Aina se kummastuttaa, kun pernaa kutsutaan yöastiaksi!

Maanantai 9.10.2023 - -Esko Erkkilä-

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sitä, kun pernaa kutsutaan jossain päin Suomea yöastiaksi eli potuksi!

 

Viljakkalassa perunaa on aina kutsuttu pernaksi ja yöastiaa potuksi.

 

Jotkut sanovat, että yöastia on potta, mutta Viljakkalassa se on pottu!

 

Pottu oli entisaikaan erityisesti pienten lasten yöastia ja yöaikaan siihen kertyneet tuotokset käytiin aamulla tyhjentämässä sille lähipellolle, johon keväällä istutettiin pernaa eli perunaa.

 

Perna on siis peruna ja pottu on yöastia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostohommat sujuvat käsipelilläkin!

Perjantai 23.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Peruna on eräs tärkeimmistä peruselintarvikkeistamme ja sen vuoksi sen viljelemisestä omilla pelloilla olen pitänyt kunnia-asianani vaikka taloudellisesti ajatellen perunan ostaminen marketeista saattaisi ollakin edullisempaa.

 

Perunanviljely on jokseenkin yksinkertaista, sillä istuttamisen jälkeen tarvitaan vain pariin kertaan perunavakojen haraaminen.

 

Perunanviljelyssä tärkeää on muistettava se, että sitä ei saa istuttaa sellaiselle maalle, joka on edellisvuonna ollut nurmena, sillä sepät ja niiden toukat, juurimadot, viihtyvät heinikossa ja niitä on erityisen paljon vanhassa nurmessa.

 

 

Perunasadosta näyttää ainakin meillä muodostuvan kohtuullinen ja laatu on erinomainen.

 

 

 

 

Nostoväline minulla on yksinkertainen ja tehokas eli pernakoura, kuten tuota välinettä Viljakkalassa on aina kutsuttu.

 

En ymmärrä, että jotkut kutsuvat tuota välinettä perunakuokaksi, sillä kuokka on tyystin toisenlainen työväline!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pernak kuoppaa ja ämmäp pirttii!

Torstai 17.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen kaivettua perunat talteen ja olen saavutuksestani tyytyväinen.

 

Tuo viljakkalalainen sanonta toteutui kuitenkin vain osittain, sillä eilen nostetut perunat ovat nyt kuivumassa…

 

 

 

…varastossa ja odottavat siellä pääsyä kellariin.

 

 

 

Viimeiseksi lajikkeeksi nostossa jäi Blue Congo ja totesin jälleen kerran, että sen nostaminen on illan hämärissä haastavaa, kun tummansinistä lajiketta on vaikea havaita mullan seasta.

 

Blue Congo on sinällään hyvinkin satoisa lajike ja sen sadontuottokyky ei ole vuosien aikana heikentynyt vaikka olemmekin vuodesta toiseen käyttäneet istutuksessa sen omaa siementä.

 

 

******************

 

 

Tuon kansanomaisen otsikkolausahduksen toista osaa eli ”ämmäp pirttii” ei meillä pystytä noudattamaan vielä pitkään aikaan, sillä suurin osa punajuurista on vielä kasvamassa ja samoin porkkanoista – palsternakkojen sadonkorjuuta ei ole vielä aloitettukaan eli Rouvalla riittää puuhaa!

 

 

Jokunen kurpitsakin vielä pilkistelee lehtiensä katveessa ja mullassa kasvavien tomaattien pääsato on vielä korjaamatta.

 

Ensimmäistäkään tyrnimarjaa ei ole vielä poimittu ja myös luumusadosta on vasta osa poimittu, joten syyssadonkorjuuhommia kyllä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pernannostoa pernakouralla!

Perjantai 11.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämä juttuni käsittelee ajankohtaista trekoolihommaa, mutta se käsittelee myös viljakkalalaista sanastoa, joka liittyy perunannostoon!

