Oikeassa asiakaspalvelussa pitää pystyä vastaamaan puhelimen kolmanteen pirahdukseen

Torstai 24.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta agribisneksestä yli neljänkymmenen vuoden ajalta ja siitä merkittävä aika sellaista, että sain olla mm. puhelinmyyjien esimiehenä.

 

 

On selvää, että puhelinmyyjät saivat asia-argumenttien lisäksi runsaasti erilaista oppia ja koulutusta esimerkiksi siitä, miten nopeasti puhelimeen pitää vastata.

 

 

Nyrkkisääntönä asiakaspalvelussa on, että puhelimen kolmanteen pirahdukseen pitää pystyä vastaamaan.

 

 

Työnantajani oli työurani loppuvaiheessa tehnyt Mehiläinen Oy:n kanssa sopimuksen, että saimme hoitaa työterveysasiat Mehiläinen Oy:n toimipisteiden kanssa ja tamperelaisena valintani oli luonnollisesti Mehiläisen Tampereen toimipiste.

 

 

En onneksi paljon sairastellut, mutta kuitenkin sen verran, että pääsin käytännössä toteamaan Mehiläisen noudattavan puhelinvastaamisen nopeudessa ”kolmannen pirahduksen” –sääntöä.

 

 

Kolmannen pirahduksen –sääntö tulee nykypäivänä monesti mieleen, kun lukee ja törmää julkisen terveydenhuollon katastrofaaliseen käytäntöön puhelinvastaamisessa.

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin terveydenhoidon osalta asiaa käsiteltiin tiistaina 22.1.2019 Kirjastotalo Metsossa, jossa yleisötilaisuuden  aiheena oli ”Ikäihmisten palvelujen ajankohtaiset asiat”.

 

 

Tilaisuuden erääksi pääteemaksi kohosivat ne pitkät odotusajat puhelimessa, kun ikäihminen pyrkii pääsemään puhelimitse Tampereella terveydenhuollon palveluiden piiriin.  On paremmin sääntö kuin poikkeus, että puhelimessa joutuu odottamaan vähintään kymmenen minuuttia ennen kuin saa yhteyden ajanvaraukseen tai sairaanhoitajaan! Puolen tunnin odotusajat puhelimen luurissa olivat lähes kaikkien kokemia puhelinsimputuksia!

Täytyy muistaa, että Tampereen kaupungin puhelinsimputus ei koske ainoastaan ikäihmisiä, sillä simputusta saavat kaikki, jotka asioivat Tampereen kaupungin terveyspalveluissa.

 

 

Puhelinpalveluissa tarjotaan jonottajille monesti nettiä ja sen käyttämistä asioiden hoitamiseksi. Se pyyntö on kuitenkin absurdi ainakin niille 20.000 tamperelaisille, joiden tiedetään olevan ilman tietokonetta ja nettiä!

 

 

Tilaisuudessa oli viitisenkymmentä osanottajaa ja heistä suurin piirtein puolet työskentelee erilaisissa ikäihmisten palveluihin suuntaavissa tehtävissä joko Tampereen kaupungilla tai erilaisissa kaupunkivetoisissa projekteissa.

 

 

Toivottavasti ainakin osa noista ikäihmisten palveluista leipänsä saavista henkilöistä otti opikseen sen vahvan palautteen, jonka annoimme Tampereen kaupungin puhelinpalveluiden kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdesti käsi poikki!

Keskiviikko 23.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Kun seuraa nykynuorisoa, niin tuleepa mieleen, että rauhalliset ovat leikit ja kommervenkit heillä, sillä tapaturmia sattui penskoille mielestäni ennen enemmän kuin nykyään.

 

 Omalle kohdalleni sattui aikoinaan kaksi tapaturmaa, joissa tarvittiin kipsausta.

 

Muistan viettäneeni kolmivuotissynttärini Tampereella Yleisessä sairaalassa, kun leikin lautataapelin päällä, putosin sieltä ja ranteeni murtui.

 

Sairaalassa olostani muistan, kun suomeksi sanottuna paskansin sairasvuoteelleni aikamoisen ”tortun”!  Omatekoisen tortun näkeminen sairaalan puhtailla lakanoilla oli niin suuri juttu, että muistan sen vieläkin vaikka se tapahtui jo vuonna 1950!

 

******

 

Toisen kerran mursin ranteeni, kun kuljetin kolmea kissanpoikaa polkupyörän tangolla roikkuvassa sinkkiämpärissä ja kaaduin ruishalmeeseen.

 

Kotini lehmät olivat silloin laitumella Riihivainiolla ja ne lypsettiin myös siellä.

 

Kissanpojat tykkäsivät lypsylämpimästä maidosta ja kuljetin kolme kissanpoikaa nauttimaan suuresta herkustaan.

 

Menomatka ja kissanpoikien juottaminen onnistuivat hyvin, mutta palatessa kissanpojat eivät enää viihtyneetkään sinkkiämpärissä vaan pyrkivät ämpäristä pois.

 

Toisella kädellä työntelin kissanpoikia pysymään rämisevässä ämpärissä, mutta en onnistunut siinä ja kaaduin kissoineni ja ämpäreineni ja taas ranne murtui!

 

Taksilla lääkäriin ja kipsi ranteeseen ja varovaista eloa muutama viikko, jotta ranne saatiin kuntoon!

 

 

Ei nykyajan lapset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten Tampereen kaupunki menettelee, jos menetän kaupungin laskutuskäytännön vuoksi luottokelpoisuuteni?

Tiistai 22.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Nopean enter-käteni ansiosta pääsin viime syksynä mukaan Tampereen kaupungin hammashoidossa valinnanvapauskokeiluun.

 

 

Valitsin aakkosjärjestyksessä ensimmäisen operaattorin ja päädyin Attendon asiakkaaksi.

 

 

Kaksi kertaa hammaslääkärillä ja kahdesti suuhygienistillä käyneenä kiittelen saamaani palvelua.

 

 

En ole saanut ainuttakaan laskua vaikka olen niitä kysellytkin – Attendolla sanovat, että Tampereen kaupunki laskuttaa.

 

 

 

 

 

Tänään ongelma sai ainakin osittaisselityksen, kun postilaatikossani oli maksumuistutus Lowell Suomi Oy:ltä.

 

 

Ilmeni, että Tampereen kaupunki on ulkoistanut ainakin valinnanvapauskokeilun laskutukset turkulaiselle Lowell Suomi Oy:lle ja se puolestaan ei suinkaan käytä Postia laskujen perille toimittamisessa, vaan tukeutuu Alma Median Alma Manun palveluksiin.

