Puoli seitsemän 3.9.2019: Mikko Alatalo

Sunnuntai 8.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Puoli seitsemän on ”Hyväntuulinen asiaohjelma”, joka tulee televisiosta aina ”puoli seitsemältä”.

 

 

Satuin katsomaan kyseisin ohjelman loppuosan tiistaina 3.9.2019 ja kukas tuttu henkilö siellä olikaan Mikko Kekäläisen ja Irmeli Alatalon haastateltavana – no, Mikko Alatalohan siellä.

 

 

Tunnen Mikko Alatalon poliittisen puolen kohtuullisen hyvin, mutta olipas hieno taas kerran nähdä se valtava monipuolisuus, joka Mikkoon liittyy.

 

 

Kuusitoista vuotta kansanedustajana on saavutus johon vain harva kykenee, mutta kaikki se sitä ennen tapahtuneet Mikon meriitit ovat jotain aivan käsittämätöntä.

 

 

Nyt Mikko on luomassa taas uutta menestystarinaansa, kun hän on siirtynyt politiikasta pois - toki Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenyys Mikolla edelleen on.

 

 

Olin sohvalla ja nautin, kun myös Mikko selvästi nautti uudesta roolistaan tai oikeastaan vanhasta roolistaan muusikkona.

 

 

 

 

 

Muutama kuva siitä jutteluhetkestä, jossa toimittajat Mikko Kekäläinen ja Irmeli Alatalo saivat nauttia Mikkoa haastatellessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Television ruudulta ottamani valokuvat eivät ole studiotasoisia, mutta Mikon asenne niistä kai kuitenkin ilmenee!

*************

 

Arvostan korkealle, että muutama päivä sitten Mikko soitti ja pyysi puhelinnumeroani uudelleen, sillä hänellä oli kännykkänsä muistista hävinnyt kaikki kavereiden puhelinnumerot!

 

 

Saan siis edelleen kuulua Mikon kaveripiiriin!

 

*****************

 

Jos et sattunut seuraamaan Mikon juttutuokiota ”Puoli seitsemän” –ohjelmassa, se säilyy Yle Areenassa vielä vajaan vuoden ja sen löytää, kun googlaa ”Mikko Alatalo televisiossa 3.9.2019”!

 

 

Kannattaa katsoa ja nauttia!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Isokenkäisten isoja, pieniä ja siroja kenkiä Juupajoella

Lauantai 7.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Juupajoki on pieni itsenäinen kunta koillis-Pirkanmaalla ja siellä sijaitsee Suomen ainoa kenkä- ja nahkamuseo eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo.

 

 

Sain tutustua tuohon mielenkiintoiseen museoon 12.8.2019, kun me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet retkeilimme ”Pitkin poikin Pirkanmaata" ja eräänä kohteenamme oli tuo museo.

 

 

 

 

Museo toimii jo vuonna 1894 perustetun nahkatehtaan alueella Juupajoen Korkeakoskella.

 

 

 

 

 

Tehtaalla sinällään on värikäs historia ja se kuului mm. Emil Aaltosen omistukseen vuodesta 1926 alkaen. Emil Aaltosen muotokuvaveistos on kunniapaikalla museossa. Pientä fiksausta veistos kaipailee.

 

 

 

 

 

Koskenjalan nahkatehtaalla on harvinaisen komea liikemerkki!

 

 ******************

 

 

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo valitsee vuosittain merkittävien suomalaisten joukosta henkilön, jolta he pyytävät lahjoittamaan museon kokoelmiin oman kenkäparinsa.

 

 

 

Seuraavassa muutamia ”isokenkäisiä”, jotka ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kenkänsä:

 

 

 

 

 

Puhemies Riitta Uosukainen oli ensimmäinen, joka vuonna 1997 lahjoitti museolle kenkänsä.

 

 

 

 

 

Päivi ja Paavo Lipponen ovat lahjoittaneet kuvan vihkikengistään vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Tarja Halosen vaalikampanjakengät vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen kengät ovat museossa vuoden 2002 kenkinä.

 

 

 

 

 

Jutta Urpilaisen kengät vuodelta 2009.

 

 

 

 

 

Viime vuoden kengät on museolle lahjoittanut Aira Samulin.

 

 

 

 

 

 

Tämän vuoden kesäkuussa museolla paljastettiin vuoden 2019 kengät ja niiden omistajana on ollut Jorma Uotinen!

