Tampereelle perustettu Järjestöedustamo korvasi toimimattomuudellaan hyvin toimineen Alvari-toiminnan

Keskiviikko 6.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaunopuheissaan kuntaorganisaatiot puhuvat kauniisti asukasvaikuttamisen tärkeydestä kunnallisessa päätöksenteossa.

 

Puheet ovat kuitenkin puheita, kun mennään todellisen vaikuttamisen tasolle.

 

Tampereella oli taannoin hyvin toimiva Alvari-toiminta eli Alueellisen vaikuttamisen kanava, mutta eritoten virkamiehet ja heidän marionetteinaan toimivat luottamushenkilöt päättivät sen toiminnan lopettamisesta.

 

Ymmärrän virkamiesten ja marionetti-luottamushenkilöiden toiminnan, sillä Alvarit kehittävät toimintansa asiantuntemuksellaan niin korkealle tasolle, että virkamiehet ja vaaleilla valitut luottamushenkilöt kokivat asemansa uhatuksi.

 

Piti siis keksiä jotain uutta ja Virastotalon ajatushautomassa päädyttiin luomaan ”Järjestöedustamo”.

 

 

Järjestöedustamossa ovat edustettuina 16 eri toiminta-alueiden järjestöt ja on päivänselvää, että sen toiminta ei nyt uhkaa virkamiesvaltaa ja ei myöskään luottamushenkilöiden asemaa.

 

Nuo 16 eri järjestöaluetta muodostuvat näistä osa-alueista:

 

  Yleisjärjestöt

  Vammaisjärjestöt

  Potilasjärjestöt

  Omaisjärjestöt

  Mielenterveysjärjestöt

  Päihde- ja riippuvuusjärjestöt

  Liikuntajärjestöt

  Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt

  Kulttuurialan järjestöt

  Monikulttuurijärjestöt

  Ihmisoikeusjärjestöt

  Kaupunginosajärjestöt

  Ikääntyneiden järjestöt

  Lapsi- ja perhetyön järjestöt

  Nuorisojärjestöt

  Muut järjestöt

 

Jokaisella noista 16 osa-alueesta on ihmeellisellä valintatavalla valittu vastuuhenkilö, jonka pitäisi edustaa kaikkia niitä järjestöjä, jotka kuuluvat hänen toiminta-alueelleen.

 

On jokaiselle selvää, että tuollainen konklaavi on virkamiesten unelma, sillä eihän tuollainen porukka pysty olemaan mitään mieltä yhdestäkään asiasta eli virkamiesvalta on saatu kasvamaan.

 

Jokaiselta osa-alueelta Järjestöedustamoon valitun pitäisi etukäteen aktiivisesti kuulla oman vastuualueensa järjestöjä ja sen lisäksi olla aktiivinen osa-alueensa järjestöihin, että mitä Järjestöedustamossa on päätetty.

 

 

Kuulun päättäjänä erääseen tamperelaiseen ”Ikääntyneiden järjestöön” ja myös erääseen ”Kaupunginosajärjestöön”, mutta kummankaan edustaja Järjestöedustamossa ei ole milloinkaan ottanut minkäänlaista yhteyttä minuun tai muihin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat edustamiini järjestöihin!

 

 

Virkamiesten ”märkä unelma” on siis saatu toteutettua eli Järjestöedustamo on osoittanut toimimattomuutensa!

 

Saivathan virkamiehet ja marionetteina toimivat luottamushenkilöt kuitenkin toimivan Alvari-systeemin kuopattua eli saavutus sekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monessa mukana eilenkin!

Tiistai 5.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli kuukauden ensimmäinen arkimaanantai ja se merkitsi, että tämmöisellä eri asioiden taustatallaajallakin riitti monenlaista menoa!
 
 
Aamun ensimmäinen aktiviteetti oli telttakatoksemme pystyttäminen Tampereen Keskustorille, sillä olihan taas se päivä, jolloin saimme tarjoilla tamperelaisille sekä maakunnan väelle kahvia ja keskustella ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
 

 
 

 
 

Torilla olivat meidän vain lisäksemme Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset, sillä muut puolueet ovat kai tyytyväisiä nykyiseen asemaansa ja heitä ei missään näkynyt.