 

 

Alma Manun kyky toimittaa sille annettujen laskujen perille toimitukset on tunnetusti olematon.  Asian ymmärtää, sillä aamutokkuraiset lehdenjakajat eivät pysty toimimaan kunnollisesti ja laskut jäävät jakamatta tai joutuvat kauas pyydetystä osoitteesta.

 

 

Viime viikolla jouduin painiskelemaan lähes samanlaisen ongelman parissa, kun Alma Manun jakajat olivat vieneet DNA:n maksukehotuksen naapurimme postilaatikkoon – asian selvittelyssä muuten ilmeni, että DNA:lta oli ”unohtunut” alkuperäisen laskun lähettäminen!

 

 

 

Mutta siihen Tampereen kaupungin hammaslääkärilaskujen toimittamiseen!

 

 

Miksi Tampereen kaupungin oma laskutusosasto ei ehdi laskuttamaan hammaslääkärilaskuja?

 

 

Miksi laskutustehtävä on ulkoistettu turkulaiselle firmalle?

 

 

Miksi Tampereen kaupunki ei valvo, että sille ulkoistettuja palveluja tuottava yritys tukeutuu tunnetusti epäluotettavan Alma Manun postinjakelupalveluihin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käteisellä maksavat kertalipun käyttäjät ja seniorilippuun oikeutetut joutuvat eilisestä alkaen Tampereen joukkoliikenteessä suurimpien korotusten maksajiksi

Perjantai 4.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteessä otettiin eilen käyttöön entistä korkeammat lipunhinnat.

 

 

Arvata saattaa, että tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa peräkkäiseen tappiolliseen tilinpäätökseen tähtäävä Tampere kurittaa joukkoliikenteen käyttäjiä vaikka juhlapuheissa muuta todistellaankin.

 

 

 

 

Sain Tampereen Eläkeläisvaltuuston ja Vanhusneuvoston jäsenenä perehtyä 31.10.2018 niihin korotussuunnitelmiin, joita virkamiehillä jo silloin oli Joukkoliikennelautakunnan päätökseksi.

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen lipunhintojen korotusesityksen taustalla oli jo silloin nähtävissä oleva joukkoliikenteen tappiotason kohoaminen edellisvuoden 13,2 miljoonan tasosta peräti hieman yli 15 miljoonaan euroon.  Tappiotaso merkitsee, että jokainen 232.407:sta tamperelaisesta osallistui viime vuonna maksumiehenä joukkoliikenteen maksajaksi n. 64,6 eurolla per henkilö!

 

 

Meille esitetystä taulukosta ilmenee, että tänä vuonna Tampereen kaupungin tappioennuste on 13,8 miljoonaa euroa ja kun kaupungin väkimäärä on kasvanut tasolle 240.000 asukasta, niin joukkoliikenteen tappion kattamiseen jokainen tamperelainen osallistuu n. 58 eurolla!

 

 

Totuus on hyvä tiedostaa! No, on jokaisen asia, että uskooko Tampereen kaupungin talousennusteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi virkamiehet ajavat Tampereella kuin "käärmettä pyssyyn" liikelaitosten yhtiöittämistä?

Torstai 3.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sananlasku kuvailee turhaa toimenpidettä siten, että asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

 

Tampereella kaupungin palkolliset eli virkamiehet ovat ajaneet eräitä liikelaitoksia yhtiöittämisen tielle ja nyt virkamiesten kohteena on Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä toimin sen johtokunnassa varapuheenjohtajana liikelaitoksen perustamisesta eli 1.1.2009 alkaen neljä vuotta ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä neljä vuotta ja viisi kuukautta eli johtokuntakokemusta minulle ehti kertyä melkein kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Tampereen Infran kuntoonlaittaminen oli haastava projekti, mutta kaikkien puolueiden yhteistyöllä onnistuimme.

 

 

Onnistumisestamme kertoo se, että alussa liikelaitoksen henkilöstömäärä oli lähes 800 henkilöä ja johtokuntapestini päättyessä väkeä liikelaitoksella oli vain hieman yli 400!

 

 

Johtokuntatyöskentelyämme leimasi se, että emme olleet johtokunnassa minkään puolueen edustajia, vaan kaikki olimme liikelaitoksen parasta ajavia luottamushenkilöitä.

 

 

Paras esimerkki tuosta on se, että olin vuosina 2013 ja 2014 johtokunnassa demareiden ”kiintiö”paikalla!

 

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämisvimma on ollut osin jopa surullista seurattavaa, sillä niin tarkasti ovat kaupunginvaltuuston jäsenet aluksi totelleet virkamiesten laatimia nuotteja.

 

 

*********************

 

 

Onneksi – ja arvostan sitä suuresti – SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi esitti 19.11.2018 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämiskysymys palautetaan uuteen valmisteluun.

 

 

Pekka Salmi totesi, että he ovat asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen huolissaan perustettavan yhtiön tulevaisuudesta. Salmi totesi aivan oikein, että nyt asiaa tuodaan kaupunginvaltuustoon keskeneräisenä ja kovalla kiireellä. Pekka Salmi perusteli SDP:n kantaa neljällä pääkohdalla ja ne olivat seuraavat:

 

 

• Liikelaitoksen yhtiöittäminen ei ole pieni asia. Kun asiasta valtuustossa päätetään, olisi päätöksentekijöiden syytä tietää, mikä on perustettavan yhtiön asema ja rooli kaupunkikonsernissa. Nyt rooli on epäselvä. Sitä ei ole vielä määritelty. Eikö ensin pitäisi määritellä yhtiön rooli ja asema, ja sen jälkeen päättää toimintamallista?

 

• Mikäli esityksen mukainen Infra-yhtiö perustetaan, on se asemaltaa heikko, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat epäsuotuisat. Liikevaihto tulee tuskin kasvamaan, päinvastoin. Ennuste saattaa hyvinkin olla, että yhtiöstä tulee vähitellen hiipuva.

 

• Kaupunkikonsernin edun mukaista olisi, että katuympäristössä olisi toimija, joka vastaisi mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta. Jos perustettavaan infrayhtiöön liitettäisiin myös Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus- ja rakennuttamistoiminta, otettaisiin merkittävä askel kohti yhden rakennuttajan mallia. Myös Sähkölaitoksen toimintojen osalta pitäisi siirtoa selvittää. Tällainen malli toisi kustannussäästöjä ja nopeuttaisi urakointiaikoja, mikä parantaisi myös kuntalaisten sujuvaa arkea.

 

• Perustettavan yhtiön seudullisuus olisi aidosti oikea mahdollisuus, joka mahdollistaisi yhtiön kasvun sekä kehittymisen.