 

 

 

Kannattaa poiketa Juupajoella kenkä- ja nahkamuseossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista ruokaa myös "Suomalaisen ruuan päivän" jälkeen!

Perjantai 6.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisen ruuan päivä oli 4.9.2019, mutta kun meillä on suomalaisen ruuan päivä 365 päivänä vuodessa, vietimme suomalaisen ruuan päivää myös eilen!

 

 

Valmistauduimme eilen Rouvan kanssa Viljakkalan Seurojentalolla ensi lauantaina eli 7.9.2019 järjestettävään ” Läheltä Sinulle” –tapahtumaan ja sen merkeissä riitti paljon puuhaa.

 

 

 

 

 

Porkkanat onnistuivat tänä kesänä hyvin ja esimerkiksi porkkanakärpäsen vioittumisia löysimme vain yhdestä porkkanasta!

 

 

 

 

 

Jyrsijät ovat yleensä melkoinen ongelma punajuurikasvustoissa, mutta nyt jyrsijöistä ei ole pienintäkään havaintoa.

 

 

 

 

 

Palsternakka alkaa kasvamaan kokoa vasta nyt, mutta mukavasti se on kasvanut kokoa jo nyt. Veikkaan, että Rouvan palsternakkaa riittää vain nopeimmille!

 

 

 

 

 

Varsiselleri tulee olemaa haluttu myyntiartikkeli Läheltä Sinulle –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Lehtikaali on meillä tänä vuonna hyvin rajallinen myyntiartikkeli, mutta ”ans kattoo ens vuonna”!

 

 

 

 

 

Kurpitsat ovat kasvaneet hyvin ja jos aurinkoisia säitä riittää, niin…!

 

 

 

 

 

Blue Congo –peruna taitaa taas loppua ennen Läheltä Sinulle –tapahtuman päättymistä!

 

 

 

 

 

Luumusato on kohtuullinen, mutta ei lähellekään sitä ennätysvuotta, jolloin saimme näistä samoista puista/pensaista 350 kiloa luumuja!

 

 

On tämä sadonkorjuuaika hienoa aikaa Viherpeukalolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Retikka - kaksi satoa vuodessa samalta avomaan kasvupaikalta!

Torstai 5.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Retikka on niitä harvoja Suomessa kasvavia suomalaisia puutarhakasveja, jotka pystyvät samalla kasvupaikalla tuottamaan kaksi satoa kasvukauden aikana. Omaan asiasta vankkaa kokemusta, sillä yhden sadon olen jo ”syönyt” ja eilen sain korjuuseen samalta paikalta toisen sadon!

 

 

 

 

 

Kyseessä on trekoolimaaltamme  noin neljän neliömetrin suuruinen ala, jolta eilen korjasin kesän toisen retikkasadon.

 

 

 

 

 

Tässä kesän toinen retikkasatomme naatteineen kottikärryssä.

 

 

 

 

 

Eiliset retikat pestyinä paljussa!

 

 

 

 

 

Kauniita ovat, mutta…

 

 

 

 

 

 

Onnex tuli tutkailtua, jotta ei tullut esimerkiksi laittaa myyntiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Tässä on neljältä neliömetriltä saatu syömäkelpoinen sato! 

 

 

Pitää muistaa, että samanlainen sato on jo kerran tältä samalta alalta tänä kesänä korjattu, joten olen kuitenkin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasta on tulossa määrältään sekä laadultaan ennätysmäinen sato!

Keskiviikko 4.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuodet eivät ole veljeksiä ja tänä syksynä Viherpeukalo voi todeta, että onneksi, sillä ainakin perunasta näyttää kähkeytyvän aivan erinomainen sato määrältään ja myös laadultaan.

 

 

Perustan tietämykseni siihen kokemukseen ja tietoon, jonka sain eilen Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme, kun iltamyöhään saakka yhdessä Rouvan kanssa kuhkimme perunamaallamme.

 

 

Viljakkalan Seurojentalolla järjestetään ensi lauantaina eli 7.9.2019 ”Läheltä Sinulle” -tapahtuma, jossa Rouvalla on perinteiseen tapaan taas oma myyntipöytänsä mökkimaailmassamme kasvaneille juureksille, marjoille sekä muille trekoolituotteille.

 

 

Perunat ovat Rouvan eräs myyntiartikkeleista ja niitä kaivoimme eilen keväällä istuttamistamme perunapenkeistä.

