

F-35 sai arvioinnissa 4,5 pistettä viidestä mahdollisesta!

Perjantai 17.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen hävittäjähankinta ”korpeaa” yhä edelleen monia ja ei vähiten ruotsalaisia.

 

Hävittäjäkisan ratkettua oli heti tiedossa, että valinnassa F-35 sai 4,5 pistettä, kun jaossa oli viisi pistettä.

 

Toiseksi tullut Super Hornet ylsi vain 3,8 pisteeseen, joten valinta oli helppo.

 

Vertailussa kolmanneksi tuli ruotsalainen Gripen, mutta sen saamia pisteitä ei ole julkistettu, - ne olivat kuitenkin huonommat kuin F-35:llä tai Super Hornetilla.

 

Kisaan osallistuivat myös yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sekä ranskalainen Dassault Rafale, mutta ne karsiutuivat kisasta jo varhaisessa vaiheessa.

 

Suomen päätyminen F-35:n valintaan oli oikea ratkaisu monestakin syystä; saman konetyypin ovat valinneet myös Norja sekä Tanska ja merkitseehän F-35:n valinta Suomen sijoittumista Nato-yhteensopivaan kalustoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Niinistö totesi eilen, että Suomen edessä olevaa HX-hankintaa on pidettävä Yhdysvaltain kanssa esillä jatkossakin

Maanantai 9.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Suomen ilmapuolustus tukeutuu lentokaluston osalta Hornet-kalustoon ja niiden taloudellinen käyttöikä päättyy vuoteen 2030 mennessä.

 

Hornet-kaluston korvaamiseksi alkanut HX-hävittäjähanke on alkanut vuonna 2015 ja hallituksen on tarkoitus päättää korvaavan konetyypin hankinnasta ensi vuonna eli 2021.

 

HX-hankkeen lyhenne tulee siitä, että H-kirjain merkitsee korvattavaa hävittäjätyyppiä eli Hornettia ja X-kirjain puolestaan sitä konetyyppiä, jolla Hornetit aikanaan korvataan.

 

Tarjouskilvassa ovat mukana seuraavat konetyypit:

 

• F/A-18

• F-35

• JAS Gripen

• Rafale

• Eurofighter Typhoon

 

On selvää, että Puolustusvoimien kalustohankinnat herättävät keskustelua ja niin myös tässäkin tapauksessa. Asiantuntemattomimmat ovat esittäneet jopa koko hankkeesta luopumista ja monet järkeviksikin tahoiksi luullut ovat esittäneet jatkoajan myöntämistä hankkeelle.

 

Osin nuo ulostulot ymmärtääkin, sillä onhan kyseessä Suomen kaikkien aikojen hintavin kalustohankinta eli 10 miljardia euroa.

 

 

 **************************

 

 

Vastuullisena Ilmavoimien reserviläisenä kannatan HX-hanketta ja arvostan, että presidentti Sauli Niinistö asettui sitä eilisessä puheessaan kannattamaan.

 

Niinistö totesi ”Presidentin kynästä” –puheessaan ja kirjoituksessaan näin:

 

 

 

”Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyössä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä turvallisuuspolitiikasta. Suomalainen teknologia, erityisesti jäänmurtaja- ja 5G-osaaminen, on noussut viime vuosina yhteyksissämme vahvasti esille. Näistä aiheista presidentti Trumpin kanssa vuosi sitten Washingtonissa puhuimme, enkä usko, että kiinnostus niihin hallinnon vaihtumisen myötä vähenee. Toki myös Suomen edessä oleva HX-hankinta on jatkossakin esillä.”

 

************************

 

Hyvä kannanotto, joka varmaan vie ainakin osan arvostelijoiden kritiikistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osmankäämi on kosteikkojen komea kasvi

Tiistai 27.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Osmankäämi on minulle tuttu kasvi jo lapsuuteni ajoilta, sillä sitä kasvoi koulutieni varrella sijaitsevassa naapurimme savikuopassa.