 

 

Olen tyytyväinen, että Pekka Salmen hyvin perusteltu esitys tuli Tampereen kaupunginvaltuuston vastuulliseksi päätökseksi äänin 61 – 3 ja Infran yhtiöittämiskaavailut palautettiin uuteen valmisteluun.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin yrityksille käyttöönottamat hulevesimaksut ovat isku yritysten toimintamahdollisuuksia vastaan

Torstai 27.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki valmistautuu aloittamaan jo yhdeksännen peräkkäisen tappiollisen vuotensa.

 

 

Vuonna 2019 Tampereen tappiotavoite on vain 30 miljoonaa euroa, mutta edellisvuosien kokemusten perusteella tappiotaso tulee todellisuudessa varmaankin ainakin kaksinkertaistumaan.

 

 

Huonosti taloutensa hoitaneiden kuntien ja kaupunkien avuksi on vuonna 2014 säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälän 103 n § (22.8.2014/682) mukaisesti näin:

 

”Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta.”

 

 

Taloutensa hyvin hoitaneet kunnat eivät peri asukkailtaan vieläkään hulevesimaksua, mutta persaukiset kunnat ja kaupungit ovat kiirehtineet perimään asukkailtaan ns. hulevesimaksua – on totuuden mukaisesti todettava, että myös eräät taloutensa hyvin hoitaneet kunnat ovat jo nyt päätyneet hulevesimaksun perimiseen.

 

****************

 

 

Ei varmaankaan ole yllätys, että Tampereen kaupunki on ryhtynyt jo kuluvan vuoden puolella perimään hulevesimaksuja.

 

 

Asumme vuokratontille rakennetussa omakotitalossa ja meille kuluvan vuoden hulevesimaksu oli 10.12.2018 eräpäivällä maksettuna 59,66 euroa.

 

 

Virkamiesten esityksen mukaisesti Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2017 hulevesimaksun käyttöönotosta.

 

 

Yhdyskuntalautakunta päätti hulevesimaksun määräytymisen perusteista 17.4.2018 ja päivitti taksan 25.9.2018.

 

 

Omakotitaloilla hulevesimaksu Tampereella lasketaan kaavalla X + K x A, jossa X on hulevesimaksun yksikköhinta (eli omakotitaloilla 30,00 €), K on maksuluokan neliöhinta (omakotitaloilla 0,036 €) ja A on kiinteistön maapohjan pinta-ala neliömetreissä.

 

 

Meidän kohdallamme tuo em. 59,66 € koostuu siis näin: 30,00 € + 0,036 €/neliö x tonttimme pinta-ala eli 824 neliötä = 59,664 €!

 

 

N. kuudenkympin extramaksu ei ketään ehkä vielä vie konkurssiin, mutta toisin on niiden tamperelaisyritysten kohdalla, jotka joutuvat maksamaan todella suuria summia hulevesimaksua.

 

 

*******************

 

 

Tämän juttuni jatko-osassa tukeudun 18.12.2018 ilmestyneen Pirkanmaan yrittäjä-lehden pääkirjoitukseen, jonka on laatinut lehden päätoimittaja Pasi Mäkinen.

 

 

 

Kirjoituksessa kerrotaan vertaillun samankokoisen yrityksen maksamia hulevesimaksuja Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

 

 

Vertailun tulokset ovat puhuttelevia, sillä kovin karuilta luvut näyttävät, koska samankokoisesta tontista maksetaan hulevesimaksua vertailukaupungeissa näin:

 

 

• Tampereella 4.312 euroa

• Turussa 1.250 euroa

• Jyväskylässä 1.800 euroa

• Oulussa 745 euroa

 

 

Vertailuluvut ovat käsittämättömiä ja osoittavat, että Tampere haluaa hulevesimaksuillaan iskeä märän rätin päin yrittäjien kasvoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Niiden sotainvalidien joukko on jo nyt pieni, joille olemme kunniavelkaa

Perjantai 14.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä kuulla, kun…

 

 

 

 

 

 

Asia on minulle tärkeä, sillä edesmennyt isäni oli sotainvalidi, kun hän haavoittui sotien aikana kahdesti.

 

 

Isäni sotainvaliditeetti oli tasolla 15 – 25 % - en jaksa enää tarkasti muistaa.

 

 

Isäni oli haavoittunut ranteeseen ja toisella kerralla niskaan. Muistan vallan hyvin, kun me penskat saimme tunnustella isän ranteessa ja niskassa ihon alla selvästi tuntuvia ryssän ampumien kranaattien sirpaleita.

 

 

********************

 

 

Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen yhdistys ry on perustettu vuonna 1941 eli sillä on nyt ikää 77 –vuotta.

 

 

Yhdistyksen jäseninä on nyt 79 sotainvalidia ja sotainvalidien leskiä yhdistyksessä on nyt n. 300.  Jäsenmäärät alenavat n. 20 % vuodessa, sillä viimeiset iltahuudot harventavat jäsenjoukkoa. 

 

 

Yhdistyksessä sotainvalidien keski-ikä on nyt 95 –vuotta ja puolisoiden keski-ikä on hieman yli 90 –vuotta.  Ennakoidaan, että sotainvalideja on elossa vielä ainakin viisi vuotta ja sotainvalidien puolisoita kymmenkunta vuotta.

 

 

Alussa yhdistyksen jäseninä oli myöskin sotainvalidien vanhempia, mutta on luonnollista, että heitä ei enää ole.

 

 

Muistan, että joskus 1950- ja 1960 –luvuilla sotainvalidit pystyivät ”myymään” invaliditeettinsa siten, että tiettyjen laskelmien avulla pääomitettiin kunkin haitta-aste.  Toimenpide edellytti, että sotainvalidilla oli joku muu tulonlähde ja saattoi olla myös niin, että piti osoittaa kohde, jonka rahoittamiseksi ”myyminen” oli paikallaan.

 

 

Isäni ei koskaan harkinnut haitta-asteensa ”myymistä”. Tapaturmaviraston maksama korvaus ei ollut suuri, mutta hyvinkin tarpeellinen leivänjatke!

*****************

 

Sotainvalidien Tampereen yhdistyksen toimintamuotoja ovat yhteiset tilaisuudet, jalkojenhoidot ja esimerkiksi sotainvalidien kodeissa ikkunanpesut eli hyvin käytännönläheistä toimintaa.

 

 

Kiitokset Sotainvalidien Veljesliitolle ja sen alueellisille yhdistyksille – teette yhä edelleen tärkeää työtä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuomi-Logistiikka Oy on väärä taho, jolle tamperelaiset voivat reklamoida sote-taksitoiminnan ongelmista

Torstai 13.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella sote- ja kela-taksitoiminnan palvelutaso on viime kuukausina romahtanut.

 

 

Palvelutason romahtamisen syyksi leimataan taannoinen taksiuudistus.