 

 

Olemme kasvattaneet perunaa omaan tarpeeseemme varmaan jo yli parisenkymmentä vuotta ja nyt näyttää syntyvän ”maailmasivun” kaikkien aikojen paras satovuosi määrältään ja myös laadultaan.

 

 

 

 

 

Siikli – tuo valkea perunalajike – on todellinen herkkuperuna ja se on säilyttänyt johtavan asemansa perunalajikkeiden kovassa kilpailussa; näin myös meillä!

 

 

Punavärinen Rosamunda on viime kesänä viihtynyt perunamaallamme poikkeuksellisen hyvin, sillä suurimmat Rosamundat ovat jo nyt pikkuporsaan kokoisia.

 

 

Rosamunda on uuniperunoiden ykköslajike ja sen lisäksi se on mainio muusiperuna!

 

 

 

 

 

Blue Congo on erikoisperunoiden aatelia ja se on ollut meillä viljelyssä jo toistakymmentä vuotta.

 

 

Blue Congo on maultaan täysin samaa luokkaa kuin muutkin perunalajikkeet, mutta sinisen värinsä ansiosta se sopii vallan mainiosti Itsenäisyyspäivänä perunasalaatin ainekseksi, sillä sen avulla perunasalaattivuokaan saa helposti muodostettua Suomen lippu-kuvion!

 

 

 

 

 

Lajikepuhtaiden perunoiden lisäksi saimme perunamaaltamme yhden laatikollisen verran omaan käyttöön soveltuvaa perunaa.

 

 

Isot perunat ovat isoja perunoita, mutta noita pikkuperunoita ja niiden laittamista suorastaan odotan.  Pikkuperunoiden peseminen, niiden kylvettäminen kotimaisessa rypsiöljyssä ja parin tunnin verran leivinuunin lämmössä, niin onhan siinä todellinen perunanautinto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Viherpeukalolla tilipäivät!

Tiistai 3.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Elokuusta syyskuun puolelle siirtyminen merkitsee Viherpeukalolle tilipäivien koittamista, sillä kaikki trekoolimaan kasvikset, vihannekset ja juurekset alkavat olla korjuukypsiä!

 

 

Jokunen kuva toissapäivältä ja eiliseltä:

 

 

 

 

 

Istukas- ja punasipulit ovat saaneet kuivahtaa noston jälkeen sateelta suojassa pressun alla ja nyt on aika listiä naatit sekä aloittaa sipulien jatkokuivatus.

 

 

Jatkokuivatus tapahtuu pannuhuoneen lämmössä ja sen jälkeen niiden säilyttämien autotallissa!

 

 

 

 

 

Kuivatussäät ovat olleet suosiollisia.

 

 

 

 

 

Eihän sato mikään vallan hyvä ollut, mutta kyllä näilläkin pärjätään!

 

 

 

 

 

Avomaankurkkuja on kertynyt ihan mukavasti ja jos säät sen sallivat, sato yltää kohtuulliseksi.

 

 

 

 

 

Luumuja saimme joskus takavuosina runsaasta kymmenestä puusta 350 kiloa, mutta nyt emme siihen yllä – tarpeeksi talven varalle kuitenkin!

Luumuja pitää poimia hiljalleen, jotta kaikki ehtii syömään, sillä luumujen säilömiseen emme aio alkaa!

 

 

Sadonkorjuuaika on hienoa aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikka tuottaa satoa 1,5 - 2 kiloa per pensas!

Sunnuntai 1.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut pensasmustikkaa pienellä alalla jo vuosikaudet ja oppirahoja on maksettu, mutta nyt uskalsimme laajentaa 19 yksilön kasvustoamme, sillä hankimme lisätaimia niin, että kotitarvekasvustomme käsittää nyt hieman yli 40 yksilöä.

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sitä ei kannata istuttaa lohkolle, jota on edellisvuosina kalkittu.

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että pensasmustikan satotaso on 1,5 – 2,0 kiloa per pensas ja siihen haarukkaan pääsimme, sillä saimme 19:stä pensaasta marjoja 35 kiloa.

 

 

 

 

 

Alkuperäiselle pensasmustikkamaallemme istutimme taimet suloiseen epäjärjestykseen, mutta viime keväänä ja nyt syksyllä hyväksikäytimme mansikkakangasta ja istutimme uudet taimet hyvään ”rivijärjestykseen”!

