"Ennen kaikki oli toisin"!

Keskiviikko 12.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Juttuni otsikko on kaikille tuttu ja sisältää ajatuksen, että kaikki oli ennen paremmin kuin nyt.

 

Käytän tässä tuota samaa sanontaa ja tarkoitan, että joissakin asioissa asiat ovat nyt paremmin kuin ennen!

 

Otan kolme esimerkkiä:

 

1.    Hyttyset

Hyttysiä ei tänä kesänä ole näkynyt oikeastaan lainkaan eli siltä osin asiat ovat tänä kesänä olleet täysin toisin kuin edelliskesinä!

 

En pysty tämän asian osalta liittämään tähän kohtaan edes kuvaa, sillä hyttysiä ei kertakaikkiaan ole!

 2.    Perunarutto

 

Aikaisempina vuosina – ainakin meillä – perunarutto on iskenyt perunanvarsiin jo juhannuksen tienoilla, mutta nyt yhä edelleen perunakasvustot kasvavat ”täysillä” ja perunarutosta ei ole tietoakaan.

 

Siemenperunoistakaan ei voi olla kyse, sillä kaikki meillä kasvava peruna on istutettu omalla siemenperunalla eli sillä samalla, joka kaikkina aikaisempina vuosina on ollut perunaruton riivaamaa!

 

Kyse ei voi olla myöskään ruttoruiskutuksista, sillä niitä en ole tänä vuonna harrastanut lainkaan!

 

 

Terveestä ja ruttovapaasta perunamaasta on helppo saada kuvia ja siitäpä tämä eilen illalla toisesta perunamaastamme ottamani kuva!

 3.    Rastaat ja ”paskonärhit” eivät ahdistele puutarhamarjoja ja kirsikoita

 

Aikaisempina vuosina kaiken maailman rastaat ja paskonärhit ovat olleet suuri ongelma trekoolimaiden herukkapensaille ja kirsikoille, mutta nyt on ollut ja on yhä edelleen toisin!

 

 

Emme ole tänä vuonna lainkaan verkottaneet kirsikkapuitamme, mutta siitä huolimatta kirsikkamme ovat saaneet kasvaa täysin kypsiksi sekä Tampereella että mökkimaailmassa.

 

Kirsikoiden osalta ainoa ongelma on se, että kirsikkapuumme ovat kasvaneet ”liian suuriksi” ja se aiheuttaa suuria ongelmia sadonkorjuulle!

 

*****************

 

Oletan, että hyttysten ja perunaruton poissaolot liittyvät kevätkesän kuiviin olosuhteisiin – lähipäiville ennustetut hellepäivät varmistavat, että hyttyset ja perunarutto pysyvät poissa myös lähipäivät!

 

Todella hyvät ja runsaat metsämarjojen määrät metsissä ovat pitäneet nuo rastaat ja paskonärhit poissa trekoolimaiden pensaista ja puista.

 

Toistan siis:

 

”Ennen  kaikki oli toisin”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi rajat ovat elintarvikevienninkin osalta avoinna Ruotsiin!

Sunnuntai 19.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Mökkimaailmassamme olemme onnistuneet kasvattamaan laadukasta uutta perunaa, jonka lajikkeena pääosin on Siikli.

 

Siikli on helppo tunnistaa, sillä sen pinnalla olevat ”silmät” ovat hyvä tuntomerkki.

 

Käytämme perunamme ja myös varhaisperunamme itse, mutta eräälle mökkimme naapuriperheelle toimitamme sitä herkkuperunaksi.

 

 

 

 

On jo vuosia, kun varhaisperunamme päätyi Ruotsin vientiin ja sen vuoksi olikin mukavaa, kun taas eilen runsas viisi kiloa Siikli-varhaisperunaamme päätyi Ruotsiin matkaavan naapuriperheemme mukaan.

 

 

Voitte uskoa, että Rouva on tyytyväinen, kun hän on taas kerran pystynyt tuottamaan vientiin kelpaavaa varhaisperunaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Krouvisti, mutta toisaalla puolestaan pinseteillä!

Maanantai 6.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Elämme hyvän joukkoa heinäkuuta ja me viherpeukalot olemme saaneet istutukset sekä kylvökset tehtyä – nyt meillä on vuorossa istutuksemme ja kylvöstemme rikkakasvien kitkeminen.

 

Rikkakasvien eli paskaruohojen kitkeminen ei ole mitään mieluista työtä, mutta edes jonkinmoisen sadon varmistamiseksi se on tehtävä.

 

Meillä on Rouvan kanssa tietty työjako trekoolikasvien hoitamisessa ja lämmitti, kun hän tässä muutama päivä sitten totesi, että olen hoitanut leiviskäni hyvin!

 

 

On kieltämättä todettava, että olen kontannut trekoolimaitamme aktiivisesti ja pyrkinyt pitämään paskaruohot kurissa.

 

**********************

 

 

Istutimme talviperunat Kustaan-päivänä ja niiden osalta rikkaruohojen perkaaminen oli oikeastaan helppo homma ja sen sai tehdä krouvistikin, sillä perunanvarret olivat kehittyneet mukavasti. Tuskin tänä kesänä enää tarvitsee toista kertaa konttailla perunamaalla paskaruohoja kitkemässä!