 

 

Syiden etsiminen on heitteille jätettyjen sote- ja kelataksiasiakkaiden kohdalta tuloksetonta, sillä ongelman syyllinen on ainakin sote-taksien osalta tiedossa.

 

 

On täysin turhaa syytellä tilanteesta taksinkuljettajia, taksiyrittäjiä tai palveluntarjoajaa Tuomi-Logistiikka Oy:tä, sillä syyllinen on toiminnan tilaaja Tampereen kaupunki.

 

 

Tampereen kaupunki kantaa sote-taksitoiminnan ontumisesta täyden vastuun. Kaupunki on laatinut palveluntuottajasopimuksen mm. Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa, mutta sopimusasiakirja on laadittu ilmeisen taitamattomasti, sillä ongelmat palvelunkäyttäjille ovat suuret.

 

 

Osoittaa suurta tietämättömyyttä Tampereen virkahenkilöiden osalta, kun he pyytävät asiakkaita reklamoimaan ongelmista Tuomi-Logistiikka Oy:lle. Virkahenkilöiden pitäisi katsoa peiliin ja sieltä he näkevät tussaroijan.

 

 

Totesin jo edellä, että Tampereen kaupungin sote-taksitoiminnan operatiivisesta toiminnasta vastaavat ovat solmineet kelvottoman sopimuksen Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa.

 

 

Sopimuksessa ei ilmeisesti ole osattu laatia lainkaan sellaisia spesifikaatioita, joihin Tuomi-Logistiikka Oy olisi voinut sitouttaa alihankkijansa eli taksiyrittäjät.

 

 

Kokonaan oma lukunsa on se, että onko Tampereen kaupunki vaatinut sopimukseen erillisiä kohtia taksitoiminnan seurannasta ja mahdollisten poikkeamien seuraamuksista – tuskin!

 

 

Totesimme eilen Vanhusneuvostossa, että Tampereen kaupungilta lienee mahdoton tavoittaa henkilöä, joka on vastuussa alihankkijoiden eli mm. Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa solmittujen palveluntuottajasopimusten laadinnasta ja ennen kaikkea sopimusten noudattamisesta sekä mahdollisista korvauksista!

 

 

Näin ei voi jatkua!

 

 

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että Tampereen kaupungin pitää pikaisesti julkistaa se yhteystieto, johon tavallinen tamperelainen voi ilmoittaa sote-taksitoiminnassa ilmenneet ongelmat, sillä muuten asiaan ei koskaan saada parannusta!

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan, että kirkko haluaa kuulla eri tahoja Euroopan tulevaisuudesta

Maanantai 3.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamenttivaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi lähestyvät.

 

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa toukokuun 26. päivänä 2019 ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7.2019.

 

Tervehdin tyydytyksellä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on panostamassa omalta osaltaan Euroopan tulevaisuutta koskevien seikkojen käsittelyyn jo nyt.

 

Kirkkohallituksen EU-toiminta on yhdessä Suomen evankelis-luterilaisten hiippakuntien kanssa käynnistänyt valtakunnallisen keskustelusarjan, jossa tarkastellaan Euroopan tulevaisuutta.

 

Keskustelussa esitettyjä näkökohtia tullaan hyödyntämään kun asetetaan kirkon EU-toiminnan tavoitteita.

 

 

 

 

 

Tampereen hiippakunnan…

 

 

 

 

 

…piispa Matti Repo kutsui politiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä tieteentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä käymään mahdollisimman laajaa vuoropuhelua Euroopan tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä.

Tilaisuus järjestettiin 30.11.2018 Tampereen Yliopiston Pinni B-rakennuksen Taivaankansi-neuvotteluhuoneessa ja sain yhtenä kutsuvieraana osallistua tilaisuuteen.

 

 

Sitä en tiedä, että missä roolissani piispa minut kutsui tilaisuuteen.

 

 

Piispa Matti Repo totesi tilaisuutta avatessaan, että EU:n suurten haasteiden edessä tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan - myös kirkon - sekä kaikkien kansalaisten panosta.

 

 

 

 

 

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen oli eräs tilaisuuden alustajista.

 

 

 

 

 

Tampereen pormestari Lauri Lyly oli tilaisuuden toinen alustaja.

 

 

 

 

 

Tilaisuutemme kolmas alustaja oli Tampereen Yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen.

 

 

 

 

 

Kaksituntisen tilaisuutemme aikana teimme useita ryhmätöitä ja vaihtelimme ryhmien kokoonpanoja. Ryhmäkoot olivat pieniä ja siten niiden työskentely oli tehokasta - alussa sain olla yksi neljästä siinä pienryhmässä, jonka työskentelyyn mm. piispa osallistui.

 

 

 

 

 

Eräs ryhmätyömme aihe oli, että millaista on EU-Suomessa vuonna 2030.

Tässä erään ryhmämme näkemys asiasta!

 

 

 

 

 

Kiitokset Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

Toivottavasti tilaisuuden anti osaltaan antaa kirkolle suuntaviivoja Eurooppa-toiminnalleen!

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen tilaisuus avasi valtakunnallisen Euroopan tilannetta tarkastelevan keskustelusarjan, jonka toteuttaa Kirkkohallituksen EU-toiminta yhdessä hiippakuntien kanssa – hiippakunnista me hitaat pirkanmaalaiset ehdimme ensimmäisiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maineenhallintakonsultit ovat taas olleet tarpeellisia

Sunnuntai 2.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Osuuspankki kertoi viime torstaina palveluidensa heikennyksistä, joskin on totuudenmukaista todeta, että TSOP:n pankkipalvelut jossain paranevatkin.

 

 

Heikennykset koskevat myös minua ja perhekuntaani, sillä asioimispankkini on Tampereen Seudun Osuuspankin Ylöjärven konttori.

 

 

Tiedän, että lopetettavien konttoreiden asiakkaille on pankki lähettänyt kirjeen, mutta meille, joiden asiointikonttoreiden palveluja heikennetään, ei ainakaan vielä ole asiasta tiedotettu.

 

 

Olen lukenut asiasta Tamperelainen –lehden uutisen ja nähnyt fb:ssä kiukkuisten asiakkaiden saamia kirjeitä.

 

 

Kyseessä on pankin kannalta kriisiviestintä, joten on tarpeellista sekä ilmeistä, että kirjeiden laadinnassa on käytetty kokeneita maineenhallintakonsultteja.

 

 

Ylöjärven konttorissa on jatkossa mahdollista saada kassapalveluja vain kahtena päivänä viikossa ja se hieman vaikeuttaa pankkiasioiden hoitamisessa Majajärven yksityistien osalta, jonka toimitsijamiehenä ilman korvausta toimin.

 

 

Mutta niiden maineenhallintakonsulttien tekemisiin!