 

 

Huomaatte, että istutimme pensasmustikat pienen harjun päälle ja katteena käytimme eilen muutaman vuoden vanhaa mansikkakangasta.

 

 

 

 

Rivivälinä käytimme 1,6 metriä ja taimivälinä saman verran.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Oleellista pensasmustikan kasvattamisessa on muutama seikka ja nyt lyhyesti niistä tärkeimmät:

 

 

• pensasmustikka tarvitsee hyvään satotasoon pääsemisessä ristiinpölyttämistä ja sen vuoksi pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita; meillä on ainakin seuraavia lajikkeita:

• Aino
• Alvar
• Patriot
• Northblue
• Arto

• pensasmustikka on suojattava jäniksiltä riittävän korkealla jänisaidalla, sillä se on jänisten suurta herkkua

• pensasmustikka on jänisten lisäksi suojattava linnuilta ja sen vuoksi pensasmustikkamaan verkottaminen on ehdottoman tärkeää

 

 

 

 

 

Viime keväänä ja eilisin istuttamistamme pensasmustikoista on turha odottaa satoa vielä ensi kesänä, mutta ehkäpä jo vuonna 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on mansikantaimien syysistutusaika!

Lauantai 31.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Harrastamme Rouvan kanssa mansikankasvatusta omiin tarpeisiimme.

 

 

Elo – syyskuun vaihde on sopivaa aikaa lisätä mansikan viljelyalaa omista rönsytaimista  ja niin me teimme siten, että eilisin saimme satakunta uutta mansikantainta kasvamaan.

 

 

Taimiaineistona käytimme viime ja toissavuonna istutettujen mansikantainten rönsyjä ja pidimme huolen, että hyödynsimme vain taimien ensimmäisen rönsyn. Rönsyjen elinvoima on heikompi, jos käyttää toista tai peräti kolmatta rönsyä!

 

 

 

 

 

Olemme aikoinaan aidanneet tämän jänisaidan niin suurelle alueelle, että aidan sisäpuolelle mahtui vielä lähemmäs 25 metrin pituinen mansikkapenkki.

 

 

 

 

 

Tässä rönsyjä kottikärryssä ja tietysti vettä, jotta rönsyt eivät pääse kuivumaan.

 

 

 

 

 

Rönsyt laitoimme pesuvadissa olevaan hiekkaan, jotta niihin ehtisi parin viikon aikana kehittymään juuret!

 

 

 

 

 

Mansikkapenkkiin tulee laittaa kasteluputki, jotta altakastelu onnistuu.  Kasteluputkena on muoviputki, johon on moottorisahalla tehty viillot n. kolmenkymmenen sentin välein.

 

 

 

 

 

Lankut ovat mainioita rajaajia, kun mansikkakangasta ankkuroidaan maahan.

 

 

 

 

 

Lähinnä kuvaajaa on ihan uudenuutukaista mansikkakangasta, mutta taaempana puolestaan jo muutaman vuoden tehtäväänsä hoitanutta, mutta täysin kelvollista mansikkakangasta.

 

 

 

 

 

Parissa viikossa rönsyille ehti kasvamaan terhakkaat juuret!

 

 

 

 

 

Puukolla ristiviillot mansikkakankaaseen, jotta taimella on tilaa kasvaa.  Jokaiseen kasvupaikkaan istutimme 3 - 4 tainta!

 

 

 

 

 

Valmista on!

 

 

 

Ensi vuonna ehkä jo muutama mansikka, mutta varsinainen satokausi näillä on vasta kesällä 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäessä taisteltiin Isänmaan puolesta 14 - 24.3.1918

Perjantai 30.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäki sijaitsee Kyröskoskelta kolmen kilometrin päässä VT3:n varrella pohjoiseen mentäessä.

 

 

Mannanmäessä käytiin kovia taisteluja Vapaussotamme aikana maaliskuussa 1918.

 

 

 

 

 

Mannanmäessä on 15 metriä korkea näkötorni, joka samalla…

 

 

 

 

 

 

…on Vapaussodan taisteluissa Hämeenkyrössä kaatuneen kuudenkymmenenkahdeksan Valkoisen muistomerkki.

 

 

 

”Tää taistotanner sankarteoin

ain ajast aikain julistaa.

Oot kaunihimpi monin verroin

sa vapahana synnyinmaa.

