Kannatan, että Tampere hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Perjantai 19.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suhtautunut nuivasti Tampereen suunnitelmiin hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

 

Suhtautumiseni kuitenkin muuttui, kun sain kuunnella hanketta vastaavan tuottajan roolissa vetävän…

 

 

 

 

…valtiotieteiden maisteri Eija Oravuon esityksen Tampereen Vanhusneuvoston jäsenille 17.4.2019.

 

 

Eija Oravuo siirtyi vastaavan tuottajan tehtävään Tampere Filharmonian apulaisintendentin tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Hän on vastannut muun muassa orkesterin yleisö- ja yritysyhteistyöstä sekä lasten ja nuorten toiminnasta, kuten projekteista valtakunnalliseen Taidetestaajat-hankkeeseen. Oravuo on myös suunnitellut ja tuottanut eri taiteenlajeja ja kulttuuritoimijoita yhdistäviä kokonaisuuksia. Oravuo on opiskellut erityisesti musiikkia ja kansainvälisiä suhteita. Hän on aiemmin toiminut myös huilunsoitonopettajana ja muusikkona.

 

 

Myyntihenkinen persoona ja sellaisista minä pidän!

 

 

*****************

 

 

 

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 on kiire hakea, sillä 40-sivuinen hakemuskirjanen on oltava valmis huhtikuussa 2020 eli aikaa hakemuksen laadintaan on vain vuosi.

 

 

Tampere sijoittaa hakuprosessiin 400.000 – 500.000 euroa, mutta pidän summaa kohtuullisena vaikka kaikkien tiedossa onkin Tampereen kaupungin kehnoakin kehnompi taloustilanne.

 

 ***********************

 

Eritoten on kaksi syytä, joiden vuoksi ryhdyin 17.4.2019 kannattamaan Tampereen kaupungin toimintaa hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 ja ne ovat seuraavat:

 

 

• hakuehdoissa painotetaan hakijan ja paikallisen liike-elämän suhteiden aktivoimista.  Tampere on tunnetusti yritysten kannalta ylimielinen ja yritysten pyrkimyksiin negatiivisesti suhtautuva kaupunki ja jos nyt kulttuuripääkaupungiksi haun yhteydessä Tampereen kaupungin virkamiehet sekä luottamushenkilöt muuttavat ajatusmaailmaansa piirunkaan verran yritysmyönteisiksi, haun puolesta on helppo olla!

• toinen syy, joka kannatukseni saa voimaan on se, että Tampereen kaupunki haluaa hakukumppaneikseen Pirkanmaan muut kunnat. Tämä merkitsee, että Tampere on muuttamassa käsityksiään ympäröivästä maakunnasta ja tunnustaa koko Pirkanmaan merkityksen alueen voimatekijänä.

 

 

 

 

Organisaatio, joka vastaa Tampereen kaupungin hakuprosessista vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi on painattanut aistikkaita puuvillaisia kasseja, joissa on kuvattu hakuun ilmoittautuneet pirkanmaalaiset kunnat.

 

 

Melko paha moka kassin osalta on kuitenkin se, että se on valmistettu Britanniassa, miksi ei Suomessa tai jopa Tampereella!

 

 

Tampereen pääkumppanina hakuprosessissa on Mänttä-Vilppula ja sen lisäksi mukana ovat nyt myös jo Vesilahti, Orivesi, Sastamala, Hämeenkyrö, Parkano, Pälkäne, Lempäälä, Nokia, Ikaalinen, Kangasala, Pirkkala sekä Valkeakoski.

 

 

Toivottavasti kaikki muutkin pirkanmaalaiskunnat liittyvät hakijajoukkoon, sillä hakuprosessin kustannukset maakunnan muille kunnille ovat vain 0,80 euroa per asukas.

 

 

Tässä vaiheessa vuoden 2026 hakuprosessiin ovat Tampereen (ja Pirkanmaan) lisäksi ilmoittautuneet Savonlinna ympäristöineen sekä Oulu lähiseutuineen, joten kisa suomalaisesta kulttuuripääkaupungista tulee olemaan tiukka.

 

 

 

_Esko Erkkilä-

Facebook-muisto neljän vuoden takaa

Torstai 18.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Facebook tapaa päivittäin palauttaa mieliin, että mitä olet kirjoittanut faceen joitain tasavuosia sitten.

 

 

Näin face teki taas minulle eilen, kun se…

 

 

 

 

 

…muistutti minua kättelystäni Juha Sipilän kanssa Tampereen Keskustorilla 17.4.2015.

 

 

 

Tuon kuvanoton jälkeen Juha Sipilästä tuli Suomen pääministeri ja toiminnallaan hän pelasti Suomen konkurssilta.

 

 

Arvostan Juha Sipilän suoraviivaista toimintaa ja sitä, että hänen johdollaan Suomi on taas taloudellisesti terve yhteiskunta.

 

 

Maamme taloudellisen tilanteen parantaminen on yksiselitteisesti Sipilän ansioita ja hänen toimintansa on ollut kaikkien kannalta parasta mahdollista toimintaa.

 

 

Maassamme on huutava pula bisnestaidot omaavista politiikoista ja Juha Sipilä sekä Anne Berner ovat tässä mitättömyyksien tulvassa piristäviä poikkeuksia.

 

 

Vain taloudellisesti terve ja kilpailukykyinen yhteiskunta pystyy tarjoamaan kansalle koulutuspalvelut, sairaanhoidon, vanhuksista huolehtimisen sekä toimivan infran eräitä tärkeimmistä lueteltuina.

 

 

Suomalaisen politiikanteon ongelmana on se, että neljän vuoden välein maassamme harjoitetaan hurlumhei-politiikkaa, jossa taloudellisille seikoille ei aseteta mitään arvoa ja sitten seuraavalla neljän vuoden jaksolla Keskusta ja sen kanssa toimivat järkevät ryhmät joutuvat pelastamaan maamme hyvinvoinnin.

 

 

Olemmeko taas menossa neljäksi vuodeksi hurlumhei-ajanjaksoon?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreät puolustelevat intohimoisesti, kun heidän ehdokkaansa jäi rysän päältä kiinni laittomasta toiminnasta

Sunnuntai 7.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkaisin fb-sivullani ja sen lisäksi ”Tampereen kuntapolitiikka” –fb-sivulla valokuvat Vihreiden Jaakko Mustakallion ja Kokoomuksen Anne-Mari Jussilan vaalimainoksista, jotka molemmat on kiinnitetty luvattomasti eläviin puihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat yllä.