 

 

On suorastaan ihailtavaa sana-akrobatiaa, että miten positiivishenkisesti voidaan palvelutason heikentäminen kertoa!

 

 

Kun asiakkaiden saamia kirjeitä lukee, niin asiakas tulee suorastaan synnintuntoihin ja sellaisiin ajatuksiin, että minun syytänihän nuo palvelujen heikentämiset ja konttoreiden lopettamiset ovat!

Niin kai ne ovatkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommunistien huone Tampereen Raatihuoneella

Tiistai 27.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Raatihuoneella on eri kerroksissa lukuisia mielenkiintoisia huoneita.

 

 

Harmillista, että tavallinen tamperelainen pääsee niihin tutustumaan perin harvoin, jos koskaan.

 

 

Luottamushenkilöpostieni ansiosta olen päässyt Raatihuoneelle kutsuvieraana aina silloin tällöin ja viimeisin kutsuvierastilaisuus, jolloin pääsin Raatihuoneelle, oli 21.11.2018, jolloin olin siellä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

******************

 

 

Nyt kerron muutamalla kuvalla höystettynä Raatihuoneen toisessa kerroksessa sijaitsevasta huoneesta, jolla on nimenä…

 

 

…Kommunistien huone.

 

 

 

 

 

Huone on saanut siitä nimensä, sillä SKDL:n valtuustoryhmä piti tässä huoneessa ryhmäkokouksensa, kun Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui Raatihuoneella.

 

 

Vuonna 2004 huoneesta poistettiin kokolattiamatto ja alkuperäinen lautalattia kunnostettiin. Samalla myös seinät ja katto maalattiin sekä verhot uusittiin.

 

Kalusteet ovat ns. nikkarityyliä ja ne ovat peräisin 1880 – 1890 –luvuilta.

 

 

Tuolien ja sohvan runko ovat koivua – istuinosat ovat koivuvaneria.

 

 

Kalusteet on hankittu maistraatin ja raastuvanoikeuden kokoustilojen kalusteiksi vuonna 1890.

 

Myös kokouspöydän levy on 1800-luvulta ja se on hankittu tamperelaiselta yksityishenkilöltä.

 

 

Huoneen matot ovat punasävytteisiä itämaisia mattoja.

 

 

 

 

 

Kattokruunut ovat nuoria, sillä ne ovat peräisin 1960- ja 1970-luvuilta.

 

 

 

Kommunistien huoneessa on kaksi merkittävää taideteosta eli…

 

 

 

 

 

…akateemikko Wäinö Aaltosen ”Vallankumous” sekä…

 

 

 

 

 

…”Nosto ja heitto”!

 

 

 

 

 

Saattaa tuntua hieman hämmentävältä, että Kommunistien huoneessa on Osuuskunta MaitoPirkan vuonna 1997 lahjoittama tinalautanen.

 

 

Kyseessä on kuitenkin Tampereen 200-vuotisjuhlien yhteydessä MaitoPirkan Tampereen kaupungille lahjoittamasta muistoesineestä.

 

 

Muistoesineen päätyminen Kommunistien huoneeseen selittyy sillä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on ollut vasemmiston hallitsema työmarkkinajärjestö jo iät ja ajat sitten.

 

 

Toivon, että Raatihuoneelle kutsuvieraana kutsutut tutustuvat Kommunistien huoneeseen – niin aina teen minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On kiitoksen paikka päättäjille, jos kunnan/kaupungin talous on kunnossa!

Sunnuntai 25.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kansantaloudessa, kuntataloudessa, yhdistyksissä, yrityksissä ja kaikkialla muuallakin on ensiarvoista, että talous on kunnossa.

 

 

Usein tämä unohdetaan ja eletään ”kuin viimeistä päivää”.

 

 

Pidän tapanani, että niissä yhdistyksissä, joissa toimin puheenjohtajana, kokousten ensimmäisenä kohtana on katsaus ”virman” taloustilanteeseen ja mahdolliset päätökset tilanteen korjaamiseksi.

 

 

Opin tuon menettelytavan työelämässä ja pidän siitä kiinni myös yhdistyselämäsä.

 

 

Suorastaan kauhistelen Tampereen kaupungin taloustilannetta, sillä ensi vuodenkin talousarvio päätyy tulokseltaan yli 30 miljoonaa euroa tappiolle!

 

 

Kun kokemuksesta tiedämme Tampereen tavan hoitaa talousasioitaan, niin todellinen tappiotaso tulee tuplaantumaan eli vuoden kuluttua ihmettelemme 50 – 60 miljoonan suuruista tappiota!

 

 

Tampere joutuu ensi vuonna käyttämään tappiotasonsa alentamiseksi keinoja, joilla tappiotasoa pienennetään ja eräs näistä keinoista on vakituisten asuintojen kiinteistöverojen korottaminen.

 

 

Omistan Rouvan kanssa Tampereella omakotitalon, jonka verotusarvo on 81.000 euroa.

 

 

Tänä vuonna maksoimme siitä kiinteistöveroa 0.55 % eli 445,50 euroa.

 

Ratikkarahapulassaan kiemurteleva Tampere nostaa ensi vuonna kiinteistöveron 0,65 prosenttiin ja se merkitsee, että kiinteistöveromme on ensi vuonna 526,50 euroa eli nousua on 81,00 euroa.

 

 

Ylöjärvellä kiinteistövero on nyt 0,48 % ja kaupungin hyvinhoidetun talouden ansiosta se laskee ensi vuonna 0,45 prosenttiin.

 

 

Jos omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvelle, olisi kiinteistöveromme 364,50 euroa eli saisimme Tampereeseen verrattuna etua 162,00 euroa!

 

 

Kannattaa asua sellaisessa kunnassa, jonka talous on kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen päivä eilenkin!

Torstai 22.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Osaan olla tyytyväinen, että jokainen päivä on erilainen ja mielenkiintoinen.

 

 

Esimerkkinä erilaisesta ja mielenkiintoisesta päivästä kerron muutamalla kuvalla höystettynä eilisestä päivästä.

 

 

Eilisen päiväni ohjelma piti alkaa jo aamukahdeksalta hammaslääkärin vastaanotolla, mutta kai minun virhemerkintäni vuoksi hammaslääkäriaikani siirtyi kuukaudella.

 

 

Hammaslääkäriajan siirtymisen vuoksi eiliseni alkoi vasta klo 11.40. jolloin sain olla asiantuntevan sairaanhoitajan vastaanotolla Hatanpään sairaalassa, jossa minulle muovailtiin suomalaisesta haapapuusta valmistettu rannetuki – olenkohan ollut liiankin aktiivinen läppärini käyttäjä!