 

Samaisesta savikuopasta siirsin sitten aikanaan ihan luvallisesti muutaman yksilön mökkimaailmaamme tontin läpi virtaavan ojan varteen.

 

Kansansuussa osmankäämiä on kutsuttu nimellä ”papinkulli” ja sillä nimellä minäkin sitä joskus kutsun.

 

Suomessa kasvaa kahta eri lajia osmankäämiä eli leveäosmankäämi ( Typha latifolia) ja kapeaosmankäämi (Typha angustifolia).  Meillä kasvavat osmankäämit ovat leveäosmankäämijä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Osmankäämin juurakosta on joskus tehty hätäleipää ja kerrotaan, että sen lehdet ovat hyviä loishäätöön hevosille.

 

Turvallisinta on ihailla osmankäämiä kasvupaikallaan koristekasvina, sillä sisälle vietynä se ennen pitkää purkaa ”turkkinsa” pirtin kuivassa sisäilmassa ja silloin naisväki ei säästele sanojaan – tuon tiedän lapsuusaikojen kokemuksistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hävittäjähankinnoista ei pidä luopua edes aikataulua rukkaamalla!

Keskiviikko 8.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on antanut maamme puolustusvalmiudesta vähät välittäville tilaisuuden alkaa puhumaan hävittäjähankinnoista luopumisesta tai ainakin niiden viivästyttämisestä.

 

Suomen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin Suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025 eli aikaa ei ole hukattavissa.

 

 

 

Sain aikoinaan palvella reserviläisurani lopussa Ilmavoimien leivissä ja silloin opin tuntemaan mm. niitä pilotteja, jotka lensivät jenkeissä valmistettuja Hornetteja Suomeen.

 

Tässä kuva eräässä kertausharjoituksessa saamastani palkintotaulusta, jonka sain ammunnoissa pärjäämisestäni.

 

******************

 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31.10.2019 tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.

 

Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

 

Kaikki ehdokkaana olevat hävittäjät olivat näytillä Pirkkalan tukikohdassa ennen korona-kriisiä ja Pirkkalan lentokentän itäisen laskeutumisreitin alla asuvana sain aitiopaikalta seurata hävittäjäehdokkaiden esittelylentoja.

 

Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa. Investoinnin suuruutta arvioitaessa pitää muistaa, että koronan extra-kustannukset Suomelle ovat ainakin 20 miljardia euroa.

 

 

Niin olisihan Suomella toki vaihtoehto Hornettien korvaajaksi eli liittyminen Natoon, vaan eipä taida saada kannatusta edes niidenkään keskuudessa, jotka kritisoivat Hornettien korvaajien hankintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…

 
 
   
 
   
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 

 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…

 
 
   
 
   

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien HX-hanke alkaa etenemään

Keskiviikko 6.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain varusmiesaikanani peruskoulutuksen Maavoimissa ja siellä panssarintorjunnassa – olin panssarintorjuntamiehenä mukana myös muutamissa kertausharjoituksissa, mutta sitten minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

 

Muutamat kertausharjoitukset Ilmavoimissa olivat mielenkiintoisia, sillä pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan mm. lentäjiin, jotka suorittivat Hornettien siirtolennot jenkeistä Suomeen.

 

 

 

 

 

Ilmavoimat ovat siis lopullinen aselajini ja sen vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla, kun ex-insinöörikenraalimajuri ja nykyinen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti alusti 4.3.2019 Tampereen Valtuustosalissa mm. tulevista hävittäjähankinnoista.

 

 

 

 

 

Jukka Juusti nimitettiin värikkäiden vaiheiden Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 5-vuotiskaudeksi 1.1.2016 – 31.12.2020. Valitan kuvani heikkoa laatua – Tampereen Valtuustosali on vaikea kuvauspaikka, sillä valoa tulvii esiintyjän takaa aivan liiaksi!

 

 

 

 

 

Juustin kilpailijana oli kenraaliluutnantti Arto Räty, joka hoiti Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtäviä edellisen viisivuotiskauden.

Kokoomus olisi halunnut Rädyn jatkavan myös toisen kauden kansliapäällikkönä, mutta nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö päätti nimittää tehtävään Juustin.

