Nyt viherpeukalon peukalo alkaa vipattajamaan!

Sunnuntai 29.1.2017 - -Esko Erkkilä-

 Eilen oli ensimmäinen päivä tänä vuonna, jolloin viherpeukalon peukalo alkoi vipattajamaan.

 

 

Ensimmäisenä ajatuksena eilen oli pussiperunoiden saattaminen idätykseen.

 

 

Kutsumme pussiperunoiksi niitä siemenperunoita, joiden idättäminen alkoi eilen ja jotka on tarkoitus saada avomaalle kasvamaan Vappuna.

 

 

Pussiperunoiden satokausi alkaa juhannuksena.

 

 

On selvää, että kaupoista saa varhaisperunaa jo paljon aikaisemminkin, mutta minä arvostan oikeana varhaisperunana vain sitä perunaa, jonka voin käydä noutamassa omalta pellolta suoraan kattilaan.

 

 

 

 

 

Noudin eilen mökkikellarista kaksi muovisangollista varhaisperunan siementä, joista tarkoituksemme on juhannuksena saada ensimmäiset oman pellon varhaisperunat pöytään.

 

 

 

Meillä on jo syksyllä Rouva valinnut siemenperunoiksi perinteistä Siikliä ja toisena varhaisperunalajikkeena Carrera-lajiketta.

 

 

Siikli on tunnettu varhaisperuna, mutta toki sitä varhaisempi on Timo-lajike.  Timo on todellinen varhaisperunalajike, mutta sen laatutaso jää kauaksi mm. Siiklistä.  Timo on välttämätön paha varhaisperunamarkkinoilla!

 

 

Toisena varhaisperunalajikkeena meillä on Carrera-lajike. 

 

 

Carrerasta lajikeinformaatio kertoo näin:

 

 

"Maukas ruokaperunauutuus, joka on osoittautunut pohjoisissa kasvuolosuhteissamme poikkeuksellisen nopeakasvuiseksi lajikkeeksi. Kasvurytminsä ja nopean kuorenmuodostuksensa ansiosta Carrera on erittäin kilpailukykyinen varhaisperuna.

Perinteisistä varhaisista lajikkeista poiketen se kuitenkin säilyttää korkean laatunsa ja makunsa myös varastoinnissa pitkälle kevääseen."

 

 

Eilen aloittamamme pussiperunoiden kasvattaminen etenee näin:

 

 

• siemenperunoiden hidasta idättämistä autotallissa helmikuun loppuun saakka

• maaliskuun alussa hitaasti idätetyt siemenperunat siirretään jatkoidättämiseen pannuhuoneeseen

• huhtikuun alussa hyvin itäneet siemenperunat pääsevät styrox-laatikoihin kasvamaan hiekka- ja turvemaan sekoituksessa

• Vappuna parikymmensenttisiksi kasvaneet perunantaimet pääsevät kasvamaan avomaalle kolmen kevytpeitekerroksen suojaan

• kevytpeitteet poistetaan joskus toukokuun lopulla

• juhannuksena nautitaan oman maan uusia perunoita!

 

 

Saa nähdä, että toteutuuko suunnitelma!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!

Lauantai 14.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä eli SOK ja S-ryhmän osuuskaupat aloittivat viime vuonna monien elintarvikkeiden halveksimisen, kun se oli alentavinaan eräiden elintarvikkeiden hintoja.

 

 

S-ryhmä kutsuu elintarvikkeiden halveksimistaan halpuuttamiseksi.

 

 

Elintarvikkeiden hintojen alentaminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun tuntee liike-elämän lainalaisuudet, on selvää, että halpuuttamisessa on kyse tinkiminen ostohinnoista – kauppa ei katteistaan luovu!

 

 

S-ryhmä panostaa 9.1.2017 alkaen erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimiseen, sillä se kertoi silloin alentaneensa lähes 900 kotimaisen tuotteen hintaa ja pääpaino oli erityisesti kotimaisissa kasviksissa.

 

 

S-ryhmän liturgian mukaan halveksiminen toteutettaisiin kiertoa nopeuttamalla ja hävikkiä alentamalla.

 

 

Halveksiminen eli hintojen alentaminen toteutettaisiin muka S-ryhmän katteista tinkimisellä, mutta tämä väite osoittautui heti samana tai seuraavana päivänä outoon valoon, kun S-ryhmän sisäänostaja oli tuottajalle perustellut aiempaa halvempaa hintaa sillä, että nyt S-ryhmä alkaa halveksimaan myös kotimaisia kasviksia!