 

 

 

 

Tillinkylvömme viivästyi, mutta ei mielestäni suurta huolta, sillä tillimme kasvaa hyvää vauhtia.

 

Tillin osalta paskaruohojen kitkeminen on tyystin toisenlaista hommaa, kuin perunamaalta kitkeminen, sillä tillien joukosta rikkaruohojen kitkeminen on tarkkaa hommaa.

 

Ei tillimaan rikkaruohojen perkaamisessa ihan pinsettejä tarvita, mutta tarkkaa hommaa se kuitenkin on!

 

Perunamaan ja tillimaan perkaamisessa näkee konttaustyönsä tulokset ja se trekoolihommissa parasta onkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se oli perunantaimien istutuspäivä eilen!

Perjantai 22.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuus on riemastunut, kun Katri Kulmuni taannoin totesi, että on aika perunantaimien istuttamiselle.

 

Mielestäni tuossa toteamisessa ei ole mitään kummallista, sillä meillä perunataimia on istutettu jo yli kaksikymmentä vuotta ja niin tapahtui myös eilen.

 

 

 

Perunat tapaamme esikasvattaa laatikoissa.

 

 

 

Laatikoista esikasvatetut perunantaimet siirretään sitten aikanaan viherpeukalon monityövälineeseen eli penskojen laskettelupulkkaan…

 

 

…josta ne yksitellen istutetaan hyvinlannoitettuun perunanvakoon.

 

 

 

Tänä vuonna perunantaimet olivat viileän kevään ansiosta kasvattaneet harvinaisen hyvän juuriston, joten satotoiveet ovat kohdallaan, vaikka perunantainten istuttaminen siirtyikin tänä vuonna tavallista myöhemmäksi.

 

 

 

On komeita ja elinvoimaisia perunantaimia!

 

 

 

 

Viitisenkymmenelle rivimetrille riitti perunantaimia ja…

 

 

 

…kun niiden päälle laitoimme kolminkertaisen kevytpeitekerroksen, toiveissa on saada heti juhannuksen jälkeen uusia perunoita omasta maasta!

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan kolmisen viikkoa!

 

On selvää, että myöhemmin kevään edetessä istutamme siemenperunat, joiden sato sitten aikanaan talvella täyttää perunantarpeemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on siemenperunoiden nostamisen aika!

Torstai 30.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Perunat ovat kaupoissa halpoja, mutta ne ovat kuitenkin vain hätävara meille, joilla on mahdollisuus itse viljellä omilla maillamme perunaa.

 

Varhaisperunaksi viljeltävät siemenperunat ovat jo ainakin meillä kasvamassa turpeessa ja heti Vapun jälkeen ne istutamme kasvupaikoilleen – tavoitteena on, että juhannusperunat saataisiin omalta pellolta!

 

Syksyllä korjattavat ruokaperunat ovat korkeintaan vasta idätysvaiheessa ja osa siemenperunoista on vielä ”talviteloillaan” kellarissa.

 

Ruokavirasto, joka aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi linjaa yksiselitteisesti, että sekä perunan kotitarveviljelijät että alan ammattilaiset käyttävät perunamaallaan vain sertifioitua eli tarkastettua siemenperunaa.

 

Noudatan Ruokaviraston ohjetta vain siltä osin, että…

 

 

 

…ostin viisi kiloa sertifioitua Annabelle-siemenperunaa.

 

 

*************

 

 

Siikli on eräs valtalajikkeistamme ja tukeudumme sen osalta pääosin omaan siemeneen, mutta…

 

 

 

…toki hankin sitä kymmenen kiloa myös perunan ”hovihankkijaltani” Arheniukselta! Arhenius istuttaa joka vuosi Siiklinsä sertifioidulle siemenellä, joten hänellä lajikekanta on aina ”tuoretta”!

 

 

 

Siikli on helppo tunnistaa ”silmistä”, jotka ovat luonteenomaisia vain Siiklille.

 

 

 

 

Erikoisuutena meillä on viljelty jo kymmenkunta vuotta sinistä perunaa eli lajikenimeltään ”Blue Congo”. Se on erikoislajike, jolla saadaan tavallisiin perusruokiin uutta, iloista väriä. Mallon väri on raakana violetti, mutta keitettynä sen väri muuttuu kohti sinistä. Mikrossa, höyryssä tai uunissa kypsennettäessä väri pysyy voimakkaampana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.

 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pernak kuoppaaj ja ämmäp pirttiin"?

Torstai 19.9.2019 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen sanonta, kun perunannosto on saatu tehtyä.
 
 
Sain eilen illansuussa viimeiset perunat nostettua, mutta mitään mahdollisuutta ei vielä ole naistenkaan siirtyä pirttihommiin, sillä niin paljon sadonkorjuukiireitä riittää.
 
 
 
Perunasato oli meidän mökkiviljelyksillä ”kaikkien aikojen” paras laadultaan ja erityisesti määrältään.
 