Yllä kuva Rädystä – löysin kuvan omasta arkistostani eli olen ottanut kuvan 15.10.2013 Tampereella pidetyn kansliapäälliköiden ”esittelypäivän” yhteydessä.

 

 

Mutta siitä HX-hankkeesta!

 

 

Nimi HX-hanke tulee H:n osalta nimestä Hornet ja X puolestaan siitä, että Hornetille haetaan seuraajaa eli X-hävittäjää.

 

 

HX-hankkeen tarjouspyynnöt on lähetetty ja Hornettien seuraajaksi Suomelle on tarjolla seuraavat monitoimihävittäjät…

 

 

 

 

 

…eli niminä ja tarjoamaiden osalta yksilöityinä seuraavat hävittäjät:

 

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab Gripen (Ruotsi)

 

 

 

Pyrin palaamaan kansliapäällikkö Jukka Juustin esityksen kommentointiin jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta

Keskiviikko 8.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Monenlaista saimme kokea heinäkuun alussa, kun me Kyröläismatkaajat teimme kenraali Pentti Lehtimäen johdolla matkan Baltiaan.

 

 

Eräs kohteemme oli Euroopan maantieteellinen keskus n. 26 kilometriä Vilnasta pohjoiseen.

 

 

Paikka sijaitsee lähellä Purnuskes-kylää.

 

 

 

 

 

Paikkaan on ohjausviittoja…

 

 

 

 

 

…jotka ohjaavat kulkijan…

 

 

 

 

 

…todelliseen Euroopan keskipisteeseen!

 

 

 

 

 

Vuonna 2004 kuvanveistäjä Gediminas Jokubonisin luoma muistomerkki rakennettiin Euroopan maantieteellisen keskuksen paikkaan. Monumentti on valkoinen graniittipylväs, jonka yläpäässä on tähtien kruunu.

 

 

 

 

 

Merkkikiven ja monumentin ympärillä on iso viherkenttä ja sen laidalla on eurooppalaisten maiden lippurivistö.

 

 

 

********************

 

 

On vielä todettava, että Euroopan keskipisteen sijainnista on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä ja erilaiset mielipiteet johtuvat mm. siitä, että Euroopan ja Aasian välisen rajan määrittelyssä on erilaisia koulukuntia.

 

 

Myös erilaiset bisnesnäkökohdat vaikuttavat siihen, että mitä kohtaa pidetään Euroopan maantieteellisenä keskipisteenä.

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että käyntiä Euroopan maantieteellisessä keskuspaikassa piti hieman juhlia ja kenraali sekä mainio kuljettajamme Raivo. joka on ollut mukana kuljettajana kaikilla 15:llä Kyröläismatkallamme, olivat tuoneet mukanamme muutaman samppanjapullon ja niiden voimalle me juhlimme käyntiämme paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta!

 

 

 

Ja matka jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lääkkeiden vaihto-oikeus KYLLÄ!

Keskiviikko 11.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on käytäntö, jossa asiakas voi apteekissa ostohetkellä vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen vastaavaan rinnakkaislääkkeeseen. Apteekkihenkilöstön pitää ehdottaa vaihtoa rinnakkaislääkkeeseen.

 

 

Kannatan menettelyä ja käytän sitä aina, kun se on mahdollista.

 

 

Toki tunnistan menettelyyn liittyvät huonotkin puolet, joita on esimerkiksi se, että rinnakkaislääkkeen valmistaja on eräänlainen käenpoika, joka on munittu muiden lintujen rakentamaan pesään.

 

 

Lääkkeen alkuperäisellä luojalla ja keksijällä on ollut ehkä mittaviakin kuluja lääkkeen kehittämisessä ja niitä ei ole rinnakkaislääkkeen valmistajalla.

 

 

Rinnakkaislääkkeen tehoaine ja tehoaineen pitoisuus lääkkeessä ovat kuitenkin samat kuin alkuperäislääkkeessä, joten potilasturvallisuus on taattu.