 

Miespolvi poistuu aikanansa

mutt velvoitus on sama tää:

ett vapahana maa ja kansa

sun jälkehesi tänne jää.”

 

 

 

 

 

 

Sotiemme aikana näkötornia käytettiin ilmavalvonta-asemana, jossa päivystäneiden lottien muistolaatta paljastettiin elokuussa 2014.

 

 

 

Näkötornista on hienot näköalat joka suuntaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mannanmäen näkötorni ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki vihittiin käyttöönsä 24.3.1938 eli Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä.

 

 

******************

Pääsin käymään näkötornissa 8.8.2019 ja eräs seikka näkötornin huipulla harmitti ja ihmetytti; en ole missään ja en ole koskaan nähnyt niin paljon lentomuurahaisia, kuin on näkötornin huipulla.

 

 

Annan vahvan palautteen tornin omistajalle Hämeenkyrön kunnalle sekä näkötornin haltijalle eli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistykselle: Hoitakaa tuholaistorjunta nopeasti kuntoon, sillä lentomuurahaiset saattavat tehdä pahaakin jälkeä arvokkaalle rakennukselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kerran vielä!

Torstai 29.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen nyt laatinut kymmenkunta juttua kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistosta ja jokainen niistä on saanut yli 5.000 lukijaa – kiitokset Teille mielenkiinnosta.

 

 

Oletan, että Kotisivukoneen rekisteröimistä kävijöistä tuhatkunta on hakukoneiden käyntejä, mutta onhan nelisentuhattakin päivittäistä kävijää melkoinen määrä!

 

 

Nyt vielä muutama kuva, kun sain olla MTK-Viljakkalan matkassa 8.8.2019 käymässä Matti Järvenpään Rautapuistossa:

 

 

 

 

 

 

Tämän ladon päädyssä olevat musiikkiin liittyvät teokset viitannevat kierrätysneuvoksen pojan Veli-Matti Järvenpään saavutuksiin musiikin saralla.

 

 

 

 

 

 

Suomi 100!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä sarvijaakkoja liikkui Tampereen kaduilla vielä joskus 1960-luvullakin – ainakin 1950-luvulla!

 

 

 

 

 

Taustalla aito surmanajopallo ja edessä sen pienoismalli.

 

 

 

 

Historiaa kierrätysneuvoksen Rautapuistossa tämäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vieläkin kierrätysneuvoksen Rautapuistosta!

Keskiviikko 28.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan vieläkin sillä kuvasadolla, jonka sain kamerani linssiin MTK-Viljakkalan tutustumisretkellä kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistoon 8.8.2019:

 

 

 

 

Auringonlasku

 

 

 

 

 

Tosi on!

 

 

 

 

 

Näitä istuimia oli monessakin työkoneessa aikoinaan!

 

 

 

 

 

Hanomag edestäpäin, mutta sitten selvisikin, että…

 

 

 

 

 

…kyseessä on grilli!

 

 

 

 

 

Ämpäriteos on vielä ”vaiheessa”, mutta nyt sen työnimenä on ”Kansalaissota”!

 

 

Odotamme teoksen valmistumista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Happosademetsä-ilmiö vaanii!

Maanantai 26.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa Hämeenkyrössä on hänen tekemänsä veistos ”Happosademetsä” ollut aikoinaan aikaansa edellä, mutta nyt se on myös tieteen valossa totisinta totta.

 

 

 

 

 

Taiteilija eli kierrätysneuvos on teosta laatiessaan käyttänyt hyväkseen hevosvetoisten äkeiden – lapiorullaäkeiden – akseleita.

 

 

Hevosvetoiset lapiorullaäkeet olivat hyvin yleisiä pikkutiloilla vielä 1950-luvulla ja sellainen oli myös meillä – ja on yhä!

 

 

Muistan, kun istuin ”päivähoidossa” tai olinko vain painona Sukkela-merkkisen hevosvetoisen lapiorullaäkeen päällä ja hevosen suitset pääsivät putoamaan istuimen lautojen välistä akselille – onneksi isä käveli vierellä ja hevosen oli rauhallinen luonteeltaan, joten suitset eivät ehtineet kiristyä liiaksi! Oli siinä varjelusta siinäkin!