 

 

Kyse oli ilmeisesti johdetusta toiminnasta, sillä mistäpä kauppa muualta halvemmat hinnat taikoisi kuin tuottajan siivua kaventamalla.

 

 

Kotimaisten kasvisten hintojen alentamisessa eli halveksimisessa on kyse silmänkääntötempusta ja se ilmenee mm. SOK:n tiedotteessa, jossa todetaan:

 

 

*******************

 

 

Kasvisten voimakas hintavaihtelu tuo oman haasteensa niiden pitkäaikaisen alhaisemman hintatason määrittelemiseen.

 

 

”Kasvisten hinnat elävät koko ajan esimerkiksi sesongin ja satotilanteiden mukaan. Emme voi luvata sentilleen samoja hintoja kasviksille kuukaudesta toiseen mutta sen lupaamme, että kotimaisten kasvisten hinnat ovat jatkossa meillä halvempia kuin aiempina vastaavina satokausina”.

 

 

****************************

 

 

Hyvä esimerkki kotimaisten kasvisten – tässä tapauksessa perunan – kuluttajahinnan jakautumisesta on analyysi viiden vuoden ajalta eli vuosilta 2011-2015:

 

 

 

 

 

Tuottajahinta on Luonnonvarakeskuksen virallisista tilastoista, kuluttajahinta Tilastokeskuksen tilastoista ja pakkaamohinta Kasvistieto Oy:n tilastoista.

 

 

Kasvistieto Oy kerää ja välittää päivittäin avomaan ja kasvihuonevihannesten sekä hedelmien ja marjojen tuottajahintoja ja markkinatietoa tietokonepohjaisen verkon avulla.

Kasvistieto Oy toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. Sen keräämiä hintatietoja toimitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (TIKE), joita se edelleen toimittaa EU-komissiolle sekä käyttää tilastoissaan. MMM käyttää hintoja hallinnollisten päätösten pohjana ja esim. kansallisten tukien tulonmenetyslaskelmat perustuvat Kasvistieto Oy:n hintoihin.

 

******

Manittakoon, että viime keskiviikkona eli 11.1.2017 ruokaperunan tuottajahinta Iisalmen seudulla oli 0,16 €/kg.

 

 

************************

 

 

 

S-ryhmä leikkii kotimaisten elintarvikkeiden ja nyt erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimisella vakavalla asialla.

 

 

Jos tuottajiin ja tuottajahintoihin kohdistuva elintarvikkeiden halveksiminen jatkuu, on koko kotimainen elintarviketuotanto vaarassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu

Tiistai 10.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kutsumme perhekunnassamme vanhasta muistista pussiperunoiksi niitä perunansiemeniä, jotka esikasvatamme taimiksi ennen niiden istuttamista varsinaiselle kasvupaikalle.

 

 

Termi ”pussiperuna” perustuu sille, että alkuvuosina todella keräsimme talven aikana erilaisia paperipusseja ja istutimme niihin siemenperunat itämään esikasvatukseen.

 

 

Nykyään olemme rationalisoineet toimintaamme ja istutamme siemenperunat stryrox-laatikoihin vieri viereen ja odotamme niiden taimettumista.

 

 

 

 

 

 

Tässä esikasvatetut siemenperunamme tänä keväänä ovat odottamassa istuttamista varsinaiselle kasvupaikalleen.

 

 

Varhaisperunalajikkeina meillä ovat tutut Timo ja Siikli sekä uutena tulokkaana Carrera.

 

 

 

 

 

 

Vaot vedämme ”Rouva-vetoisella” sahralla ja tässä malliksi muutama valmis perunapenkki sekä perunavako, jossa on siemenperunoita.

 

 

Muistan maatalouskemiasta, että perunamaata ei saa kalkita, mutta on luonnollista, että perunamaalle pitää antaa lannoitetta, jotta olisi toivoa sadosta!

 

 

 

 

 

 

Valmiit varhaisperunamaan penkit näyttävät tältä - osa siemenperunoista on taimettunut, mutta osa ei vielä!

 

 

 

 

 

 

Meillä on tapana peittää varhaisperunamaa kolminkertaisella kevytpeitteellä, jotta perunantaimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin ja niin teimme myös tänä keväänä.

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan parisen viikkoa - riippuu ilmoista!

 

 

 

Odotamme, että saamme juhannuksena omalta maalta uusia perunoita!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika istuttaa "pussiperunat"!