 
   
 

Ennen puoltapäivää siirryin Tampereen Virastotalon Valtuustosaliin, jossa sain ”Orvokkimeri” –teoksen siimeksessä toimia Vanhusneuvoston jäsenenä isäntänä Tampereen Eläkeläisvaltuuston kokoukselle.

 
 
   
 

Virastotalon tavanomaisuuteen toi oman väriläiskänsä Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva, joka omalla sähköpotkulaudallaan huristeli Virastotalon viidennen kerroksen käytävillä – arvostan Lassin ennakkoluulotonta toimintaa!

 
 
   
 

On surkuteltavaa, että Eläkeläisvaltuuston kokouksessa oli paikalla vain muutama Tampereen eläkeläisyhdistysten edustajista – me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen kolme edustajaa muodostimme melkoisen osan Eläkeläisvaltuuston osanottajista!

 
 

”Jotain tarttis tehdä”, jotta ikääntyneiden asiat kiinnostaisivat!

 
 
 

********************

 
 

Päiväni aktiviteetit jatkuivat yli iltayhdeksään saakka, sillä Keskustorilla sijainneen osastomme purkamisen jälkeen poikkesin nopeasti kotosalla ja sitten taas ”iltatuuriin” kunnallisjärjestön hallituksen kokoukseen – työ ja palaveripäivä venyi yli 14-tuntiseksi!

 
 

Mielenkiintoinen päivä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.

 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!

 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.

 

*****************

 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:

 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:

 
   
 

”Metsästäjät!

 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.

 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”

 
   

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!

 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.

 
 

**************

 
   
 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina sitä saa kokea uutta!

Tiistai 29.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani ja kymmenkuntavuotisen eläkevaarin jaksoni aikana avannut satoja erilaisia tilaisuuksia, palavereita ja kokouksia, mutta vasta eilen sain juontamani tilaisuuden aluksi toivottaa tervetulleiksi myös koiria!
 
 
Kyseessä oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaaminen, jossa vierailijoina olivat Tampereen Karva-Kaverit!
 
 
Mukana oli kaksi tamperelaista Karva-Kaveria ja niiden lisäksi mukana oli myös yhdistyksemme rahastonhoitaja ja hänen 2-vuotis Hippu-koiransa.
 
 
 

******************

 
 
   
 
   

Länsigöötanmaanpystykorva Nisse on kolmivuotias Skoonesta aikoinaan Suomeen muuttanut. Nisse oli koko jäsentapaamisemme ajan täydessä touhussa ja sanotaankin, että länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen.

 
   
 

 
 

 
 
   
   
 

Rahastonhoitajamme Irma Niemen kennelnimeltään Hui Hilma oli myös mukana jäsentapaamisessamme. Hui Hilman omistaja kutsuu koiraansa nimella Hippu ja se on rodultaan ”lancashire heeler”, joka Suomessa tunnetaan myös nimellä lancashirenkarjakoira.

 
 

Hippu on rotuominaisuuksiensa mukaisesti laumastaan huolta pitävä ja sen huomasimme myös jäsentapaamisessamme, jossa toki Hipun ”lauma” käsitti vain sen hoitajan!

 
 
 

Tampereen Karva-Kaverit tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä, sillä he käyvät ahkerasti koirineen erilaisissa hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, erityislasten tapahtumissa sekä myös muissa tapahtumissa ja tuovat siten iloa monenlaisille ihmisille.

 
 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kiitän Tampereen Karva-Kavereita vierailustanne eilisessä jäsentapaamisessamme!

 

 

Kannattaa googlata ”Tampereen Karva-Kaverit” ja pyytää heitä erilaisiin tilaisuuksiin esiintyjiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osoittaa luottamushenkilön suurta kykenemättömyyttä, jos kaupunginvaltuutettu puoltaa kunnallisveron korottamista Tampereella!

Sunnuntai 20.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tänä vuonna tekemässä jo kymmenettä vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä – nyt tilinpäätösennuste liikkuu tasolla miinus 40 miljoonaa euroa.
 
 
Tampereella kunnallisveroprosentti on nyt 19,75 - useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).
 
 
Tampereella yhden %-yksikön korottaminen kunnallisveroprosentissa merkitsisi n. 35 miljoonan euron summaa.
 
 
On selvää, että %-yksikön suuruinen korottaminen ei ole mahdollista, sillä se merkitsisi jo nyt olemattoman imagohyödyn totaalista katoamista Tampereen maineelle.
 