 

Pieni kuvakertomus aiheen tiimoilta:

 
 
   
 

 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 

 
 
   
 

On meillä mökkimaailmassa perunannostokonekin, mutta se vaatisi hieman laittamista. Nyt se toimii tontinkulmalla opasteena toivottamassa mökkivieraat tervetulleiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasta on tulossa määrältään sekä laadultaan ennätysmäinen sato!

Keskiviikko 4.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuodet eivät ole veljeksiä ja tänä syksynä Viherpeukalo voi todeta, että onneksi, sillä ainakin perunasta näyttää kähkeytyvän aivan erinomainen sato määrältään ja myös laadultaan.

 

 

Perustan tietämykseni siihen kokemukseen ja tietoon, jonka sain eilen Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme, kun iltamyöhään saakka yhdessä Rouvan kanssa kuhkimme perunamaallamme.

 

 

Viljakkalan Seurojentalolla järjestetään ensi lauantaina eli 7.9.2019 ”Läheltä Sinulle” -tapahtuma, jossa Rouvalla on perinteiseen tapaan taas oma myyntipöytänsä mökkimaailmassamme kasvaneille juureksille, marjoille sekä muille trekoolituotteille.

 

 

Perunat ovat Rouvan eräs myyntiartikkeleista ja niitä kaivoimme eilen keväällä istuttamistamme perunapenkeistä.

 

 

Olemme kasvattaneet perunaa omaan tarpeeseemme varmaan jo yli parisenkymmentä vuotta ja nyt näyttää syntyvän ”maailmasivun” kaikkien aikojen paras satovuosi määrältään ja myös laadultaan.

 

 

 

 

 

Siikli – tuo valkea perunalajike – on todellinen herkkuperuna ja se on säilyttänyt johtavan asemansa perunalajikkeiden kovassa kilpailussa; näin myös meillä!

 

 

Punavärinen Rosamunda on viime kesänä viihtynyt perunamaallamme poikkeuksellisen hyvin, sillä suurimmat Rosamundat ovat jo nyt pikkuporsaan kokoisia.

 

 

Rosamunda on uuniperunoiden ykköslajike ja sen lisäksi se on mainio muusiperuna!

 

 

 

 

 

Blue Congo on erikoisperunoiden aatelia ja se on ollut meillä viljelyssä jo toistakymmentä vuotta.

 

 

Blue Congo on maultaan täysin samaa luokkaa kuin muutkin perunalajikkeet, mutta sinisen värinsä ansiosta se sopii vallan mainiosti Itsenäisyyspäivänä perunasalaatin ainekseksi, sillä sen avulla perunasalaattivuokaan saa helposti muodostettua Suomen lippu-kuvion!

 

 

 

 

 

Lajikepuhtaiden perunoiden lisäksi saimme perunamaaltamme yhden laatikollisen verran omaan käyttöön soveltuvaa perunaa.

 

 

Isot perunat ovat isoja perunoita, mutta noita pikkuperunoita ja niiden laittamista suorastaan odotan.  Pikkuperunoiden peseminen, niiden kylvettäminen kotimaisessa rypsiöljyssä ja parin tunnin verran leivinuunin lämmössä, niin onhan siinä todellinen perunanautinto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pernak kuoppaa ja ämmäp pirttii"...

Keskiviikko 3.10.2018 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen toteamus, kun perunat on syksyllä saatu kellariin tai maakuoppaan.

 

 

Sain perunat kellariin hyvissä ajoin syyskuun puolella ja olen tyytyväinen aikaansaannokseeni.

 

 

Meillä perunaa on viljelyksessä sen verran, että pysymme omissa perunoissa uuteen satoon saakka.

 

 

Perunalajikkeita meillä on liiankin kanssa, sillä lajikevalikoimaamme kuuluvat;

 

 

• varhaisperunana Timo ja…
• …Siikli
• Carrera
• van Gogh
• Rosamunda
• Blue Congo

 

Rosamunda punaisena lajikkeena ja Blue Congo sinisenä lajikkeena ovat pellolla mainioita lajikkeita pitämään erossa valkoiset lajikkeet toisistaan.

 

 

 

 

 

Blue Congo-lajiketta käytetään antamassa ruokapöytään väriä aivan liian vähän.

 

 

Se on mainio vaikkapa siinä, kun Itsenäisyyspäivänä halutaan tehdä perunasalaattikulhoon kuvio Suomenlipusta!

 

 

Jonain vuonna Blue Gongoa on meillä käytetty paljonkin tavallisen perunan tapaan -  suosittelen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki eivät Vapaussodassa asettuneet toista suomalaista vastaan!

Tiistai 22.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla kuuntelemassa, kun edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alusti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisessa aiheesta:

 

 ”Valkoinen tarina kesällä 1918 – sopua ja sovintoa, ei kostoa”.

 

 

Alustus oli mielenkiintoinen ja toivon, että joskus voin tällä saitilla palata sen syvimpään sanomaan.

 

 

Eräs Koskelan viesti oli se, että nyt pitäisi saada muistiin mahdollisimman paljon sitä tietoa, joka liittyy Vapaussodan tapahtumiin.