 

 

Iltapäiväkahdeksi kiirehdin Hämeenkyrön Heiskalle, jossa pidin alustuksen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilötoiminnasta. Tilaisuus oli Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistyksen järjestämä ja mielestäni pystyin pitämään kiinnostavan alustuksen.

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Iltakuudeksi olin saanut kutsun Tampereen Raatihuoneelle ja aina sinne kutsun saaminen tuntuu suurelta kunnianosoitukselta.

 

 

 

 

 

Raatihuonetta ympäröivät monenlaiset ratikan rakentamiseen liittyvät ongelmat, mutta niistä huolimatta Tampereen Raatihuone seisoo ylväästi paikoillaan.

 

 

 

 

 

Osa meistä Vanhusneuvoston jäsenistä kokoontui yhteiskuvaan ennen Juhlasaliin kutsumista!

Harmittelen, että en kiinnittänyt rintaani aikoinaan agrologitoiminnan tiimoilta saamaani Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristiä, sillä sen käyttämiseen soveltuvia juhlatapahtumia on aivan liian harvakseltaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden keskeisimmät "ohjaajat" olivat Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalaa (oikealla) sekä esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmio. Aikaansaava parivaljakko!

 

 

 

 

 

Hakeudun aina Tampereen Raatihuoneelle kutsuvieraana päässeenä Pekka Halosen vuonna 1908 maalaaman "Veneentervaaja" -taulun luokse. Kyseessä on 110 -vuotta vanha teos ja yhä edelleen se tuoksuu mielestäni tervalle!

 

 

 

 

 

Lopulta oli aika siirtyä katselemaan Keskustorilla rakenteilla olevaa Joulutoria sekä alkaa kotimatka Koskipuistosta linjalla 50 kohti Palokalliota ja odottamaan uusia tapahtumia, joita tulee riittämään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta

Keskiviikko 14.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiinteistövero on Suomessa maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta.

 

Vakituisen asuinrakennuksen veroa peritään vain siitä asunnosta missä asutaan pysyvästi.

 

 

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti vaihtelee kunnan taloudenpidon onnistumisen mukaan, sillä kunnille on lainsäädännössä annettu melkoinen pelivara sen määrittelemisessä.

 

 

Kuluvana vuonna vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Tampereella on 0,55 % ja ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle ehdotetaan sen korottamista 0,65 prosenttiin.

 

 

Ylöjärvellä vastaava veroporosentti on tänä vuonna 0,48 ja ensi vuodelle kaupunginvaltuusto on jo päättänyt alentaa sen 0,45 prosenttiin.

 

 

Mitä nuo luvut merkitsevät käytännössä?

 

 

Omistan verotustietojen mukaan Rouvan kanssa Tampereen Palokalliolla omakotitalon, jonka jälleenhankinta-arvo olisi 125.473,86 euroa ja verotusarvo 81.558,01 euroa.

 

 

Maksoimme omakotitalostamme tänä vuonna kiinteistöveroa 448,57 euroa ja ensi vuonna – jos verotusarvo säilyy entisellään – 530,12 euroa eli nousua tulee 81,55 euroa! Kiinteistöveron kohoamaisen lisäksi asumiskustannuksemme nousevat ns. hulevesimaksun verran eli ainakin 50 eurolla, joten asumiskustannusten veroluonteiset maksut kohoavat meillä hieman yli 130 euroa vuodessa.

 

 

Mikäli omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvellä ja sen verotusarvo olisi sama kuin nyt Tampereella, olisimme maksaneet siitä kiinteistöveroa tänä vuonna 391,48 euroa ja ensi vuonna vastaava vero Ylöjärvellä olisi vain 367,01 euroa.

 

 

Todellisista luvuista huomaamme, että Ylöjärven kaupunki on hoitanut taloutensa mallikelpoisesti Tampereeseen verrattuna, sillä kiinteistöveromme olisi Ylöjärvellä tänä vuonna ollut 57,05 euroa alhaisempi kuin Tampereella.

 

Ensi vuonna ennakoitu kiinteistövero muuttuu radikaalisesti Ylöjärven eduksi, sillä ensi vuonna eroa olisi peräti 163,11 euroa! Kun lukuun lisätään hulevesimaksu, niin ero kasvaa merkittävästi. Toki Ylöjärvikin on ottamassa käyttöön hulevesimaksun, mutta se on maltillisempi kuin Tampereella.

 

 

Kiinteistövero ja sen suuruus vaikuttaa omakotitalojen lisäksi samalla tavalla myös asunto-osakeyhtiöissä, sillä kiinteistövero maksetaan yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon jyvitetystä pinta-alasta.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin taloudenpitoa ja osoitan kiitokseni Ylöjärven kaupungin yrityshankintaa aktiivisesti tekeville virkahenkilöille sekä kaupungin luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen surullinen!

Tiistai 13.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla 19.11.2018 pidettävässä kokouksessa eräänä kohtana on…

 

…Tampereen Infra Oy:n perustaminen.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen hyvin, sillä olin sen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta eli liikelaitoksen perustamisesta 1.1.2009 aina 31.12.2012 saakka ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä 1.1.2013 alkaen kuntavaalijakson loppuun eli toukokuun loppuun 2017 saakka.

 

 

Olen surullinen, että luottamushenkilötyömme joutuu nyt yhtiöittämisen alttarille.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee Infran hienosti toimivalle henkilöstölle vaikeita aikoja.

 

 

Surullisuuttani lieventää hieman se, kun kerroin surustani Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, hän lohdutti ja antoi suuren arvon sille tehostamis- ja saneeraustyölle, jonka luottamushenkilövoimin teimme Infrassa kahdeksan ja puolen vuoden aikana.

 

 

Infra muodostettiin usean eri yksikön yhteenliittämisellä vuoden 2009 alussa ja silloin liikelaitoksen henkilömäärä oli tasoa 795 henkilöä.

 

 

Nyt Infran henkilöstömäärä liikkuu tasolla 400 henkilöä eli saimme paljon tehostamista aikaan.

 

 

Uskallan toistaa Vuojolaisen toteamuksen, että jos Infraa ei olisi luottamushenkilövoimin saneerattu siten kuin teimme, nyt yhtiöittämisen vuoksi olisivat edessä rankat saneeraukset!

 

 

Uskon!

 

 

Saimme hyvän henkilöstömääräkehityksen lisäksi aikaan sen, että liikeylijäämätasolla pääsimme viimeisenä vuonna tasolle 3,7 miljoonaa euroa ja plussaa! Taisimme olla kai ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa!