 
Yle Tampere selvitti 18.10.2019 Tampereen kaupunginvaltuutetuilta, että miten he suhtautuvat tuloveroprosentin korottamiseen vuoden 2020 talousarviossa.
 
 
On surullista todeta, että kaikki mielipiteensä ilmaisseet SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut hyväksyisivät veronkorotuksen.
 
 
Arvostan, että kaikki Ylen kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset vastustavat veronkorotusta. Pelkkiä ei-vastauksia tuli myös perussuomalaisista, RKP:stä, Tampereen Puolesta -ryhmästä ja Vaihtoehto Tampereesta.
 
 
Keskustan neljästä kaupunginvaltuutetusta kolme vastasi kyselyyn – Mikko Alatalo ei vastannut - , ja heistä ainoastaan Kalle Kiili oli yksiselitteisesti veronkorotusta vastaan; arvostukseni Kallea kohtaan nousi kohisten.
 
 
Veronkorotusten tielle lähteminen on päättymätön tuskien taival ja mielestäni veronkorotuksia kannattavat ovat kelvottomia hoitamaan luottamustehtäviään.
 
 

Pormestari Lauri Lyly julkaisee kai jo huomenna eli maanantaina ensi vuoden talousarvioehdotuksensa ja toivon totisesti, että Lylyllä on ”munaa” esittää kunnallisveroprosentin säilyttämistä entisellään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin laatima köyhyysohjelma kattaa nyt myös ikäihmiset

Torstai 17.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen jäsenenä Tampereen Vanhusneuvostossa ja eilisessä kokouksessamme eräänä kohtana oli perehtyä pormestari Lauri Lylyn aikoinaan perustaman köyhyystyöryhmän esityksiin.
 
 
Tampereella köyhyystyöryhmiä on ollut vaalikausittain jo aikaisemminkin, mutta vasta tällä vaalikaudella köyhyystyöryhmän tehtävänä on ollut pohtia myös kaikkien väestöryhmien köyhyysongelmaa.
 
 
Tuntuu näin jälkeenpäin melko ihmeelliseltä, että edellisen vaalikauden köyhyystyöryhmän toimeksiannosta oli rajattu pois lasten ja nuorten sekä ikäihmisten köyhyyden näkökulmat!
 
 
 

 
 

 
 

Vanhusneuvoston kokouksessa kun olimme, niin kirjasimme ainakin mieliimme ikääntyneen väestön köyhyysongelmista seuraavaa:

 
 

• köyhyys ilmenee mm. laskujen eräpäivien siirtämisinä eläkkeiden maksupäiviksi

 

• pikavippien ottamisena

 

• sähköisten palveluiden käyttämättömyytenä (ei varaa laitteiden hankintaan), jolloin on maksettava korkeampia palvelumaksuja

 

• elämän rajoittumisena kotiin, kun ei ole varaa matkalippuihin tai kulkemiseen

 
 
 
Näiden lisäksi myös eristäytyminen, velkaantuminen ja syrjäytyminen liittyvät ikäihmisten köyhyyteen.
 
 
 

Pahoin pelkään, että köyhyystyöryhmän kirjaamat asiat hautaantuvat hartaiksi toiveiksi pölyttymään virkahenkilöiden kaappeihin. 

 
 

Tampereen Vanhusneuvostolla ja meillä sen jäseninä on nyt tärkeä rooli huolehtia, jotta köyhyystyöryhmän kirjaamat puutteet ja haasteet pystytään hoitamaan kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vain yksi on joukosta poissa"..., "...sillä Tamperetta siellä ei näy!"

Keskiviikko 25.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma ”Alihankinta 2019” Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoi eilen ja jatkuu tänään sekä myös huomenna eli torstaina 26.9.2019.
 
 
Messuilla tulee käymään yli 20.000 messuvierasta ja he sekä näytteilleasettajat edustavat kattavasti niitä yrityksiä ja tahoja, jotka tuottavat Suomelle hyvinvointia.
 
 
Vierailin messuilla eilen.
 
 
En ole asiantuntija näytteilleasettajien tuotteita, palveluksia tai osaamista arvioimaan, mutta kiinnitin huomiota eri kuntien, kaupunkien ja maakuntien esilläoloon näillä suomalaisten kannalta ehkä tärkeimmillä messuilla.
 