 

Ketään sellaista henkilöä ei luonnollisesti ole enää muistelemassa, jotka omaisivat omakohtaista kokemusta Vapaussodasta, mutta perinnetietoa siitä liikkuu yhä edelleen.

 

 

Seuraavassa pieni omakohtainen perinnetiedon rippunen Vapaussodasta:

 

 

Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki lienee ollut onneksi niin vähäpätöinen tekijä kulmakunnalla Viljakkalassa, että hänen suuntautumisestaan valkoisten tai punaisten riveihin ei ole ainakaan minulla mitään tietoa.

 

 

Vaarini ensimmäinen avioliitto oli päättynyt puolison kuolemaan vuonna 1907 ja hän aloitti toisen avioliittonsa mummuni Tildan kanssa vuonna 1909, joten ”pesänrakentaminen” Tildan kanssa lienee merkinnyt, että Jaakko Vihtorilla ei ollut aikaa ja eikä myöskään mahdollisuuksia tai intressejä ryhtyä poliittiseen toimintaan.

 

 

Toisin oli naapurini Kalle Hietamäen kohdalla, jonka pojan Uunon vaimoksi vuonna 1917 syntynyt tätini Aino päätyi aikanaan.

 

 

Kalle Hietamäki oli silloisen ajattelun mukaan suurehko tilallinen, sillä Hietamäessä oli peltoa lähemmäs kymmenen hehtaaria.

 

 

Jonkinlaisesta ökyisännän roolistaan huolimatta Kalle Hietamäki – jonka hyvin muistan – ajautui vasemmistolaisuuteen ja siten ainakin henkisesti kannattamaan punaisia Vapaussodassa.

 

 

Aikalaisten muistitieto kertoo, että Kalle-isäntä painui hyvin tietämääni paikkaan eli Hietamäen perunakuoppaan piiloon siinä vaiheessa, kun punaiset valkoisten Kurun suunnasta tekemän hyökkäyksen ajamina joutuivat perääntymään aluksi Viljakkalan kirkonkylään ja sittemmin Kyröskosken kautta kohti Tamperetta.

 

 

Kalle-isännän vaimo Amanda Karoliina  – näin kerrotaan – huolehti miehensä ruokahuollosta perunakuoppaan sinä aikana, jolloin olot Viljakkalassa olivat punaisten kannalta kriittiset.

 

 

Käsitän, että Kalle-isäntä oli punahenkisyydestään huolimatta rehti ja avoin kunnallismies, joten hän ei Vapaussodan päättymisen jälkeen joutunut Tammisaaren, Lahden tai Hämeenlinnan vankileireille virumaan vaan pääsi jatkamaan Hietamäen tilan isännyttä siihen saakka, kunnes poikansa Uuno otti tilan isännyyden hoitaakseen.

 

 

Mainittakoon, että Uuno ja Aino Hietamäki olivat kummejani ja nykyään vastuulleni kuuluu heidän hautansa hoitaminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!

Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.

 

 

Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.

 

 

Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.

 

 

Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.

 

 

Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.

 

 

Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!

 

 

”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…

 

 

…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää.  Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!

 

 

 

 

 

Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa - ABC -liikenneasemat mainostavat perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!

 

 

 

******************

 

 

 

Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin

 

 

Pohjolan Peruna Oy

 

 

Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:

 

 

”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”

 

 

Toki minulla on tietoa Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys olisi itse avoimempi kuin se nyt on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mainiota, että tänä kesänä ei ole esiintynyt kahta asiaa!

Lauantai 19.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Lopuillaan olevan kesäkauden keskeinen puheenaihe on ollut sateisuus ja kesän viileys.

 

 

Sateisuuden ja viileyden ”kyytipoikana” olemme saaneet kaksi seikkaa, joista toinen on selkeä seuraus kesän säistä, mutta tuo toinen on ainakin minulle yllätys.

 

 

 

 

 

Tuo odotettu seuraus on se, että hyttysiä ei ainakaan meillä ole näkynyt lainkaan ja se on merkinnyt sitä, että hyttyssavuja ei ole kertaakaan tarvinnut viritellä mökkiverannalle.

 

 

******************

 

 

Toinen asia, jota ei ole esiintynyt, on ainakin minulle melkoinen yllätys – toki mieluisa sellainen.

 

 

 

 

 

Kyse on perunarutosta, jota ei ole lainkaan esiintynyt tänä kesänä.

 

 

Meillä on viljelyksessä turhankin montaa perunalajiketta, mutta perunaruttoa ei ole esiintynyt missään lajikkeessa. Timo, Siikli, Carrera, Van Gogh, Rosamunda ja Blue Kongo ovat ainakin niitä lajikkeita, joita meillä on kasvamassa.

 

 

Tavallisina vuosina ensimmäinen ruttoruiskutus pitää suorittaa jo juhannuksen tienoilla, mutta nyt kasvustot ovat täydessä kasvussa vielä elokuun lopulla!

 

 

 

 

 

Peruna kukkii vielä nyt elokuun lopulla ja se on harvinaista.