 

 ***************

 

Mutta tuohon kierrätysneuvoksen ”Happosademetsä” –teokseen:

 

 

Kaikkinaiset ilmansaasteet ovat nykyajan vakavia murheita ja siinä mielessä kierrätysneuvos on jälleen ollut ajan tasalla, kun on laatinut tuon teoksen.

 

 

”Happosademetsän” keskelle on vuosien saatossa alkanut kasvamaan kuusentaimia ja se kertoo, että peli ilmansaasteiden osalta ei ole vielä kuitenkaan täysin menetetty!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomu-televisiota katsellaan sontaluukun läpi!

Sunnuntai 25.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään ”Rautapuistossa” Hämeenkyrössä eräs kohde on…

 

 

…Luomu-TV.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luomu-TV:tä katsellaan sontaluukun läpi ja sieltä saattaa nähdä…

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

TV-ruudun kokoiset sontaluukut olivat yleisiä vielä 1940-luvulla rakennetuissa navetoissa, mutta jo 1950-luvulla rakennetuissa navetoissa sontaluukut olivat tavallisen oven kokoisia ja näin oli myös meillä, sillä navettamme oli ja on rakennettu vuonna 1955.

 

 

*****************

 

 

Kierrätysneuvoksen teoksiin sisältyy aina vahva sanoma ja niin varmaan tässäkin.

 

 

Tulkitsen sontaluukku-Luomu-televisiota omalla tavallani, kun näen sontaluukussa piikin nykyistä televisiotoimintaa kohtaan.

 

 

Samoin haluan nähdä teoksessa piikin myös yletöntä luomuilua kohtaan, sillä sitä en osaa arvostaa kovinkaan korkealle.

 

 

On ehkä parempi, että en sano aiheesta enempää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään 1980-luvulla laatiman "Konflikti"-teoksen sanoma on yhä tänäänkin ajankohtainen

Lauantai 24.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin hämeenkyröläisen kierrätysneuvoksen Matti Järvenpään taidetuotannosta kertomista ja tänään on vuorossa taiteilijan itsensä päätyönään pitämä ”Konflikti”-teos.

 

 

 

 

 

”Konflikti” on maapallon muotoinen kookas taideteos, jolla on vahva sanoma rauhan puolesta.

 

 

 

 

 

Kierrätysneuvos on tehnyt tätä teosta aikoinaan kahdeksan vuotta ja eräänä pitkittymisen syynä on ollut se, että teoksen keskeisiä osasia eli halkomakirveitä ei ollut helppo saada tarvittavaa määrää!

 

 

 

 

 

Sodan, taistelun ja kirveiden kalistelun yläpuolella on kuitenkin kaksi onnea tuovilla hevosenkengillä koristeltua rauhankyyhkystä, jotka silloin kylmän sodan ja myös nyt nykyaikana antavat uskoa rauhanaatteen voitolle!

 

 

Puhutteleva teos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen maidontuotanto on toki EU-aikana vähentynyt, mutta on se yhä edelleen rakennekehityksen ansiosta elinvoimainen!

Perjantai 23.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Hämeenkyröläisen kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa saimme tutustua 8.8.2019 niiden kyläläisten maitotonkkiin, jotka ovat lopettaneet maidontuotannon kierrätysneuvoksen kotikylällä sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.

 

 

Tilanne ei valtakunnan tasolla ole mielestäni hälyttävä, sillä vuosittain maidon tuotantomäärät ja maitoa tuottavien tilojen lukumäärät ovat kehittyneet seuraavasti:

 

 

• 1990: 2600 miljoonaa litraa ja 44.000 maidontuottajaa

• 2000: 2371 miljoonaa litraa ja 22.000 maidontuottajaa

• 2005: 2293 miljoonaa litraa ja 15.000 maidontuottajaa

• 2010: 2222 miljoonaa litraa ja 11.000 maidontuottajaa

• 2024: 2289 miljoonaa litraa ja 8.000 maidontuottajaa

 

 

En ”tähän hätään” löytänyt tilastoja vaikkapa vuodelta 1965, mutta sen totean, että vanhempani saivat silloin kolmesta lehmästään niin paljon elantoa, että minä enkä siskoni emme joutuneet ottamaan penninkään verran lainaa, jotta pystyimme kouluttautumaan minä agrologiksi ja siskoni 4H-nevojaksi!

 

 

Suomalainen maidontuotanto on kautta aikain antanut leivän monille ja näin tapahtuu Suomessa myös EU-aikana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos on saanut Mikko Alatalon kioskiinsa myyjäksi!