 

 

 

Kuvien julkaisemisesta nousi erityisesti Tampereen kuntapolitiikka- sivuilla metakka, kun Vihreät puolustelivat aatetoverinsa laitonta menettelyä!

 

 

Menettely on selkeästi laitonta järkisyiden vuoksi, mutta menettely on laitonta myös niiden ohjeiden perusteella, jotka Tampereen kaupunki on antanut vaalimainonnasta 14.4.2019 järjestettävien eduskuntavaalien osalta.

 

 

Tampereen kaupungin antamat ohjeet tässä:

 

 

Yleisillä alueilla maksuttomia vaalimainospaikkoja vain mainostelineillä

Julkaistu 26.3.2019 11.28

Eduskuntavaalimainonta kaupungin mainostelineillä alkaa keskiviikkona 27.3.2019. Tampereen kaupunki tarjoaa puolueille ja valitsijayhdistyksille 17 vaalimainostelinettä eri puolilla kaupunkia. Kaupungin yleisillä alueilla ei ole muita maksuttomia mainospaikkoja, eikä mainoksia saa omatoimisesti kiinnittää esimerkiksi valaisinpylväisiin, aitoihin eikä sähkökaappeihin.

 

***********

 

Ohjeissa ei ole erikseen mainittu Tampereen kaupungin alueella kasvavia eläviä puita, mutta asiayhteydestä on jokaiselle selvää, että vaalimainoksia ei saa kiinnittää eläviin puihin.

 

 

 

Oletukseni on, että kirjoitustani vastaan pyristelevät henkilöt ovat suuntaukseltaan Vihreitä ja jos näin voittopuolisesti on, näen tilanteen eriskummallisena.

 

 

Vihreät ovat olevinaan luontoa arvostavia, mutta todellisuudessa heidän toimintansa on aivan jotain muuta.

 

 

Ajatusleikkinä jokainen voi pohtia, että millaisen ryöpytyksen Vihreät olisivat nostaneet, jos laittoman vaalimainonnan tekijänä olisivat olleet perussuomalaiset!!

 

 

Tutustukaa ”Esko Erkkilä” ja ”Tampereen kuntapolitiikka” facebook-sivuihin, niin näette kuinka intohimoisesti Tampereen Vihreät puolustelevat erään johtajansa laitonta menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Espanjantauti on nykymuotoisenakin vaikea tauti

Tiistai 26.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Espanjantauti oli harvinaisen tappava tauti, joka riehui ympäri maailmaa vuosina 1918 – 1919 eli n. sata vuotta sitten.

 

 

Espanjantauti oli nykytietämyksen mukaan erääntyyppinen lintuinfluenssa ja se tappoi maailmassa 30 – 100 miljoonaa ihmistä – Suomessa espanjantauti surmasi 250.000 suomalaista.

 

 

Laajasti luultiin, että espanjantauti olisi hävinnyt maailmasta, mutta vuonna 2006 tutkijat onnistuivat herättämään taudin jäätyneistä uhreista kudosnäytteiden avulla tutkimustarkoituksiin.

 

 

******************

 

 

 

Espanjantauti elää vakavana muunnoksena edelleenkin ja sen on mahdollisuus tarttua Espanjassa lomaileville suomalaisillekin vielä myös nyt.

 

 

Palasin lomamatkalta Espanjasta vajaat viikko sitten ja tuntuu, että en saanut espanjantaudin tartuntaa.

 

 

Muunnoksena esiintyvän espanjantaudin oireina esiintyy mm. seuraavanmoisia oireita:

 

• sairastunut ehdottelee lihalle ja lihatuotteille korotettua arvonlisäveroa

• myös maidolle ja maitotaloustuotteille espanjantautiin sairastunut haluaa nykyistä korkeampaa arvonlisäveroa

• metsien hakkuumäärien rajoittamispyrkimykset nykyisestä 80 miljoonasta kuutiometristä alaspäin on eräs nykymuotoisen espanjantaudin oireista – se on tunnusomaista espanjantaudille, että siihen tartunnan saanut ei kuitenkaan osaa nimetä niitä puunjalostuslaitoksia, jotka pitäisi sulkea hakkuumäärien alentuessa

• nykymuotoisen espanjantaudin oireisiin kuuluu vastustaa Helsingin ja Tampereen välille suunniteltua ns. tunnin junaa

• eräs oire espanjantautitartunnasta on se, että tartunnan saanut alkaa ehdottelemaan 250.000 peltohehtaarin metsittämistä

 

 

On melkoisen todennäköistä, että lähipäivinä saamme kuulla lisää mitä eriskummallisempia ilmenemismuotoja uusimuotoisen espanjantaudin oireista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi on yritystensä summa!

Maanantai 18.3.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kiitokset Suomen Yrittäjät joka on laatinut, painattanut ja jakanut otsikkoaiheisen painotuotteen.

 

 

Neljäkymmentä ja puoli vuotta Suomea palvelleena yrityksen palkkarenkinä osaan arvostaa yrittäjien panostusta maamme hyvinvoinnin edistämisessä.

 

 

Arvostan toki vaikkapa terveydenhuollossa ja opetustoimessa toimineita ja toimivia suomalaisia, mutta muistutan, että heidän toimimiseensa kaikki rahat tulevat elinvoimaisen yritystoiminnan tuloksena.

 

 

 

 

 

Suomen Yrittäjät ovat maamme suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö.

 

 

Pitää muistaa, että vuosina 2001 – 2012 yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset palkkasivat vain 7.164 henkilöä, mutta samaan aikaan pk-yritykset loivat yli 100.000 työpaikkaa (tarkasti laskien 101.722 työpaikkaa).

*****************

 

 

Keskeinen tavoite seuraavalla hallituskaudella pitää olla, että julkista sektoria on pienennettävä, sillä vain siten voidaan turvata kansalaisten hyvinvointi.

 

 

On myönnettävä, että nykyisten gallup-tulosten valossa julkisen sektorin osuuden pienentäminen ei onnistu, mutta se merkitsee, että vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulevien on Keskustan johdolla ryhdyttävä entistä tiukemmin tervehdyttämään kotomaamme taloutta.

 

 

Onko meillä varaa nyt päästää Suomen taloutta rapautumaan?

 

 

*****************

 

On oikein, että yrittäjät haluavat Suomen olevan valmis liikennehankkeisiin, joilla on elinkeinopoliittista merkitystä.

 

 

Tampereen ratikkahanke on surkea tapaus em. päämäärän toteuttamiselle, sillä se merkitsee vain kalliiden ja kaupungin velkaisuutta lisäävin keinoin jotain täysin muuta.