 

 

 

 

 

Kaikki perunansiemenet ovat meillä edellisvuoden omaa kasvatusta ja kun meillä aina on ollut perunaruttoa, tuntuu ihmeelliseltä tuo tämän kesäinen rutonkestävyys. Tämä merkitsee, että poikkeuksellisen hyvä perunaruttotilanne ei ole lajikekysymys.

 

 

Seuraan maataloustiedotteita, mutta en ole niistä havainnut samaa perunaruton osalta, kuin nyt tässä jutussani kirjoitan.

 

 

Arvoisat maataloustutkijat!

 

 

Ottakaahan kantaa siihen, että miksi perunaruttoa ei tänä vuonna esiinny samassa laajuudessa kuin aikaisempina vuosina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt viherpeukalon peukalo alkaa vipattajamaan!

Sunnuntai 29.1.2017 - -Esko Erkkilä-

 Eilen oli ensimmäinen päivä tänä vuonna, jolloin viherpeukalon peukalo alkoi vipattajamaan.

 

 

Ensimmäisenä ajatuksena eilen oli pussiperunoiden saattaminen idätykseen.

 

 

Kutsumme pussiperunoiksi niitä siemenperunoita, joiden idättäminen alkoi eilen ja jotka on tarkoitus saada avomaalle kasvamaan Vappuna.

 

 

Pussiperunoiden satokausi alkaa juhannuksena.

 

 

On selvää, että kaupoista saa varhaisperunaa jo paljon aikaisemminkin, mutta minä arvostan oikeana varhaisperunana vain sitä perunaa, jonka voin käydä noutamassa omalta pellolta suoraan kattilaan.

 

 

 

 

 

Noudin eilen mökkikellarista kaksi muovisangollista varhaisperunan siementä, joista tarkoituksemme on juhannuksena saada ensimmäiset oman pellon varhaisperunat pöytään.

 

 

 

Meillä on jo syksyllä Rouva valinnut siemenperunoiksi perinteistä Siikliä ja toisena varhaisperunalajikkeena Carrera-lajiketta.

 

 

Siikli on tunnettu varhaisperuna, mutta toki sitä varhaisempi on Timo-lajike.  Timo on todellinen varhaisperunalajike, mutta sen laatutaso jää kauaksi mm. Siiklistä.  Timo on välttämätön paha varhaisperunamarkkinoilla!

 

 

Toisena varhaisperunalajikkeena meillä on Carrera-lajike. 

 

 

Carrerasta lajikeinformaatio kertoo näin:

 

 

"Maukas ruokaperunauutuus, joka on osoittautunut pohjoisissa kasvuolosuhteissamme poikkeuksellisen nopeakasvuiseksi lajikkeeksi. Kasvurytminsä ja nopean kuorenmuodostuksensa ansiosta Carrera on erittäin kilpailukykyinen varhaisperuna.

Perinteisistä varhaisista lajikkeista poiketen se kuitenkin säilyttää korkean laatunsa ja makunsa myös varastoinnissa pitkälle kevääseen."

 

 

Eilen aloittamamme pussiperunoiden kasvattaminen etenee näin:

 

 

• siemenperunoiden hidasta idättämistä autotallissa helmikuun loppuun saakka

• maaliskuun alussa hitaasti idätetyt siemenperunat siirretään jatkoidättämiseen pannuhuoneeseen

• huhtikuun alussa hyvin itäneet siemenperunat pääsevät styrox-laatikoihin kasvamaan hiekka- ja turvemaan sekoituksessa

• Vappuna parikymmensenttisiksi kasvaneet perunantaimet pääsevät kasvamaan avomaalle kolmen kevytpeitekerroksen suojaan

• kevytpeitteet poistetaan joskus toukokuun lopulla

• juhannuksena nautitaan oman maan uusia perunoita!

 

 

Saa nähdä, että toteutuuko suunnitelma!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!

Lauantai 14.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä eli SOK ja S-ryhmän osuuskaupat aloittivat viime vuonna monien elintarvikkeiden halveksimisen, kun se oli alentavinaan eräiden elintarvikkeiden hintoja.

 

 

S-ryhmä kutsuu elintarvikkeiden halveksimistaan halpuuttamiseksi.

 

 

Elintarvikkeiden hintojen alentaminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun tuntee liike-elämän lainalaisuudet, on selvää, että halpuuttamisessa on kyse tinkiminen ostohinnoista – kauppa ei katteistaan luovu!

 

 

S-ryhmä panostaa 9.1.2017 alkaen erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimiseen, sillä se kertoi silloin alentaneensa lähes 900 kotimaisen tuotteen hintaa ja pääpaino oli erityisesti kotimaisissa kasviksissa.

 

 

S-ryhmän liturgian mukaan halveksiminen toteutettaisiin kiertoa nopeuttamalla ja hävikkiä alentamalla.

 

 

Halveksiminen eli hintojen alentaminen toteutettaisiin muka S-ryhmän katteista tinkimisellä, mutta tämä väite osoittautui heti samana tai seuraavana päivänä outoon valoon, kun S-ryhmän sisäänostaja oli tuottajalle perustellut aiempaa halvempaa hintaa sillä, että nyt S-ryhmä alkaa halveksimaan myös kotimaisia kasviksia!