 

Aloitin eilen perunannoston talven tarpeisiin ja tein sen perinteisellä menetelmällä eli…

 

 

 

 

…pernakouralla.

 

Monilla alueilla pernakouraa kutsutaan perunakuokaksi, mutta Viljakkalassa ei niin tehdä!

 

Viljakkalassa kuokka on työväline, jolla kuokitaan uutta peltoa ja sitä minäkin aikoinaan tein puolen hehtaarin verran.

 

 

***************

 

 

Tässä eilinen saaliini peräkärryssä, jossa ne saavat kuomun alla kuivahtaa parisen päivää ja sitten talvisäilytykseen kellariin.

 

Eihän saaliini paljoa ollut, mutta hyvä alku kuitenkin.

 

 

 

Eilinen pernasaaliini koostui kolmesta lajikkeesta eli vasemmalta lukien

 

• Siikli

• Rosamunda

• Blue Congo

 

Siikli on perinteinen herkkuperuna ja sen tuntee ”silmänkuopista”, joita on jokaisessa perunassa. Pyrin aina keväisin hankkimaan uutta Siikli-siemenperunaa, jotta lajikepuhtaus säilyy taattuna.

 

Rosamunda on parhaimmillaan uuniperunana ison kokonsa ansiosta. Rosamunda on omaa omaan siemenperunatuotantoa ja se ei ole vuosien aikana taantunut vaan jatkaa elinvoimaisena vuodesta toiseen.

 

Blue Congo on sininen peruna ja sitä meillä on omasta siemenestä viljelty jo monia vuosia

 

Blue Congon sato näyttää tänäkin vuonna muodostuvan hyväksi; sitä liikenisi kyllä muillekin!

 

 

Jatkan pernannostoa tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pernak kuoppaaj ja ämmäp pirttiin"?

Torstai 19.9.2019 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen sanonta, kun perunannosto on saatu tehtyä.
 
 
Sain eilen illansuussa viimeiset perunat nostettua, mutta mitään mahdollisuutta ei vielä ole naistenkaan siirtyä pirttihommiin, sillä niin paljon sadonkorjuukiireitä riittää.
 
 
 
Perunasato oli meidän mökkiviljelyksillä ”kaikkien aikojen” paras laadultaan ja erityisesti määrältään.
 
 

Pieni kuvakertomus aiheen tiimoilta:

 
 
   
 

 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 

 
 
   
 

On meillä mökkimaailmassa perunannostokonekin, mutta se vaatisi hieman laittamista. Nyt se toimii tontinkulmalla opasteena toivottamassa mökkivieraat tervetulleiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pernak kuoppaa ja ämmäp pirttii"...

Keskiviikko 3.10.2018 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen toteamus, kun perunat on syksyllä saatu kellariin tai maakuoppaan.

 

 

Sain perunat kellariin hyvissä ajoin syyskuun puolella ja olen tyytyväinen aikaansaannokseeni.

 

 

Meillä perunaa on viljelyksessä sen verran, että pysymme omissa perunoissa uuteen satoon saakka.

 

 

Perunalajikkeita meillä on liiankin kanssa, sillä lajikevalikoimaamme kuuluvat;

 

 

• varhaisperunana Timo ja…
• …Siikli
• Carrera
• van Gogh
• Rosamunda
• Blue Congo

 

Rosamunda punaisena lajikkeena ja Blue Congo sinisenä lajikkeena ovat pellolla mainioita lajikkeita pitämään erossa valkoiset lajikkeet toisistaan.

 

 

 

 

 

Blue Congo-lajiketta käytetään antamassa ruokapöytään väriä aivan liian vähän.

 

 

Se on mainio vaikkapa siinä, kun Itsenäisyyspäivänä halutaan tehdä perunasalaattikulhoon kuvio Suomenlipusta!

 

 

Jonain vuonna Blue Gongoa on meillä käytetty paljonkin tavallisen perunan tapaan -  suosittelen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

• Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

• Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

• Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-