 

 

Tarvitaan liikennehankkeita esim. Tampereen ja Pirkanmaan osalta, joilla parannetaan rautatie- ja kumipyörävaihtoehtojen kehittämistä Tampereelta Helsinkiin ja Tampereelta Seinäjoen, Vaasan, Oulun, Jyväskylän sekä Porin suuntaan.

 

 

Huhtikuussa valittavien uusien päättäjien täytyy pitää kirkkaana mielessään, että vain hyvinvoivat yritykset luovat maakuntiin ja koko Suomeen elinvoimaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusi Ikea-helvetti tulossa?

Keskiviikko 13.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Ikea avasi tavaratalon Tampereen Lahdesjärvelle 27.5.2010.

 

 

Ikean rakentaminen liittyi siihen lyhyeen ajanjaksoon, jolloin Tampereen päättäjät yrittivät olla yritysmyönteisiä.  Yritysmyönteisyys on Tampereelta nyt hävinnyt kuin tuhka tuuleen ja tärkeitä ovat vain tunnelit ja ratikka.

 

 

****************

 

 

Ikean rakennustyöt ja kyseiseen turhakkeeseen liittyvät tiejärjestelyt merkitsivät todellista Ikea-helvettiä Palokallion omakotialueelle - alueelle, jossa mm. perhekuntamme omin käsin rakentama omakotitalo sijaitsee.

 

 

Omakotitalomme kärsi Ikea-helvetin aikana vain n. 300 euron suuruiset räjäytysvahingot, mutta muuten vaurioituneita omakotitaloja oli n. 20 ja kaikki kärsivät huomattavat räjäytysvahingot.

 

 

Ikea-helvetistä olisi paljonkin kerrottavaa, mutta nyt aluettamme uhkaa Ikea-helvettiäkin suurempi räjäytysuhka, sillä Ikeasta etelään olevaa yrityskäyttöön suunniteltua Lahdesjärven aluetta ollaan alkamassa louhia.

 

 

Saimme Palokallion Omakotiyhdistyksen toimesta uuden alueen louhintamäärät kolmasosaan alkuperäisistä suunnitelmista, mutta ne ovat yhä edelleen suuri uhka alueemme omakotitaloille.

 

 

************************

 

 

Ikea-helvetin aikana saimme solmittua Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen, jolla rajoitettiin räjäytystöiden heilahdusnopeuksia alle sovitun rajan. Saimme sopimukseen myös pykälän, jolla louhintatyöt pysäytetään, jos heilahdusnopeudet ylittävät em. rajan.

 

 

Saimme räjäytystyöt pysähtymään kahdesti, kun heilahdusnopeudet olivat liian suuria.

 

 

Nyt emme saaneet vastaavaa sopimusta, joten meidän pitää olla valmiit muihin toimenpiteisiin, sillä emme halua omakotitalojemme raunioituvan.

 

********************

 

On ehkä hyvä, että louhintatöiden vastuullisena tahona tulee nyt toimimaan Tampereen Infra Liikelaitos – olin kyseisen liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja johtokunnan jäsen 2013 – 2017 eli yhteensä kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Huonoa on puolestaan se, että Tampereen Infra Liikelaitos on valinnut louhintatöiden suorittajaksi yrityksen, joka voitti ylivoimaisesti Tampereen kaupungin louhintatöistä järjestämän tarjouskilpailun – halpa hinta on selkeä indikaattori sille, että louhintatyöt pyritään suorittamaan harvaan poratuilla räjäytysrei´illä ja suurilla panostuksilla; näin meillä on perustellusti olettaa.

 

 

 

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta on 19.12.2018 pitämässään kokouksessa valinnut ne yritykset, jotka suorittavat kaupungille erilaisia louhintoja.

 

 

Tarjouskilpailun tulokset ovat julkista tietoa ja tässä kuvassa yritys- ja toimenpidekohtaiset hinnat. Taulukko löytyy Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan 19.12.2018 pidetyn kokouksen aineistosta.

 

 

Olemme saaneet tiedon, että halvimmat tarjoukset jättänyt Normilouhinta Oy on valittu meitä uhkaavan louhintatyön suorittajaksi - ei hyvältä näytä!

 

 

Joudummeko uuden Ikea-helvetin kohteeksi?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikan taustatoimija on vapaa kuin taivaan lintu

Maanantai 11.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin paikallispolitiikan aktiivitoimija hieman yli kymmenen vuotta ja vuodenvaihteessa pääsin politiikan taustatoimijaksi, kun en enää asettunut ehdolle Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi.

 

 

Puheenjohtajavuodet olivat antoisaa aikaa ja uskon, että pystyin antamaan oman panokseni taustaryhmäni toiminnalle.

 

 

On runsaan kuukauden kuluttua mielenkiintoista seurata, että miten tehokkaasti toimiikaan seuraajani ja hänen aisaparinsa – kohtaako Tampereen Keskustaa millainen äänivyöry kevään eduskuntavaaleissa!

 

 

Olin eilen politiikan taustatoimijan roolissa kahdessakin tilaisuudessa – Tampereen Koskikeskuksessa Linkosuon kahvilassa ja Lempäälän Ideaparkissa.

 

 

***************

 

 

Varsinkin Ideaparkissa tapasin runsaasti muiden puolueiden edustajia ja keskustelut heidän kanssaan olivat mielenkiintoisia.

 

 

 

 

 

 

Koskikeskuksen yleisötilaisuudessa mielenkiintoiset puheenvuorot käyttivät (vasemmalta lukien) Mikko Alatalo, Suvi Mäkeläinen, Marjo Mäkinen-Aakula ja Arto Pirttilahti – kaikki ovat ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta Mikko Alatalo luopuu pestistään 16 vuotta kestäneen kansanedustajauransa jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

Tähän meidän kaikkien puhujien pitäisi pyrkiä!

 

 

Tunnen vahvan piston sydämessäni, sillä esimerkiksi onnittelupuheen iskusanaliuskan saan monesti aikaiseksi vasta sen talon parkkipaikalla, jossa onniteltava asuu!

 

 

 

 

 

 

Vesilahdelta on useitakin kansanedustajaehdokkaita, mutta Katariina on ainut keskustalainen ehdokas Hämeenkyröstä. Olisi mieluisaa, jos saisimme Katariinasta pitkästä aikaa hämeenkyröläisen kansanedustajan!

 

 

 

 

 

SDP:n osastolla tapasin Viljakkala-neuvoston jäsenen Tapio Lieskon, jonka kanssa yhdessä pyrimme Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöinä Viljakkala-neuvostossa pitämään esillä viljakkalalaisten asioita.