 
Tässä melkoinen kuvakavalkadi niiden kuntien, kaupunkien ja maakuntien osastoilta, jotka kantavat huolta suomalaisten hyvinvoinnista, kun suhtautuvat myönteisesti kotimaisten yritysten pärjäämiseen:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   

 

 

 

Vastuullisia kuntia, kaupunkeja ja maakuntia kaikki!

 

 

 

Yksi joukosta kuitenkin puuttuu ja se on Tampere eli otsikon tekstiä voidaan perustellusti jatkaa…

 

 

…”sillä Tamperetta siellä ei näy!”

 

No, Tampereellahan ei ole mitään hätää, sillä nyt on menossa vasta jo kymmenes tappiollinen vuosi peräkkäin ja tappioennuste on tänä vuonna 40 miljoonaa euroa!

Vai olisko sittenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kymmenes Puistofiesta täytti taas kerran näytteilleasettajien ja yleisön toiveet!

Maanantai 19.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 perustettu Hämeenpuiston ystävät järjesti eilen jo kymmenennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa koko perheen ilmaistapahtuman eli Puistofiestan.

 

 

Tapahtuma herätti jälleen kerran Hämeenpuiston vilkkaaseen elämään lähes koko Hämeenpuiston pituudelta.

 

 

Olin mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen ständillä aamukahdeksasta iltapäiväneljään saakka – tapahtuma oli toki avoinna vasta aamupäiväyhdeltätoista alkaen, mutta aloitimme osastomme rakennustyöt jo kahdeksalta.

 

 

 

 

 

Osastomme - jonka telttakatoksen sain lainaksi esikoiseltamme - oli valmis jo aamuyhdeksältä ja silloin…

 

 

 

 

 

…yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilviksen kanssa saimme tyytyväisinä alkaa odottamaan vieraitamme.

 

 

 

 

 

Rahastonhoitajamme Irma Niemi (vasemmalla) sekä varapuheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama saapuivat osastollemme myös heti aamutuimaan.

 

 

 

 

Naapurinamme oli Suomen Karva-Kaverit –osasto, jolla koko päivän ajan oli mitä ystävällisimpiä koiria.

 

 

Suomen Karva-Kaverit tekevät vierailuja erilaisiin palvelutaloihin, vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja minne milloinkin – otimme heidän yhteystietonsa ja ehkä joskus pyydämme Karva-Kavereita vierailemaan tapaamisissamme!

 

 

 

 

Karva-Kavereita oli useiden eri rotujen edustajia, mutta…

 

 

 

 

 

…mielestäni sympaattisin ja viisaimman näköinen oli tämä sekarotuinen piski, joka tyynesti seuraili maailmanmenoa!

 

 

 

 

 

Melkein meitä vastapäätä oli Tampereen Salonkiorkesterin osasto ja oli hieno kuulla heidän musiikkiesityksiään!

 

 

 

 

 

Puistofiestan vauhdikkain osasto oli melkein vieressämme sijainnut ”Cream Team Cheerleaders”, jonka osanottajat esittivät koko päivän ajan mitä huikeimpia esityksiä - ja ei mitään turvapatjoja!

 

 

*********************

 

 

Päälavan tapahtumia juonsi Simo Frangen ja eniten väkeä Päälavan ääreen keräsi…

 

 

 

 

 

…Mikko Alatalo, joka yhdessä…

 

 

 

 

…tutun säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa veti hienon runsaan puolituntisen taattua Alatalo-laatua!

 

 

Tunnen Mikon hänen poliitikkoajoiltaan hyvin, sillä olen ollut hänen tukimiehensä pitkään ja arvostankin, kun hän bongasi minut yleisön joukosta ja mainitsi nimeni.

 

 

Myös perheemme nuorin oli tyytyväinen, kun Mikko oli tökännyt häntä olkapäälle ja sanonut ”Terve Harri”!

 

Melkein hiljaiseksi veti, kun Simo Frangen esittelyssään kertasi Mikon musiikilliset saavutukset!

 

 

*******************

 

 

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vastuuhenkilöt olemme oikein tyytyväisiä omalta osaltamme Puistofiestan antiin ja olemme varmoja, että esiintymisemme siellä tuo meille useita uusia jäseniä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalien tulos on jo vahvistettu!