 

 

Kyse oli ilmeisesti johdetusta toiminnasta, sillä mistäpä kauppa muualta halvemmat hinnat taikoisi kuin tuottajan siivua kaventamalla.

 

 

Kotimaisten kasvisten hintojen alentamisessa eli halveksimisessa on kyse silmänkääntötempusta ja se ilmenee mm. SOK:n tiedotteessa, jossa todetaan:

 

 

*******************

 

 

Kasvisten voimakas hintavaihtelu tuo oman haasteensa niiden pitkäaikaisen alhaisemman hintatason määrittelemiseen.

 

 

”Kasvisten hinnat elävät koko ajan esimerkiksi sesongin ja satotilanteiden mukaan. Emme voi luvata sentilleen samoja hintoja kasviksille kuukaudesta toiseen mutta sen lupaamme, että kotimaisten kasvisten hinnat ovat jatkossa meillä halvempia kuin aiempina vastaavina satokausina”.

 

 

****************************

 

 

Hyvä esimerkki kotimaisten kasvisten – tässä tapauksessa perunan – kuluttajahinnan jakautumisesta on analyysi viiden vuoden ajalta eli vuosilta 2011-2015:

 

 

 

 

 

Tuottajahinta on Luonnonvarakeskuksen virallisista tilastoista, kuluttajahinta Tilastokeskuksen tilastoista ja pakkaamohinta Kasvistieto Oy:n tilastoista.

 

 

Kasvistieto Oy kerää ja välittää päivittäin avomaan ja kasvihuonevihannesten sekä hedelmien ja marjojen tuottajahintoja ja markkinatietoa tietokonepohjaisen verkon avulla.

Kasvistieto Oy toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. Sen keräämiä hintatietoja toimitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (TIKE), joita se edelleen toimittaa EU-komissiolle sekä käyttää tilastoissaan. MMM käyttää hintoja hallinnollisten päätösten pohjana ja esim. kansallisten tukien tulonmenetyslaskelmat perustuvat Kasvistieto Oy:n hintoihin.

 

******

Manittakoon, että viime keskiviikkona eli 11.1.2017 ruokaperunan tuottajahinta Iisalmen seudulla oli 0,16 €/kg.

 

 

************************

 

 

 

S-ryhmä leikkii kotimaisten elintarvikkeiden ja nyt erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimisella vakavalla asialla.

 

 

Jos tuottajiin ja tuottajahintoihin kohdistuva elintarvikkeiden halveksiminen jatkuu, on koko kotimainen elintarviketuotanto vaarassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu

Tiistai 10.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kutsumme perhekunnassamme vanhasta muistista pussiperunoiksi niitä perunansiemeniä, jotka esikasvatamme taimiksi ennen niiden istuttamista varsinaiselle kasvupaikalle.

 

 

Termi ”pussiperuna” perustuu sille, että alkuvuosina todella keräsimme talven aikana erilaisia paperipusseja ja istutimme niihin siemenperunat itämään esikasvatukseen.

 

 

Nykyään olemme rationalisoineet toimintaamme ja istutamme siemenperunat stryrox-laatikoihin vieri viereen ja odotamme niiden taimettumista.

 

 

 

 

 

 

Tässä esikasvatetut siemenperunamme tänä keväänä ovat odottamassa istuttamista varsinaiselle kasvupaikalleen.

 

 

Varhaisperunalajikkeina meillä ovat tutut Timo ja Siikli sekä uutena tulokkaana Carrera.

 

 

 

 

 

 

Vaot vedämme ”Rouva-vetoisella” sahralla ja tässä malliksi muutama valmis perunapenkki sekä perunavako, jossa on siemenperunoita.

 

 

Muistan maatalouskemiasta, että perunamaata ei saa kalkita, mutta on luonnollista, että perunamaalle pitää antaa lannoitetta, jotta olisi toivoa sadosta!

 

 

 

 

 

 

Valmiit varhaisperunamaan penkit näyttävät tältä - osa siemenperunoista on taimettunut, mutta osa ei vielä!

 

 

 

 

 

 

Meillä on tapana peittää varhaisperunamaa kolminkertaisella kevytpeitteellä, jotta perunantaimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin ja niin teimme myös tänä keväänä.

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan parisen viikkoa - riippuu ilmoista!

 

 

 

Odotamme, että saamme juhannuksena omalta maalta uusia perunoita!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika istuttaa "pussiperunat"!

Tiistai 14.4.2015 - -Esko Erkkilä-

On auttamattomasti ”myöhäjunassa” jos vasta nyt alkaa toimimaan, jotta saisi juhannusperunat omasta maasta.

 

 

Meillä tähtäys on juhannusperunoissa ja sen vuoksi olemme laittaneet varhaisperunat idätykseen jo maaliskuun puolella ja saimme hyvin itäneet varhaisperunoiden siemenperunat esikasvatukseen toissapäivänä.