 

 

Lieskon kanssa sain samaan kuvaan Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorven  ja voin tässäkin todeta, että arvostan SDP:n toimintaa Tampereen kuntapolitiikassa.

 

 

Olen saanut henkilökohtaisesti kokea luottamusta SDP:n suunnalta, sillä toimin vuodet 2013 – 2014 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa SDP:n mandaatilla.

 

 

Olin Infran johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 Keskustan mandaatilla ja uudestaan taas jäsenenä vuodet 2015 – 2017!

 

 **************

 

Nuoret väkisin päättäjäpaikoille hinkuavat kokemattomat henkilöt unohtavat monesti sen keskeisen seikan, että asioista voi olla eri mieltä, mutta henkilökohtaisia suhteita ei koskaan saa päästää rappiolle omasta mielestään pahimmankaan poliittisen kilpailijan kanssa.

 

 

Täytyy valittaen todeta, että samaisilla henkilöillä on monesti vaikeuksia tulla toimeen edes oman taustaryhmänsä kanssa!

 

 

Kiitokset kaikille, joiden kanssa taas kerran sain eilen toimia yhteistoiminnassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoilutin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristiäni!

Perjantai 8.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti eilen Raatihuoneella hienon tilaisuuden niille kaupungin työntekijöille, joille Tasavallan Presidentti myönsi ansiomerkit viime Itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 ja samalla jaettiin ansiomitalit myös eräille luottamushenkilöille - sain olla ansiomitalien saajien joukossa!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry anoi minulle parisenkymmentä vuotta sitten ansiomerkkiä ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta päätyi myöntämään minulle ritarikunnan ansioristin eli sen lyhenne on "SVR Ar". Eilen oli tilaisuus kiinnittää se rintapieleeni.

 

 

 

 

 

On aina hienoa saada kutsu Tampereen Raatihuoneelle!

 

 

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja pormestari Lauri Lyly jakoivat ansiomerkit sekä ansiomitalit.

 

 

 

 

 

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalle oli myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki eli SVR R I.

 

 

 

 

 

Tässä on minulle myönnetyn Tampereen kaupungin hopeisen ansiomitalin saatekirjelmä.

 

 

 

 

 

Ja tältä Tampereen kaupungin myöntämä hopeinen ansiomitali näyttää.

 

 

 

 

"Joukkueestamme" Tampereen kaupungin hopeisen ansiomitalin saivat lisäkseni Eeva Tuokko (vasemmalla) ja Laila Koskela. Samanlainen mitali oli myönnetty myös Mikko Alatalolle ja Seija Alatalolle, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta olla paikalla.

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Suomella varaa hankkia 64 Hornetteja korvaavaa hävittäjää?

Torstai 7.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Vaalien alusaika on otollista aikaa ehdokkaille yrittää profiloitua mahdollisimman monella saralla.  Eräs näitä ”saroista” on olla omaa mieltä meneillään olevasta HX-prosessista eli siitä miten Suomen pitäisi menetellä Hornettien korvaamisessa.

 

 

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti asetti eräitä reunaehtoja ja selvitteli HX-projektin taustoja Tampereella 4.3.2019 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa, jossa olin paikalla.

 

 

Juusti oli kerännyt hankkeesta esitettyjä väitteitä ja käsitteli niistä aluksi nämä:

 

 

• Miksi ostetaan uusia hävittäjiä, kun niitä ei ole varaa ylläpitää?

• Kun hankinta on 7 – 10 miljardia, niin elinkaari maksaa 14 – 20 miljardia lisää

• Miksi tähän ei ole varauduttu?

 

 

Juusti vastasi yksiselitteisesti näin:

 

Ei maksa, on varauduttu ja kyllä on varaa käyttää ostettuja koneita!

 

 

 

 

 

Sanomansa tueksi Juusti esitti kuvan, josta ilmenee sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiksi 2,4 miljardia euroa ja sen, että kokonaissummasta Hornettien käytön ja ylläpidon kustannukset ovat vain alle 10 %!

 

 

*************************

 

 

 

Toisena kysymyspatterina kansliapäällikkö Jukka Juusti toisti ohjustorjuntaan liittyvät mielipiteet ja kysymykset – kas näin:

 

 

• Suomen pitäisi rakentaa ballististen ohjusten torjuntakyky

• Jos Ruotsi varautuu ballististen ohjusten torjuntaan, niin miksei Suomi?

• Ohjusten torjunta on helppoa ja halpaa

 

Kansliapäällikkö Juusti vastasi näille ohjustorjunnan puolestapuhujille näin:

 

 

Kukaan ei varaudu ballististen ohjusten torjuntaan, eikä se ole helppoa tai halpaa.

 

 

Mielipiteensä tueksi Juusti esitti allaolevan kuvan…

 

 

 

 

 

…eli totesi, että keskipitkän torjuntajärjestelmän torjuntaetäisyys yksittäistä maalia vastaan on n. 200 kilometriä ja hinta n. 3 miljardia

 

ja

 

Lyhyen kantaman torjuntajärjestelmän kantama on n. 25 kilometriä ja hinta n. 1 miljardi euroa!

 

 

Haluan Juustin esityksestä vielä mainita sen, että Suomen HX-projektiin osallistuu n. 100 henkilöä.

 

 

************************

 

 

Tein yleisökysymyksen ja kysyin hävittäjähankintojen vastakauppamahdollisuuksista.

 

 

Juusti totesi vuonna 2012 voimaantulleen direktiivin kieltävän vastaostot. Asiassa on kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia vapaaehtoisin järjestelyin; kansliapäällikkö Juusti mainitsi vastauksessaan mahdollisuudet 30 %:n arvoisiin järjestelyihin ja näitä vapaaehtoisia järjestelyjä voidaan kuvata EK:n kehittelemällä termillä ”innovaatiokumppanuusohjelma”!

 

 

Oma mielenkiintonsa on sillä, että Saab kertoi viime vuoden alussa uuden teknologiakeskuksensa perustamisesta Tampereelle!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja HX-projektin osalta, mutta otsikossani esittämään kysymykseen vastaan KYLLÄ!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän siellä käydä, vaikka en olekaan ratikkauskovainen

Maanantai 25.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja vihreät saivat Tampereen kaupungin talouden ilmeisen pysyvästi kuralle, kun kytkykauppana ensin päättivät rakentaa kokoomukselle Rantaväylän tunnelin ja sitten vastakauppana vihreille ratikan.