 

 

****************

 

 

Rinnakkaislääkkeitä valmistavilla ja/tai niitä myyvillä yrityksillä on oma lobbaus- ja edunvalvontajärjestö eli Rinnakkaislääketeollisuus ry.

 

 

Lääkkeen määrännyt lääkäri voi asettaa reseptiin vaihtokiellon ja silloin apteekki joutuu myymään asiakkaalle sen tuotteen, jonka lääkäri on määrännyt. Rinnakkaislääketeollisuus ry:n jakaman tiedon mukaan lääkärit ovat vuonna 2015 määränneet vaihtokiellon 1,2 prosentille reseptilääkkeistä.

 

 

Vaihtokiellon syitä voi vain ounastella, mutta olisiko vaihtokiellon asettaneella lääkärillä suuri potti sen yrityksen osakkeita, jonka lääkkeitä hän haluaa suojella vaihtokiellolla?

 

 

 

*****************

 

 

Lääkevaihdossa on hyvä tiedostaa myös se ketunhäntä, joka saattaa piileskellä rinnakkaislääkettä markkinoivan yrityksen toiminnassa.

 

 

 

 

 

Lääkäri määräsi olkapääsärkyyni 3.7.2018 Arcox –nimistä särkylääkettä ja apteekkari kysyi, että suostunko vaihtoon, sillä rinnakkaislääkepakkaus (Etoricoxib ratiopharm) olisi n. 10 euroa halvempi.

 

 

Suostuin apteekkarin ehdottamaan lääkevaihtoon ja en sitä kadu, mutta vasta kotona huomasin, että alkuperäislääke olisi myyty 30 tabletin pakkauksessa ja rinnakkaislääke puolestaan myytiin 28 tabletin pakkauksessa!

 

 

 

 

Lääkebisneksessä asiakasta aina jymäytetään tai ainakin yritetään jymäyttää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Giuseppe Garibaldiksi kutsuttu saari Sorrenton ja Amaldin välillä

Perjantai 8.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Giuseppe Garibaldi on ennen Sorrenton matkaamme ollut minulle vain nimi nimien joukossa, mutta matkalla ja matkan jälkeen tiedän jotain tästä italialaisesta kansallissankarista.

 

 

 

 

 

 

Kimmokkeen Garibaldiin tutustumiseeni sai aikaan se erikoinen pieni kalliosaari, jonka näimme bussimme ikkunasta, kun matkasimme Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä Sorrentosta Amaldiin.

 

 

 

 

Giuseppe Garibaldi syntyi Nizzassa vuonna 1807 ja kuoli Caprerassa Italiassa vuonna 1882.

 

Garibaldin koko nimi oli Joseph Marie Garibaldi.

 

 

 

 

 

Giuseppe Garibaldi oli suuri italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä.

 

 

 

 

 

Nämä kuvat meressä sijaitsevasta pikkusaaresta on otettu, kun etenemme Sorrentosta kohti Amalfia ja kertovat nekin, että Nastro Azurro on vuorenrinteillä polveileva mutkikas maisematie.

 

 

 

 

Nizzassa syntynyt Garibaldi koki suuren takaiskun, kun hänen synnyinkaupunkinsa liitettiin Ranskaan vuonna 1860.

 

 

 

 

 

Garibaldi jatkoi sotimistaan vielä senkin jälkeen, kun hän koki tappion Nizzan kohdalla.

 

 

Sotaretki Roomaa vastaan vuonna 1862, Itävalta – Preussin sota vuonna 1866 sekä Ranskan ja Preussin välinen sota vuonna 1870 olivat sotia, joihin Garibaldi osallistui.

 

 

 

 

 

Korostan, että Sorrenton ja Amaldin välissä vuoristotieltä näkyvä saari ei ole Giuseppe Garibaldia esittävä teos, mutta se on kansan suussa saanut nimen tuon tunnetun italialaisen kansallissankarin mukaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokohan nyt uskotaan Tampereellakin!