 

 

 

 

 

 

Meillä varhaisperunalajikkeita ovat mustissa laatikoissa näkyvät Siikli (vasemmalla) ja Timo (oikealla) – muovivadissa on Rosamundaa.

 

 

 

 

 

 

Kasvualustana käytämme kasvuturpeen ja tavallisen karkeahkon soran sekoitusta.

 

Puolet 85 litran kasvuturvesäkin sisällöstä ja muovisangollinen soraa muodostavat ihanteellisen mixin kasvualustaksi.

 

 

 

 

 

 

Siemenperunat ladotaan styroxlaatikoihin ja sitten vaan kerros kasvuturpeen sekä soran sekoitusta päälle!

 

 

 

 

 

 

Kokemus on osoittanut, että lasiveranta on oikea paikka perunoiden esikasvatukselle.

Tämä kuva on kuvattu lasiverannan ulkopuolelta!

 

 

 

 

 

 

Kunnollinen kastelu sekä harso laatikoiden päälle ja sitten vaan kasvux!

 

 

 

Perunat ehtivät kasvattamaan vähintään kymmensenttiset taimet Vapunpäivään mennessä ja silloin ne istutetaan lopulliselle kasvupaikalleen avomaalle.

 

 

Istuttaminen ja siihen liittyvät viljelytoimenpiteet ovatkin sitten toisen jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

 

 

 

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Projektimme "Juhannuksena uudet perunat omalta maalta" onnistui!

Tiistai 25.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olemme helmikuun viimeisestä päivästä alkaen toteuttaneet projektia ”Juhannuksena uudet perunat omalta maalta” ja näin perinteisen Juhannuspäivän jälkeen on aika todeta, että onnistuimme!

 

Projektimme alkoi helmikuun 28. päivänä, kun valikoimme siemenperunat idätykseen. Idätys tapahtui alkuvaiheessa pannuhuoneessa ja sen jälkeen autotallissa.

 

Idätetyt siemenperunat laitettiin storox-laatikoihin multa-hiekkaseokseen esikasvatukseen huhtikuun alkupuolella ja esikasvatettujen perunataimien istuttaminen tapahtui toukokuun 4. päivänä.

 

Istuttamisen yhteydessä istutusvakoon laitettiin kunnollinen annos perunankasvatukseen suunniteltua lannoitetta, sillä mitään luomuperunakirppuja meillä ei kasvateta!

 

Istutuksen jälkeen perunapenkkien päälle levitettiin nelinkertainen kevytpeitekerros, jotta perunoiden kasvaminen lähtisi heti vauhtiin.

 

 

Kevytpeitteiden poistamisen jälkeen varhaisperunamaamme näytti kovin aneemiselta,…

 

 

 

…mutta haraamisen jälkeen tilanne oli jo vallan toisen näköinen!

 

 

 

 

Kesäkuun 5. päivä varhaisperunamaamme ei vielä ollut ”kasvanut umpeen”, kuten perunamaan seuraavaa kehitysvaihetta kutsutaan.

 

 

Kesäkuun 23. päivänä eli perinteisenä Juhannusaattona varhaisperunamaamme näytti hyvin lupaavalta…

 

 

…ja sitähän se olikin, sillä parhaan kokoiset uudet perunat olivat valmiit keitettäviksi!

 

 

Muutama tillinvarrenpätkä höyrykattilaan,…

 

 

 

 

..jokunen sillinpala lautaselle omasta maasta nostettujen uusien perunoiden kera...

 

...ja herkkuateria oli valmis!

Projektimme "Juhannuksena uudet perunat omalta maalta" onnistui!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu!

Sunnuntai 5.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kustaan-nimipäivä kesäkuun 6. päivänä on vanhan kansan perinteinen perunanistutuspäivä.

 

Olimme eilen runsaan kuukauden etuajassa, kun istutimme ns. pussiperunat avomaalle mökillä.

 

 

 

Pussiperunoiksi nimittämämme siemenperunat olivat styrox-laatikoissa esikasvatuksessa turve-hiekkaseoksessa tasan kuukauden.

Osa oli jo hyvällä taimella, mutta kaikki eivät ehtineet taimivaiheeseen. Kaikkiin siemenperunoihin ehti kuitenkin kehittyä vankat juuret.

 

 

 

Varhaisperunamaaksi valitsimme viimevuotisen herne- ja papumaan, joten esikasvien pitäisi olla kasvua ajatellen erinomaisia.

Hyvästä esikasvista huolimatta laadukas varhaisperuna tarvitsee lannoituksen ja sen perunamme myös saivat.

Ajoin perunamaan jyrsimellä ainakin neljään kertaan ja jyrsimisen tarkoitus oli maan rakenteen parantaminen, mutta myös kylmän maakerroksen nostaminen auringon lämpöön.

 

 

 

Olen joskus hankkinut ”kahdenajettavat” sahrat ja ne ovat tässä työssä mainiot.

 

 

 

Esikasvatetut siemenperunat olivat kauniisti taimella – eivät kuitenkaan kaikki.