Torstai 22.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Juttuni otsikko saattaa tuntua hieman ihmeelliseltä, mutta odottakaas!

 

 

MTK-Viljakkalan jäsenten tutustuminen kierrätysneuvos Matti Järvenpään elämyspuistoon jatkui 8.8.2019 siten, että siirryimme kävellen kierrätysneuvoksen johdolla Pannuhuoneelta viitisensadan metrin etäisyydellä sijaitsevaan Rautapuistoon tai tarkasti ottaen samalle alueelle, jossa Rautapuisto sijaitsee.

 

 

Kahdenkymmentäkolmevuotias kierrätysneuvos oli porukkamme ketterin ja hän sai odotella meitä muita hitaampia kävelijöitä – osa kulki matkan jopa autolla!

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kohteemme oli 1950- ja 1960-luvuilta kaikille tuttu kioski, joita oli mm. Viljakkalassa eri puolilla pitäjää useita.

 

 

Kiitokset kierrätysneuvokselle, joka yhden kioskin pelastamisella on saanut paljon aikaiseksi entisaikojen kioskiperinteen vaalimisessa – on hienoa, että hän on saanut kioskinsa myyjäksi Pirkanmaan senaattorin eli Mikko Alatalon!

 

 

 

 

 

Tältä näyttää Mikon hoitaman kioskin sisätiloissa!

 

 

*****************

 

 

 

Muistan omakohtaisesti kolme kioskia Viljakkalasta:

 

***

Kirkonkylässä keskellä kylää sijaitsi kioski Hämeenkyrön Osuuskaupan naapurina.

 

 

Muistan, kun ostin tuosta kioskista jäätelöpuikkoja, mutta aina piti äidiltä varmistaa sanatarkasti, että miten myyjältä pyydetään ”suklaapuikko”!

 

 

En tiedä, että kuka henkilö tai yhdistys piti tuota kioskia toiminnassa.

 

***

 

Toinen kioski, jonka hyvin muistan, sijaitsi Viljakkalan Koivistonkylässä nykyisen Kyrönlahdentien ja Myllykulmantien risteyksessä.

 

 

Tuota kioskia pitivät samalla tontilla asuvat Martti ja Toini Rantala, jotka sittemmin siirtyivät Viljakkalan Lääkärintalon talonmiehiksi.

 

Martti oli ketterä jaloistaan ja hän kiirehti kioskille myymään, jos joku tuli ostoksille kioskille – kioskia ei enää ole olemassa, mutta Martin ja Toinin omakotitalo on yhä paikoillaan ja uusien asukkaiden asuttama.

 

 ***

Kolmas Viljakkalassa muistamani kioski oli Simosen Huldan hoitama Viljakkalan Urheilijat 45:n omistama kioski Ylisorvarin navetan kupeessa.  Saattaa olla, että Hulda hoiti kioskia jossain vaiheessa myös itsenäisenä yrittäjänä.

 

 

Hulda Simonen on Suomen ensimmäisen tangokuningas Kauko Simosen äiti, mutta juttuni ja muistelukseni Kaukosta ovat kokonaan uuden jutun aihe!

***

Kaikki nämä muistamani kioskit olivat samanlaisia, kuin kierrätysneuvoksen kioski, jossa Mikko Alatalo toimii myyjänä!

Kiitokset kierrätysneuvokselle kioskiperinteen vaalimisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kappeli, paistinpannut ja Pannuhuone

Keskiviikko 21.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani vierailustamme kierrätysneuvos Matti Järvenpään luona Hämeenkyrössä!

 

 

 

 

Kierrätysneuvos otti meidät vastaan Kappelissa eli tontillaan kasvavan 160 –vuotta vanhan kuusen alla ja kertoi siellä harrastuksestaan.

 

 

Kappelin muodostaa tosiaan 160 –vuotta vanha kuusi ja sen maahan asti ulottuvat oksat.

 

 

On varmaa, että rankimmatkaan sateet eivät pääse kastelemaan Kappelissa olevia vieraita, sillä niin tuuheat ja hyvinvoivat ovat Kappeli-kuusen oksat!

 

 

 

****************

 

Matkamme jatkui…

 

 

 

 

 

 

 

 

…sillä Kappelin jälkeen suuntasimme ladolle, jonka ulkoseinät kierrätysneuvos on koristellut sadoilla erilaisilla paistinpannuilla.