Tiistai 14.4.2015 - -Esko Erkkilä-

On auttamattomasti ”myöhäjunassa” jos vasta nyt alkaa toimimaan, jotta saisi juhannusperunat omasta maasta.

 

 

Meillä tähtäys on juhannusperunoissa ja sen vuoksi olemme laittaneet varhaisperunat idätykseen jo maaliskuun puolella ja saimme hyvin itäneet varhaisperunoiden siemenperunat esikasvatukseen toissapäivänä.

 

 

 

 

 

 

Meillä varhaisperunalajikkeita ovat mustissa laatikoissa näkyvät Siikli (vasemmalla) ja Timo (oikealla) – muovivadissa on Rosamundaa.

 

 

 

 

 

 

Kasvualustana käytämme kasvuturpeen ja tavallisen karkeahkon soran sekoitusta.

 

Puolet 85 litran kasvuturvesäkin sisällöstä ja muovisangollinen soraa muodostavat ihanteellisen mixin kasvualustaksi.

 

 

 

 

 

 

Siemenperunat ladotaan styroxlaatikoihin ja sitten vaan kerros kasvuturpeen sekä soran sekoitusta päälle!

 

 

 

 

 

 

Kokemus on osoittanut, että lasiveranta on oikea paikka perunoiden esikasvatukselle.

Tämä kuva on kuvattu lasiverannan ulkopuolelta!

 

 

 

 

 

 

Kunnollinen kastelu sekä harso laatikoiden päälle ja sitten vaan kasvux!

 

 

 

Perunat ehtivät kasvattamaan vähintään kymmensenttiset taimet Vapunpäivään mennessä ja silloin ne istutetaan lopulliselle kasvupaikalleen avomaalle.

 

 

Istuttaminen ja siihen liittyvät viljelytoimenpiteet ovatkin sitten toisen jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

 

 

 

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Projektimme "Juhannuksena uudet perunat omalta maalta" onnistui!

Tiistai 25.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olemme helmikuun viimeisestä päivästä alkaen toteuttaneet projektia ”Juhannuksena uudet perunat omalta maalta” ja näin perinteisen Juhannuspäivän jälkeen on aika todeta, että onnistuimme!

 

Projektimme alkoi helmikuun 28. päivänä, kun valikoimme siemenperunat idätykseen. Idätys tapahtui alkuvaiheessa pannuhuoneessa ja sen jälkeen autotallissa.

 

Idätetyt siemenperunat laitettiin storox-laatikoihin multa-hiekkaseokseen esikasvatukseen huhtikuun alkupuolella ja esikasvatettujen perunataimien istuttaminen tapahtui toukokuun 4. päivänä.

 

Istuttamisen yhteydessä istutusvakoon laitettiin kunnollinen annos perunankasvatukseen suunniteltua lannoitetta, sillä mitään luomuperunakirppuja meillä ei kasvateta!

 

Istutuksen jälkeen perunapenkkien päälle levitettiin nelinkertainen kevytpeitekerros, jotta perunoiden kasvaminen lähtisi heti vauhtiin.

 

 

Kevytpeitteiden poistamisen jälkeen varhaisperunamaamme näytti kovin aneemiselta,…

 

 

 

…mutta haraamisen jälkeen tilanne oli jo vallan toisen näköinen!

 

 

 

 

Kesäkuun 5. päivä varhaisperunamaamme ei vielä ollut ”kasvanut umpeen”, kuten perunamaan seuraavaa kehitysvaihetta kutsutaan.

 

 

Kesäkuun 23. päivänä eli perinteisenä Juhannusaattona varhaisperunamaamme näytti hyvin lupaavalta…

 

 

…ja sitähän se olikin, sillä parhaan kokoiset uudet perunat olivat valmiit keitettäviksi!

 

 

Muutama tillinvarrenpätkä höyrykattilaan,…

 

 

 

 

..jokunen sillinpala lautaselle omasta maasta nostettujen uusien perunoiden kera...

 

...ja herkkuateria oli valmis!

Projektimme "Juhannuksena uudet perunat omalta maalta" onnistui!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu!

Sunnuntai 5.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kustaan-nimipäivä kesäkuun 6. päivänä on vanhan kansan perinteinen perunanistutuspäivä.

 

Olimme eilen runsaan kuukauden etuajassa, kun istutimme ns. pussiperunat avomaalle mökillä.

 

 

 

Pussiperunoiksi nimittämämme siemenperunat olivat styrox-laatikoissa esikasvatuksessa turve-hiekkaseoksessa tasan kuukauden.