 

 

Rantaväylän tunneli on valmis, mutta lähes päivittäin kuitenkin suljettuna, sillä hommat eivät pelaa.

 

 

Ratikkaa rakennetaan ja sen vuoksi Tampereen keskusta onkin nyt raunioina.

 

 ****************

 

Ratikkahypetykseen kuuluu, että parhaillaan Tampere-talossa on esillä ratikkavaunun mallikappale eli maketti.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä pääsin tutustumaan ensimmäiseen makettiin Oulussa jo viime vuonna, mutta nyt Tampere-talossa on esillä paljon valmiimpi makettiversio.

 

 

 

******************

 

 

 

Tampere-talon valomainoksissa mainostetaan maketti-näyttelyä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maketti on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä.

 

 ********************

 

Taloudellisten ongelmien lisäksi Tampereen ratikka aiheuttaa suuria ongelmia mm. sen vuoksi, että kaupungin keskusta tulee menettämään elinvoimaansa.

 

 

Ratikka lisää kaupunkilaisten eriarvoisuutta, sillä siitä pääsevät ”nauttimaan” vain ratikkareitin varrella asuvat – maksumiehiksi toki joutuvat kaikki tamperelaiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Entisaikaan naiset pelkäsivät maailmanloppua ja miehet metsien loppumista

Perjantai 22.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Radiolegenda Pekka Tiilikainen muisti 1950-luvulla Metsäradiota juontaessaan todeta, että naiset pelkäävät maailmanloppua ja miehet metsien loppumista.

 

 

Tiilikainen rauhoitteli, että ainakaan metsien loppuminen ei ole näköpiirissä.

 

 

Maailmanlopusta ei kukaan ota nykyään takeita, mutta metsien loppumisesta ei ainakaan Suomessa ole pienintäkään pelkoa.

 

 

 

**********************

 

 

 

Osallistuin viime keskiviikkona Tampereen Yliopistolla tilaisuuteen, jossa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen alusti aiheesta...

 

 

 

 

 

"Metsät hiilinieluja vai hyvinvointia, vai sekä että?"

 

 

 

 

 

 

Pääsin ennen tilaisuutta jututtamaan ministeriä ”lähietäisyydeltä”!

 

 

 

***************

 

 

 

Tiilikais-Pekan aikoinaan esittämä vakuutus, että metsät eivät Suomesta lopu on tänäänkin vankalla pohjalla, sillä...

 

 

 

 

 

 

 

Ministeri Tiilikainen viittasi oheiseen kaavioon ja totesi, että käytännössä noin vuonna 1970 oli viimeinen sellainen vuosi, jolloin puuta on korjattu enemmän kuin on kasvanut.

 

 

Yhteenvetona on helppo todeta, että viimeisen 50 vuoden aikana metsien kasvu on ollut suurempi kuin puunkäyttö.

 

 

Ministeri Tiilikainen muistutti edellä olevan lisäksi, että Suomen vientituloista 20 % tulee metsätaloustuotteista ja sen lisäksi hän muistutti, että metsien virkistyskäyttöarvoa ei voi rahassa mitata.

 

 

 

Kiitokset asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle sekä MSL-Tampereelle, joka oli järjestänyt tilaisuuden.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mainion tilaisuuden avasi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja…

 

 

 

 

 

…sen juontajana toimi Euroopan Keskuspankin lakimies Petra Schulze Steinen.

 

 

 

 

 

Mukana tilaisuudessa oli myös ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja tamperelainen Vilhartti Hanhilahti - aikamoisia velikultia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tamperelaiset: Nettisormet herkkänä tänään klo 10.00!

Torstai 21.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Suun terveydenhuollon ja hampaidenhoidon osalta tilanne Tampereella lähentelee katastrofia.

 

 

Asiakasjonot suun terveydenhuoltoon ja hammashoitoon ovat kuukausien mittaisia ja jonossa lienee tällä hetkellä lähemmäs tuhatkunta kaupunkilaista.

 

 

Jonoon päässeiden lisäksi on mittavat määrät sellaisia kaupunkilaisia, joita ei ole edes hyväksytty jonoon.

 

 

****************

 

 

Tänään klo 10.00 on tamperelaisilla taas mahdollisuus päästä suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun.

 

 

Tunnen huonoa omaatuntoa, kun edelliskerralla pääsin kokeiluun mukaan ja ohitin ainakin tuhat tamperelaista pitkään hammashoitoon jonottanutta.

 

 

Puhelimella on turha yrittää, sillä ainoa keino päästä jonoon on yrittää verkossa.

 

 

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinnan voi tehdä verkossa osoitteessa www.tampere.fi/valinnanvapaus.

 

 

Kirjaudu palveluun pankkitunnuksilla tänään hyvissä ajoin ennen aamukymmentä ja pidä nettiyhteytesi "elossa" klo kymmeneen saakka ja paina enteriä tasan klo 10.00.

 

 

Näin menetellen on mahdollista päästä kokeiluun mukaan!

Tänään Tampereen ja Orivden yhteistoiminta-alueelle on jaossa 313 uutta asiakaspaikkaa ja veikkaan, että kaikki paikat on varttuna tänään viimeistään klo 10.10 mennessä eli vain onnekkaimmat saavat paikan.

 

 

**************

 

 

Hammashoitoon pääseminen tällä tavalla on käsittämätöntä toimintaa Tampereen kaupungilta.

 

 

Eniten menettelystä kärsivät ne yli 20.000 tamperelaista, joilla ei ole käytettävissä tietokonetta tai nettiyhteyttä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen ratikkavuohotus ei karsi kaupungin bussilinjoja!

Keskiviikko 20.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on alkanut kymmenes vuosi peräkkäin, kun kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan alijäämäinen eli suomeksi sanottuna tappiota tehdään!

 

 

On helppo ennakoida, että alkanut vuosi ei tule olemaan viimeinen, kun Tampere kyntää taloudellisesti syvällä suossa.

 

 

Tampereelle ollaan rakentamassa ratikkaa ja se tuli kytkykauppana, kun kokoomus halusi Rantaväylän tunnelin, jonka tuen hintana vihreät vaativat ratikan.

 

 

Ratikka tulee maksamaan alkuvaiheessa n. 500 miljoonaa euroa ja perustellusti ennakoidaan, että kyseessä on miljardi-investointi.

 

 

Joukkoliikenteen tappio Tampereella oli viime vuonna hieman yli 15 miljoonaa euroa ja varovaiset arviot osoittavat, että joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan myötä ainakin kaksinkertaistumaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Tampereella on nyt toimiva joukkoliikenne bussiliikenteen muodossa ja siitä esimerkkinä ovat omakohtaiset kokemukseni.