Keskiviikko 7.6.2017 - -Esko Erkkilä-

En ole koskaan pätkääkään kannattanut Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunnelia, ratikkaa, Tavasea enkä Sulkavuoren jätevesien keskuspuhdistamoa.

 

 

Vastustamiseni on kahden ensimmäisen osalta perustunut hankkeiden järjettömyyteen ja erityisesti niiden kalleuteen, Tavasen osalta kalleuteen sekä ympäristösyihin ja keskuspuhdistamon osalta niiden ongelmien tiedostamiseen, jotka väistämättä seuraavat rakennustöiden suorittamisesta.

 

 

Uskomaton järjettömyys Tampereella on se, kun Vihreiden ideoimana kaupunkiin ollaan nyt rakentamassa maauimalaa.  Onhan se mukava polskutella kesäisin maauimalassa, mutta rakentamispäätöksessä unohdettiin autuaasti hankkeen taloudellisuus.

 

 

Tampereen suurhankkeista olen aina kannattanut Kansi- ja Areenaa, sillä se tulee olemaan järkevä investointi monessakin mielessä.

 

 

Kansi- ja Areena –ratkaisua kannattaessani en suinkaan ajattele jääkiekkoa, sillä sitä voitaisiin vallan hyvin pelata Hakametsässäkin.

 

 

Kannatukseni perustuu sille monipuolisuudelle, jonka kaikkinainen toteuttaminen on mahdollista, jos ja kun Kansi- ja Areena toteutuu.

 

 

Sijainniltaan maamme kahdesta monitoimihallista Gatorade Center, aikaisemmilta nimiltään Turkuhalli, Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena on ehdottomasti surkein, sillä kaukana Turun keskustasta Artukaisissa sijaitseva se sijaitsee suorastaan erämaassa.

 

 

Hjalliksen perustama Hartwall Arena, aikaisemmin Hartwall-areena ja joskus myös nimillä Helsinki Areena tai Helsingin Areena kutsuttu tapahtumapaikka sijaitsee toki paremmalla paikalla kuin turkulainen kilpailijansa, mutta puutteensa on silläkin.

 

 

Tampereen Kansi- ja Areena olisi monitoimihallina jo nykyistenkin liikenneyhteyksien aikana sijainniltaan mainio ja sen sijainti paranee, kun Tampereen ja Helsingin välille saadaan ns. ”tunnin juna”!

 

 

 

Toivon, että Tampereen Kansi- ja Areena saa uutta tuulta siipiensää alle nyt, kun Turkuun ollaan suunnittelemassa ratapihansa alueella monitoimiareenaa.

 

 

Monesti käy niin, että oman hankkeen hyvät puolet valkenevat hankkeen vastustajillekin vasta sen jälkeen, kun naapuriin ollaan suunnittelemassa vastaavaa.

 

 

Toivottavasti Turun monitoimiareenan suunnitelmat vauhdittavat Tampereella Kansi- ja Areena –hankkeen toteuttamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viinikirva oli tuhota Euroopan viininviljelyn 1800-luvun loppupuolella

Perjantai 18.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme aikana kävimme monissa viinimuseoissa ja eräs sellainen oli…

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa oli mielenkiintoista nähtävää ja eräs nähtävyyksistä oli kivitolppa, jollaisilla entisaikaan oli merkitty Douron viinialue maastoon.  Kivitolppia oli joskus kolmisensataa ja niitä on nyt löydetty n. 150 kappaletta – yksi kivitolpista on tässä museossa.

 

 

Kivitolppia oli siis noin vähän ja se kertoo, että Douron viinialue on pinta-alaltaan pieni.

 

 

 

 

 

Museossa on esillä viininviljelyssä tarvittavia työkaluja – työkalut ovat käsityökaluja, sillä jyrkkien rinteiden vuoksi viininviljelyä on jokseenkin mahdotonta koneistaa.

 

 

 

 

 

Merkittävä osa museon näyttelystä on omistettu viinikirvalle eli Phylloxeralle, joka 1860-luvulla oli tuhota viininviljelyn Portugalista, mutta myös koko Euroopasta.