 

 

 

 

 

Ladon seinällä olevat paistinpannut muodostavat ainutlaatuisen näkymän ja kierrätysneuvos kertoi, että nämä sadat lättypannut muistuttavat hänelle Alma-mummun paistamista maailman parhaista lätyistä!

 

Minulla on varaston seinällä puolentusinaa paistinpannuja, mutta on tämä uskomaton näkymä!

 

************

 

 

 

 

Lähes yhtä uskomaton on myös seuraavan ladon eli Pannuhuoneen sisätilojen näkymä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pannuhuone on teemansa mukaisesti todellinen ”pannuhuone”, sillä sen seinillä on satoja kahvipannuja riippumassa katosta lattiaan saakka!

 

 

Osaisivatpa nuo kahvipannut kertoa oman historiansa!

 

 

No, matkamme jatkui puolen kilometrin päässä sijaitsevaan Rautapuistoon, mutta siitä erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kymmenes Puistofiesta täytti taas kerran näytteilleasettajien ja yleisön toiveet!

Maanantai 19.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 perustettu Hämeenpuiston ystävät järjesti eilen jo kymmenennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa koko perheen ilmaistapahtuman eli Puistofiestan.

 

 

Tapahtuma herätti jälleen kerran Hämeenpuiston vilkkaaseen elämään lähes koko Hämeenpuiston pituudelta.

 

 

Olin mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen ständillä aamukahdeksasta iltapäiväneljään saakka – tapahtuma oli toki avoinna vasta aamupäiväyhdeltätoista alkaen, mutta aloitimme osastomme rakennustyöt jo kahdeksalta.

 

 

 

 

 

Osastomme - jonka telttakatoksen sain lainaksi esikoiseltamme - oli valmis jo aamuyhdeksältä ja silloin…

 

 

 

 

 

…yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilviksen kanssa saimme tyytyväisinä alkaa odottamaan vieraitamme.

 

 

 

 

 

Rahastonhoitajamme Irma Niemi (vasemmalla) sekä varapuheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama saapuivat osastollemme myös heti aamutuimaan.

 

 

 

 

Naapurinamme oli Suomen Karva-Kaverit –osasto, jolla koko päivän ajan oli mitä ystävällisimpiä koiria.

 

 

Suomen Karva-Kaverit tekevät vierailuja erilaisiin palvelutaloihin, vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja minne milloinkin – otimme heidän yhteystietonsa ja ehkä joskus pyydämme Karva-Kavereita vierailemaan tapaamisissamme!

 

 

 

 

Karva-Kavereita oli useiden eri rotujen edustajia, mutta…

 

 

 

 

 

…mielestäni sympaattisin ja viisaimman näköinen oli tämä sekarotuinen piski, joka tyynesti seuraili maailmanmenoa!

 

 

 

 

 

Melkein meitä vastapäätä oli Tampereen Salonkiorkesterin osasto ja oli hieno kuulla heidän musiikkiesityksiään!

 

 

 

 

 

Puistofiestan vauhdikkain osasto oli melkein vieressämme sijainnut ”Cream Team Cheerleaders”, jonka osanottajat esittivät koko päivän ajan mitä huikeimpia esityksiä - ja ei mitään turvapatjoja!

 

 

*********************

 

 

Päälavan tapahtumia juonsi Simo Frangen ja eniten väkeä Päälavan ääreen keräsi…

 

 

 

 

 

…Mikko Alatalo, joka yhdessä…

 

 

 

 

…tutun säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa veti hienon runsaan puolituntisen taattua Alatalo-laatua!

 

 

Tunnen Mikon hänen poliitikkoajoiltaan hyvin, sillä olen ollut hänen tukimiehensä pitkään ja arvostankin, kun hän bongasi minut yleisön joukosta ja mainitsi nimeni.

 

 

Myös perheemme nuorin oli tyytyväinen, kun Mikko oli tökännyt häntä olkapäälle ja sanonut ”Terve Harri”!

 

Melkein hiljaiseksi veti, kun Simo Frangen esittelyssään kertasi Mikon musiikilliset saavutukset!

 

 

*******************

 

 

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vastuuhenkilöt olemme oikein tyytyväisiä omalta osaltamme Puistofiestan antiin ja olemme varmoja, että esiintymisemme siellä tuo meille useita uusia jäseniä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-