Osa oli jo hyvällä taimella, mutta kaikki eivät ehtineet taimivaiheeseen. Kaikkiin siemenperunoihin ehti kuitenkin kehittyä vankat juuret.

 

 

 

Varhaisperunamaaksi valitsimme viimevuotisen herne- ja papumaan, joten esikasvien pitäisi olla kasvua ajatellen erinomaisia.

Hyvästä esikasvista huolimatta laadukas varhaisperuna tarvitsee lannoituksen ja sen perunamme myös saivat.

Ajoin perunamaan jyrsimellä ainakin neljään kertaan ja jyrsimisen tarkoitus oli maan rakenteen parantaminen, mutta myös kylmän maakerroksen nostaminen auringon lämpöön.

 

 

 

Olen joskus hankkinut ”kahdenajettavat” sahrat ja ne ovat tässä työssä mainiot.

 

 

 

Esikasvatetut siemenperunat olivat kauniisti taimella – eivät kuitenkaan kaikki.

 

 

 

Istutustyö suoritettiin siten, että jokaisen perunapenkin kohta jyrsittiin vielä kerran ennen istutusvaon avaamista.

 

 

Tänä vuonna olemme toteuttamassa myös pienimuotoista koetta, sillä istutimme esikasvatettujen taimien ohella jonkun verran hyvin idätettyjä siemenperunoita. Kesällä näemme, että onko esikasvatuksesta mitään hyötyä!

 

 

 

Istutustyö vaati kahdelta hengeltä parin tunnin työrupeaman, mutta valmista tuli!

 

 

 

Istutuksen jälkeen seurasi tärkeä työvaihe eli perunamaan peittäminen kevytpeitteillä.

 

 

 

Olemme kantapään kautta oppineet, että toukokuun alkupäivinä istutetut perunat tarvitsevat peitokseen kolme kerrosta kevytpeitteitä. Joskus yritimme selvitä kahdella kevytpeitekerroksella, mutta pakkanen puri taimet ja sato viivästyi.

Nyt kevytpeitteet saavat olla perunapenkkien päällä kolmisen viikkoa.

Taimet kasvavat peitteiden alla honteloiksi ja vaaleiksi, mutta peitteiden poistamisen jälkeen ne vankistuvat, saavat kauniin vihreän värin ja alkavat yhteyttämään, jotta jo juhannuksen tienoilla saamme omasta pellosta uusia perunoita!

 

 

Saapa nähdä, että kuinka tänä vuonna käy!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusia perunoita omasta maasta Juhannuksena - vallan hyvin ehtii toimia!

Tiistai 5.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Pakkanen paukkuu nurkissa ja lunta sataa, mutta on hyvä muistaa, että omasta maasta heti Juhannuksen aikaan saadut uudet perunat ovat kesän suurinta herkkua.

 

Nopeasti toimien siihen on kaikilla vielä nyt hyvät mahdollisuudet.

 

Meillä Juhannukseksi saatavien uusien perunoiden tiimoilta tehtävät toimenpiteet alkoivat helmi…maaliskuun vaihteessa.

 

Kutsumme varhaisperunan tuottamista pussiperunoiden kasvattamiseksi. Termi ”pussiperunat” juontuu meillä siitä, että alkuvuosina huolehdimme varhaisperunoiden alkukasvatuksesta paperipusseissa, mutta nykyisin emme käytä paperipusseja vaan alkukasvatamme perunat ”valtoinaan”.

 

Kutsun tässä jutussa varhaisperunoita kuitenkin pussiperunoiksi.

 

Pussiperunoiden siemenperunat pitää laittaa itämään näihin aikoihin. Meillä siemenperunat ovat nyt itämässä muovilaatikoissa pannuhuoneessa. Muovilaatikot ovat ilmavia taimilaatikoita.

 

Kun siemenperunoihin on ehtinyt kehittyä vankat idut, ne ladotaan styrox-laatikoissa olevaan turve-hiekkaseokseen.

 

Multaan päässeet siemenperunat tuntevat olonsa kotoisaksi ja alkavat muodostamaan juuria sekä hieman myöhemmin taimenvartta.

 

Styrox-laatikot pidetään esim. autotallin ikkunalaudalla ja huolehditaan kastelusta. Ilmojen lämmittyä laatikot kuljetetaan ”päivähoitoon” joko ulos tai tuulensuojaiselle verannalle.