 

 

Eilen kuulin huolestuttavaa epävirallista tietoa Infran taloudellisesta tuloksesta nyt ja tulos on kuulemma painunut melkoisesti miinukselle! Ratikka-allianssi on plokannut parhaat urakat päältä pois ja Infra on jäänyt lehdellä soittelemaan.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian häviämistä, sillä yhtiöitetyssä yksikössä ainoa ohjenuora on tuloksen tekeminen raa´imman mukaan, sillä takana on osakeyhtiölaki, joka velvoittaa näin tekemään.

 

 

Saamistani kiitoksenpoikasista huolimatta olen surullinen, sillä oletan kaupunginvaltuuston päättävän Infran yhtiöittämisestä ensi maanantain kokouksessaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno yleisötilaisuus eilen Koskikeskuksessa Tampereella!

Sunnuntai 4.11.2018 klo 9.31 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat - Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti ja Pertti Hakanen - olivat kansalaisten tavattavissa eilen Tampereella Koskikeskuksessa Linkosuon kahvilassa.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varaamat mansikkakakut loppuivat yleisönpaljoudessa kesken, mutta Linkosuon väki taikoi kaikille läsnäolleille muunlaista makeaa tarjottavaa!

 

 

 

 

 

Perjantaina Aamulehdessä julkaistun ilmoituksen yhteistyökumppanina oli myös Keskustan Pirkanmaan piiri! Kiitokset piirille mukanaolosta!

 

 

 

 

 

Koskikeskus saavuttaa tänä vuonna 30-vuoden iän ja Tampereen Keskusta on siellä järjestänyt ennenkin onnistuneita yleisötilaisuuksia!

 

 

 

 

 

Linkosuo on perustettu jo vuonna 1939 ja nykyisin se tarjoaa tunnelmaa ja makuelämyksiä monessa paikassa Tampereella.

Eilen Linkosuon tunnelmasta ja makuelämyksistä saivat nauttia ne, jotka olivat saapuneet kuulemaan Keskustan kuulumisia eduskunnasta Linkosuon Koskikeskuksen kahvilaan!

 

 

 

 

 

Kansanedustajat Pertti Hakanen, Mikko Alatalo, Antti Kaikkonen sekä Arto Pirttilahti pitivät selkeät esitykset eduskunnan kuulumisista!

 

 

 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti puheenvuorossaan, että sote- ja maakuntauudistus merkitsevät suurta tehostamista, sillä niiden toteuttaminen merkitsee yli 400 eriasteisen organisaation tehtävien siirtymistä 18 maakunnan hoidettaviksi. Melkoinen harppaus eteenpäin tehostamisen tiellä!

 

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo kehoitti keväällä valittavan eduskunnan jäseniä ottamaan takaisin sen vallan, joka eduskunnalle kuuluu.

"Pispalan senaattori" linjasi, että maasedun liikenteen hoitamisesta ei saa syyllistää maaseudulla asuvia ihmisiä.

Kolmostien linjaukset Hämeenkyrön kohdalla eivät saa jäädä tunnelin ja ratikan varjoon.

Mikko Alatalo esitti viittä näkökulmaa ilmastonmuutokseen ja liikenteeseen:

1. Ohjataan verotuksella autokannan nuorentamista.
2. Sähköisellä liikenteellä on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä.
3. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on panostettava.
4. Liikenteen muutos tuo maaseudulle mahdollisuuksia.
5. Kaikkien on hoidettava osuutensa, vapaamatkustajille ei ole tilaa!

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti esitti puheenvuorossaan kolme tai oikeastaan neljäkin "kolmosteemaa", joita nyt pitäisi viedä eteenpäin:

1. Kolmas raide Tampereelta etelään ja myös pohjoiseen.
2. Kolmostien parantaminen, sillä kumipyöräliikenne tarvitsee sitä!
3. Tampere 3 eli Tampereen teknillisen yliopiston (TTY), Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) yhteistyön saaminen maaliin.

Pirttilahti jatkoi ideointiaan, että 3 + 3 + 3 = 9 ja se tuo tulokseksi sen, että VT 9:n kehittämiseen on panostettava!

Metsänhoidosta Pirttilahti totesi vankalla kokemuksellaan, että metsiä pitää hoitaa, jotta saamme hiilinieluja!

Hienoja ajatuksia Artsilta!

 

 

 

 

 

Myös kansanedustaja Pertti Hakanen otti voimallisesti kantaa ilmastonmuutokseen ja totesi sen tiimoilta tehtävän työn olevan arkipäivää.

Metsän käytöstä ja metsänhoitotöistä päättää metsänomistaja.

Hoitorästit pitää hoitaa ja taimikonhoito, jos mikä on ilmastotyötä, mainitsi kansanedustaja Hakanen.

Metsälle määrättävä kiinteistövero lopettaisi nyt jokamiehenoikeuksiin kuuluvana vapaan marjastus- ja sienestysoikeuden metsissä, sillä sen jälkeen metsänomistajat voisivat puomittaa omistamilleen metsille johtavat metsäautotiet.

Ruokaan ja erityisesti kotimaiseen ruokaan liittyvät kysymykset ovat aina olleet läheisiä kysymyksiä kansanedustaja Pertti Hakaselle.

Hakanen totesi, että nykyään päivittäistavarakaupoissa on elintarvikkeilla 25 miljoonaa hyllykilometriä. Ovatko kaikki nämä hyllykilometrit tarpeellisia, kysyi kansanedustaja Pertti Hakanen!

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

Muuten, juonsin tuon tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunnen huonoa omaatuntoa!

Lauantai 3.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Ratikkainvestoinnin vuoksi Tampereella joudutaan tinkimään monista seikoista, jotka ilman ratikkaa voitaisiin toteuttaa lain määräämällä tavalla.

 

 

Eräs ratikasta kärsivistä seikoista on se, että Tampereella ei pääse hammashoitoon lain määräämällä aikaviiveellä eli kuudessa kuukaudessa.

 

 

Viime kuussa Tampereella oli selvästi yli 400 henkilöä, jotka ovat joutuneet odottamaan kunnalliseen hammashoitoon yli kuuden kuukauden ajan.

 

 

Todellinen luku olisi paljon suurempi, jos huomioitaisiin myös ne tamperelaiset, jotka haluaisivat kunnalliseen hammashoitoon, mutta heitä ei ole edes hyväksytty hoitojonoon.

 

 

Tampere rikkoo kaupunkilaisten hammashoidon järjestämisen osalta lakia!

 

 

 

Tampereen kaupunki hyväksyttiin joulukuussa 2017 mukaan sosiaali- ja terveysministeriön suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun vuodelle 2018. Kokeilu jatkuu vuonna 2019.  Kyseessä on eräs Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

 

 

Pääsin kokeiluun mukaan kolmisen viikkoa sitten, kun Tampereen kiintiötä nostettiin ja varaukset kokeiluun pääsemiseksi piti tehdä joko puhelimitse tai verkossa ja varausaikaa oli mahdollista saada kahtena peräkkäisenä päivänä.