 

 

 

Asun n. seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja joukkoliikenteen lähin pysäkki sijaitsee n. kolmensadan metrin etäisyydellä ulko-ovestani.

 

 

 

                                             

 

 

Olen aktiivinen joukkoliikenteen käyttäjä ja muuta ei Tampereella nykyisin voisikaan olla, sillä ratikkatyömaiden vuoksi Tampereen keskusta on täysin sekaisin.

 

 

Lähimmältä bussipysäkiltäni kulkee arkipäivisin 101 bussilinjaa Tampereen keskustaan ja se on täysin riittävä määrä myös vuorotiheyden kannalta.  

 

 

Keskellä päivää en koskaan ennakoi bussien saapumisaikoja, sillä bussien luontainen aikatauluviipymä on niin pieni, että aikataulujen ennakointi ei kannata – menen vaan bussipysäkille ja kyllä sieltä seuraava bussi saapuu!

 

 

Jos haluan kävellä hieman pidemmäs, niin bussilinjan 5:n autoja saapuu tuon 101:n lisäksi 67 vuoroa päivässä ja jos menen saman verran toiseen suuntaan, niin sieltä pääsee lisäksi 35 bussivuorolla Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona on helppo todeta, että arkisin 203 päivittäistä bussivuoroa on täysin riittävä määrä bussivuoroja Tampereen keskustaan!

 

 

 

****************

 

 

 

Reaaliaikaisesti toimivat aikataulunäytöt ovat eräs Tampereen joukkoliikenteen vahvuudet.

 

 

Niitä on kahdenlaisia eli

 

 

 

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

 

Olen tyytyväinen Tampereen nykyiseen joukkoliikenteeseen ja ihmettelen sekä kummastelen niitä päättäjiä, jotka aikoinaan olivat valmiit laittamaan 500 miljoonaa euroa ennestääkin persaukisen kaupungin varoja turhuuden ratikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rautatieyhteydet Tampereelta Helsinkiin

Perjantai 8.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Sanna Marinin äänestyssekoilu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja siitä huolimatta hänen esiintymisensä ensimmäisenä allekirjoittajana SDP:n tekemässä välikysymyksessä ovat merkittäviä seikkoja nekin, mutta ne ovat kuitenkin lillukanvarsia, kun tarkastellaan mm. Tampereen rautatieyhteyksiä Helsingin suuntaan.

 

 

En sorru siihen populistiseen keskusteluun, jota käydään julkisuudessa termistä ”tunnin juna Helsinkiin”, kun henkilöjunien todetaan olevan vähintään tunnin myöhässä Tampereen ja Helsingin välillä.

 

 

Pääministeri Juha Sipilän sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vauhdittamina Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit aloittavat valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.

 

 

Suomirata mahdollistaa aikanaan suoran nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran kaukojunayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille.

 

 

Suomirata hyödyttää laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea.

 

 

*****************

 

 

Hankkeen toteuttaminen merkitsee nykyisillä liikennemäärillä n. viiden miljoonan Tampereen ja Helsingin välillä vuosittain liikkuvan kansalaisen liikkumisen parantamista.

 

 

Valitettavasti tähänkin hankkeeseen sisältyy poliittisia lehmänkauppoja, sillä samassa yhteydessä linjattiin tunnin junan saamista Helsingin ja Turun välille, vaikka sillä rataosuudella käyttäjiä on vain 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa eli vajaat kolmasosa Tampereen ja Helsingin välillä liikkuvista!

 

 

Myös itäisen Suomen raideliikenteeseen panostetaan, mutta ainakin nyt aluksi pääradan itäpuolella on menossa paikkakuntien väliset ”jäsentenväliset”, että mistä lopulta tämä rautatien itäinen haara kulkisi.

 

 

Jotain tarttis piankin tehdä Tampereen ja Helsingin raideyhteyksien parantamiseksi!

 

Tämä toiveeni on taas kerran ajankohtainen, sillä olen runsaan kuukauden kuluttua lähdössä lomamatkalle etelään ja se on varmaa, että menen Helsinki-Vantaan lentokentälle paunulaisella, sillä ei luota pätkääkään VR:n palvelukykyyn!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

• Helsinki                                       20.848.838

• Oulu                                              1.096.917

• Rovaniemi                                        644.144

• Turku                                               369.432

• Kittilä                                               354.561

• Vaasa                                               315.900

• Kuopio                                             245.682

• Ivalo                                                242.457

• Tampere                                          228.096

• Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Muumimuseon kävijämäärät ovat perin vaatimattomat ja mitä niiden korjaamiseksi olisi tehtävä?

Sunnuntai 3.2.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Muumimuseo on Tampereella Tampere-talossa sijaitseva museo, joka esittelee kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia.

 

Museo kuuluu hallinnollisesti Tampereen taidemuseoon ja se on toiminut aiemmin nimellä Tampereen taidemuseon Muumilaakso.

 

Muumilaakso avattiin yleisölle vuonna 1987. Museo sijaitsi 25 vuoden ajan Tampereen pääkirjastotalo Metson alakerrassa.

 

Vuosina 2013–2016 se toimi väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Museo siirtyi myöhemmin nykyiselle paikalleen Tampere-taloon, josta se sai pysyvän paikan.

 

Uudistuneen Muumimuseon avajaisia vietettiin kesällä 2017.

 

 

 

 

 

Poikkesin eilen Muumimuseossa ja totesin, että kyseessä on laadukas museo.

 

 

Tiedustelin oppaalta museon käyntimääriä ja opas kertoi, että avajaisvuonna museossa kävi n. 100.000 vierasta ja yllätykseni olikin melkoinen, kun opas kertoi kävijämäärän olevan nyt vain n. 85.000 kävijää vuodessa.

************

 

 

Tarkistin viime vuoden kävijämäärät netistä ja huomasin, että opas lasketteli minulle palturia.

 

 

Viime vuoden viralliset kävijätilastot kertovat, että Muumimuseossa kävi vuonna 2018 vain 65.492 maksanutta kävijää!

 

Muumimuseo järjestää paljon ilmaistapahtumia ja niissä kävi viime vuonna 12.780 asiakasta eli Muumimuseossa oli viime vuonna yhteensä vain 78.272 kävijää!

 

 

Kävijämäärä on hävettävän alhainen ja mielestäni on vakavasti pohdittava, että miksi noin vähän kävijöitä ja mitä pitäisi tehdä, jotta kävijämäärä pystyttäisiin aluksi vaikkapa kaksinkertaistamaan.