 

 

Ensimmäinen viinikirvahavainto Euroopassa todettiin Ranskassa vuonna 1863 ja Portugalissa Douron jokilaakso todettiin saastuneeksi 1865.

 

 

 

 

 

Museossa oli kuvia lohduttomista rypäleviljelmistä, jotka Phylloxera-loinen on tuhonnut.

 

 

 

 

Viinikirvasta vapaita alueita ovat nykyään Kypros, Kreeta, Kanariansaaret sekä Chile.

 

 

 

 

 

 

 

Viinimuseon pihalla tepasteli kanoja, jotka uteliaisuuttaan pyrkivät museon sisätiloihin.

 

 

 

 

 

Museon pihalla oli aito rabelos-purjevene, jollaisilla Douron alueen viinit taannoin kuljetettiin alavirtaan Portoon.

 

Dourosta on matkaa Portoon 180 kilometriä ja menomatka kesti 6 – 8 päivää, mutta paluumatka vastavirtaan olikin vaivalloisempi, sillä se saattoi kestää 14 päivästä aina kolmeen kuukauteen saakka!

 

 

 

 

 

Kuten jokseenkin kaikissa käyntikohteissamme, myös tämä museokäynti huipentui viininmaisteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat

Torstai 22.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maatalouskemian alkeita opiskelleille on tietona, että kalkitus nostaa satotasoa.

 

 

Satotason kohoaminen perustuu sille, että kalkituksen avulla kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maaperässä olevat ravinteet.

 

 

Näin asiat pääsääntöisesti onkin peltoviljelypuolella, mutta puutarha- ja koristekasveilla asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

 

 

Puutarhassa löytyy eräitä kasveja, joille kalkitus ei sovi lainkaan ja siitä on ehdottomasti pidättäydyttävä.

 

 

Mökkitontillamme kasvaa ainakin kolme eri kasvilajia, joille kalkkia ei saa antaa.

 

 

Kalkinkarttajamme ovat pensasmustikka, syyshortensia sekä alppiruusut.

 

 

Miten pensasmustikan, syyshortensian ja alppiruusujen ”kalkinkarttamisominaisuutta” hoidetaan?

 

 

Alppiruusujen ihanteellinen kasvupaikka on mäntyjen juurella ja kun männynneulaset ovat happamia ja kun ne putoilevat alppiruusujen päälle, niin sitä kautta alppiruusut saavat happamuutta kasvupaikalleen.

 

 

Ihanteellinen tapa huolehtia syyshortensian ja pensasmustikan kasvupaikan happamuudesta on se, että niiden juurille tuotaisiin vaikkapa kolmen vuoden välein hapanta suorutaa eli suolta kaivettua hapanta turvemaata.

 

 

Ihanteellista olisi kaivaa suorutaa metsäojien penkalta tai sitten sellaisesta paikasta pellolla, jota ei ole milloinkaan kalkittu.

 

 

Tunnustan, että olen siinä mielessä tyypillinen henkilö, kun kerron miten pitäisi menetellä, niin omien kasvieni kanssa en siten kuitenkaan tee – ainakin siitä on vuosia, kun olen tuonut suorutaa syyshortensioille ja pensasmustikkamaalle.

 

 

Mikä puutarhakasvi tavanomaisten juuresten ja muiden kalkinsuosijoiden lisäksi on sellainen, joka erityisesti pitää kalkituksesta?

 

 

Vastaus on tyrni.

 

 

Tyrni on kalkinsuosija ja sen ominaisuutensa lisäksi se on sellainen, jota ei saa lannoittaa.

 

 

Tyrni on palkokasvien ja lepän tapaan kasvi, joka juurinystyröiden avulla pystyy hyödyntämään ilmassa olevan typen.

 

 

Jos tyrnille antaa lannoitetta, sen systeemit saattavat mennä sekaisin ja se voi pahoin.

 

 

Siis:

• kalkkia tyrnille

• ei missään nimessä kalkkia pensasmustikalle, syyshortensialle eikä alppiruusuille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

 

 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

 

 

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolme partaista kaveria!