 

 

Tampereelle ja Orivedelle paikkoja oli noina kahtena päivänä jaossa yhteensä 750 paikkaa.

 

 

Myöhästyin ensimmäisen päivän paikkajaosta, sillä aloin täyttämään tarvittavia tietoja vasta klo 13.00 ja kaikki paikat olivat menneet jo klo 13.02!

 

 

Viisastuin ja kirjasin kaikki tarvittavat tiedot niin, että pystyin painamaan enteriä tasan klo 13.00 ja minua onnisti, sillä sain paikan kokeiluun.

 

 

 

 

 

Sain ajan Attendon hammaslääkäriasemalle ja eilen minulle laadittiin siellä kattava hoitosuunnitelma sekä paikattiin kaksi hammastakin!

 

 

 

Tunnen huonoa omaatuntoa, sillä ohitin yhdessä hujauksessa lukemattoman määrän sellaisia tamperelaisia, jotka ovat odottaneet hoitoon pääsemistä yli kuusi kuukautta!

 

 

Kaikenmoista ongelmaa se ratikka teettää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensi vuoden joukkoliikenteen tappiota Tampereella pienennetään lippuhintoja korottamalla ja palveluja supistamalla

Perjantai 2.11.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereen Eläkeläisvaltuuston ja Vanhusneuvoston jäsenenä sain viime keskiviikkona kuulla esityksen Tampereen joukkoliikenteen talousarviosta ensi vuodelle.

 

 

 

 

 

Esityksen piti joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.

 

 

 

 

 

Tampereella joukkoliikenteen tappio oli viime vuonna 13,189 miljoonaa euroa, kun sen tänä vuonna ennakoidaan kohoavan 15,018 miljoonaan euroon.

 

 

Ensi vuoden tappioennuste on 13,824 miljoonaa euroa.

 

 

 

 

Tappioiden pienentäminen (hienosti ja kaunistellen sanottuna ”tasapainottaminen”) tapahtuu lipun hintoja korottamalla ja toisaalta linjojen optimoinnille eli karsimalla vähäliikenteisiä linjoja.

 

 

 

 

Uudet lippujen hinnat tulevat voimaan 3.1.2019 ja yllätys ei ole varmaan kenellekään suuri, että senioreiden arvolippu, joka on voimassa klo 9 – 14, nousee arvolipuista eniten eli peräti 10,6 %!

 

 

Vanhusneuvoston ja eläkeläisvaltuuston esitykset ajanjakson pidentämisestä vaikkapa vaan tunnilla kaikuivat jälleen kuuroille korville!

 

 

Kertalippujen korotukset ovat vielä suurempia kuin senioreiden arvolippu, sillä kertalippujen hinnat kohoavat nykyisestä kolmesta eurosta kolmeen ja puoleen euroon eli peräti 16,7 %!  Kertalipuista saatava kertymä on 15,8 % lipputulojen kokonaiskertymästä.

 

 

 

Pelottaa, että miten ratikan kustannukset sitten aikanaan kurittavat joukkoliikenteen käyttäjiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdeksäs peräkkäinen tappiovuosi ja ainakin kahta tappiovuotta vielä ennakoidaan

Torstai 1.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua Tampereen Eläkeläisvaltuuston kokoukseen ja siellä saimme kuulla kahtakin perin mielenkiintoista alustusta.

 

 

 

 

 

Nyt käsittelen controller Vesa-Matti Kankaan alustusta, jossa hän…

 

 

 

 

 

…avasi Tampereen kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2019.

 

 

 

 

 

Tampereen talousnäkymät ovat edelleen synkät, sillä talousarvioesityksen mukaan vuosi 2019 tulee olemaan yhdeksäs peräkkäinen vuosi, jolloin Tampereen kaupunki tekee alijäämäisen tuloksen – suomeksi sanottuna ensi vuodesta on tulossa jo yhdeksäs peräkkäinen tappiollinen vuosi Tampereen kaupungille!

 

 

Tuloslaskelmataulukosta nähdään, että kuluvan vuoden alkuperäinen tuloslaskelmabudjetti osoitti tappiota 15,7 miljoonaa euroa, mutta elokuun 2018 talouskatsauksessa ennakoidaan kuluvan vuoden tappioksi peräti 70 miljoonaa euroa!

 

 

Lievää realismia on se, että vuoden 2019 tappioksi ennakoidaan talousarvioehdotuksessa 30,5 miljoonaa euroa, joka vastaisi yhtä veroprosenttiyksikköä Tampereen kunnallisverossa!

 

 

Onneksi veroprosentin nostamista ei ehdoteta, sillä kokemus osoittaa, että veronprosentin korottamisennakoinnit tulevat jo lähes samana päivänä tuplaamaan menot, jotka veroprosentin korottamisella saataisiin kaupungin kassaan.

 

 

Huolestuttavaa on se, että nyt julkistetut luvut ennakoivat vuodelle 2020 tappiota 14,2 miljoonaa euroa ja vielä vuodelle 2011 tappiota 2,6 miljoonaa euroa.

 

 

Ensi vuoden talousarvio on tiukka ja ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun veikkaa vuoden 2019 tappiotasoksi 50 – 75 miljoonaa euroa.

 

 

Näiden lukujen pohjalta tuntuu peräti kummalliselta, että Tampereen kaupunki vastustaa sote- ja maakuntauudistusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiinteistöveron suuruus kertoo oleellisen kunnan/kaupungin taloustilanteesta

Perjantai 26.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat ja kaupungit esittelevät kuntalaisille ja päättäjilleen vuoden 2019 talousarvioita.

 

 

Kuntien/kaupunkien talousarviot tulevat päättäjien päätettäviksi marraskuussa, kun kunnanvaltuustot/kaupunginvaltuustot kokoontuvat talousarviokokouksiinsa.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 19.11.2018 ja Ylöjärvellä vastaava kaupunginvaltuuston kokous on 5.11.2018.

 

 

Talousarviokokouksissa päätetään mm. kiinteistöveroista vuonna 2019.

 

 

Tampereen osalta ennakkotiedoissa todetaan näin:

 

 

• Kiinteistöveroa nostetaan 10-12 miljoonalla, tarkemmin kohteet määritellään budjettiesityksessä

 

Ylöjärven talousarvioehdotuksessa todetaan puolestaan näin:

 

• Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa lasketaan, muut kiinteistöverot ennallaan: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48 > 0,45, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00

 

 

On naapurikaupunkien taloudenpidossa eroja!

 

 

No, Ylöjärvellä ei ole ratikkaa taloudellisena rasitteenaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-