 

Museotoimintakin pitää taloudellisesti persaukisen Tampereen kaupungin nähdä bisnestoimintana ja se on helppoakin, sillä tuote – Muumimuseo - on kunnossa!

 

 

On valitettavaa, että Tove Jansson on säädekirjassaan rajannut Särkänniemen huvipuistoalueen pois Muumimuseon sijaintipaikoista.

 

 

On varmaa, että Särkänniemen huvipuistoalueella sijaitseva Muumimuseo pääsisi täysin toisenlaisiin kävijämääriin kuin nykyisellä paikallaan Tampere-talossa.

 

 

Kesällä 2017 Särkänniemessä kävi 598.000 vierasta ja vuonna 2017 kävijämäärä oli 672.000 kävijää.

 

 

Kannustan Tampereen päättäjiä pohtimaan ennakkoluulottomasti Muumimuseolle uutta sijoituspaikkaa ja tunnustamaan, että sen sijoittaminen Tampere-taloon oli virheratkaisu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näsijärven haltiat ovat heränneet eloon jääveistoksissa aivan Tampereen keskustassa

Lauantai 2.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kulttuuritalo Laikku on yhteistyössä Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa järjestänyt jääveistoskokoelman yleisön ihailtavaksi aivan Tampereen keskustaan. Laikun piha-alueelle on rakennettu Suomessa ainutkertainen jääveistosteltta, jonne 10 jäänveistäjää on loihtinut mystisen maailman täynnä jäätä, lunta ja valoa.

 

 

Jääveistosteltan erikokoiset haltiat ovat saaneet yhdeksän suomalaisen ja yhden liettualaisen jäätaiteilijan käsissä muotonsa, jotka lainaavat hahmonsa sekä ihmisistä että järven eläimistä.

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kuvien yhteydessä veistoksen kohdalla on selitys kustakin haltijasta sekä maininta jääveistoksen tekijästä (lainaan teosten esittelytekstejä sellaisenaan kuin ne ovat näyttelyssä):

 

 

 

 

 

Jäälentäjä: Eeva Karhu

 

Jäälentäjä ilmestyy näkyviin vain silloin, kun pakkasviima ja aallot jäädyttävät rantojen kasvustoa. Vain kaksi ihmistä on tiettävästi tehnyt näköhavainnon tästä erittäin vaikeasti havaittavasta haltiasta. Sen voi nähdä vain, jos on unten rajamailla.

 

 

 

 

 

Pallosaaren pitkäkorva: Timo Koivisto

 

Arkana ja herkkäkuuloisena haltiana se ei pidä turhasta liikkumisesta ja metelöinnistä jään päällä. Siksi Pitkäkorva päästää jäälle vettä kulkijoiden riesaksi. Kerrotaan, että haltia päästää korvansa mitan vettä jään päälle. 20 cm vettä jään päällä kertoo, että kyseessä on 200-vuotias haltia.

 

 

 

 

Koljonselän koukkunokka: Andrius  Petkus

 

Tämä haltia viihtyy syvissä vesissä. Se nousee pinnalle vain tarkistamaan jäittenlähdön ja antaa kaloille merkin, milloin voi aloittaa kudun. Koukkunokka on niin ylpeä nokastaan, että kaikki kumartavat sitä aina kohdatessaan ja naureskelevat sitten hyväntahtoisesti takanapäin.

 

 

 

 

 

Muroleen murisija: Andrius Petkus

 

Tämä olion keho muodostuu osittain jääkiteistä. Kesäisinkin se pystyy pitämään kiteet jäässä. Talvisin Murisijan voi nähdä peuhaamassa pakkaslumessa. Murisijan tehtäviin kuuluu murista piisameille, majaville ja saukoille.

 

 

 

 

 

Tavallinen haltia: Jesse Törmikoski

 

Tämä haltia on Näsijärvellä aika tavallinen näky.

 

 

 

 

 

Sielusaattue: Antti Pedroso

 

Saattohaltiat keräävät sielut ja saattavat ne revontulten aikaan Voimapaikalle. Määrätietoisesti, mutta hellästi haltiat saattavat sielut taivaalle, jossa ne liittyvät revontuliin. Tällä tavalla sielut matkaavat maailmankaikkeuteen ja ties minne.

 

 

 

 

Kuutamon kuuntelija: Marika Walden

 

Se nousee aina täydenkuun aikaan rantakiville tarkistamaan valon määrän, värin ja huminan. Se merkitsee muistiin täydet kuut ja viestittää tiedon järven pohjaeliöille. Se pitää lukua havainnoistaan vaihtelemalla rantakivien asentoja ja paikkoja.

 

Näsinselän näkki: Pasi Ahokas

 

Toisin kuin useimmat näkit, on Näsinselän näkki hyväntahtoinen. ”Näsäkki”, kuten häntä järvenväen keskuudessa kutsutaan, liikuskelee koko vesistön alueella ja ratkoo riitoja ja kiistoja. Näsäkkiä ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta kuulohavaintoja ovat useammat meistä tehneet. Näsäkki laulaa järven jäätymisen aikaan.

 

 

 

 

 

Haaveileva haltia: Riitta Matikainen

 

Haaveileva haltia kulkee vesistöissä tuoden mukaan haaveita ja tulevaisuuden uskoa. Antaa Haaveilevan haltian liihotella ja pidetään hyvää huolta vesistöistämme, jotta tulevat sukupolvetkin voivat haaveilla vesistömme rannoilla.

 

 

 

 

 

Tavallistakin tavallisempi haltia: Eeva Karhu

 

Tämä haltia on Näsijärvellä tavattoman yleinen.

 

 

****************

 

 

 

 

 

Jääveistosnäyttely ansaitsisi paljon suuremman huomion kuin se nyt on saanut. Viiden euron suuruinen pääsymaksuko aiheutti mm. sen, että sain tammikuun viimeisenä päivänä tutustua näyttelyyn ihan yksikseni!

Poiketkaahan - näyttely on luonnollisesti sääarka, mutta tavoite on, että se olisi avoinna maaliskuun puolenvälin tietämille saakka!

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon katolla sijaitsevat kaksi mehiläisyhdyskuntaa tuottivat viime kesänä hunajaa 104,7 kiloa

Tiistai 29.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Jokioislaisella mehiläishoitaja Teemu Aittamaalla on Lounais-Hämeessä sijaitsevien n. neljänkymmenen mehiläisyhdyskunnan lisäksi kaksi mehiläisyhdyskuntaa Tampereella ja ne sijaitsevat Tampere-talon katolla.