Keskiviikko 13.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain aiheen tähän juttuuni, kun selailin syys…lokakuun vaihteessa sukulaispariskunnan kanssa Saksaan ja Luxemburgiin tekemämme lomamatkan valokuvia.

 

Eräs kohteemme oli Trier.

 

Trierissä on paljon koettavaa ja nähtävää ja yksi koettavista paikoista on Karl Marx –museo.

  

 

En ole koskaan kannattanut kommunismia enkä tule kannattamaan, mutta siitä huolimatta pidin yhtenä keskeisenä tavoitteena, että pääsen käymään Karl Marx –museossa.

 

 

 

 

Museossa on kuva Karl Marx –talosta entisaikaan,…

 

 

 

…natsiaikaan...

 

 

 

…ja tältä se näyttää nyt!

 

 

Museo on kolmikerroksinen ja siellä on paljon nähtävää historiasta kiinnostuneille. Ei tarvitse olla kommunismin kannattaja, kun poikkeaa siellä.

 

 

  

Marx sai valmiiksi teoksensa ”Kommunistinen manifesti” vuonna 1848.

 

Manifesti alkaa näillä sanoilla:

 

”Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave. Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan: paavi ja tsaari, Metternich ja Guizor, Ranskan radikaalit ja Saksan poliisit.”

 

 

  

Karl Marx´n työtoverina manifestin laadinnassa oli Friedrich Engels.

 

 

 

Museossa on Karl Marx´n ja hänen vaimonsa Jenny von Westphalen sukupuut.

Niistä ilmenee, että molemmat puolisot olivat monilapsisista perheistä ja heille itselleenkin syntyi peräti seitsemän lasta; Jenny, Laura, Edgar, Heinrich, Franziska, Eleanor ja yksi, joka kuoli ennen nimen antamista.

 

 

 

Jenny von Westphalen

 

 

Karl Marx –museossa käsitellään ajan tapahtumia lähes nykypäivään saakka.

 

 

 

 

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 1. pääsihteeri Josef Stalin,…

 

 

 

… Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt…

 

 

 

…ja Unkarin pääministeri Imre Nagy ovat saaneet kuvansa museon ”esiintymisaineistoon”.

 

 

**********

 

 

 

Näyttelyteknisesti hieno ratkaisu Karl Marx –museossa on Berliinin muuria kuvaava betoniseinä ja sen molemmin puolin asetettu verkko – siinä itä ja länsi ovat erotettu toisistaan.

 

 

 

  

Muurin itäpuolella Mihail Gorbatsov, Erich Honecker ja muut pienemmät Varsovan liiton johtajat yrittävät videolla vakuutella Itä-Saksan autuutta ja ikuisuutta,…

 

 

  

…kun puolestaan muurin toisella puolella mm. liittokansleri Willy Brandt kertoo liennytyspolitiikasta, joka sitten lopulta selättikin Varsovan liiton!

 

 

Miten tämän jutun otsikko liittyy Karl Marx –museoon?

 

 

 

 

Se liittyy siihen valokuvaan, jonka nuorin poikani Harri otti minusta ja Karl Marx´sta sekä Friedrich Engels´stä, kun partaisina katselemme museon eräässä huoneessa yläviistoon!

 

Kesäpartani on mennyt kesän myötä ”unhon yöhön", mutta Marx´n ja Engels´n parrat elävät yhä ainakin niissä lukemattomissa patsaissa sekä kuvissa, joita kaksikosta on vuosien saatossa luotu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kruununprinsessa Victoria täytti eilen 36 vuotta

Maanantai 15.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti eilen 36 vuotta ja kruununperillisen synttäreitä vietettiin Ruotsissa asiaankuuluvin menoin.

 

Olen kerran päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan kuningasperheen ja sen myötä myös prinsessa Victoriaa.

 

Kyse on eräästä Ruotsi-Suomi –yleisurheilumaaottelusta, joka pidettiin Tukholman Olympiastadionilla.