 

Aikataulutavoite istutettaville varhaisperunan taimille on se, että he olisivat istutusvalmiita Vappuna tai viikon verran sen jälkeen.

 

Istutuksessa kymmensenttisen varren kasvattaneet perunanmukulat irrotetaan styrox-laatikoiden hellästä huomasta sekä istutetaan hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan. On luonnollista, että istuttaminen tapahtuu vakoihin ja vakojen kohdalle muodostetaan kunnon perunapenkit.

 

Penkit pitää heti istuttamisen jälkeen suojata hallan ja pakkasen varalta joko harsoilla tai kevytpeitteillä.

 

Meillä käytetään kevytpeitteitä kolmessa kerroksessa, jotta pakkanen ei pääse puraisemaan juuri istutettuja taimia. Kevytpeitteiden korvikkeena ei saa käyttää pressuja, sillä perunantaimet tarvitsevat valoa ja sitä ei pressujen alle pääse.

 

Kevytpeitteet saavat olla perunapenkkien päällä vähintään kaksi viikkoa.

 

Peitteiden poistamisen jälkeen hennot perunanvarret ovat vaaleita, mutta runsaan viikon kuluttua ne ovat saaneet tavanomaisen vihreä värin ja ovat valmiit todelliseen kasvuun.

 

Pussiperunoilla rikkakasvien torjunta hoituu ”vaot ajamalla” eli nostamalla joko sahralla tai lapiopelillä multaa vaon pohjalta taimien juurelle.

 

Näin menetellen ehkä jo Juhannuksena, mutta viimeistään heinäkuun alkupäivinä voi noutaa omalta maalta herkullisia uusia perunoita kattilaan ja sitä kautta ruokapöytään!

 

Hyvää ruokahalua!

 

 

-Esko Erkkilä-

On täysin Hämeenlinnan kaupungin hankintaorganisaation oma moka, jos Lammilla päiväkotilapset joutuvat syömään puolalaisia kumiperunoita!

Maanantai 12.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Ehdin toimia työelämässä palkkarenkinä 40 ja ½ vuotta. Tuosta ajasta olin aluksi puoli vuotta vähittäiskaupan palveluksessa ja lopuksi tasan 40 vuotta Suomen toiseksi suurimman rehuyrityksen eri tehtävissä.

 

Vastasin vuodesta 1997 alkaen kyseisen yrityksen raaka-ainehankinnoista, joten uskon tietäväni elintarviketeollisuuden hankinnoista jotain.

 

Eurooppatiedotus järjesti viime perjantaina eli 9.11.2012 Kirjastotalo Metson Pietilä –salissa Tampereella meppikahvit, joilla Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok) alusti aiheenaan ”Julkiset hankinnat”.

 

Perjantaina olisi ollut paljon muitakin menoja, mutta järjestin siten, että pääsin osallistumaan mielenkiintoiseen tilaisuuteen.

 

 

 

Sirpa Pietikäinen on värikäs esiintyjä ja hänen esityksiään on kiinnostavaa kuulla. Näin totean, vaikka ”lennänkin eri poliittisessa parvessa” kuin Pietikäinen.

 

 

EU on uudistamassa hankintadirektiiviään. Komissio antoi ehdotuksensa uudeksi direktiiviksi joulukuussa 2011. Direktiivin olisi määrä valmistua lähiaikoina.

 

Uudistus merkitsee, että Suomessa hankintalaki tulee muuttumaan. Toivon, että kansanedustajat ovat hereillä, kun hankintalakia muutetaan.

 

Sirpa Pietikäinen toimii varapuheenjohtajana Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnassa, joka valmistelee parlamentin osalta tulevaa direktiiviä – Metsossa oli äänessä siis vaikutusvaltainen suomalaismeppi!

 

Uuden direktiivin perusajatus on, että julkisesti hankittavien tuotteiden sekä palvelujen pitää olla laadukkaita ja niiden hinta on oltava kohtuullinen. Hankittavien tuotteiden ja palvelujen pitää olla kokonaistaloudellisia.

 

 

 

 

Sirpa Pietikäinen korosti direktiivin lähtevän siitä, että hinta ei saa olla hankinnoissa ainoa tekijä ja se ei saa olla lopullisessa valinnassa myöskään määräävä tekijä.

 

Pietikäinen korosti, että…

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Epäonnistuneesta kilpailutuksesta Pietikäinen mainitsi esimerkkinä sen, kun lammilaiset julkisten ruokapalveluiden käyttäjät joutuvat tyytymään puolalaisiin kumiperunoihin, vaikka lähialueella tuotetaan runsaasti hyvälaatuista suomalaista perunaa.