 

 

 

 

 

Tapasin Teemu Aittamaan Tampere-talossa järjestetyillä Tieteen päivillä lauantaina 26.1.2019.

 

 

Viime kesänä nuo kaksi Tampere-talon katolla sijaitsevaa mehiläisyhdyskuntaa tuottivat tosiaan hunajaa lähes 105 kiloa.

 

Mehiläisyhdyskunnan keskimääräinen hunajatuottokyky on n. 40 kiloa per yhdyskunta, joten ”Tampere-talon yhdyskunnat” olivat tavanomaista tuotteliaimpia.

 

 

Tampere-talon katolla sijaitsevat mehiläisyhdyskunnat pääsevät aivan huimiin tuloksiin, jos tarkastellaan niissä ahkeroivien mehiläisten pölyttämien kukkien lukumäärää – arvioidaan, että noiden kahden yhdyskunnan mehiläiset pölyttivät viime kesänä n. 10 miljoonaa kukkaa Tampereen keskustassa!

 

 

Teemu Aittamaan mehiläiset tekevät Tampere-talon katolta tyystin toisenlaista työtä kuin ne poliitikot, jotka runnovat ratikkatöillä Tampereen keskustaa!

 

 

Teemun mehiläiset ovat todellisia ekotyöläisiä, joista on puhuttu aivan liian vähän!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Teemu Aittamaa esitteli minulle aistikasta rasiaa, jossa luki ”Rooftop Honey of Tampere-talo” eli vaikkapa ”Kattohunajaa Tampere-talolta”!

 

 

Teemu kertoi, että hän ei niinkään myy hunajaa, vaan hunaja- ja makuelämyksiä!

 

 

Tampere-talon ravintolat hyödyntävät talon katolla sijaitsevien mehiläisyhdyskuntien tuottamaa hunajaa ravintolatarjonnassaan.

Ehdottelen, että Tampereen kaupunki ja Tampere-talo ottavat "kattohunajan" erääksi mainontakärjeksi, jolla kohennetaan Tampereen talousvaikeuksiensa vuoksi ryvettynyttä imagoa!

 

 

Tiedän, että suunnitelmissa on tulevana kesänä tuplata Tampere-talon kattohunajan tuotantomäärät ja toivottelenkin hankkeelle parhainta menestystä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole tietokoneesta ikää arvioimaan!

Maanantai 28.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa viime lauantaina eli 26.1.2019 järjestetyillä Tieteen päivillä esiteltiin useita tekoälyyn liittyviä toimintoja.

 

 

Eräs sellainen oli, kun kameralle keikaroinnin tuloksena piti nähdä oma ikänsä.

 

 

**********

 

 

Osaston esittelyssä kerrottiin, että tietokone arvioi ikäsi ja sukupuolesi kasvokuvan perusteella.

 

 

Edelleen kerrottiin, että ihmisen iän arviointi on ihmiselle helppoa, mutta tietokoneelle haastava tehtävä.

 

 

”Viime vuosina saavutetut läpimurrot koneoppimisessa sekä kuva-analyysissä ovat kuitenkin mahdollistaneet tarkkuuden viemisen uudelle tasolle, joka on tarkkuudeltaan jo lähellä ihmisen tekemää arviota”.

 

 

Esittelypisteen opastustekstissä todettiin edelleen, että menetelmä perustuu datalähtöiseen syväoppimiseen: tietokoneelle on näytetty eri-ikäisten ihmisten kuvia ja se on oppinut erottelemaan piirteet, jotka antavat viitteitä testihenkilön iästä.

 

 

 

 

 

En toki lähtenyt keikaroimaan kameran eteen, mutta seurasin monien eri-ikäisten toimia, kun he antoivat tietokoneelle tehtäväksi arvioida ikänsä.

 

 

Arvioinnit menivät vahvasti pieleen ja siltä näytti, että iäkkäämpien iän tietokone arvioi paljonkin nuoremmiksi ja nuorempien iän puolestaan parisenkymmentä vuotta todellista vanhemmiksi!

 

 

Tietojärjestelmiin tallennetut pohja-aineistot ovat todennäköisesti liian pienet, sillä perusaineiston tiedothan käsittääkseni muodostavat tietokoneen kyvyn tunnistaa mm. henkilön iän.

 

 

On kokonaan toinen asia, että mitä hyödyllistä käyttöä on henkilön iän selvittämisellä kasvokuvan perusteella!

 

 

En vaan ainakaan minä osaa helposti löytää systeemille hyötykäyttöä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin hieno lupaus ja uskon sen toteutuvan!

Sunnuntai 27.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa järjestettiin eilen eli lauantaina 26.1.2019…

 

 

 

 

 

…Tieteen päivät ja poikkesin paikalla kuuntelemassa…

 

 

 

 

 

…"Rohkeus kaupunkisuunnittelussa" –osiota.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Kyseinen osio toteutettiin osanottajien lyhyillä alustuksilla ja niiden jälkeen osanottajien keskustelulla.

 

 

Keskustelussa olivat mukana mm. Tampereen pormestari Lauri Lyly – ainoana miehenä – ja hänen vierellään kuvassa oleva Tampereen edellinen pormestari Aino-Kaisa Ikonen (vihreissään).

 

 

Keskustelussa esitettiin paljonkin kaupunkisuunnitteluun liittyviä sellaisia asioita, joita en pysty allekirjoittamaan, mutta…

 

 

 

 

 

…pormestari Lauri Lyly esitti paneeliosuudessa yhden sellaisen asian, jota kannatan täydellisesti.

 

 

 

Lyly mainitsi, että nyt on keskikaupungin kehittämisen lisäksi aika alkaa kehittämään myös Tampereen lähiöitä.

 

 

Hän mainitsi esimerkkinä Tesoman, jota on onnistuneesti pystytty kehittämään ja Lyly jatkoi, että seuraavaksi pitää alkaa kehittämään Multisillan sekä Peltolammin lähiöitä.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee Multisillan ja Peltolammin kainalossa Palokalliolla, joten pormestarin linjaus oli musiikkia korvilleni.

 

 **************

 

Tapasin pormestari Lauri Lylyn paneelikeskustelun jälkeen ja kiitin häntä hetki sitten kertomastaan linjauksestaan.

 

 

Kättelimme ja mielestäni asia on nyt sovittu; pormestari Lylyn kättely on muuten jämäkkä ja osaltaan se kertoo, että hänen sanomaansa pystyy luottamaan!

 

 

Eteläisen Tampereen kehittämistä luottavaisena odottaen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-