 

Muistelukseni ajankohta ajoittuu jonnekin 1980-luvun puoliväliin, sillä vuonna 1979 syntynyt prinssi Carl Philip jäi temppuiluineen parhaiten mieleeni.

 

Järjestin erään myyntimiehemme kanssa kahdelle tärkeälle asiakkaallemme neuvottelu- ja osin myös palkintomatkan Ruotsi-Suomi –yleisurheilumaaotteluun Tukholmaan.

 

Meillä oli tavalliset liput, mutta ne oikeuttivat istumaan pääkatsomoon lähelle maalilinjaa.

 

Yläpuolellemme saapui kuninkaallinen perhe ja lapsista olivat mukana Victoria ja Carl Philip - prinsessa Madeleine oli jätetty kotiin.

 

Kuninkaallisen perheen käyttäytyminen oli hillittyä, mutta mieleeni on jäänyt prinssi Carl Philip, joka pikkupojan koko tarmolla eli mukana maaottelun kiihkeissä tunnelmissa.

 

Prinssille oli hankittu Ruotsin väreissä oleva ”lakki”, jossa olevia käsiä pystyi taputtamaan yhteen, kun veteli ”käsiin” kiinnitettyjä siimoja.

 

Arvata saattaa, että prinssi oli innokas taputtaja!

 

*********

 

Kruununprinsessa Victorian eilisiä syntymäpäiviä oli mahdollisuus muistaa facebokissa kertomalla onnittelunsa. Tein niin, sillä arvostan Suomen ja Ruotsin hyviä suhteita – arvostan myös ruotsinkieltä maamme yhteiskunnan elävöittäjänä. Suomessa ruotsinkielen arvostaminen ei nykypäivänä ole suuressa suosiossa, mutta ilmoittaudun tässäkin asiassa vastarannan kiiskeksi.

Huomaan, että Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lähdössä kansanedustajille tarkoitetulle ruotsinkielen opintokurssille eli myös hän arvostaa ruotsinkieltä. Nykyinen pääministerimme ei taida osatakaan edes ruotsin alkeita - häpeä sinänsä.

 

Fb:ssa onnitteluja pystyi lähettämään osoitteessa ”Kungahuset”. Siellä kerrottiin eilen mm. näin:

 

Idag firas Kronprinsessan Victorias födelsedag med allmän flaggdag och salut från Skeppsholmen. Kronprinsessan tar emot gratulationer på Sollidens slott på Öland, slottsparken öppnar klockan 11. Klockan 21.00 sänder SVT1 ’Grattis Kronprinsessan!’. Den som vill lämna en gratulation till Kronprinsessan kan göra det här på Facebook.

On mielenkiintoista nähdä, että millaiset juhlallisuudet ovat Ruotsissa silloin, kun Victoria täyttää 40 vuotta tai 50 vuotta tai peräti silloin, kun hänet kruunataan Ruotsin hallitsijaksi!

 

 

********

 

Siitä yleisurheilumaaottelusta vielä:

 

Naisten maaottelussa suuri suomalainen sankari oli Helinä Laihorinne, joka urakoi monilla matkoilla.

 

Katselimme lähellä radanpintaa olevilta paikoiltamme, kun Helinä valmistautui kilpailuihinsa.

 

En silloin osannut pienimmissäkään määrin arvata, että runsaan parinkymmenen vuoden kuluttua tekisin yhteistä bisnestä Helinä Laihorinteen kanssa, jonka sukunimi siinä välillä oli muuttunut Marjamaaksi.

 

Vuosia kului paljon ja meidän molempien hiustenväri ehti muuttua; minulla ruskea tukka muuttui vaaleanhallavaksi ja Helinällä vaalea poninhäntä tummaksi hyvinmenestyvän bisnesleidin aistikkaaksi tukaksi!

 

Helinä Laihorinteen (Marjamaan) menestyminen liike-elämässä osoittaa, että huippu-urheilijoissa on ainesta muuhunkin kuin mäkimiesten suosikkilukemiston Aku Ankan lukemiseen ja ainaiseen rähinöintiin kaikkea vastaan!

 

 

-Esko Erkkilä-