Lauantai 29.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Osoitan tämän juttuni otsikkohuudahduksen Aarne Raevaaralle ja Heli Piiraiselle, joiden eduskuntavaalimainokset ainakin vielä eilen olivat Viljakkalan seudulla maanteiden varsilla sähköpylväisiin kiinnitettyinä julistamassa kyseisten ehdokkaiden erinomaisuutta kansanedustajiksi!

 

 

 

 

Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen riveissä kansanedustajaehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ollut tamperelainen Aarne Raevaara sai 236 ääntä ja sillä äänimäärällä senaattoripaikka ei irronnut.

 

 

Aarne Raevaara toimii Tampereen kaupunginvaltuustossa kaupunginvaltuutettuna ja hän taitaa olla ”puheliain” kaupunginvaltuutettu valtuuston kokouksissa.

 

 

Raevaara on VaihtoehtoTampereen ainoa kaupunginvaltuutettu.

 

 

Tunnen Aarnen kohtuullisen hyvin ja hänellä on kuntapoliitikkona monia hyviä ajatuksia, mutta hänen ehdotuksensa saavat vain harvoin kannatusta kaupunginvaltuustossa.

 

 

Aarne Raevaara mainostaa edelleen itseään maantie 2773:n varrella olevassa sähköpylväässä hieman Lavajärven Päivölästä Tampereelle päin.

 

 

 

 

 

Vasemmistoliiton listoilta Pirkanmaan vaalipiirissä kansanedustajaksi ponnistautunutta Heli Piiraista en tunne, mutta 505 pirkanmaalaista hänet varmaankin eduskuntavaalien aikana tunsi, sillä se oli hänen äänimääränsä.

 

 

Heli Piiraisella on ilmeisen vankka kannatus Viljakkalan kirkonkylän liepeillä, sillä hänen eduskuntavaalimainoksiaan on yhä edelleen monia niillä seutuvilla.

 

 

 

********************

 

 

Vakavasti puhuen on harmillista, että kansanedustajaehdokkaat itse tai heidän tukiryhmäläisensä eivät ole vieläkään poistaneet kellokkaansa vaalimainoksia.

 

 

Mielestäni vaalimainonta teiden varsilla olevissa sähkö- ja valaisinpylväissä ei ole sallittua ennen vaalejakaan, mutta erityisen huonon kuvan se antaa sellaisesta henkilöstä, jotka sallivat vaalimainostensa esilläolon luvattomilla paikoilla yli kaksi kuukautta vaalien jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö Tampereen ratikkahullutus, että myös Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi joutuvat keskinäisen kisailun vuoksi tarttumaan ratikkaan?

Perjantai 28.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkahullutus, joka aikoinaan syntyi tunnelipäätöksen tiiviinä kylkiäisenä, on miljardi-investointi, jota tulevat sukupolvet maksavat hamaan kauas tulevaisuuteen saakka.

 

 

Tunnelipäätöksellä Kokoomus sai tahtonsa läpi, mutta sen kalliina lunnaana oli Vihreitten tuki ja vaatimus ratikan saamisesta!

 

 

Ratikkahullutus heijastelee nyt myös muutamaan Tampereen ympäryskuntaan ja pahimmassa liemessä ovat Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi.

 

 

Kontaktieni avulla olen kuullut ja tiedän, että sijoituspaikkakuntaa etsivät yritykset kiristävät Tampereen ympäryskuntia, että ratikan saaminen on eräs edellytys yrityksen sijoittumiselle kyseisen kunnan/kaupungin alueelle.

 

 

Lyhytnäköistä toimintaa yrityksiltä, sillä olisihan niidenkin kannalta parempi, että tuleva kotipaikkakunta olisi hyvin toimeentuleva eikä ratikan rakentamisen kuihduttama kyläpahanen, jossa ei ole varaa muuhun kuin ratikkakustannusten maksamiseen.

 

 

On Lempäälän ja Nokian onni, että ne eivät ole joutuneet ratikkakiristyksen kohteiksi, sillä ne sijoittuvat jo nyt toimivien kiskoyhteyksien varrella – Lempäälän läpi kulkee maamme päärata ja Nokia on Tampere-Pori –radan varrella, joten kumpaakaan yritysten ratikkakiristys ei koske.

 

 

Toivon Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven päättäjiltä järjen käyttämistä ja pidättäytymistä ratikkahullutuksilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppakeskusten puutteellinen kyky uudistua tekee ne suorastaan tarpeettomiksi

Keskiviikko 26.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen lähistöllä sijaitsee kaksi kauppakeskusta, joista toinen on pystynyt uudistumaan, mutta toinen ei.