 

 

Syy on taitamaton tarjouspyyntö, jossa pyydettiin tarjouksia vain x.xxx tonnista perunaa!

 

 

Pietikäinen mainitsi aivan oikein, että tarjouspyynnössä olisi aivan hyvin voitu pyytää tarjouksia sellaisesta perunasta, jonka nostosta toimitushetkeen on kulunut vain muutamia tunteja. Tuskin silloin lammilaisten päiväkotilasten ja ikäihmisten tarvitsisi syödä puolalaisia kumiperunoita!

 

 

Käytin tilaisuuden keskusteluosuudessa puheenvuoron, jossa kiittelin Sirpa Pietikäistä hänen kertomastaan Lammin perunacasesta ja totesin, että voidaanhan jo nyt esim. maitotarjouksissa pyytää tarjouksia sellaisesta maidosta, joka on lypsetty vaikkapa vain kolme päivää ennen toimituspäivää.

 

 

Kysyin ulkomailla tehdystä valmistaikinasta Suomessa paistetuista leivistä sekä niiden todellisesta valmistushetkestä.  MEP Pietikäinen totesi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tulkinta leipien valmistushetkestä on sitova ja heidän tulkintaansa on noudatettava Suomessa.

 

 

Totean, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden kouluttaminen kokonaistaloudelliseen ostamiseen olisi jo nyt ensiarvoisen tärkeää.

Aivan välttämätöntä se on sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt uuden hankintalain!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu!

Torstai 24.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme jo useana vuonna saaneet uusiaperunoita omasta pellosta juhannukseksi.

 

Se on mahdollista ns. pussiperunasysteemin avulla.

 

Termi ”pussiperuna” on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä nykyisin varhaiskasvatamme perunat styrox-laatikoissa ilman mitään pussia.

 

Viherpeukalo-taipaleemme alussa varhaiskasvatimme siemenperunat sananmukaisesti pusseissa. Se tapahtui vanhoja sokeri- ja jauhopusseja hyväksikäyttäen siten, että pussiin laitettiin multaa ja sinne mukaan yksi siemenperuna.

 

 

Nyt varhaiskasvatamme siemenperunat styrox-laatikoissa ”valtoimenaan” eli niitä ei ole lokeroitu pusseihin.

Varhaiskasvatus alkaa maaliskuun lopulla ja se tapahtuu aluksi pannuhuoneen lämmössä. Sen jälkeen laatikot siirretään hieman viileämpään paikkaan esim. autotalliin.

Kuvassa näkyvät laatikot olivat viimeisen kahden viikon jakson nurmikolla, aivan tulevan kasvupaikkansa vierellä. Hallantorjunnasta  huolehdimme harsojen avulla.

 

 

Joskus Riihimäen kierrätyskeskuksesta kymmenellä eurolla hankkimani ihmisvetoinen sahra on korvaamaton työväline perunanistutuksessa ja sitten myöhemmin myös haraamisessa eli ”perunamaan vakojen ajamisessa”, kuten ennen maalla sanottiin.

 

 

Perunoiden varhaiskasvatus onnistui tänä vuonna hyvin, sillä taimet olivat istutusvaiheessa sopivan kokoisia ja tanakoita. Kasvuunlähdön eväät ovat nyt hyvät.

 

 

Pitkähkötkin perunantaimet peittyivät sopivasti ja pienimmät taimet eivät tässä vaiheessa yltäneet lainkaan maan pinnalle.

 

 

Tapanamme on istuttaa ”pussiperunat” Vappuna, mutta kevään viivästyminen siirsi istuttamista tänä vuonna parilla viikolla.

Varhaisperunamaa pitää peittää kevytpeitteillä tai harsoilla. Meille on kevytpeitteitä kertynyt riittävästi siten, että saimme varhaisperunamaan peiteltyä kolminkertaisesti kevytpeitteillä.

Kevytpeite kolminkertaisenakin läpäisee valoa niin, että taimet pystyvät kasvamaan sen alla mainiosti.

Nyt varhaisperunamaa saa olla peitteiden alla ainakin kaksi viikkoa ja sen jälkeen peitteet poistetaan.

 

Tiukkaa tekee, mutta ehkä tänäkin vuonna saamme uusia perunoita omasta maasta Juhannuksena!

 

-Esko Erkkilä-