 

 

 

Istutustyö suoritettiin siten, että jokaisen perunapenkin kohta jyrsittiin vielä kerran ennen istutusvaon avaamista.

 

 

Tänä vuonna olemme toteuttamassa myös pienimuotoista koetta, sillä istutimme esikasvatettujen taimien ohella jonkun verran hyvin idätettyjä siemenperunoita. Kesällä näemme, että onko esikasvatuksesta mitään hyötyä!

 

 

 

Istutustyö vaati kahdelta hengeltä parin tunnin työrupeaman, mutta valmista tuli!

 

 

 

Istutuksen jälkeen seurasi tärkeä työvaihe eli perunamaan peittäminen kevytpeitteillä.

 

 

 

Olemme kantapään kautta oppineet, että toukokuun alkupäivinä istutetut perunat tarvitsevat peitokseen kolme kerrosta kevytpeitteitä. Joskus yritimme selvitä kahdella kevytpeitekerroksella, mutta pakkanen puri taimet ja sato viivästyi.

Nyt kevytpeitteet saavat olla perunapenkkien päällä kolmisen viikkoa.

Taimet kasvavat peitteiden alla honteloiksi ja vaaleiksi, mutta peitteiden poistamisen jälkeen ne vankistuvat, saavat kauniin vihreän värin ja alkavat yhteyttämään, jotta jo juhannuksen tienoilla saamme omasta pellosta uusia perunoita!

 

 

Saapa nähdä, että kuinka tänä vuonna käy!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusia perunoita omasta maasta Juhannuksena - vallan hyvin ehtii toimia!

Tiistai 5.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Pakkanen paukkuu nurkissa ja lunta sataa, mutta on hyvä muistaa, että omasta maasta heti Juhannuksen aikaan saadut uudet perunat ovat kesän suurinta herkkua.

 

Nopeasti toimien siihen on kaikilla vielä nyt hyvät mahdollisuudet.

 

Meillä Juhannukseksi saatavien uusien perunoiden tiimoilta tehtävät toimenpiteet alkoivat helmi…maaliskuun vaihteessa.

 

Kutsumme varhaisperunan tuottamista pussiperunoiden kasvattamiseksi. Termi ”pussiperunat” juontuu meillä siitä, että alkuvuosina huolehdimme varhaisperunoiden alkukasvatuksesta paperipusseissa, mutta nykyisin emme käytä paperipusseja vaan alkukasvatamme perunat ”valtoinaan”.

 

Kutsun tässä jutussa varhaisperunoita kuitenkin pussiperunoiksi.

 

Pussiperunoiden siemenperunat pitää laittaa itämään näihin aikoihin. Meillä siemenperunat ovat nyt itämässä muovilaatikoissa pannuhuoneessa. Muovilaatikot ovat ilmavia taimilaatikoita.

 

Kun siemenperunoihin on ehtinyt kehittyä vankat idut, ne ladotaan styrox-laatikoissa olevaan turve-hiekkaseokseen.

 

Multaan päässeet siemenperunat tuntevat olonsa kotoisaksi ja alkavat muodostamaan juuria sekä hieman myöhemmin taimenvartta.

 

Styrox-laatikot pidetään esim. autotallin ikkunalaudalla ja huolehditaan kastelusta. Ilmojen lämmittyä laatikot kuljetetaan ”päivähoitoon” joko ulos tai tuulensuojaiselle verannalle.

 

Aikataulutavoite istutettaville varhaisperunan taimille on se, että he olisivat istutusvalmiita Vappuna tai viikon verran sen jälkeen.

 

Istutuksessa kymmensenttisen varren kasvattaneet perunanmukulat irrotetaan styrox-laatikoiden hellästä huomasta sekä istutetaan hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan. On luonnollista, että istuttaminen tapahtuu vakoihin ja vakojen kohdalle muodostetaan kunnon perunapenkit.

 

Penkit pitää heti istuttamisen jälkeen suojata hallan ja pakkasen varalta joko harsoilla tai kevytpeitteillä.

 

Meillä käytetään kevytpeitteitä kolmessa kerroksessa, jotta pakkanen ei pääse puraisemaan juuri istutettuja taimia. Kevytpeitteiden korvikkeena ei saa käyttää pressuja, sillä perunantaimet tarvitsevat valoa ja sitä ei pressujen alle pääse.

 

Kevytpeitteet saavat olla perunapenkkien päällä vähintään kaksi viikkoa.

 

Peitteiden poistamisen jälkeen hennot perunanvarret ovat vaaleita, mutta runsaan viikon kuluttua ne ovat saaneet tavanomaisen vihreä värin ja ovat valmiit todelliseen kasvuun.

 

Pussiperunoilla rikkakasvien torjunta hoituu ”vaot ajamalla” eli nostamalla joko sahralla tai lapiopelillä multaa vaon pohjalta taimien juurelle.

 

Näin menetellen ehkä jo Juhannuksena, mutta viimeistään heinäkuun alkupäivinä voi noutaa omalta maalta herkullisia uusia perunoita kattilaan ja sitä kautta ruokapöytään!

 

Hyvää ruokahalua!

 

 

-Esko Erkkilä-