 

 

Uudistumiskykyinen on ollut Lempäälässä sijaitseva liikemies Toivo Sukarin Ideapark-luomus ja se poiskuihtuva on Ylöjärvellä sijaitseva Spondan omistama Kauppakeskus Elo.

 

 

Tuo mainintani ”poiskuihtuva” on ehkä tässä vaiheessa hieman yliampuva, mutta jotain on pian tapahduttava, jotta Elo ei poiskuihtuisi.

 

 

Ideapark tuntui sen perustamisvaiheessa melkein järjettömältä hankkeelta, mutta sen uudistumiskyky on ollut ilmiömäinen.

 

 

Ideapark´n vastuuvetäjät ovat pystyneet muuttamaan jättimäisen luomuksensa elämyskeskukseksi ja se on ollut oikea ratkaisu.  Ideapark´n vastuuvetäjät ovat olleet ajan hermolla.

 

 

Kauppakeskus Elon vaikeudet tulivat minullekin yllätyksenä, mutta viime päivien henkilökohtaiset kokemukset osoittavat, että Kauppakeskus Elon elonpäivät ovat kortilla, jos jotain ei tehdä.

 

 

Asioin maanantaina eräässä Elon pikkuliikkeessä ja totesin tiskin takana olleelle tutulleni, että bisnes kai pyörii hyvin, kun oven editse kulkee joukoittain ihmisiä.

 

 

Tuttuni totesi, että kaikkea muuta, sillä edellisviikollakin oli ollut päiviä, jolloin kassakonetta oli saanut käyttää vain kolmesti päivässä!  Minäkään en suurta katetta tuohon liikkeeseen jättänyt, sillä ostokseni oli 25 euron suuruinen.

 

 

Kuulin, että Ylöjärven kaupunki on jo jonkin aikaa antanut Spondalle viestiä, että Elon konseptia pitäisi muuttaa tai kauppakeskuksesta tulee laajempikin rasite. Viestit ovat kuitenkin kaikuneet Kehä kolmosen sisäpuolella pääkonttoriaan pitävälle yritykselle kuin kuuroille korville ja niitä ei ole huomioitu.

 

 

Kannustan Kauppakeskus Elon kehittämistä, sillä se olisi oikein sopiva ostospaikka myös perhekunnallemme, kun matkaamme Tampereen kivikylästä mökillemme Viljakkalan Majajärvelle.

 

 

Kauppakeskus Elo olisi viljakkalalaisten ja kurulaisten lisäksi sopiva tulppa kohti Tampereen Lielahdessa sijaitsevia kauppakeskuksia kiirehtiville hämeenkyröläisille ja ikaalislaisille, joiden ei tarvitsisi tungeksia Lielahden tai peräti ratikkatöiden runtelemaa Tampereen keskustaa kohti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Etiketti bussipysäkkikäyttäytymisessä

Perjantai 21.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappiobudjetti on tasoa 13 miljoonaa euroa, mutta tamperelaiseen taloudenpitoon kuuluu, että kulubudjetit ylitetään ja sen vuoksi joukkoliikenteen tappio pyöriikin tasolla 15 miljoonaa euroa.

 

 

Viisitoista milliä jaettuna Tampereen asukasluvulla merkitsee, että jokainen tamperelainen ”maksaa” joukkoliikenteen riemuista 65 euroa vuodessa ja summan joutuvat maksamaan myös ne, jotka eivät käytä joukkoliikennettä – maksamaan ja maksamaan, sillä joukkoliikenteen tappio on pois kaikesta muusta kaupungin palvelutoiminnasta.

 

 

Joukkoliikenteen tappiota kutsutaan muuten kiertoilmaisulla ”joukkoliikenteen subventio”!

 

********************

Mutta nyt piti kirjoittaa bussiliikennepysäkkien etiketistä!

 

 

Otan esille kaksi asiaa ja ensimmäinen niistä on tupakointi bussipysäkillä.

 

 

Tupakoitsijat ovat valtaosiltaan fiksua väkeä ja he harjoittavat myös bussipysäkeillä pahettaan hieman etäämmällä muista.  Hyvä niin, mutta onhan se melkoisen kamalaa, kun jotkut tupakoitsijat vetävät ”viimeisen henkosensa tupakkia” juuri ennen astumistaan bussiin!

 

 

Toisena asiana bussipysäkkietiketissä otan esille nousemisjärjestyksen bussiin.

 

 

On mielestäni itsestäänselvyys, että bussiin noustaan siinä järjestyksessä kuin kukin on saapunut bussipysäkille.

 

 

Syyllistyisin varmaan vihapuheeseen, kun kertoisin esimerkkejä niistä ihmisryhmistä, jotka eivät tässä asiassa noudata bussipysäkkietikettiä!

 

 

Sen kuitenkin totean, että maahanmuuttajat ovat mielestäni tässä asiassa turhan arkoja ja he eivät kehotuksestakaan halua nousta bussiin omalla vuorollaan vaan antavat muiden kiirehtiä edelleen.

 

 

Tämmöistä mielessä tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo - Tampereen Kukkaispormestari vuonna 2019!

Keskiviikko 12.6.2019 - -Esko Erkkilä-

En kai koskaan ole liittänyt blogisivuilleni muiden ottamia valokuvia Mikko Alatalosta, vaikka useasti olenkin hänestä arvostaen näillä sivuillani kirjoittanut, mutta tänään teen poikkeuksen ja hyödynnän Tampere Tunnetuksi ry:n Mikosta ottamaa kuvaa.

Tampere Tunnetuksi ry on vuonna 1965 perustettu keskustan kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on pitää Tampereen keskusta-alue Suomen parhaana paikkana elää, vierailla ja yrittää. 

Nyt Tampere sai laulavan Kukkaispormestarin, kun kansantaiteilija Mikko Alatalo kruunattiin Tampereen 36. Kukkaispormestarin kunniatehtävään.

Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Erika Hildén toteaa, että on ilo kutsua kotikaupungin perinteikkääseen kunniatehtävään Mikko Alatalo, joka on valtakunnallisesti profiloitunut Tampereen kasvoina. Alatalo edustaa tamperelaista kulttuurikenttää, joka on monipuolinen ja tärkeä osa elävää Tamperetta.

Onnittelen Mikko Alataloa Kukkaispormestarin tittelistä ja totean, että valinta osui nappiin!

-Esko Erkkilä-

Peräkonttimuseo on hieno keksintö ikäihmisten uudeksi, mutta niin vanhaksi kokemukseksi!

Tiistai 11.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Elonpolkuja-verkosto olivat päätoimijoita, kun Tampereella Laikunlavalla, vanhan kirjastotalon puistossa ja Vanhassa kirkossa järjestettiin 5.6.2019 perinteinen Astu Suveen –tapahtuma.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on Elonpolkuja –verkoston jäsen ja myös meillä oli oma osastomme Astu Suveen –tapahtumassa.

 

 

********************

 

 

Tässä jutussani kerron peräkonttimuseosta, joka oli museolehtori Lila Heinolan autolla mukana Astu Suveen –tapahtumassa.

 

Tavallisesti peräkonttimuseo on liikkeellä Tampereen kaupungin autolla, mutta nyt oli poikkeus ja museotavarat olivat esillä museolehtorin oman auton takakontissa.

 

 

 

 

 

Peräkonttimuseo on tänä vuonna liikkeellä jo kuudentena vuonna ja toiminta kuuluu Tampereen kaupungin ”Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja” –yksikön toimintaan.

 

 

 

 

 

Museolehtori Lila Heinola esitteli peräkonttimuseota ja hänen esittelynsä teki mm. minuun syvän vaikutuksen.

 

 

Peräkonttimuseon tilat jo asettavat esillä oleville esineille tiukat rajat ja sen vuoksi esillä on vain harvoja ja valittuja museoesineitä.

 

 

Peräkonttimuseo liikkuu ikäihmisiä tavoitellen eri puolilla kaupunkia ja se piipahtaa mm. erilaisissa kesätapahtumissa sekä paikoissa, joissa asuu ja vaikuttaa paljon ikäihmisiä.

 

 

Peräkonttimuseon esineet ovat katsojien vapaasti kosketeltavissa ja siten vieraiden on helppo palauttaa mieliin muistoja, jotka liittyvät esineisiin.

 

 

Esillä oli mm. Klubi-tupakka-aski, joka toi mieleeni 1950-luvulta sen tammikuisen päivän, jolloin naapureita oli ahtautunut pirttiimme toistakymmentä ja kaikki odottivat pääsyä isäni puheille, joka kynä savuten täytti veroplanketteja.

 

Isäni kynä savusi, mutta odottavien isäntien ja kylänmiesten tupakit savusivat vielä enemmän, jotta pirtissä ei nähnyt vastapäistä seinää.

 

 

Se on toki todettava, että miehet eivät polttaneet Klubia, vaan oikein Työmies- tai Saimaa –tupakkeja – silloin ei vielä ollut markkinoilla Nortteja tai ainakaan Viljakkalan Hanhijärvenkulman miehet eivät niitä polttaneet!

 

 

 

 

 

Kiitokset museolehtori Lila Heinolalle, joka tässä availee 4711 –parfyymipulloa, joka myös liittyi viitisenkymmentä vuotta sitten elettyyn elämään.

 

 

On suuri asia, että ikäihmiset saavat peräkonttimuseon avulla muistella nuoruutensa tapahtumia ja sitä kautta saada taas uutta otetta elämäänsä!

 

 

Tulipahan mieleeni, että Tampereen museotoiminnan virittämä ikäihmisille suuntaama peräkonttimuseo pitäisi saada kaikkien pirkanmaalaiskuntien ikäihmisten saataville – ehkä uuden hallituksemme linjaama maakuntauudistus avittaisi tätä haavettani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

 

 

Uutinen

• taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981

• teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä

• Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

• asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa

• Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsas

• kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921

• valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922

• 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”

• mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

 

 

Kevät

• Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937

• veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

• Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

• veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä

• Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies

• sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

 

 

Suru

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)

• Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963

• Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

 

 

Arkkitehti

 

 

 

 

 

Kirvesmies

 

 

 

 

Maalari

 

 

 

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

 

 

Seppä

 

 

 

 

 

Muurarimestari

 

 

 

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

• Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä

• Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.

• Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

• Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950

• Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen hävittäjähankintojen ohjenuorana pidetty 64 konetta perustuu Pariisin rauhansopimuksen tulkintaan

Torstai 9.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen järjestämään kaikille avoimeen pienoisseminaariin, jossa…

 

 

 

 

 

…alustajana toimi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

 

Pienoisseminaarin aiheena olivat Euroopan Unioniin liittyvät kysymykset, sillä onhan Olli Nyberg ehdokkaana tulevissa EU-vaaleissa.

 

 

***************

 

 

Reserviläisliitolla on 38.000 jäsentä ja se on entiseltä nimeltään Reservin Aliupseerien Liitto.

 

Tiedustelin Nybergiltä heidän suhdettaan Suomen Reserviupseeriliittoon ja saimme kuulla, että Reserviläisliitto on aikoinaan syntynyt RUL:n ”kätilöimänä” eli suhteet ovat hyvät ja siitä ovat osoituksena mm. yhteiset toimitilat monissa paikoissa ja yhteinen jäsenrekisterijärjestelmä.

 

Suomen Reserviupseeriliitolla on 28.000 jäsentä.

 

 

******************

 

 

Tässä muutamia ranskalaisin viivoin esitettyjä asioita, joista toiminnanjohtaja Nyberg kertoi:

 

 

• Suomen hävittäjähankinnat ovat parhaillaan esillä ja kaavailtu 64 hävittäjän määrä perustuu alun perin Pariisin rauhansopimuksessa Suomelle määriteltyyn määrään

• taannoinen solmittu maamiinasopimus oli Suomen osalta vahinko

• Ranska ja Englanti ovat ainoita ydinasevaltioita Euroopassa

• jos Euroopassa nyt alettaisiin suunnittelemaan maanosan yhteistä hävittäjähanketta, niin operatiivisella tasolla valmista tulisi 2050-luvulla

• Britannia ei ole koskaan osannut päättää, että kuuluuko se Eurooppaan vaiko ei

• Brexit palauttaisi toteutuessaan EU:n toimimaan Saksan ja Ranskan akselilla

 

***************

Kysyin yleisökysymyksenä Nybergiltä, että mitkä ovat ne keskeiset asiat, jotka tulevat EU:ssa esille Suomen 1.7.2019 alkavalla puheenjohtajakaudella ja saimme vastaukseksi nämä:

 

 

• Brexit

• Rajakysymykset

• Afrikka

 

 

**************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset MSL-Tampereelle mainion pienoisseminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-